3) Hallituksen esitys laiksi rikoslain muuttamisesta ja eräiksi
siihen liittyviksi laeiksi
Oikeusministeri Johannes Koskinen
Arvoisa puhemies! Esiteltävä hallituksen esitys
n:o 34 tämän vuoden valtiopäiviltä sisältää ehdotuksia
monien eri rikoslain säännösten muuttamiseksi
sekä ehdotuksia kokonaan uusiksi rangaistussäännöksiksi.
Uudet rangaistussäännökset koskisivat
törkeää laittoman maahantulon järjestämistä,
törkeää sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan
lasta esittävän kuvan eli siis lapsipornografian
levittämistä, törkeää paritusta,
ihmiskauppaa ja törkeää ihmiskauppaa. Myös
ehdotetaan säädettäväksi telekuunteluoikeuden
laajentamista koskemaan näitä törkeämmän
pään uusia rikoslajeja. Lisäksi muutettaisiin säännöksiä,
jotka koskevat laittoman maahantulon järjestämistä,
lapsipornografian levittämistä ja laajemminkin
sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämistä,
seksuaalipalvelujen ostamista nuorelta ja paritusta.
Tämän varsin laajan ehdotuksen taustalla ovat sekä lukuisat
kansainväliset velvoitteet että kansalliset muutostarpeet.
Suomen on pantava täytäntöön
ensinnäkin Yhdistyneissä kansakunnissa tehdyn
järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Palermon
sopimuksen lisäpöytäkirjat ihmiskaupasta
ja ihmissalakuljetuksesta sekä YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen
lapsikauppaa koskeva pöytäkirja. Myös
Euroopan unionin päätöksistä on
seurannut useita velvoitteita. EU:ssa on hyväksytty puitepäätökset
ihmiskaupasta, laittomasta maahantulosta sekä lasten seksuaalisesta
hyväksikäytöstä ja lapsipornografiasta.
Kaikki nämäkin on pantava kansallisesti täytäntöön.
Euroopan unionin puitepäätöksiin
liittyy aina määräaika, jonka kuluessa
ne on pantava kussakin jäsenvaltiossa täytäntöön.
Näistä ensimmäisenä tulee vastaan
velvoite panna ihmiskauppaa koskeva puitepäätös
kansallisesti täytäntöön niin,
että toimenpiteet on tehty viimeistään
1. elokuuta 2004. Toisiinsa liittyvien ja osaksi päällekkäisten
kansainvälisten velvoitteiden täytäntöönpano
muodostaa kokonaisuuden, minkä vuoksi ehdotuksen mukaan
kaikki esitykseen sisältyvät lainmuutokset tulisivat
voimaan tuon ensimmäisen määräajan
mukaisesti eli viimeistään elokuun alussa. Tätä toivon
eduskunnan käsittelyssään kunnioittavan,
että juuri nämä kiireellisimmät
ja vakavamman pään rikollista toimintaa vastaan
suunnatut lainmuutokset todella saataisiin käsitellyiksi
ja vielä voimaankin ennen tuota elokuun alkua.
Tällä hetkellähän ei ole
voimassa nimenomaista ihmiskauppasäännöstä,
ja tämä on johtanut vääriin
tulkintoihin eräissä kansainvälisissä raporteissa
Suomen tilanteesta. Sen tyyppisiin tekoihin on voitu toistaiseksi
soveltaa paritusta ja vapauteen kohdistuvia rikoksia koskevia säännöksiä.
Ehdotettu nimenomainen ihmiskauppasäännös
olisi nykytilannetta selkeämpi ja kansainvälisten
velvoitteiden mukainen ratkaisu. On syytä korostaa, että näillä nyt
esitykseen sisältyvillä muutoksilla täysimääräisesti
pannaan toimeksi kaikki nuo luettelemani kansainväliset velvoitteet.
Joissakin otsikoissa näkyy väitetyn, että tähän
jäisi jotain aukkoja ihmiskaupan vastaisessa toiminnassa,
mutta siitä ei ole kysymys. Ne, mitä tässä esitetään
siirrettäväksi toiseen vaiheeseen, ovat puhtaasti
kansallisista tarpeista harkittavia ehdotuksia.
Kansainvälisten velvoitteiden lisäksi on selvästi
myös näitä kansallisia muutostarpeita. Kaikkein
selvimmin ne liittyvät paritussäännöksiin.
Käytettävissä olevat rangaistusasteikot
eivät ole enää vastanneet paritusrikollisuuden
ammattimaistuneeseen järjestäytymiseen. Sen vuoksi
säädetään törkeästä parituksesta
ja siinä rangaistusmaksimi nousee reippaasti.
Lisäksi on ilmennyt käytännössä tarvetta
laajentaa parituksena pidettävien tekotapojen piiriä. Tässä esityksessä ehdotetaankin
prostituution markkinoinnin sekä tietyissä tapauksissa
prostituoitujen majoittamisen rinnastamista paritukseen, jolloinka
ne tulisivat siis paritusrikoksina rangaistaviksi.
Käyn hiukan tarkemmin näitä joitakin
rikoslajeja yleisellä tasolla, mitä muutoksia
niihin esitetään.
Ensinnäkin lakiin lisättäisiin säännös
törkeästä laittoman maahantulon järjestämisestä.
Siitä tuomittaisiin esimerkiksi silloin, jos rikos on tehty
osana järjestäytyneen rikollisryhmän
toimintaa. Törkeästä laittoman maahantulon
järjestämisestä voitaisiin tuomita vankeutta
vähintään neljä kuukautta ja
enintään kuusi vuotta. Laittoman maahantulon järjestämistä koskevia
säännöksiä muutettaisiin samalla
niin, että ne koskevat myös laittoman maahantulon
järjestämistä pelkkää kauttakulkua
varten, siis Suomen alueen kautta johonkin muuhun kohdemaahan tapahtuvaa.
Laittoman maahantulon järjestämisellä tarkoitetaan
ulkomaalaisen tuomista maahan ilman vaadittavaa passia tai muuta
matkustusasiakirjaa. Rangaistuksena on sakkoa tai enintään
kaksi vuotta vankeutta, siis tässä perusmuotoisessa
teossa.
Myös lapsipornon levittämiseen esitetään
törkeää tekomuotoa. Selkeyttävästi
lapsipornografiaa koskevissa säännöksissä esitetään
kautta linjan otettavaksi käyttöön 18
vuoden suojaikäraja. Rangaistavaa olisi siten levittää sellaisia
sukupuolisiveellisyyttä loukkaavia kuvia, joissa esiintyy
alle 18-vuotias lapsi. Lapsena pidettäisiin myös
henkilöä, jonka ikää ei voida
selvittää, mutta jonka on perusteltua syytä olettaa
olevan alle 18-vuotias. Nykyisin laissa ei ole määritelty, minkä ikäisiä henkilöitä
lapsella
tarkoitetaan lapsipornografian yhteydessä. Tämäkin
liittyy tähän yhteiseen EU-harmonisointiin, että tämmöinen
selkeä ikäraja asetetaan. Rangaistus sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan
lasta esittävän kuvan levittämisestä on
ehdotuksen mukaan sakkoa tai enintään kaksi vuotta
vankeutta.
Lakiin lisättäisiin uusi säännös
törkeästä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan
lasta esittävän kuvan levittämisestä.
Siitä tuomittaisiin muun muassa silloin, jos lapsi on erityisen
nuori. Muitakin tunnusmerkistöjä siinä on
kuvattuna. Rangaistuksena olisi vankeutta vähintään
neljä kuukautta ja enintään kuusi vuotta.
Enimmäisrangaistus lapsipornografian hallussapidosta korotettaisiin
yhdeksi vuodeksi vankeutta, kun se nykyisin on vain kuusi kuukautta.
Seksipalvelujen markkinoiminen ehdotetaan rangaistavaksi myöskin.
Prostituution ja muiden seksuaalipalvelujen markkinoiminen esimerkiksi
yhteystietoja välittämällä tulisi
rangaistavaksi parituksena. Siten ilmoitusten julkaiseminen ja muu
vastaava mainostaminen esimerkiksi lehdissä tai Internetissä olisi
rangaistavaa. Teosta joutuisi vastuuseen se, joka toimittaa julkaisun
tai viestin yleisön saataville, eli lähinnä lehden
tai Internet-julkaisun vastaava toimittaja.
Parituksena voitaisiin pitää myös
prostituoidun majoittamista, jos sillä olennaisesti edistetään
prostituutiota ja jos se on olennainen osa majoittajan liiketoimintaa.
Uudistuksen avulla voitaisiin nykyistä tehokkaammin puuttua
hotelleissa ja muissa majoituspaikoissa tapahtuvaan paritukseen
ja sen kaltaiseen näkyvään toimintaan,
josta esimerkiksi Lapin alueelta on esimerkkejä.
Seksuaalipalvelujen ostamista alle 18-vuotiaalta koskevaa enimmäisrangaistusta
esitetään kovennettavaksi. Enimmäisrangaistus
olisi vuosi vankeutta nykyisen kuuden kuukauden sijasta.
Törkeä paritus otettaisiin lakiin, ja se nostaisi rangaistusmaksimeja
reippaasti suunnitelmallisen ja järjestäytyneen
paritusliiketoiminnan kohdalla. Törkeästä parituksesta
tuomittaisiin esimerkiksi silloin, jos parituksen kohteena on alle 18-vuotias
lapsi tai muuten on laajamittaisesta toiminnasta kyse. Törkeästä parituksesta
tuomittaisiin vankeutta vähintään neljä kuukautta
ja enintään kuusi vuotta.
Kuten aluksi viittasin, ihmiskaupasta otettaisiin erilliset
nimenomaiset säännökset rikoslakiin.
Suomen nykyistä lainsäädäntöä ei
voida pitää täysin kattavana juuri näiden
määrittelyjen suhteen ihmiskauppaa koskeviin kansainvälisiin sopimuksiin
verrattaessa. Ihmisryöstöä koskeva nykyinen
säännös on varsin lähellä ihmiskaupan sääntelyä mutta
ei kata ihmiskaupassa käytettäviä lievempiä keinoja.
Esityksen mukaan ihmiskaupasta tuomittaisiin se, joka esimerkiksi erehdyttämällä tai
käyttämällä hyväksi
toisen riippuvaista asemaa luovuttaa tai kuljettaa hänet seksuaalisen
hyväksikäytön kohteeksi tai pakkotyöhön
taikka hänen elintensä poistamiseksi taloudellisessa
hyötymistarkoituksessa. Ihmiskaupasta tuomittaisiin vankeutta
vähintään neljä kuukautta ja
enintään kuusi vuotta. Törkeästä ihmiskaupasta
tuomittaisiin, jos ihmiskaupassa käytetään
esimerkiksi väkivaltaa tai uhkausta. Törkeästä ihmiskaupasta
tuomittaisiin vankeutta vähintään kaksi
ja enintään kymmenen vuotta. Tuomioistuin voisi
määrätä ihmiskaupan uhriksi joutuneelle
tietyin edellytyksin oikeudenkäyntiavustajan esitutkintaa
ja oikeudenkäyntiä varten, elikkä tämä uhrin
näkökulma on otettu huomioon näitten
erityistyyppisten rikosten osalta: tavallista helpommin saa valtion
varoin lainopillisen avustajan.
Vakavimpien ihmiskauppa- ja paritusrikosten selvittelyn helpottamiseksi
esitetään telekuuntelun mahdollisuutta ihmiskaupan,
törkeän ihmiskaupan ja törkeän
parituksen tutkinnassa. Samoin telekuuntelu olisi mahdollista epäiltäessä jotakuta
törkeästä laittoman maahantulon järjestämisestä tai
törkeästä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan
lasta esittävän kuvan levittämisestä. Telekuuntelullahan
tarkoitetaan teleliittymään tulevan tai siitä lähtevän
viestin kuuntelua tai tallentamista salaa viestin sisällön
selvittämiseksi. Telekuuntelu, niin kuin nykyiselläkin
soveltamisalallaan, edellyttää aina tuomioistuimen
lupaa.
Seksuaalipalvelujen ostamisen kriminalisointia ei esityksessä tässä vaiheessa
ehdoteta. Tarkoitus on, että tätä koskeva
hallituksen esitys annetaan ensi vuonna ja samassa yhteydessä myöskin
sitten esimerkiksi tätä terminologiaa tarkistetaan.
Varmasti olisi oikeampaa seksuaalipalvelujen ostamisen sijasta rikoksena
puhua seksin ostosta. Tuota aikaa ennen on tarvetta saada lisätietoa
viime lokakuussa voimaan tulleen järjestyslain soveltamisesta
käytäntöön, sen purevuudesta.
Uuden järjestyslain mukaanhan seksuaalipalvelujen ostaminen
ja maksullinen tarjoaminen yleisellä paikalla on rangaistavaa,
mutta näitä käytännön
ratsioita ja toimenpiteitä on tehty vain muutaman kerran.
Myös kansainvälinen kehitys voi vaikuttaa siihen,
kuinka laajaa seksuaalipalvelujen kriminalisointia esitetään,
ja näistä syistä hallituksen puolella
on päädytty laajassa yhteisymmärryksessä tällaiseen
kaksivaiheiseen etenemistapaan.
Omasta mielestäni seksipalvelujen ostamisen kriminalisointi
hyvin valmistautuen, siis sekä hallinnon että poliisin
resurssien puolelta hyvin valmistautuen, on tarpeen. Ennen kaikkea
sillä voitaisiin vähentää paritusrikollisuutta
ja myös ihmiskauppaa. Kriminalisointi osoittaisi yhteiskunnan
puuttuvan seksuaalipalvelujen kysyntään tilanteessa,
jossa ammattimainen paritusrikollisuus on merkittävästi
lisääntynyt, ja tällainen lainsäädäntöratkaisu
vahvistaisi yli rajojen ihmisarvon loukkaamattomuutta ja seksuaalista itsemääräämisoikeutta.
Edelleen Suomen oloissa kriminalisointi suojaisi yleistä sosiaalista
tasa-arvoa ja sukupuolten välistä tasa-arvoa.
Tämä viimeisen vuosikymmenen haitallinen kehitys juuri
prostituution ja siihen liittyen paritustoiminnan laajenemisen puolelle
tarvitsee vastapainoa ja vastatoimia, mutta siihen pitää mennä hyvin
valmistautuen, ja sen takia tähän kaksivaiheiseen
etenemistapaan on päädytty.
Toivon, että tässä eduskuntakeskustelussa
ei keskitytä siihen, mitä hallituksen esitys ei
pidä sisällään, vaan keskitytään
siihen kiireellisemmän pään toimenpiteiden
listaan, jonka hallituksen esitys jo tässä vaiheessa
pitää sisällään ja joka
todella on tarpeen nopeasti ja tehokkaasti saada Suomessa voimaan.
Päivi Räsänen /kd:
Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä on
useita myönteisiä uudistuksia, joita ministeri
Johannes Koskinen esitteli ja jotka tulevat parantamaan, näin
uskon, seksibisneksen, ihmiskaupan ja lasten seksuaalisen hyväksikäytön
uhrien asemaa ja toivon mukaan myös ennalta ehkäisemään
lasten ja naisten seksuaalista riistoa. Globaalisti ihmiskaupassa
on kysymys massiivisesta nykyajan orjakaupasta, jonka rahallinen
arvo on ylittänyt 7 miljardia USA:n dollaria. Se lähentelee
asekaupan arvoa, josta täällä äsken
keskusteltiin, ja on jo ylittänyt huumekaupan arvon.
Hallituksen ratkaisu lykätä seksipalvelujen
oston kriminalisointi hamaan tulevaisuuteen oli kuitenkin pettymys,
ja vaikka ministeri Koskinen epäsuorasti vihjasi, että hän
toivoi, että tätä teemaa ei tässä käsiteltäisi,
aion kuitenkin tähän paneutua. Ihmettelen, mitä hallitus
hakee sillä, että näiden markkinoiden
annetaan kasvaa ja samalla monen naisen ja tytön elämä uhrataan
näille markkinoille. Jos tällainen laki vakavasti
halutaan vuonna 2005, miksi sitä ei jo nyt anneta, esimerkiksi
sitä koskevia pykäläesityksiä ja
vaikka sitten voimaantulosäännöstä sen
osalta myöhemmäksi, jos siihen on joku tarve?
Viime lokakuussa voimaan tullut järjestyslaki kieltää seksipalvelujen
ostamisen ja maksullisen tarjoamisen yleisellä paikalla.
Julkisen prostituution kieltäminen kohdistuu kuitenkin,
niin kuin kaikki tiedämme, vain pieneen osaan seksibisnestä.
Suhtautuminen seksipalvelujen kriminalisointiin riippuu siitä,
halutaanko ehkäistä vain kadulla kulkeville sivullisille
koituvaa häirintää, jolloin järjestyslain
säädökset olisivat kenties riittäviä.
Mutta jos halutaan suojata myös alalle ajautuvia naisia
ja tyttöjä, silloin olisi syytä laajentaa
kriminalisointi kaduilta sisätiloihin, missä ne
varsinaiset markkinat ovat.
Ruotsi kriminalisoi seksikaupan muutama vuosi sitten, ja Ruotsin
naisjärjestöjen selvityksen mukaan ostajista katosi
80 prosenttia ja prostituoiduista puolet. Parittajien on yhä vaikeampi järjestää toimivia
seksikauppakuvioita, minkä vuoksi Ruotsi ei ole enää ulkomaisten
parittajien listakärjessä, eikä seksikaupan
ole todettu siirtyneen aiempaa enempää lain ulottumattomiin. Toivonkin,
että eduskunta korjaa tätä esitystä ja valiokunnassa
sisällytetään nämä pykälät
jo tässä vaiheessa tähän esitykseen.
Mutta olen myös sitä mieltä, että jos
ostaminen kiellettäisiin, on vaikea perustella, miten myyminen
voisi olla sallittua. Seksipalvelujen myymisen kielto suojaisi niitä naisia,
jotka saattaisivat olla houkuteltavissa alalle. Myynnin kielto mahdollistaisi
myös selkeämmin ulkomailta tulevien seksikauppiaiden
käännyttämisen kotimaahansa tulevaisuudessakin.
EY-tuomioistuimen taannoisen ratkaisun mukaan prostituution harjoittaminen
voidaan kieltää vain, jos se on kielletty myös
oman maan kansalaisilta, eli prostituoituna toimiminen on sen mukaan
laillinen perustelu oleskeluluvan saamiselle toisessa EU-maassa.
Vaikka prostituution kyljessä kulkee monia vakavia
terveysriskejä ja oheisrikollisuutta, mielestäni
suurin ongelma on kuitenkin se itse prostituutio. Prostituutio ei
ole työtä töitten joukossa, kuten tasavallan
presidentti Tarja Halonen ytimekkäästi totesi.
Seksikauppa haavoittaa henkisesti niin myyjiä kuin ostajia
ja rikkoo heidän perheitään. Seksuaalisuus
on lähtökohtaisesti ja syvästi intiimi
elämänalue, jota ei voi kaupata kauppaamatta samalla
myös sisimpäänsä, itseään.
Harva seksipalvelujen käyttäjä toivoisi omalle
tyttärelleen tai omalle vaimolleen menestyksekästä prostituoidun
uraa. Mielestäni seksikaupan kieltäminen on nimenomaan
naisten ihmisoikeuksien tunnustamista.
Prostituution kieltäminen antaisi maallemme myös
kansainvälistä uskottavuutta naisten ja lasten
aseman puoltajana. Miten Suomi ylipäänsä voisi
vaatia kehitysmaita ponnistelemaan seksikauppaa vastaan, jos se
ei kykene hoitamaan ongelmaa omalla tontillaan?
Seksialan ammattilaiset esittelevät kuvia ammattinsa
vapaasti valinneista, työstään nauttivista
seksinmyyjistä, jotka elävät tasapainoista
elämää. Työstään
nauttiva prostituoitu on parittajien keksimä myytti, ja
tätä myyttiä prostituoidut ja heidän
järjestönsä myyvät rahasta aivan
kuin seksiäkin. Useimmat seksin ostajat haluavat uskoa
tähän myyttiin, että prostituoitu nauttii
työstään, aivan kuten raiskaajat uskovat
siihen, että raiskatuksi tuleva nauttii tilanteestaan.
Olen keskustellut vuosikausia katuprostituoituna toimineen naisen
kanssa, joka sanoi, että hän ei tunne yhtään
alan ihmistä, joka ei käyttäisi kovia
huumeita, ja tämä jo kertoo jotain työn
luonteesta.
Keskustelu seksipalvelujen kriminalisoinnista on virinnyt myös
Virossa. Siellä tätä naisten ihmisoikeuksia
tukevaa hanketta on perusteltu muun muassa mahdollisella Suomen
vastaavalla lainsäädännön muutoksella.
Suomalaiset ovat syyllistyneet naapurimaittemme Viron ja Venäjän
tyttärien riistoon vuosikausia, ja minusta meidän
pitäisi tuntea yhtä lailla vastuumme näiden maiden
naisten ihmisoikeuksista kuin omien kansalaistemmekin. Seksikaupan
kriminalisointi saattaisi myönteisesti edistää lainsäädännön
kehittymistä myös esimerkiksi Virossa, toivon
mukaan myös Venäjällä myöhemmin.
Seksikaupan kieltoa vastustetaan usein sillä perusteella,
että näin vaikeutetaan prostituoitujen asemaa.
He joutuvat ikään kuin tekemään työtään
yhä enemmän piilossa ja alttiina enemmälle
esimerkiksi väkivallalle. Itse asiassa ihan samalla logiikalla
perustellaan sitä, miksi huumeiden käyttöä ei
saisi lailla kieltää tai miksi käytön
kriminalisointi pitäisi purkaa. Kuitenkin niin huumeiden
käytön kriminalisointi kuin seksikaupan kriminalisointi
olisivat ja ovat vahvoja viestejä yhteiskunnalta. Sain
kirjeen opiskelijatytöltä, joka kertoi rahoittavansa
opintojaan myymällä seksiä, ja hän
perusteli toimintaansa sillä, että onhan se aivan
laillista. Samalla hän totesi, että jos tämä kiellettäisiin
lailla, hän lopettaisi seksin myymisen. En toki kuvittele,
että prostituutio loppuisi kokonaan, jos se lailla kiellettäisiin,
mutta uskon, että moni perheenisä jättäisi
seksikaupan väliin, jos se olisi laitonta, samoin moni
nuori nainen välttäisi tällaisen, oman elämänsä kannalta
kuitenkin tuhoisan "uran".
Arvoisa puhemies! Harmittelen, että tähän
esitykseen ei ole myöskään sisällytetty
täällä salissakin useaan kertaan vaadittua
muutosta lapsiseksirikosten vanhenemisaikoihin. Olen lakialoitteessani
ehdottanut, että lapsen seksuaalisen hyväksikäytön
rikosoikeudellinen vanhentumisaika laskettaisiin siitä,
kun uhri tulee täysi-ikäiseksi. Tämän
hetken lainsäädännön mukaan
lapsen seksuaalisen hyväksikäytän vanhenemisaika on
10 vuotta ja törkeissä tapauksissa 20 vuotta ja tämä lasketaan
tekohetkestä lähtien, ja jos on sarja tekoja,
viimeisestä teosta lähtien.
Ongelmaksi nousevat erityisesti sellaiset tilanteet, joissa
hyväksikäyttäjä ei ole syyllistynyt
törkeisiin tekomuotoihin, mutta joissa tekoja voi olla
useita ja myös useisiin lapsiin kohdistuneita ja joissa
näyttöä selvästi saadaan, on
todisteita, on todistajia, mutta poliisi joutuu kuitenkin lopettamaan
tutkimukset, koska teot eivät olleet riittävän
törkeitä ja ovat vanhentuneet sen 10 vuoden aikana.
Aivan hiljattainhan julkisuudessa käsiteltiin tällaista
tapausta. 10 vuotta on itse asiassa lyhyt aika, jos mietitään
vaikkapa sitä, että teon kohteena on ollut 10-vuotias
lapsi, joka hiukan yli kaksikymppisenä rohkaistuu ottamaan
tämän vaikean asian esiin.
Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö kuuluu niihin
rikoksiin, joissa asianomistajan on usein erittäin vaikea
ilmoittaa rikoksesta viranomaisille vanhentumisajan kuluessa, varsinkin
niissä tilanteissa, joissa tekijä on lapselle
läheinen henkilö, esimerkiksi hänen vanhempansa
tai opettajansa tai joku muu, josta hän on riippuvainen.
Antamalla poikkeuksellisen vanhentumisajan puitteissa mahdollisuuden
syyttää rikoksesta yhteiskunta myöntäisi
lapsen todella joutuneen uhriksi sellaisessa tilanteessa, jossa
häntä ei voi vastuuttaa lähtemään
asiaa selvittämään. Näin hän
voisi myös saada ikään kuin yhteiskunnan
sinetin siitä, että hän oli itse syytön
tähän tilanteeseen. Tämä on
usein se ainoa lähtökohta myös terapian
onnistumiseen.
Useissa valtioissa lapsen seksuaalisen hyväksikäytön
vanhentumisaikoja on juuri edellä mainituista syistä pidennetty
säätämällä vanhentumisen
lykkääntymisestä tai poikkeuksellisesta alkamisesta.
Esimerkiksi Ruotsissa on jo usean vuoden ajan vanhentumisaika laskettu
siitä päivästä, kun asianomistaja
täyttää 15 vuotta, ja Norjassa alle 14-vuotiaaseen
kohdistuneissa seksuaalirikoksissa vanhentumisajan alku lasketaan siitä päivästä,
jolloin asianomistaja täyttää 18 vuotta.
Toivon vielä, että tämän
keskustelun aikana oikeusministeri Koskinen vastaisi siihen, miksi tätä esitystä hallitus
ei ole tuonut eduskunnalle, miksi sitä ei ole sisällytetty
tähän lakipakettiin.
Arvoisa puhemies! Toivon, että valiokunta korjaisi
näiltä osin tätä esitystä.
Tämän keskustelun kuluessa aion tuoda tästä esityksestä esiin vielä muutamia
muitakin puutteita, joita en tämän lyhyen ajan
puitteissa ennätä tässä puheessa käsitellä.
Oikeusministeri Johannes Koskinen
Arvoisa puhemies! Täytyy heti vastata ed. Räsäselle
sama, mikä on hänen esittämäänsä kirjalliseen kysymykseen
jo vastattu: Lasten seksuaalista hyväksikäyttöä koskevien
rikosten vanhentumisaikaa on tarkoitus muuttaa, ja sitä koskeva
hallituksen esitys tulee erikseen. Sehän ei kytkeydy tähän
esitykseen, vaan se kytkeytyy vanhentumisaikoja koskevaan sääntelyyn.
Niitä koskeva lainmuutoshan on eduskunnan ratkaisuin lykätty tulemaan
voimaan vuoden 2006 alusta, ja sitä ennen hyvissä ajoin,
ilmeisesti tänä syksynä, saadaan hallituksen
esitys eduskuntaan ja ehditään hyvissä ajoin
se myös vahvistaa. Siinä yhteydessä tosiaankin
näihin lapsiin tyypillisesti kohdistuviin rikoksiin tehtäisiin
vanhentumisaikoja koskeva muutos siten, että ajat lähtisivät
juoksemaan täysi-ikäisyydestä eivätkä tekohetkestä. Silloin
tämä todellinen mahdollisuus asianomistajana saattaa
asia tutkittavaksi tulisi lapselle aina hänen tultuaan
täysi-ikäiseksi.
Muilta osin ed. Räsänen esitti laajoja kriminalisointeja
ohi sen, mitä viitataan hallituksen ensi vuonna esittävän.
Nyt täytyy muistaa, että kovin laajat kriminalisoinnit
taas johtavat siihen, että niiden teho laimenee. Periaatteessa,
jos tämä olisi tehokkainta, kannattaisi sitten
tehdä yleissäännös, että kriminalisoidaan
pahat teot ja niiden yritykset, jolloin hyvin lyhyellä rikoslailla
selvittäisiin, mutta sen valvonta ja toteuttaminen olisi kovin
hankalaa.
Hallitus esityksensä linjassa haluaa lähteä siitä,
että todella tehokkaasti kohdennetaan voimavaroja nyt paritusrikollisuuden
nujertamiseen ja ihmiskauppaan, näihin törkeämpiin,
rajat ylittäviin rikoksiin. Niiden kautta sitten siirrytään
seuraavassa vaiheessa lievempiin tekomuotoihin ja tätä kokonaislinjaa
myös tuetaan sitten niin poliisin kuin muunkin hallinnon
valmentamisella, kouluttamisella ja resursoimisella.
Mikko Immonen /vas:
Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä on hyvää,
ehdottomasti hyvää, se, että lapsiin
kohdistunut prostituutio, väkivalta, aiotaan hoitaa niin,
että jatkossa sitä ei sitten pääsisi
tapahtumaan. Hyvää on myös se, että ulkomailta
laittoman maahantulon järjestämiseen puututaan.
Hyvää on myös se, että seksipalvelujen
kriminalisointia ei esitetä. Koska tämä kuitenkin
täällä kukoistaa ja kukkii, niin haluan
siihen asiaan huolimatta siitä, että ministeri toppuutteli,
tuoda muutaman näkökohdan.
Kaupallisten seksipalvelujen kriminalisointi lailla olisi takaperoista,
jopa tyhmää. Tällä taattaisiin
se, että prostituutio ja siihen kytkeytyvä rikollisuus
painuisi maan alle, josta sitä olisi entistä vaikeampi
valvoa, sillä eihän seksipalvelujen osto sen kieltävään
lakiin loppuisi, kuten ei aikoinaan viinan myyntikään
loppunut kieltolakiin. Seksikieltolakia puolustavat käyttävät
mielellään vastaväitettä, että harva
laki rikkeitä ja rikollisuutta kokonaan lopettaa, mutta
tässä tapauksessa se pistäisi palvelun
ostajan moraalin koetukselle. Ehkä näin tapahtuukin
niin sanotun tavallisen käyttäjän kohdalla,
mutta jäljelle jäisivät ne varmat seksipalvelujen
käyttäjät, jotka viis veisaavat mistään
laista. Nämä käyttäjät
eivät ehkä ole palvelujen tarjoajankaan kannalta
niitä kaikkein niitä kaikkein miellyttävimpiä asiakkaita.
Nyt tulisi ymmärtää ja sallia muukin
kuin vastavuoroisen seksin olemassaolo, vaikka se ei olekaan suositeltavaa
eikä oman moraalin mukaista. Kaupallisen seksin kieltolaki
olisi takaperoinen askel varsin ikävin kytkennöin.
Seksin säätelyllä, rajoittamisella ja
tukahduttamisella uskonnollisin, ideologisin ja lainsäädännöllisin
perustein on pitkä ja synkeä historia, joka jatkuu edelleen.
Seksi ilman lapsen siittämistarkoitusta on leimattu synniksi.
Myös seksi ennen avioliittoa on tuomittu ja avioliiton
ulkopuolinen seksi julistettu rikokseksi. Meillä Suomessa
aviorikoksen käsite on onneksi jo poistettu lainsäädännöstä,
mutta jossakin aviorikoksesta saattaa seurata jopa kivitystuomio.
Prostituutioon liittyviä tiettyjä ongelmia
vastaan tulee toki taistella kynsin hampain. Lainsäädäntö antaa
nytkin viranomaisille mahdollisuuden puuttua pakottamiseen, ihmiskauppaan
ja paritukseen. Rikoksiin tulee puuttua. Lakeja tulee voida myös
kehittää paremmiksi ja toimivammiksi. Olisi outoa
yrittää paikata parituskiellon valvonnassa olevia
vaikeuksia vielä paljon vaikeammin valvottavissa olevilla,
hyvin tulkinnanvaraisilla ostokielloilla; ministeri äsken
kertoi, mitä siitä saattaa tulla. Rikoksia tulee
vähentää eikä aiheuttaa uutta
joukkorikollisuutta. Väärä kieltolaki
muun muassa heikentäisi yleistä lainkuuliaisuutta.
Kaikkia asioita, joita jotkut, ehkä monetkin, pitävät
väärinä, ei ole järkevä yrittää lailla
kieltää. Moniarvoisessa yhteiskunnassa oman moraalin
pakottaminen laiksi kaikille on väärin. Lakien
on viisasta olla selkeitä ja rajattuja. Eihän perheiden
muodostamistakaan kielletä, vaikka perheväkivalta
on vakava ongelma. Ei kielletä myöskään
rakentamista, vaikka siihen liittyy talousrikoksia ja nyt myös
ulkomaalaisen työvoiman väärinkäyttöä.
Eri ammattialojen työtapaturmissa Suomessa kuolee elantoaan
ansaitsevia ihmisiä vuosittain kymmeniä, vammautuu
satoja, loukkaantuu tuhansia. Työelämään
liittyy psyykkisiäkin kuormitustekijöitä.
Huolta tulee kantaa kaikkien, muun muassa pätkätyöläisten
ja myös seksityöntekijöiden, työsuojelusta.
Terveysriskejä ajatellen pitäisi lainsäädännöllä kieltää kuitenkin
ensisijaisesti kaikki amatööri-irtosuhteet, etenkin
näin vapun alla, ja määrätä vähintään
parin kolmen kuukauden pakollinen seurustelu-, testaus- ja harkinta-aika
ennen mitään seksiä. Mitä seksin
ostokiellolla oikein yritettäisiin kieltää,
kiihottava tanssiko tai muu esiintyminen tai mahdollisesti myös
seksuaalinen neuvonta ja terapia? Entä ovatko eroottinen hieronta
ja hyväilyt liian pitkälle menevää seksuaalisuutta?
Entä mitä on ostaminen? Kiellettäisiinkö yli
50 euron lahjatkin? Pois silkit ja minkit, ainakin timantit pois
koruista ja solmioneuloista. Kynttiläillallinen hyvässä ravintolassa
viineineen ylittää helposti 50 euroa, puhumattakaan
ulkomaanmatkoista tai vauhdikkaasta kylpyläviikonlopusta.
Kuka valvoisi, että laskut jaetaan? Entäpä "sopusuhtaiset"
vuokrasuhteet?
Johdonmukaisuuden vuoksi pitäisi kieltää myös
naimakaupat, sellaiset, jossa naidaankin rikas muttei rakas. Myös
valta kiehtoo, ei ehkä niinkään sen seksikkyys
vaan myötäjäisinä tuleva muu
hyöty. Eikö näissä asioissa
ole paljon enemmän kysymys itsensä myymisestä kuin
sovitun ajan, vaikkapa tunnin tai puoli tuntia, kestävästä seksistä sovituin
muodoin? Joka tapauksessa muun kuin vastavuoroisen seksin ilmentymiä on
muitakin kuin prostituutio.
Parisuhteessakin toinen saattaa suostua seksiin vastoin omaa
seksuaalista halua, vastavuoroisuutta. Tällöin
hän saattaa seksillä ikään kuin ostaa
toisen tyytyväisyyttä ja vaikkapa perherauhaa.
Joskus viktoriaanisena aikana jopa virallisena moraalina oli, ettei
seksistä saanut nauttia. Piti vain pistää silmät
kiinni ja ajatella isänmaata. Onneksi tämä sentään
on muuttunut, mutta toisaalta lailla ei voida velvoittaa kaikkia
nauttimaan aina seksiä harjoittaessaan, tai ehkä poliisilla
riittäisi aikaa ja resursseja valvoa tätäkin
erilaisin kosteusmittarein ja kommandoiskuin. Vastavuoroinen seksi,
jota molemmat haluavat ja mieluiten rakastetun kanssa, on tietenkin
tavoite, mutta kaikille se ei aina ole mahdollista. Heidän ulkoinen
tai muu markkina-arvonsa ei ikään kuin riitä kauniiden
ja rohkeiden joukossa operoimiseen. Siispä muunkin kuin
vastavuoroisen seksin olemassaolo ja mahdollisuus olisi hyvä myös ymmärtää ja
hyväksyä.
Täysin eri asia on, että minkäänlaista
pakottamista tai väkivaltaa ei saa hyväksyä missään
suhteessa. Raiskaus on aina rikos, ja perheväkivallan yleisyys
on vakava yhteiskunnallinen ongelma. Ongelmallisia ovat myös
vanhempien järjestämät pakkoavioliitot,
joissa voi olla kysymys todellisesta ihmiskaupasta ja
koko henkilön myydyksi tulemisesta. Perhesuhteessa oleviin seksiongelmiin
ja -taukoihin reagoidaan tutkimuksien mukaan usein myös
syrjähypyillä ja rinnakkaissuhteilla. Maksetut
seksipalvelut ilman vastavuoroisuutta ja tunnesiteitä voivat
kuitenkin tarjota joillekin emotionaalista syrjähyppyä kevyemmän
menettelyn. Tuolloin ei aina ole kysymys uskottomuudesta samassa
mielessä kuin esimerkiksi rinnakkaissuhteessa.
Arvoisa puhemies! Seksuaalinen vapautuminen ainakin Suomessa
ja Euroopassa on lisännyt kaikkien ihmisten ja erityisesti
naisten vapautta ja elämänlaatua. Ihmiset ovat
osoittaneet halunsa vapautua vanhojen rajoitusten kahleista muun muassa
esiaviollisilla ja avioliiton ulkopuolisilla suhteilla. Nykyään
solmitaan myös runsaasti avoliittoja ja myös hankitaan
lapsia avioliiton ulkopuolella. Seksuaalisuuden monet muodot ja
ilmiöt on alettu ymmärtää ja
hyväksyä yhä laajemmin. Näihin
muotoihin voivat kuulua myös erilaiset kaupalliset seksipalvelut,
joillakin lähes ainoana vaihtoehtona, toisilla vaihtelun
vuoksi. Saksan, Tanskan, Hollannin sekä monen muun Länsi-
ja Keski-Euroopan maan kokemukset ovat aivan toisenlaisia kuin Ruotsin
kyseenalainen malli. Esimerkiksi Saksassa prostituutio on laillinen
elinkeino. Tällä pyritään nimenomaan myös
asiaan liittyvien ongelmien vähentämiseen. Niin
seksipalvelujen tarjoajiin kuin ostajiinkin liittyvät mahdolliset
ongelmathan kytkeytyvät usein juuri rajoituksiin liittyvään
salamyhkäisyyteen. Lailliset ilotalot selvästikin
kaventavat rikollisen toiminnan mahdollisuuksia ja parantavat kaikkien
osapuolten turvallisuutta.
Puhemies! Mainittakoon vielä lopuksi, että kiinnostukseni
aiheeseen on puhtaasti yhteiskunnallista laatua. Monen muun keskustelijan
tavoin näkemykseni eivät perustu laajaan kokemukseen
ja syvälliseen tuntemukseen vaan puhtaasti järjen
käyttöön.
Ed. Kalevi Olin merkitään
läsnä olevaksi.
Puhetta on ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies Ilkka Kanerva.
Susanna Rahkonen /sd:
Arvoisa puhemies! On hyvä, että ihmiskauppa
ja törkeä paritus meillä Suomessakin
saadaan kansainvälisten sopimusten edellyttämälle
tasolle, ja sen takia hallituksen esitys on tervetullut ja erittäin
kiireellinen. Sen sijaan yleistä seksin oston kieltävää sääntelyä hallitus
ei vielä tässä vaiheessa esitä, mutta
lupaa kyllä palata asiaan jo ensi vuonna. Hallituksen esitys
siis toteuttaa välttämättömimmän
hoitaessaan kansainväliset ja kiireellisimmät
velvoitteet kuntoon.
Mitä sen lisäksi sitten tehdään,
on kokonaan meidän käsissämme. Me voimme
yhdessä päättää, millä keinoilla
toteutamme YK:n Palermon sopimuksen suositusta puuttua myös
seksin oston kysyntään. Poliittinen realismi tosin
puoltaa hallituksen esittämää lähestymistapaa.
Keskustelu prostituutiosta ilmiönä on ristiriitaista
ja repivää. Siksi tarvitsemme perusteellista perehtymistä prostituutioon
ilmiönä, mitkä ovat sen syyt ja seuraukset
sekä miten ilmiö on kehittynyt. Lainsäädäntöä ei
todellakaan tarvita siksi, että puuttuisimme yksittäisten
kansalaisten seksielämään ja seksuaalisuuden
toteuttamiseen. Toisin kuin ed. Immonen pelkäsi, seksiä ei
voida lailla kieltää. Hän heittäytyi
myös hyvin tietämättömäksi, mitä on
prostituution määrittely ja miten sitä voidaan
määritellä.
Tarvitsemme lainsäädäntöä siksi,
että prostituutio on laajentunut ja kansainvälistynyt.
Harmiton yksityisyritteliäisyys on väistynyt ulkomaisten
rikollisliigojen pyörittämien paritusrinkien tieltä.
Lisäksi paritusliigojen toimintaan kuuluu myös
muuta rikollisuutta, kuten huumekauppaa ja rahanpesua.
Ensin täytyy kuitenkin vielä kysyä,
miksi ihminen ylipäänsä ryhtyy prostituoiduksi.
Onko kyseessä ammatti muiden joukossa? Miksi sitten suurin
osa Suomessa seksiä myyvistä prostituoiduista
tulee entisistä itäblokin maista ja useimmat ovat
hyvin köyhiä, tai miksi ne harvat prostituoidut,
jotka ovat suomalaisia, päätyvät suurimmalta
osin ammattiin rahoittaakseen esimerkiksi huumeiden käyttöä?
Eräs miesasiakkaiden vaalima myytti on myös se,
että prostituoidut ovat alalla voidakseen toteuttaa omaa
seksuaalisuuttaan. Toinen asiakkaiden omantunnon rauhoittamiseksi
kehitelty myytti on, että asiakas tekee prostituoidulle
suuren palveluksen, kun hän asiakkaana rahoittaa köyhän
naisen elämää. Entä miksi ala
on yhä tiiviimmin kansainvälisten rikollisliigojen
käsissä ja miksi prostituutio on lisääntynyt
ja kansainvälistynyt? Mistä se kertoo?
Seksimarkkinoiden kasvuun on vaikuttanut markkinatalouden globalisoituminen
ja vapautuminen Euroopassa, lamakausi Suomessa ja entisen Neuvostoliiton
hajoaminen. Kansainvälistynyt seksiteollisuus jauhaa yhä suurempia
voittoja. Prostituutio kansainvälisen seksiteollisuuden osana
pyrkii siis tuotteistamaan ihmisten seksuaalisuuden ja ihmissuhteen,
ja ihmettelen, jos vasemmistoliitto on tämän kaltaisen
tuotteistamisen kannalla. Baaritiskillä tai netistä maksullista seksiä etsivä miesasiakas
osallistuu siis seksiä ostaessaan tahtomattaankin myös
rikollisen toiminnan tukemiseen. Samalla hän ylläpitää maksullisen
seksin kysyntää, jolla taas on kytköksensä kansainväliseen
ihmiskauppaan.
Vuosittain maailmalla noin puoli miljoonaa naista tai tyttöä rekrytoidaan
naiskauppaan Eurooppaan. YK:n vuoden 2000 väestöraportissa arvioidaan,
että kaksi miljoonaa 5—15-vuotiasta tyttöä joutuu
vuosittain kansainvälisen seksiteollisuuden uhriksi. YK:n
tietojen mukaan noin 200 Venäjän rikollisjärjestöä toimii
30 maassa naiskaupan organisoijina. Suomessa poliisin arvion mukaan
toimii vuosittain noin 10 000—15 000 prostituoitua.
Tämä on karkea arvio, koska todellisia lukuja
on vaikea saada. Ne ovat todennäköisesti suuremmat.
Suomessa poliisin tutkijan Jari Leskisen mukaan suomalaisia näistä on
pieni osa, noin kymmenisen prosenttia. Enemmistö, noin
70 prosenttia, on Virosta tulevia, lähinnä venäläisiä.
Yli 98 prosenttia prostituutiosta meillä on järjestäytyneen
rikollisuuden alaista tämän poliisin tutkijan
mukaan. Suomi on jaoteltu alueittain rikollisliigojen kesken. On
Tallinnan mafiaa, Pietarin mafiaa ja Murmanskin mafiaa. Näin
totesi tämä poliisin edustaja. Eli pitkälle järjestäytyneestä rikollisesta
toiminnasta on kysymys ja ammattimaisesta paritustoiminnasta, ja nämä rahalliset
voitot ovat myös hyvin hyvin huomattavia. Itsenäisesti
toimivat prostituoidut ovat meillä varsin harvinaisia.
Yleisesti esitetyn arvion mukaan ulkomaalaisten prostituoitujen
Suomeen tuloon ei liity ihmiskaupan vakavimpia muotoja, kuten heidän
tuomistaan väkivalloin tai uhkauksin. Sen sijaan prostituoitujen
Suomeen tuomiseen saattaa liittyä erehdyttämistä ja
toisen aseman hyväksikäyttöä.
Paritusliigat saattavat rajoittaa alaisuudessaan toimivien prostituoitujen
liikkumisvapautta huoneistoon lukitsemalla tai passin takavarikoimalla.
Ennen sovitun määräajan päättymistä rikollisjärjestö saattaa
estää prostituoidun lähdön uhkauksin
tai väkivalloin. Prostituoitujen itsemääräämisoikeus
on tosiasiassa hyvin rajattu. Suomalaisessa prostituutiossa ei siis
voida puhua vapaasta asiakkaiden valinnasta, puhumattakaan että kyse
olisi oman seksuaalisuuden toteuttamisesta. Seksuaalisuuttaanhan
voi kuka tahansa toteuttaa vapaasti ilman, että siitä olisi
perittävä maksua, joka vieläpä tässä tapauksessa
päätyy useimmiten jonkun toisen hyväksi
pitkälti.
Meillä Suomessa vuonna 95 oli tutkittu, että lähes
200 000 suomalaista miestä on ostanut seksiä Suomessa
tai ulkomailla — tuoreempia tietoja ei minulla ole — ja
vuonna 2001 Pääkaupunkiseudulla paljastuneella
paritusorganisaatiolla ehti runsaan puolen vuoden aikana olla yli
5 000 asiakasta. Kysyntää siis meillä riittää ja
bisnes pyörii, mutta kenen hyväksi?
Eli miksi tähän ilmiöön
nyt sitten olisi puututtava?
Prostituutio on edellä kuvattua taustaa vasten eräänlaista
seksuaalista hyväksikäyttöä,
ja se on väkivaltaa ihmisoikeuksia ja ihmisen arvokkuutta
vastaan. Ei voida puhua prostituoidun vapaasta oikeudesta ja erottaa
vapaata ja pakotettua prostituutiota. Prostituutio on mielestäni
jo määritelmänsä mukaan naisiin
kohdistuvaa väkivaltaa ja sotii mitä suurimmassa
määrin naisten ja miesten tasa-arvotavoitteita
vastaan. Se tekee naisesta ostettavan esineen, ja siksi pidän
hyvinkin vieraana ajatusta, että voitaisiin erotella jotenkin
hyväksyttävää ja ei-hyväksyttävää prostituutiota.
On sanomattakin selvää, että näiden
tietojen valossa prostituoiduksi ajaudutaan yleensä enemmän
tai vähemmän olosuhteiden pakosta. Suuri elintasokuilu
itänaapurimme välillä ajaa naiset hankkimaan
toimeentuloa itselleen ja perheelleen omaa ruumistaan myymällä.
Hallitus perustelee kyllä esityksessään
myös oston kriminalisointia, vaikkei sitä nyt
vielä esitäkään. Ihmiskauppaa
ja paritusta koskevilla säännöksillä pyritään
vaikuttamaan maksullisen seksin tarjontaan, kun taas seksin oston
kriminalisoinnilla pyritään vaikuttamaan seksin
ostajiin eli kysyntään. Näin hallitus
toteaa jo tässäkin esityksessään.
Mutta tässä on nyt sitten miettimistauko otettu.
Hallitus vetoaa esityksessään järjestyslaista
hankittaviin kokemuksiin, mutta myös siihen, että Euroopan
neuvostossa on valmisteilla sääntelyä,
jossa mahdollisesti tullaan antamaan suositus tai yleissopimuksen
määräys, jossa osittainen seksin oston
yleinen kriminalisointi Euroopassa annettaisiin.
Itse olisin ollut valmis jo nyt ottamaan käsittelyyn
koko seksin oston kriminalisointiasian. Mielestäni se olisi
voitu tuoda nytkin. Mutta ehkä on näin, että poliittinen
realismi on otettava huomioon ja todettava se, että nämä kiireellisimmät
asiat on saatava ensin käsiteltyä ja hoidettava
kansainvälisten velvoitteiden saattamat lait nyt ajan tasalle
pikaisesti.
Toivon, että tämä keskustelu olisi
asiallista ja tunnustaisi sen, että prostituutioilmiö on
laaja ja kansainvälinen ja siihen kytkeytyy hyvin paljon rikollisuutta.
Lopuksi vielä haluaisin sanoa, että tästä ilmiöstä vastuukin
on kannettava globaalisti. Me emme voi vaikuttaa suoraan muiden
maiden oloihin, mutta täällä toimiviin
parittajiin ja prostituoitujen ostajiin voimme vaikuttaa. Me emme pääse
täällä kokonaan vastuustamme, jos yhteiskuntamme
mahdollistaa seksin oston kasvavat markkinat. Eli voimme vaikuttaa
asennekasvatuksella ja lainsäädännöllä asioihin.
Kriminalisointi sitten jatkossa on yksi keino vaikuttaa asenteisiin,
ja se antaa selkeän yhteiskunnallisen viestin siitä,
ettei kukaan nainen missään oloissa voi olla kaupanteon
kohde. Kyse on siitä, että ilmiö ei enää ainakaan
laajenisi. Se on nimittäin tässä vaarana.
Pelkään, että tämä räjähdysmäisesti
kasvaneena ilmiönä vesittää Suomessa
hyvin kehittyneen suhtautumisen tasa-arvoon.
Globaali talous ja seksiteollisuus sen osana merkitsevät,
että ihmisestä on tullut yhä enemmän
kauppatavaraa. Luotan suomalaisten miesten eettiseen ajattelukykyyn
ja vastuuntuntoon ja toivon, että täällä keskustelussa
asiakasnäkökulman korvaisi laajempi ihmisoikeusnäkökulma. (Ed.
Immonen: Tuomarin näkökulma, lisää töitä!)
Sari Sarkomaa /kok:
Arvoisa herra puhemies! Aivan aluksi täytyy sanoa,
että olen hyvin tyrmistynyt ed. Immosen puheenvuorosta
ja todella toivon, että hänen näkökulmansa
ei ole koko vasemmistoliiton näkökulma, ja toivon, että eduskunnassa
on todellakin enemmistö, joka ymmärtää,
että ihmiskauppa ja prostituutio on todella vakava niin
globaali kuin myös kansallinen ongelma, ihmisoikeuskysymys,
johon liittyy lieveilmiönä hyvin vakavaa rikollisuutta.
Toivon todellakin, että siihen vakavasti suhtaudutaan. (Ed.
Immonen: Kuuntelitte väärin!)
Tämä käsittelyssä oleva
hallituksen esitys, ihmiskaupan, parituksen ja prostituution nykyistä tehokkaampi
torjuminen, on erittäin tervetullut. Siitä kiitokset
salissa olevalle ministerille ja tietysti koko hallitukselle.
Lakiesityksessä rikoslakiin lisättävät
uudet ihmiskauppaa ja törkeää ihmiskauppaa
koskevat rangaistukset ovat todellakin perusteltuja, sillä niin
tosiaan on, että nykyinen lainsäädäntömme ei
ole täysin kattava suhteessa ihmiskauppaa koskeviin kansainvälisiin
sopimuksiin, ja on välttämätöntä,
että nämä esitykset viedään
läpi ja säädökset saadaan ajan
tasalle. Ihmiskauppaanhan on nykyisin sovellettu sellaisia pykäliä,
jotka todellakin hyvin huonosti sopivat ihmiskauppaa koskeviin rikoksiin.
On mielestäni hyvin tärkeää,
että oma lainsäädäntömme
on sellainen, että se ei houkuttele eikä suosi
ihmiskaupparikollisuutta. Suomen pitää myös
entistä vahvemmin toimia EU:n tasolla, niin että ihmiskauppaa
koskevat säädökset ovat sielläkin
riittäviä, ja sielläkin tehtävää vielä riittää.
Ihmiskauppa ja siihen sisältyvä prostituutio
on todellakin vakava kansainvälinen, mutta myöskin
suomalainen ihmisoikeusongelma. Täällä puhuttiin
aiemmin aseista ja viitattiin aseteollisuuteenkin. Tässä yhteydessä on
hyvä vielä todeta se, että ihmiskaupassa
liikkuu nykyisin rahaa vähintään saman
verran ellei jopa enemmänkin kuin huumekaupassa, mutta
ihmisten kauppaamisesta, käytännössä erityisesti
naisten ja lasten kauppaamisesta, saa yleensä huomattavasti
pienemmän tuomion kuin huumekaupasta.
Mielestäni Suomen onkin nykyistä tiukemmin
sitouduttava ihmiskaupan vastustamiseen. Kun puhutaan tästä aiheesta,
hyvin usein ajatellaan, että tämä on
aika kaukainen asia, ei koske ainakaan kotimaata tai ei Euroopan
unionia, ja tässä on hyvä nostaa esille,
että EU:n tasolla arvioidaan yli 120 000 naisen
ja lapsen päätyvän vuosittain ihmiskaupan
uhreina EU-maihin. Unicefin arvion mukaan 1,2 miljoonaa lasta kaupataan
vuosittain. Ehkä tämäkin luku on liian
pieni. Nämä ovat vain karkeita arvioita ongelmasta, joka
on hyvin vakava erityisesti lähialueillamme. Ihmiskauppa
Baltian maista Pohjoismaihin on lisääntynyt viime
vuosina. Esimerkiksi Liettuassa katoaa vuosittain noin 1 300
ihmistä, joista viidennes on lapsia. Mielestäni
on hyvin tärkeää, että me omassa
lainsäädännössämme
pidämme huolen siitä, ettemme tällaista
ilmiötä edesauta emmekä suosi, vaan päinvastoin
toimimme vahvasti sitä vastaan. Ihmiskauppa on orjuuden nykyinen
kansainvälinen muoto, ja sitä on aina tarkasteltava
ihmisoikeuksien näkökulmasta.
Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että paritukseen
liittyvien tekojen rangaistavuutta ehdotetaan laajennettavaksi.
On hyvä asia, että se sisältyy tähän
lakiin, samoin seksuaalipalvelujen ostaminen nuorilta. On hyvä,
että siihen tulee tiukennuksia.
Vaikka oikeusministeri täällä totesi,
että hän toivoo, että ei vahvasti juututa
niihin asioihin, jotka tästä lakiesityksestä puuttuvat,
haluan kuitenkin muutaman asian nostaa esille ja todeta sen, että olen
hyvin harmissani ja pahoillani siitä, että tähän
lakiesitykseen ei sisälly esitystä seksuaalipalveluiden
kriminalisoinnista. Mielestäni se osoittaa sitä,
että ihmiskauppaan ei suhtauduta riittävän
vakavasti. Mielestäni lainsäätäjän
tehtävänä on lailla osoittaa, mikä on
yhteiskunnassa toivottua käytöstä ja
mikä ei.
Lakiesitys seksipalvelujen kriminalisoinnista sai hyvin ristiriitaisen
vastaanoton lausuntokierroksella. On sanomatta selvää,
että varmasti kaikki tässä salissa olevat
ymmärtävät, että prostituutio
ei lopu sen kriminalisointiin ja sen lain säätäminen
ei ole kaikista yksinkertaisin asia, mutta silti se ei saisi olla
este eikä viivästys. Ihmettelenkin, mitä asioita
vielä tänä odotusaikana seurataan tai
yritetään saada selville. Mielestäni tämä asia
olisi ollut ihan valmis tänne eduskuntaan tuotavaksi. Toivon,
että eduskunta harkitsee sitä, josko tästä asiasta
tässä yhteydessä säädettäisiin.
Ainakin vähintään haluan tuon lakiesityksen
tuloa kiirehtiä, minkä ministeri Koskinen on tänne
tuonut. Kysynkin, millä kannalla oikeusministeri asiasta
on. Onko hallituksen tarkoituksena kriminalisoida ostaminen vai
myyminen ja ostaminen vai kenties ostaminen vain silloin, kun siihen
liittyy kriminalisoitua paritusta tai ihmiskauppaa? Onko tähän
asiaan hallituksella jo tässä vaiheessa kantaa?
Arvoisa herra puhemies! Mielestäni tätä lakiesitystä,
seksuaalipalvelujen kriminalisointia, pitäisi kiirehtiä,
etenkin kun tiedämme, mitä lähialueillamme
tapahtuu ja kuinka vakava ongelma tämä on. Toivon
todellakin, että asiassa edetään eikä viivytellä.
Ed. Päivi Räsänen jo nosti puheenvuorossaan esille
sen, että tällä hetkellä meidän
lainsäädännössämme
ja käytännössämme on liikaa
esteitä siihen, että lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia,
lapsien hyväksikäyttöä, pystyttäisiin
riittävän hyvin tutkimaan tai niihin voitaisiin
viranomaisten taholta riittävästi puuttua. Olen
ilahtunut siitä, että oikeusministeri Koskinen
totesi, että hän aikoo tuoda eduskunnan käsiteltäväksi sen
lain, jossa todellakin puututaan siihen tilanteeseen, joka on kaiken
oikeudentajun vastaista, että lainsäädäntö mahdollistaa
sen, että vuosikymmeniä lapsia hyväksikäyttänyt
henkilö päästetään
ilman rangaistusta jatkamaan elämäntapaansa, ilman
että siihen voidaan puuttua, koska lainsäädäntömme
on sellainen. Toivon todella, että nämä vanhenemisaikaa
koskevat säädökset saadaan viivytyksettä eduskuntaan.
Aivan lopuksi haluan todeta sen, että tähän
lakiesitykseen sisältyvä lapsipornografiaa koskeva
rikosoikeudellisen säätelyn muutos on pitkään
odotettu. Toivon todella, että erityisesti tätä asiaa
valiokunnat käsittelisivät tarkkaan ja pohtisivat,
onko tämä säädös riittävä vai
olisiko tässä vielä jotakin sellaista,
jonka me voisimme paremmin muotoilla lainsäädännössä,
jotta voisimme lapsiamme paremmin suojella.
Aivan viimeiseksi — ilolla katson, että oikeusministeri
on paikalla — haluan vielä viedä terveiset
hallitukselle tämän lakiesityksen lähetekeskustelun
yhteydessä, että lastensuojelulaki on aivan liian
kauan ollut uudistamatta. Meillä on todella vakavia puutteita
lastensuojelussa. Toki tiedämme, että pelkästään
lakia muuttamalla emme niitä saa korjattua, mutta kyllä eduskunnan
vastuulla olisi se, että lastensuojelulaki kokonaisuudessaan
uudistettaisiin niin, että lasten oikeudet olisivat ensimmäisenä.
Toivon todella, että vielä tällä vaalikaudella
tuo laki saataisiin tänne eduskuntaan meidän käsiteltäväksemme.
Hanna-Leena Hemming /kok:
Arvoisa puhemies! Jätin toukokuussa 2003 lakialoitteen, jossa
esitin törkeän parituksen käsitteen ottamista
rikoslakiin sekä telekuunteluoikeuksien laajentamista poliisille
epäilyihin törkeästä parituksesta.
Allekirjoittaneita oli yli sata, noin 105 kappaletta. Jouduin jatkuvasti
silloin allekirjoituksia kerätessäni, kuten myöskin
vielä tänä keväänä, vastaamaan
myöskin tiedotusvälineitten kysymyksiin siitä,
teinkö helpon lakialoitteen eli lakialoitteen asiasta,
joka oli jo käsitteillä. Olen saanut vastata siihen
nyt vuoden, että en tehnyt näin, vaan nimenomaan
lakiasiainvaliokunnan valiokuntaneuvokselta olin saanut tiedon,
että televalvontaa oltiin kyllä viemässä eteenpäin
näissä paritusasioissa, mutta telekuuntelu oli
uusi asia. Sitä keskusrikospoliisi toivoi, mutta sitä ei käsitteenä oltu
ottamassa vielä alun perin huomioon tässä esityksessä.
Eli siitä huolimatta, että en saa sulkaa hattuuni
tästä lakialoitteesta, että telekuunteluoikeudet
tulevat, niin otan sulan hattuuni siitä, että minä ajoin
sen asian yhdessä noin 105 kansanedustajan kanssa, että se
on nyt tässä meillä hallituksen esityksessä otettu
huomioon. Kiitän erityisesti hallitusta siitä,
että tämä yli sadan kansanedustajan toive
on otettu huomioon tätä hallituksen esitystä kirjoitettaessa.
Näitä telekuunteluoikeuksia ei tietenkään
toivonut pelkästään reilut sata kansanedustajaa,
vaan niitä todellakin toivoi keskusrikospoliisi nimenomaan sitä varten,
että rikoslakiin kun ensin lisätään
käsite törkeä paritus, niin saadaan luotua
kovemmat rangaistukset rikollisille ja tämä telekuunteluoikeus
sitten mahdollistaa paremman tutkimisen näissä tapauksissa.
Tein oman telekuuntelua koskevan lakialoitteeni sitä varten,
että paritusliigojen, nimenomaan liigojen, toiminta perustuu
nykyisin lähes yksinomaan näihin puhelinkontakteihin.
Asiakkaan soitto parittajan numeroon on koko puhelinliikenteestä kuitenkin
vain minimaalinen osa. Nämä asiakkaan ja prostituoidun
puhelinkontaktit operaattorin kanssa ovat pohja tarkalle kirjanpidolle,
jota operaattori ylläpitää samalla, kun hän
ohjaa asiakkaita oikeisiin osoitteisiin sovittuina aikoina. Näitten
perusteella myöskin pidetään kirjanpitoa
ja käydään sitten tältä prostituoidulta
keräämässä tietty summa rahaa,
ja kaikki on voitu verifioida puhelinliikenteen avulla.
Suomen ammattimaista prostituutiota johdetaan, aivan kuten ed.
Rahkonen täällä sanoi, Tallinnasta ja
Pietarista, Petroskoista ja Murmanskista myöskin. Viron
ja Venäjän valtataistelussa virolaiset operaattorit
on tällä hetkellä vahvasti voitolla Suomen
markkinoilla.
Prostituoituja tulee ja menee Suomessa. Ei kukaan tiedä,
kuinka paljon heitä tällä hetkellä on ihan
tarkalleen. Varmaa on kuitenkin se, että heitä on
hirveän paljon. Yksin Pääkaupunkiseudulla
toimii noin puoli tuhatta yritteliästä ulkomaalaista
naista. Paritus ei kuitenkaan ole mikään Pääkaupunkiseudun
erityisongelma, vaan koko Suomi on jaettu näitten ulkolaisten
mafioitten kesken. Suurin houkutin prostituutioon ja paritukseen
on nimenomaan suuret tulot. Naiset eivät kuitenkaan pääse
näistä parittajarenkaista eroon kotimaassakaan,
ja ulkomailla tehtävä sen kuin vaikeutuu. Prostituoiduille
itselleen maksettava provikka pysyy työpaikan sijainnista
riippumatta kuitenkin suhteellisen samana ja on noin 30 prosentin
luokkaa. (Eduskunnasta: Sehän on sitten niin kuin taksikuskeilla!) — Aivan,
siinähän sitten onkin rinnastusta meille. — Mutta Suomessa
tämä ansio on, kuten kaikki arvaavat, aivan eri
luokkaa euroina kuin mitä saadaan Virossa esimerkiksi paikalliseen
rahaan siirrettynä.
Nämä paritusbisneksen rahat ovat harmaan talouden
rahaa, jotka vielä salakuljetetaan meidän rajojemme
ulkopuolelle. Voidaan vaan arvata, minkälaisista summista
puhutaan vuodessa. Tämä rahasumma on verrattavissa
kuitenkin huumekauppaan, mutta paritusbisnes on mafialle paljon
houkuttelevampi vaihtoehto, koska riskit kiinni jäämisestä ovat
olleet tähän asti hyvin pienet. Telekuuntelu on
siinä erittäin tärkeässä roolissa
nyt, kun se viimein saadaan lakiin. Kuten sanoin jo aikaisemmin,
keskusrikospoliisin näkemys on ollut pitkään,
että rikoslakiin tulee saada maininta törkeästä parituksesta
nimenomaan, jotta saadaan kovemmat rangaistukset näille
rikollisille, ja samoin keskusrikospoliisi pitää ehdottoman
tarpeellisena, että näissä perustelluissa
tapauksissa käräjäoikeuden päätöksellä voidaan
poliisille myöntää telekuunteluoikeus.
Nämä positiiviset seuraamukset lain muutoksesta
ovat ennakoitavissa, kun tiedetään, minkälainen
läpimurto telekuunteluoikeus on ollut huumerikostutkinnassa.
Lisäbonuksena huumerikoksista koskeneissa salakuunteluissa
tähän asti on ollut jo, että jäljet
ovat usein johtaneet muihin rikoksiin, nimenomaan esimerkiksi paritusrenkaisiin.
Meillä on sitä kautta saatu paljon rikollisia
jo kiinni.
Minä päätin keväällä 2003
lakialoitteestani käydyssä lähetekeskustelussa
puheeni sanomalla, että Suomi ei saa alistua kansainvälisen
rikollisuuden mellastuspaikaksi, pidetään kotipesä puhtaana
ja lähetetään käenpojat evakkoon.
Toivon, että asia saa nopean valiokuntakäsittelyn. Minä toivon
tätä yhä edelleen.
Lyly Rajala /kok:
Arvoisa herra puhemies! Kiitän ministeri Koskista,
että olette täällä paikalla
pitkänkin keskustelun ajan kuulemassa mielipiteitä ministeriönne
valmistelemasta hallituksen esityksestä. Tässä on äärettömän
runsaasti hyviä aineksia. Suurin osa tässä on
hyviä aineksia. Nostaisin eritoten täältä esiin
sen, että lakiin lisätään uusi
rangaistussäännös törkeästä parituksesta.
Se on minun mielestäni äärimmäisen tärkeä asia
ja nuo törkeät tekomuodot muihinkin osioihin,
koska ne nimenomaan helpottavat poliisin mahdollisuuksia puuttua
näihin rikoksiin. Niillä on se oheisvaikutus sen
lisäksi, että kun rangaistukset lisääntyvät,
poliisin mahdollisuudet puuttua lisääntyvät
myöskin.
Vaikka ministeri toivoi, että tästä,
jonka hallitus veti pois täältä, tästä oston
kriminalisoinnista, ei puhuttaisi, puhun kuitenkin. Suomessahan seksipalvelujen
ostaminen alle 18-vuotiaalta on onneksi jo nykyäänkin
rangaistavaa. Ruotsissa on huono esimerkki siitä, kun siellä 1.
päivänä tammikuuta 99 elikkä yli
viisi vuotta sitten kriminalisoitiin osto. Täällä ed.
Räsänen sanoi, että Ruotsin naisjärjestöjen
mukaan prostituutio on puolittunut. Se on naisjärjestöjen
näkökulma, se ei ole virallinen näkökulma,
eli sieltä on erittäin huonoa kaikua kantautunut
yli viiden vuoden aikana siitä, mitä se on aiheuttanut.
Kun osto kriminalisoidaan, prostituutio karkaa kauas kontrolloimattomaksi
ja hallinnoimattomaksi lajiksi, ja silloin sinne pääsee
rikollisuus kiinni.
Ed. Räsänen myöskin mainitsi täällä,
että prostituutio on ylittänyt jo huumekaupan
arvon. Haluaisitteko mieluummin niinpäin, että huumekaupan
arvo olisi korkeampi? Kannatatteko siis huumeita? Sanoitte myöskin,
että opiskelija lopettaisi. Millähän
hän sen jälkeen eläisi? Niin kuin sanoitte,
hän oli itse valinnut ammattinsa. Toisin kuin kukaan muu
on uskaltanut sanoa, minä tunnen hyvin monta ammattiinsa
itse ei ajautunutta vaan hakeutunutta suomalaista alan ammattilaista,
jotka maksavat veroa ja touhuavat omine nokkineen eikä heillä ole
mitään taustajoukkoja siellä touhuamassa.
Mutta sen jälkeen, kun tämmöinen ostaminen
kriminalisoidaan, sinne taustajoukot tulee.
Ed. Immonen täällä oli ainoa, joka
puolustaa samanlaisia näkökantoja, mutta hän
onkin ainoa mies ennen minua, joka täällä on
puhunut, elikkä tämä on hyvin selvästi
mies—nais-valtainen asia. Hän puhui muun muassa
kynttiläillallisista ym., kysyi, millä mitattaisiin
sen tyyppisen oston arvoa, joka annetaan jollakin muulla vastikkeella,
ja hän kysyi muun muassa, pitäisikö sitten
olla kosteusmittarit. Minä veikkaan, että nykypäivänä näitä kosteusmittareita
tarvittaisiin enemmän kotona kuin muualla.
Ed. Rahkonen jos on vielä paikalla: Hän mainitsi
siitä, että yksityisyrittäjyys on häipynyt.
Ei minun tietojeni mukaan. Se on lisääntynyt.
Hän kysyi myöskin, mistä kertoo prostituution
lisääntyminen. Minä voin vastata, mikäli
ed. Rahkonen sitä ei tiedä: se kertoo puutteesta.
Ed. Rahkonen myöskin mainitsi, että siinä,
että hallitus ei uskaltanut tuoda tätä esitystään
vielä oston kriminalisoinnista, kyseessä on hänen
mielestään poliittinen realismi. Totuus on kuitenkin,
että kyseessä on ympäröivä yhteiskunta
eli realismi. Ei sillä ole poliittisen realismin kanssa
mitään tekemistä.
Eli kiitän hallitusta erinomaisesta esityksestä, ja
kun joku on täällä, monikin naisedustaja,
ihmetellyt sitä, mitähän asioita niin
sanottuna odotusaikana vielä ajatellaan tulevan, uskon,
että tämä odotusaika tuo hallitukselle
lisää viisautta pysyttää edelleenkin
tuo osto kriminalisoimatta, jolloin meillä säilyy
jonkinlainen kontrolli vielä tähän alaan,
josta olen monissa puheenvuoroissani ja lehtihaastatteluissa kertonut,
että minä laillistaisin bordellitoiminnan Suomessa.
Silloin se olisi kontrolloitua, ihmiset eivät ajautuisi,
vaan hakeutuisivat siihen ammattiin, maksaisivat verot, heillä olisi
kunnon työterveydenhuolto. Minua ovat lähestyneet,
toisin kuin ehkä ed. Räsästä,
vammaiset yksilöinä, ei järjestöinä.
Olen saanut hyvin paljon yhteydenottoja yksittäisiltä vammaisilta
ihmisiltä, jotka ovat olleet onnellisia siitä,
että minä olen uskaltanut pitää tämmöisen
puheenvuoron, että minun mielestäni bordellit
pitäisi laillistaa Suomessa Saksan malliin.
Yhtään miesprostituoitua en tunne, mutta kun olen
tämmöinen kaupallisen radion entinen toimittaja,
niin voin tässä heittää vielä,
kun se ei ole vielä tässä vaiheessa rikoslain
alaista, ilmaisen mainoksen jollekin miesprostituoidulle, koska täällä joku
kertoi, että suurin osa tästä toiminnasta
perustuu puhelinkontakteihin. Tässäpä kaikille
kuunteleville miesprostituoiduille ilmainen mainos: Soitto vain
ja sonni tulee.
Tämän tyyppisellä haluan kiittää siis
ministeri Koskisen ministeriötä ja valmistelijoita,
mutta kun ainoalla ennen minua puhuneella miesedustajalla, ed Immosella,
oli mielenkiinto tähän asiaan pelkästään
yhteiskunnallista laatua, otettakoon siis minun puheenvuoroni kuluttajapuolen kannanottona.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys on todettu hyväksi,
ja itse totean myös, että näin on. Toisaalta
ei voi olla välttymättä siltä,
että viittaa myös puutteisiin, vaikka paikalla
hienosti edelleen oleva ministeri Koskinen totesi, että mieluummin
puhuttaisiin nyt vain esityksestä. Mutta tämän
esityksen puutteisiin kuuluu se, että hallitus ei vielä ole tuonut
esitystä seksin oston kriminalisoinnista eduskunnan käsittelyyn.
Mielestäni näin pitäisi tehdä,
ja tietysti sekin esitys vaatii hyvin tarkan analysoinnin ja mietityn
muodon.
Kaiken kaikkiaan ihmiskauppa on, niin kuin on todettu, erittäin
tuottava bisnes Euroopassa, mutta myös koko maailmassa.
Se on nykyajan orjuutta, kaiken väristä orjakauppaa,
ja siitä suuri raha hyötyy. Usein suurimmat summat
kilahtavat erittäin äveriäille seuduille
ja tällä globaalilla pallollamme Yhdysvaltoihin
New Yorkiin, Länsi-Euroopan metropoleihin, tietysti myös
sitten itäisen Euroopan raharikkaille. Tämä on
moneen muuhun rikollisuuteen kytkeytyvä toiminta, ja näin
ollen sitä tulee kaikin keinoin vastustaa. Yksi keino on
myös seksin oston kriminalisointi, kun se tapahtuu järkevällä tavalla.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa herra puhemies! Tässä hallituksen
esityksessä on paljon hyvää, ja näihin
kaikkiin voi yhtyä. Ihmiskaupan, parituksen ja prostituution
vähentäminen, mahdollisesti jopa lopettaminen,
on tervetullut asia, jos näillä keinoilla päästään
siihen.
Puutun tähän yhteen asiaan, johon monet muutkin
puhujat ovat puuttuneet, elikkä tähän ostamisen
kriminalisointiin, jonka tässä sanotaan tulevan
joskus myöhemmin sitten eduskuntaan, 2005 vuonna. Minun
selkeät terveiseni ovat samat, mitkä ed. Lapintien
lakialoitteen kohdalla kerroin puheenvuoroissani. Minusta jos tällaiseen
mennään, siinä tapauksessa pitää sitten myös
myyminen tehdä laittomaksi eli tasajalkaa kulkea. Se on
minusta ihan selkeä tasa-arvokysymys, mutta samalla tavalla
sitä voi verrata mihin hyvänsä kysymykseen,
että jos tässä tapauksessa ostaminen
siis kielletään ja myyminen sallitaan, niin eihän
se sovi minkään pelisääntöjen
mukaan. Jos Ruotsin malli on joku esimerkki tässä, niin
se on huono malli. Minusta pitää tehdä sillä tavalla,
jotta onpa se osto tai myynti, se pitää kieltää tai
ei sitten kumpaakaan.
Matti Kangas /vas:
Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys, joka koskee ihmiskauppaa
ja seksikauppaa, on hyvä mielestäni. Ihmiskauppaan, prostituutioon
ja lapsipornoon liittyy usein rikollisuutta ja ennen kaikkea kansainvälistä rikollisuutta.
Tämä myös houkuttaa, kun se on kannattavaa
toimintaa, rikollisjärjestöjä maahamme.
Erityisesti haluaisin kiinnittää huomiota
lapsien hyväksikäyttöön ja lapsikauppaan.
Lapsien hyväksikäyttöön syyllistyvät
pitää tuomita, ja tuomioita pitää kiristää tuntuvasti,
jopa niin, etteivät tällaiset rikokset
vanhene koskaan. Pitää kaikki keinot käyttää hyväksi,
mitä nykyisin on käytössä.
Ministeri Koskinen totesi, että erityisesti Lapissa
esiintyy laitonta seksikauppaa, mutta olisin kyllä sitä mieltä,
että kyllä ne peräkamarin pojat muuallakin
nauttivat kiellettyä hedelmää. Jos tällainen
kielletään, niin mihin tällainen paine
sitten purkautuu? Aiheuttaako se uutta rikollisuutta? Se olisi vakavasti
pohtimisen arvoinen asia.
Myös naiset ostavat seksiä. Täällä vaan
miehiä syyllistetään, mutta näkyy
olevan, että sielläkin puolella on tarvetta.
Raimo Vistbacka /ps:
Arvoisa herra puhemies! Kun kävin hallituksen esitystä lävitse,
niin voin tyydytyksellä kyllä todeta, että eräitä hyvinkin
kannatettavia asioita sinne on otettu nimenomaan laittoman maahantulon
osalta, tarkennuksia rikoslain 17 luvun 8 §:ään
ja myöskin tämä törkeän
muodon ottaminen lakiin eli 8 a §. Minun mielestäni
meidän lainsäädäntömme
on ollut todella puutteellista tältä osin tähän
saakka. Mielenkiintoinen pykälä on minun mielestäni myöskin
saman luvun 18 a § törkeästä kuvan
levittämisestä — täällä on
ed. Kangas puhunut muun muassa lapsista. Siltä osin tämä on
minun mielestäni erittäin ansiokas ja asiallinen.
En tiedä, lähteekö ministeri pois,
mutta eräs asia, joka minua jäi hieman hämmentämään
tässä, on nimenomaan rikoslain 20 luvun 9 a §:n
törkeän parituksen tunnusmerkistö. Jäin
itse hieman hämilleni siitä, että tunnusmerkistössä ei ole,
niin kuin on 9 §:ssä, "yhteystietoja välittämällä tai
muuten markkinoi toisen sellaiseen tekoon ryhtymistä".
Eli tämä on otettu törkeästä muodosta
pois. Varmasti ministeriössä on pohdittu tätä,
ja jotkut hyvät perustelut siihen varmasti on.
Sisältyykö tuo 9 §:n 1 momentin 2
kohta ikään kuin tähän 9 a §:n
1 kohtaan "tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä"?
Minun mielestäni siihen se ei sovi. Ehkä se voisi
sopia 2 kohtaan "rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti", mutta
minun mielestäni sekään ei täysin
mene yksiin sen 9 §:n 1 momentin 2 kohdan kanssa. Toivoisin,
että lakivaliokunnassa pohdittaisiin sitä, voisiko
sen jotenkin sisällyttää, koska niin kuin
me tiedämme tällä hetkellä,
erilaiset markkinointikanavat ovat leviämässä ja
yhteystietojen välittäminen on yhä enemmän
ja enemmän muodissa, erilaisia sähköpostiviestejä ja
sivustoja on.
Nyt kun meillä on uusi järjestyslaki, siellä, kun
meillä kaikilla on oikeus vapaasti liikkua ja oleskella,
on nyt nimenomaan myynti tai oleskelu ja muu kriminalisoitu viime
lokakuun alusta, ja niiden tietojen mukaan, mitä itse olen
kuullut viranomaisilta, he ovat olleet siihen lakiin suhteellisen
tyytyväisiä, niin että siltä osin
ongelmia ei oikeastaan ole ollut.
Tässä laissa nimenomaan on laajennettu muun muassa
sivulla 65 telekuuntelua jne. ja mainittu myöskin nimenomaan
lapsipornografia, ja erityisesti on mielenkiintoista se, että täällä kiinteiden ip-osoitteiden
lisäksi voidaan myöskin yhteyskohtaisesti muodostettavia
ip-osoitteita lähteä selvittämään.
Eli uskoisin, että viranomaisille tästä laista
on suurta hyötyä monelta osin, ja minun mielestäni
on erittäin perusteltua, että tämä hallituksen
esitys tulee.
Itse olen sitä mieltä, niin kuin täällä moni
muu on todennut, että ostaminen yksin kriminalisoituna
ei tuo minun käsittääkseni toivottua
tulosta, vaikkakin täällä hyvin ansiokkaasti
sivuilla 62 ja 63 puhutaan muun muassa siitä, että jos
myyminen kriminalisoitaisiin, mitä haittaa se mahdollisesti
toisi. Itse kyllä näkisin tilanteen niin, jonkin verran
myös kenttätyötä tehneenä 60—70-luvulla
täällä Helsingissä, että jos
ostaminen kriminalisoidaan, kyllä silloin pitäisi
lähteä ehdottomasti siitä, että myös
myyminen tulee kriminalisoinnin piiriin. Itse muistan sen tilanteen,
kun vanha irtolaislaki oli voimassa. Silloinhan käytettiin
irtolaislakia kylmän rauhallisesti, jos tavattiin tuolla
oleskelemassa henkilö jne. Sen jälkeen, kun irtolaislaki
kumottiin, tilannehan lähti omille urilleen. Vaikka sanotaan,
että vanhaan ei pitäisi oikein paljon katsoa ja
pohtia niitä, kyllä minä itse näin
sen, että irtolaislaki toimi ainakin silloin, kun itse
olin virkamiehenä. Silloin pystyttiin pitämään
kadut kohtuullisena puhtaina ainakin näistä asioista.
Minä en usko siihen, että joillakin sakkorangaistuksilla
ja muilla niitä voidaan poistaa.
Minä en valitettavasti voi ymmärtää,
arvoisa puhemies, sitä, että niin yksioikoisesti,
niin kuin ed. Räsänen täällä toi
esille, ainoastaan ostaminen pitää kriminalisoida.
Luin Kotimaa-lehdestä 8. huhtikuuta pienen jutun "Prostituoitu
tarvitsee viestiä ihmisarvosta". Siinä on haastateltu
Helsingin seurakuntayhtymän erityisnuorisotyönohjaajaa
Henna Laitista, ja hän myöskin lähtee
nimenomaan ... Ihan suoraan sitä ei tässä todeta, mutta
kun kysytään: "Seksin ostokiellon kannattajat
toivovat selvää viestiä siitä,
että ihminen ei ole kaupan. Mitä ajattelet tästä?",
hän toteaa muun muassa näin: "On tärkeä ajatus,
että ihminen ei ole myytävissä ja jokaisella
on ihmisarvo ja ihmisoikeus. Jokaisella on myös oikeus
pitää huolta itsestään ja omasta
ruumiistaan. En oikein tiedä, voiko lakiesitys antaa tämän
viestin." Lisäksi tämä kentällä työskentelevä henkilö ainakin
tässä haastattelussa toteaa, että jos
ostamisesta tehdään rikos, toiminta siirtyy suljettujen
ovien taakse. Se heikentää prostituoitujen tilannetta ja
vaikeuttaa heidän tavoittamistaan ja auttamistaan. Näin
joka päivä Helsingin kaupungissa kentällä työtä tekevä henkilö toteaa,
kun sitä on häneltä nimenomaan tiedusteltu.
Tämä on ollut Kotimaa-lehdessä 8.4. tänä vuonna.
Arvoisa puhemies! Sitten eräs asia, joka ei nyt niin
tärkeä ole, mutta yritin etsiä täältä,
mitä tarkoittaa sana "seksuaalipalvelut". Osittain liittyen siihen,
mitä ed. Immonen totesi hierontapalveluista: Missä menee
raja? Tietysti se on lainsäädännössä vaikea
määritellä, mutta tuli mieleen vaan viikko
tai kaksi sitten lehdissä ollut oikeuden päätös — en
muista oliko hovioikeuden vai korkeimman oikeuden päätös — jossa
eräs henkilö tuomittiin siitä, että oli
mennyt sen oikeusasteen — nyt en valitettavasti muista,
arvoisa puhemies, mikä oikeusaste oli — mielestä liian
pitkälle. Siinä ei ollut harjoitettu niin sanottua
seksiä lainkaan, mutta tämä henkilö oli
mennyt niin pitkälle siinä omassa työssään,
että oikeus totesi, että sen työn tekeminen
ei olisi vaatinut niin pitkälle menevää toimintaa,
vaikka kyse ei ollut mistään seksistä.
Eli kun tuolla ikkunoissa lukee, että "hierontapalvelua",
niin, arvoisa puhemies, oikeusministeri varmasti selventää minulle,
missä on se raja, jolloin on puhe ja kyse seksuaalipalveluista
eikä hierontapalveluista.
Oikeusministeri Johannes Koskinen
Arvoisa puhemies! Ed. Vistbackan viimeinen kysymys oli niin
laajaulotteinen, (Naurua) että en siihen yksiselitteistä määritelmää nyt
tähän kehitä. Sen sijaan vastaan hiukan
yksilöidymmin pariin kysymykseen.
Tämä yleinen määrittely
on 20 luvun 8 §:ssä, jossa on kysymys seksuaalipalveluiden
ostamisesta nuorelta. Siinähän todetaan, että "Joka
lupaamalla tai antamalla korvauksen saa kahdeksaatoista vuotta nuoremman
henkilön ryhtymään sukupuoliyhteyteen
tai muuhun seksuaaliseen tekoon, on tuomittava seksuaalipalveluiden
ostamisesta nuorelta - -." Eli tämähän
on aika lyhyt määritelmä, "sukupuoliyhteys
tai muu seksuaalinen teko", mitä se seksuaalinen palvelu
tässä tarkoittaisi. No, tästä asiayhteydestä ja
aiemmasta oikeuskäytännöstähän
tietysti käy ilmi, että ei nyt aivan suutelemisesta
ole kysymys, vaan sukupuoliyhteyteen jotenkin rinnastettavasta tai
yhteydessä olevasta seksuaalisesta teosta.
Aikaisemmin ed. Vistbacka ihmetteli törkeän parituksen
säännöstä, että ikään
kuin se ei kattaisi paritusrikoksen 2 kohdan tekomuotoa "yhteystietoja
välittämällä tai muuten markkinoi
toisen sellaisen tekoon ryhtymistä". Tässähän
on kysymys siitä, että 9 §:ssä sen
kaikissa neljässä kohdassa määritellään
eri tunnusmerkistöjä paritusrikoksille ja näitä kaikkia
tekomuotoja koskee sitten 9 a §:n törkeä paritus
siinä selostetuilla lisäkriteereillä.
Eli törkeä paritus koskee kaikkia näitä 9 §:n
neljää kohtaa. Siis myös seksin markkinointi
voi olla törkeä paritusrikos, ja siinä esimerkiksi
usein se täyttyisi silloin, kun tavoitellaan huomattavaa
taloudellista hyötyä tai markkinointi tehdään
suunnitelmallisesti käyttäen netin välineistöä,
tällaisia markkinointikanavia.
Tärkeätä on huomata, että tässä törkeän
paritusrikoksen kohdalla kynnys on alimmillaan silloin, kun kohteena
on 18:aa vuotta nuorempi lapsi, eli yksi yhden ainoan alle 18-vuotiaan
kanssa tapahtuvan seksin markkinointi muodostaa törkeän
paritusrikoksen, ja sillä juuri tätä kovaa
linjaa näitä törkeimpiä väärinkäyttötilanteita
vastaan korostetaan.
Hyvin merkittävää on se, mitä en
esittelypuheenvuorossani maininnut, että paritukseen ja törkeään
paritukseen sovelletaan, mitä oikeushenkilön rangaistusvastuusta
säädetään, elikkä silloin,
kun tapahtuu yritysmuodossa tällainen esimerkiksi juuri
seksin markkinointi, oikeushenkilön rangaistusvastuusäännökset
ovat käytössä ja todella tuntuvia yhteisösakkoja
voidaan tuomita sen ohella, että rikoksen tuottama taloudellinen
hyöty voidaan konfiskoida, tuomita menetettäväksi
täysimääräisesti, ja se on hyvin
tärkeää juuri tämän
laajamittaisen, liigamuotoisen paritusrikollisuuden kuriin saattamiseksi.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Tämän keskustelun kuunteleminen
on eräällä tavalla helpottanut ja lyhentänyt
omaa esitystäni. Tarkoitan tällä sitä,
että tavallaan eri lähestymistavat tähän
olennaiseen ongelmatiikkaan ovat tulleet erittäin havainnollisesti
esille muutamassa puheenvuorossa, joista erikoisesti otan kaksi ensimmäistä puheenvuoroa,
ed. Immosen ja ed. Rahkosen puheenvuorot.
Kun ed. Rahkonen puhui naisen esineellistämisestä ja
katsoi omista lähtökohdistaan, että se ei
vetele, niin ed. Immonen omassa puheenvuorossaan täydellisesti
todisti sen, että kysymys on todella tästä asiasta.
Sen perusteellisemmin ei juuri voi kuvata sitä, kuinka — minä sanoisin kuitenkin —
partneri
esineellistetään. Tässähän on
kysymys, niin kuin ed. Esa Lahtela viittasi ja ed. Kangaskin myöskin
miessukupuolesta eikä vain naisen esineellistämisestä.
Olen henkilökohtaisesti edelleen samaa mieltä kuin
olin silloin, kun ed. Lapintien lakialoitteen pohjalta käytiin
tätä keskustelua, elikkä seksipalvelujen
oston kriminalisoinnin kannalla. Siinä on juuri kysymys
ihmiskäsityksestä ja sen omaksumisesta ja sen
ihmiskäsityksen lainsäädännöllisestikin
läpi kuljettamisesta. Syvällisesti ymmärrän
sen, että asia ei seurausten osalta, yhteiskunnallisten
seuraamusten osalta, ole suinkaan yksinkertainen. Jos naisvangit
kääntyvät kansanedustajien puoleen, niin
kuin ovat kollektiivisesti tehneet, ja toteavat, että mitäs
me sitten tehdään, kun vankilasta vapaudumme,
jos meiltä viedään se viimeinenkin mahdollisuus
päästä elantoon käsiksi. Tämä on
tietysti totta. Kriminaalihuollolle annetaan aivan erityisen vaativa
tehtävä, että tällainen tilanne
ei pääse tulemaan, jos seksipalvelujen osto kielletään
ja kriminalisoidaan. Siis toisin sanoen yhteiskunnan täytyy
kokonaisvaltaisesti reagoida synnyttämäänsä tilanteeseen
käyttämällä lainsäädännöllisten
ratkaisujen pohjana eettistä normistoa. Tämän
asian tekee erityisen ongelmalliseksi se, että meille tänne
Suomeen on tullut uskomattoman nopealla vauhdilla täyden
toiminnan järjestäytynyt rikollisuus — toistan:
täyden toiminnan järjestäytynyt rikollisuus — maan
rajojen ulkopuolelta, joka koostuu paritustoiminnasta, johonka kytkeytyy
huumerikollisuus ja sitten harmaan talouden rikollisuus hyvin moniulotteisena,
muun muassa ravintolatoimintoineen jnp. Tässä on
kysymys niin massiivisesta ilmiöstä, jota ympärillämme
oleva elintasokuilu vielä tehostaa, että se vaatii
aivan erityisiä toimenpiteitä myöskin
lainsäädännön puolella.
Palautan mieleen sen, kuinka intohimoisesti puolustin aikoinaan
sitä, että telekuuntelussa edettäisiin
varsin verkkaisin askelin, kunnes jouduin toteamaan sen, että verkkaiset
askeleeni ovat merkityksettömiä sen takia, että rikosten
ja tapausten selvittämisajat tulevat niin pitkiksi, ettei
mistään sellaisia poliisivoimia enää löydy, jotka
selvittäisivät nämä asiat. Toisin
sanoen jouduin toteamaan, että olin ollut tilanteeseen
nähden väärässä.
Arvoisa puhemies! Joudun ministeriltä pyytämään
anteeksi, että puhuin kielletystä aiheesta koko
ajan.
Outi Ojala /vas:
Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä todetaan,
että hallituksen esitys pitää sisällään
säädöksiä, jotka koskevat pääosin
tekoja, jotka ovat nyt jo rangaistavia. Todetaan, että "Lähinnä vain
ehdotetut paritussäännöksen muutokset,
jotka koskisivat prostituoidun majoittamista ja prostituution markkinoimista,
merkitsisivät kriminalisointien laajentamista uudelle alueelle".
Edelleen todetaan, että "Nämä muutokset
eivät kuitenkaan merkitsisi sellaista lisäresurssien
tarvetta, joka edellyttäisi esimerkiksi uusien virkojen
perustamista". Näinhän se on, että tämä lakiesitys,
joka nyt on annettu, tietää varmasti tiettyä parannusta
nykytilanteeseen nähden, mutta ministerin kiellosta huolimatta
totean edelleen, että me jäämme edelleen
odottamaan sitä lakiesitystä, jolla myöskin
seksuaalipalvelujen ostaminen kriminalisoitaisiin. Esityksessähän
todetaan, että tarkoitus on antaa tätä koskeva
esitys vuonna 2005, mutta sehän jättää vielä pienen
aukon sinne, tuleeko se lakiesitys vai ei. Mutta hyvä näinkin.
Edetään sitten edes pienin askelin, vaikka ei
voi sanoa, että tähän voisi täysin
tyytyväinen olla.
Arvoisa puhemies! Olen seurannut tätä keskustelua
työhuoneestani kuuntelemalla ja olen hieman ollut ihmeissäni
niistä puheenvuoroista, joissa vähätellään
prostituution mukanaan tuomia ongelmia. Nimittäin,
jos nyt tutustuu tähän hallituksen esitykseen
ja esimerkiksi prostituutiotilanteeseen vaikkapa täällä meillä Suomessa,
niin kyllä meille jokaiselle käy aivan varmasti
ilmi se, että tänä päivänä Suomessa
tapahtuva prostituutio on erittäin pitkälle järjestäytynyttä ja
että on aivan selvästi viitteitä siitä,
että tätä ammattimaista paritustoimintaa
harjoittavat rikollisjärjestöt toimivat Suomessa
jopa niin, että ovat keskenään sopineet
aluejaoista. Vaikka ei ole suoraa näyttöä — ja
varmaan ei ole kovin helppo sellaista näyttöä saadakaan,
koska monet näistä tänne tuoduista prostituoiduista
ovat varmaan peloissaan — niin he ovat tänne joutuneet monissa
tapauksissa väärin tiedoin tai oletuksin elikkä he
eivät ole täsmälleen tienneet, mitä he ovat
tulleet tekemään. Tämän tyyppisiä kansainvälisiä tietoja
on riittävästi olemassa, että monesti
harhautetaan ja luvataan jotakin aivan muuta kuin mikä sitten
siellä perillä odottaa.
Sitten olisin minäkin halunnut ihan vakavissani kysyä ennen
kaikkea niiltä miehiltä — ja uskon, että aika
moni heistä on isä — jotka täällä ovat
puhuneet ja nähneet prostituution hyvin positiivisesti:
Suositteletteko te vakavissanne esimerkiksi omalle tyttärellenne
tai omalle pojallenne prostituoidun ammattia tai prostituution harjoittamista?
Aivan vakava kysymys. Epäilenpä. Uskallanpa epäillä,
että näin olisi, jos se niin hyvä ammatti
olisi ja niin vapaa ammatti kuin on annettu ymmärtää.
Joka tapauksessa ihmiskauppa, jota prostituutio kuitenkin viime
kädessä on, on laaja kansainvälinen ongelma
ja siihen tietysti pitää puuttua, niin kuin on
puututtukin, myös kansainvälisesti. Ihmettelen
myöskin niitä vähättelyjä,
joita on esitetty tavallaan siihen suuntaan, etteikö Suomen
tulisi omalta osaltaan olla valmis hyväksymään
myöskin näitä kansainvälisiä velvoitteita, joita
muun muassa Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen ja Palermon
yleissopimuksen lisäpöytäkirjalla on
edellytetty ja samoin myöskin Euroopan unionin ja Euroopan
neuvoston tasolla, ja edelleen Pohjoismaiden neuvostossa ihmiskauppa
ja prostituutio ovat olleet hyvin useinkin esillä ja ovat
edelleenkin. Huomenna ja ylihuomenna täällä Helsingissä on
Pohjoismaiden neuvoston järjestämä teemakokous
pohjoisesta ulottuvuudesta laajentuneessa Euroopassa, ja yksi aihe
siellä on myöskin ihmiskauppa.
Haluan tässä yhteydessä vielä todeta,
että aivan hiljattain kokoontuivat Pohjoismaiden ja Venäjän
nuoret parlamentaarikot Piitimessä, jossa he käsittelivät
seksikauppaa ja esittivät myöskin vetoomuksen
niin Pohjoismaiden ja Venäjän hallituksille kuin
myöskin alueellisille ja yhteisille kansainvälisille
järjestöille ihmiskaupan kieltämiseksi.
Samoin olemme tekemässä vastaavanlaisen vetoomuksen:
Pohjoismaiden neuvoston entinen presidentti Inge Lønning,
joka on ed. Rajalan puoluetoveri Norjasta, nykyinen liberaali presidentti
Gabriel Romanus Ruotsista ja minä, myöskin entinen
neuvoston presidentti. Me olemme huomanneet, että tämä asia
on niin tärkeä, että tämä täytyy
nostaa korkeimmalla mahdollisella taholla esille.
Tässä on tietysti monia ulottuvuuksia. Rangaistukset
ovat yksi asia, ministeri Koskinen, mutta myöskin todistajien
asema on erittäin tärkeä. Myöskin
siihen tulisi kiinnittää huomiota, niin että parittajia
vastaan todistavat voisivat sitten rauhassa antaa nämä todistuksensa
pelkäämättä esimerkiksi oleskeluluvan
menetystä tai vastaavaa. Eli tässä on
kyseessä hyvin monitahoinen ongelma, ja uskon ja toivon,
että valiokunta mietinnössään
voi myöskin kiirehtiä hallitusta tämän
seksipalvelujen oston kriminalisoinnin osalta, ettei meidän
tarvitse odottaa vuoteen 2005 saakka. Haluaisin korostaa, että tämä ei
ole yksinomaan naisten asia. Hyvin monet miehet ovat myöskin
omalta osaltaan valmiita tällaisiin ratkaisuihin. Seksi
ja seksuaalisuus ovat ihania asioita ihmisen elämässä,
mutta eivät ne koskaan ostopalveluina voi olla sitä,
mitä on kahden ihmisen välinen lämmin
ja läheinen suhde.
Tony Halme /ps:
Arvoisa herra puhemies! Niin kuin ed. Vistbacka sanoi, lainsäädäntö on jäänyt
vähän vajaaksi. Nimittäin lapsen oikeuksien
pitää olla etusijalla kaikissa seksuaalirikoksissa.
Lasten hyväksikäyttö on kuin henkisesti
tappaisi lapsen, joten lapsiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan
tuomioiden pitäisi olla lain kovimmasta päästä alkaen
yhden vuoden ehdottomasta vankeudesta aina kuuteen vuoteen, sillä siinähän
lapsi tapetaan henkisesti. Ainoastaan tällä tavalla
saamme sairaat pedofiilit kuriin.
Päivi Räsänen /kd:
Arvoisa puhemies! Kommentoin kootusti muutamaa puheenvuoroa.
Ed. Immosen puheenvuoro oli masentavaa kuultavaa, varsinkin
kun olen tätä edustajaa oppinut arvostamaan monella
tavoin humaanina edustajana. Hänen puheenvuoronsa sisältö noudatteli
suurin piirtein samaa ajatuksenjuoksua, jopa samanlaisia ilmaisuja,
kuin niin sanotun Sihteeriopiston lobbausviesteissä, joita
varmaan useat edustajat ovat sähköpostiinsa saaneet.
Ed. Immonen sekoitti seksuaalisuuden toteuttamisen ja prostituution.
Jokaisella on mahdollisuus toteuttaa seksuaalisuutta. Sitä ei
ole suinkaan lailla kielletty, enkä ole kuullut, että kukaan
olisi sellaista kieltoa edes suunnittelemassa. Ed. Immonen näytti
olevan tietämätön siitä, että uransa
vapaaehtoisesti valinnut, itsenäisesti toimiva prostituoitu
on harvinaisuus. Arviolta vain 2 prosenttia suomalaisista prostituoiduista
ei ole jonkun paritusliigan alaisuudessa.
Ed. Rajala totesi, että tämä näyttää olevan nais—mies-kysymys,
mutta onneksi hän on pääosin väärässä,
ja tekisi mieli sanoa: täysin väärässä.
Edustajien Rajala ja Immonen näkemykset eivät
onneksi edusta kaikkien miesten ajatuksia, niin kuin täällä on
jo kuultu ja tullaan seuraavassakin ed. Kankaanniemen puheenvuorossa
kuulemaan.
Ed. Rajala viittasi sellaisiin maihin, joissa bordellit ovat
laillistettuja, ja on todettava, että bordellien laillistaminen
ei ole suinkaan katuprostituutiota esimerkiksi edes vähentänyt.
Ei se ole myöskään vähentänyt
laitonta parittamista eikä prostituution ympärillä pyörivää rikollisuutta
ja huumeongelmaa. Totean, että ed. Rajalan puheenvuoroa
kuunnellessani olin kyllä huojentunut siitä, että emme
tällä hetkellä ole saman eduskuntaryhmän
jäseniä.
Ed. Rajala otti vielä esiin vammaiset henkilöt seksipalvelujen
tarvitsijoina. Hän otti esimerkkejä joistakin
henkilöistä, jotka ovat häntä lähestyneet.
Kun hän moitti minua, kun esitin Ruotsin naisjärjestöjen
näkemyksiä ja tutkimuksia sikäläisen
lainsäädännön tehosta, että se
ei ole mikään virallinen kanta, niin kyllä vielä vähemmän nämä yhteydenotot
vammaisilta miehiltä edustavat virallista kantaa. Nimittäin
vammaisjärjestöt ovat hyvin voimakkaasti reagoineet
näihin väitteisiin, että vammaiset tarvitsisivat
maksullista seksipalvelua. On vammaisten henkilöiden aliarvioimista,
etteivät he voisi ja saisi elää seksuaalisuuttaan
aivan samalla tavoin kuin muutkin ihmiset. Kaiken lisäksi
prostituoitujen asiakkaat ovat pääosin ihan tavallisia,
jopa perheellisiä vammattomia miehiä. Minusta
tässä propagandassa käytetään
vammaisten asemaa väärin hyväksi.
Arvoisa puhemies! Vielä kiinnitän huomiota kahteen
asiaan. Tässä sivutaan myös lakia rikostaustojen
selvittämisestä. Viime vuoden alussa voimaan tullut
laki rikostaustan selvittämisestähän
edellyttää, että lasten parissa tehtävää työtä hakeva
toimittaa rikostaustaotteen. Yhteensä näitä rikostaustaotteita
on lain voimaan tultua haettu yli 75 000, siis henkilöiltä,
jotka tekevät lasten parissa työtä tai
hakeutuvat sellaiseen työhön. Hämmästyttävästi
noin sadalla tällaiseen työhön pyrkineestä on
ollut merkintä rikosrekisterissä. Siellä on
ollut mukana myös henkirikoksia ja lapsiin kohdistuvia
seksuaalirikoksia, eli voidaan todellakin todeta, että laki
on osoittautunut tarpeelliseksi, vaikka siihenkin suhtauduttiin aluksi
hyvin monelta taholta varsin nihkeästi.
Mutta jo silloin, kun sitä lakiesitystä täällä eduskunnassa
käsiteltiin, nostin esiin ryhmän, joka mielestäni
olisi tullut jo silloin siihen sisällyttää.
Toivoisin edelleenkin, että tämä ryhmä tätä lakia
valmisteltaessa ja käsiteltäessä huomioitaisiin.
Nimittäin kehitysvammaisten vanhemmilta on tullut toiveita
hoitohenkilöstön rikostaustojen selvittämisestä.
Jo aikuistuneet kehitysvammaiset ovat usein aivan yhtä puolustuskyvyttömiä kuin
lapset suojautumaan hyväksikäytöltä.
Kehitysvammaisten seksuaalisesta hyväksikäytöstä on
useita tapauksia tiedossa, ja erityisesti vammaiset naiset joutuvat
seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi useammin
ja helpommin kuin muut naiset. Muun muassa kehitysvammalaitokset,
joissa hoidettavien vapautta on rajoitettu, ovat alttiita paikkoja
hyväksikäytölle. Vammaisten joutuminen
laitoksissa hoitohenkilökunnan taholta seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi
ei ole mahdotonta, ja näitä tapauksia on olemassa.
Sitten vielä yksi asia: Tässä esityksessä lapsipornografian
määritelmää selkeytetään
ja täsmennetään aivan oikein vastaamaan
YK:n lasten oikeuksien sopimuksia eli koskemaan kaikkia alle 18-vuotiaista
otettavia kuvia. Tällä halutaan tietysti puuttua
myös niin sanottuun teinipornoon. Mutta ihmettelen sitä,
miksi tähän on jätetty kuitenkin porsaanreikä,
joka sallii tietyissä tilanteissa lapsipornografisen kuvan
hallussapidon 16—18-vuotiaan henkilön kohdalla.
Vaikka tässä tapauksessa on kyse periaatteessa
vain yksityisestä käytöstä,
kuka pystyy valvomaan, etteivät nämä kuvat
lähde leviämään eteenpäin? Alaikäisenä itsensä pornografisesti
kuvauttanut henkilö saattaa katua myöhemmin, että hän
on tällaisen kuvan esimerkiksi silloiselle poikaystävälleen
suostunut antamaan. Tästä asiasta muun muassa
lastensuojelujärjestöt ovat ottaneet yhteyttä ja
ovat lausunnoissaan myös tähän kiinnittäneet
huomiota, ja toivon, että valiokunnassa voitaisiin vielä vakavasti
tämän yhden porsaanreiän tukkimista harkita
ja tutkia.
Toimi Kankaanniemi /kd:
Herra puhemies! Käytin puheenvuoron seksuaalipalvelujen
ostamisen kriminalisoinnista silloin, kun asia käsiteltiin
ed. Lapintien ym. lakialoitteen pohjalta. Siitä on aikaa
varsin vähän, ja kun tuo aloite ja keskustelu
ovat löydettävissä, niin en niihin yksityiskohtaisesti
puutu. Ajatukseni siltä osin eivät ole muuttuneet.
Herra puhemies! Tästä hallituksen esityksestä tuo
mainittu kohta puuttuu, mutta tässä on muita tärkeitä asioita,
joita hallitus nyt esittää lainsäädäntöön
vietäväksi, monia kannatettavia osioita. Vuonna
2000 eduskunta käsitteli rikoslain 17, 20 ja 25 luvun muuttamista.
Siinä oli rikokset yleistä järjestystä vastaan
ja sitten juuri tämä luku 20 seksuaalirikoksista
ja vielä sitten 25 vapauteen kohdistuvista rikoksista.
Nämä luvut olivat auki silloin, ja kun olin viime
kauden lakivaliokunnan jäsen, niin tein yhdessä muutamien
muiden edustajien kanssa vastalauseen, joka sisälsi suurin
piirtein kaikki nämä kohdat, jotka hallitus nyt esittää lakiin
vietäväksi. Eli eduskunta äänesti näistä asioista,
ei ihan kaikista, mutta pääosin, mitkä nyt
ovat hallituksen esityksessä.
Jos tuolloin olisi menetelty niin, että olisi ne jo hyväksytty,
niin meillä olisi lainsäädännössä jo ollut
lähes neljä vuotta määräykset,
joilla olisi saattanut olla tervehdyttävää vaikutusta
näihin ongelmiin, mitä meidän edessämme
tässä yhteiskunnassa entistä enemmän
tällä hetkellä on ja joihin nyt lopultakin
maan hallitus on herännyt. Asiathan eivät ole
uusia. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen, Schengen-sopimuksen
voimaantulon jälkeen ja nyt sitten EU:n laajenemisen myötä nämä ongelmat
tulevat väistämättä vain kasvamaan.
On erittäin hyvä, että hallitus esittää ihmiskauppaa,
paritusta ja prostituutiota koskevia tarkennuksia rikoslakiin. Suunta
on oikea. Törkeän tekomuodon tuominen mukaan näistä eräisiin
rikoksiin on paikallaan, ja myös rangaistussäännösten
kiristäminen on paikallaan. Oikeastaan lähtökohta
näissä näyttää olevan
aika pitkälle kansainväliset sopimukset, joita
on saatu sentään hitaasti aikaan, mutta kyllä hallitus
olisi voinut olla jo paljon nopeampi ja oma-aloitteisestikin tehdä näistä esityksiä,
kun tilanteen kehitys on jo pitkään todellakin
nähty. Tämän paljon puhutun kielletyn
aiheen osalta hallitus jää vielä seuraamaan
järjestyslain käytännön vaikutuksia,
ja toisaalta hallitus haluaa seurata kansainvälistä kehitystä ja
varsinkin Euroopan neuvoston ihmiskauppaa koskevan yleissopimuksen
valmistelua.
Herra puhemies! Nämä eurooppalaisen tason sopimukset
ja lainsäädäntötoimet ovat hämmästyttävän
hitaasti eteneviä tällaisissa asioissa, jotka
kuitenkin ovat koko Euroopan laajuisia ja äärimmäisen
häpeällisiä sivistyneelle jälkikristilliselle
Euroopalle, jossa me myös elämme, rajattomassa
Euroopassa, joka vielä laajenee parin viikon kuluttua entisestään.
Herra puhemies! Noin kuusi vuotta sitten hallintovaliokuntaan
tuli hallituksen erittäin korkea virkamies, joka oli ollut
muutamaa päivää ennen valiokunnan kokoukseen
saapumistaan Brysselissä EU:n korkean tason virkamiesneuvotteluissa,
joissa aiheena oli seksiorjakauppa, arkisesti sanottuna ihmiskauppa.
Tämä korkea virkamies kertoi jo silloin, 90-luvun
puolenvälin jälkeen, että viikoittain
itäisen Keski-Euroopan maista linja-autoihin houkutellaan
valheellisin, petollisin keinoin nuoria naisia, jotka sitten läpi
Euroopan unionin itärajan näissä linja-autoissa
viedään läntisen Euroopan kaupunkeihin,
Brysseliin, Haagiin, Amsterdamiin, Pariisiin ja Saksan kaupunkeihin,
tämän läntisen sivistyksen historiallisiin
kehtoihin. Siellä nämä nuoret naiset
tämän korkea-arvoisen virkamiehemme mukaan pannaan
häkkeihin, joissa on siis kuin kanaverkot, ja näissä häkeissä heitä pidetään,
heiltä siinä vaiheessa otetaan passit ja henkilöpaperit
pois, ja sitten miehet käyvät tekemässä tarjouksia,
ostavat niitä naisia sieltä häkeistä käyttöönsä.
Tällainen toiminta oli jo siis 6—7 vuotta
sitten ammattimaista toimintaa itäisen Keski-Euroopan maista
läntiseen Eurooppaan. Se on häpeällistä eurooppalaista
seksiorjakauppaa. Joissakin muissa maanosissa harjoitettiin eräänväristen
ihmisten orjakauppaa menneinä vuosikymmeninä ja
ehkä jo vuosisataa aikaisemmin, mutta se on loppunut sieltä.
Täällä Euroopassa, sivistyneessä Euroopan
unionissa, tällainen toiminta on jatkunut, ja kun tuo korkea-arvoinen Suomen
hallituksen virkamies tämän kertoi, niin ainakin
itse jäin odottamaan, että nyt alkaa
tapahtua. Eurooppa ei voi hyväksyä tällaisen
toiminnan jatkumista, ihmisten pettämistä, rikollisjoukkojen
vapaata häärimistä, ihmisten orjuuttamista,
raiskaamista ja tuhoamista.
Mutta mitä tapahtui? Ei yhtään mitään.
Euroopan unioni ei ole saanut aikaan tässä suhteessa yhtään
mitään. Suomen hallitus ei ole saanut aikaan ennen
kuin nyt jotakin, ja tämäkin on vain alkua sille,
että saataisiin pientä muutosta aikaiseksi tässä ihmiskaupassa,
jota Euroopassa harjoitetaan. Jokin aika sitten eräs Suomen
kirkollisen järjestön uusi toiminnanjohtaja väitti,
että myös Suomen kautta tapahtuu tällaista
ihmisorjuuskauppaa ja -kuljetusta. Hänet tyrmättiin
nopeasti, että näin ei tapahdu. Onko näin,
että ei tapahdu? Epäilen, että välttämättä näin
ei ole, mutta äkkiä tuo asia haluttiin lakaista
maton alle piiloon, koska se on häpeäksi.
Toisella puolella tässä kaupassa ovat nämä nuoret
naiset, joita häpäistään, pilkataan,
joiden ihmisarvoa ei yhtään kunnioiteta, joita
käytetään vain kauppatavarana rikollisuuden
harjoittamiseen, ja toisella puolella on arvoisat länsieurooppalaiset
johtajat ja herrat ja miehet, jotka häpeällisesti
tekevät tällaista toimintaa, suojelevat sitä ja
harjoittavat sitä. Tähän on syytä puuttua
voimakkaasti, ja sanoisin, että Euroopan unioni ei ole
ansainnut olemassaolonsa oikeutusta, jos ei se puutu tähän
voimakkaammin. Euroopan neuvosto valmistelee yleissopimusta. Olisi
hyvä jos se saisi joskus jotakin aikaiseksikin.
Nyt tämä on muuttumassa sisämarkkinaorjakaupaksi,
kun Tshekki, Slovakia, Unkari ja muutamat muut tulevat unionin jäsenmaiksi,
mutta toiminta laajenee, kun itäraja vuotaa, ja näin
ollen edessä on se, että sisämarkkinoitten
rinnalla Ukraina, Valko-Venäjä, Venäjä,
jotka tuskin vielä vuosikymmeniin tulevat Euroopan unioniin, ovat
sitten näitten toimintojen kohteena ja siellä ne
naiset, joita näin häpäistään.
Herra puhemies! Kysymys on vakava. Siihen liittyy moni muu suuri
räikeä rikollisuus, joten tähän
asiaan on syytä eduskunnan paneutua poikkeuksellisen vakavalla
mielellä.
Jyrki Kasvi /vihr:
Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä hämmästyttää sen
sekavuus. Samaan pakettiin on haluttu survoa niin prostituutio,
paritus, lapsiporno kuin ihmiskauppakin. Esityksen perusteluosassa
on lisäksi sivutolkulla tekstiä seksin ostamisen
ja myymisen kieltämisestä tai kieltämättä jättämisestä,
joihin kysymyksiin itse esitys ei ota lainkaan kantaa. Sinänsä esitys
on sekavuudessaan ja ristiriitaisuudessaan hyvä esimerkki
siitä, miten monimutkaisesta ja tunteisiinkäyvästä kysymyksestä tässä on
kysymys, ja kun tunteet ovat pelissä, tiedolle ei jää enää tilaa.
Meillä on psyykessämme kaksi tietorakennetta,
tieto- ja tunneskeema, ja jotta meille esitetty fakta pääsee
muuttamaan meidän tietorakenteitamme, sen on kuljettava tunneskeeman
läpi.
Hyvän esimerkin tästä ennakkoasenteiden
vaikutuksesta tarjoaa tässä keskustelussa usein
toistuva käsitys prostituution sukupuoliroolijaosta. Suomen
maaperällä miehet ovat toki edelleen ensisijaisesti
ostajia ja naiset myyjiä, mutta esimerkiksi Välimeren
lomakohteissa tilanne on jo monimutkaisempi. Sinne suuntaavat pohjoismaiset seksimatkailijat
ovat useinkin naisia, jotka ostavat itselleen yksityisen tai koko
porukalle yhteisen "oppaan" joko päiväksi tai
koko kahdeksi viikoksi. Ei soittele perään eikä lähettele
joulukortteja.
Meidän onkin tätä hallituksen esitystä arvioidessamme
pohdittava, mitkä ovat henkilökohtaisten mielipiteiden
perusteet. Onko lähtökohtana moraalinen närkästys,
jota me haluamme hoitaa siivoamalla koko ahdistavan ongelman pois silmistä ja
mielestä, vai onko lähtökohtana aito huoli
järjestäytyneen rikollisuuden uhreiksi joutuneiden
prostituoitujen asemasta? Kyse on kahdesta eri ongelmasta, joita
ei välttämättä ole mahdollista
hoitaa samoilla keinoilla.
Päinvastoin, esimerkiksi kun itäprostituution ensimmäistä amatöörien
aaltoa pantiin taannoin kuriin maahantulokontrollia tiukentamalla,
tulos oli täysin päinvastainen kuin toivottiin.
Kontrollin tiukennettua Suomeen pyrkivät prostituoidut tarvitsivat
maahan päästäkseen asiakirjoja, jotka sai
helpoiten mafialta, ja hintana oli tietysti työskentely
vain ja ainoastaan mafian laskuun. Näin järjestäytynyt
rikollisuus otti Suomen valtion ystävällisellä avustuksella
haltuunsa Suomen seksimarkkinat.
Tässä yhteydessä lienee paikallaan
pieni anekdootti, joka kertoo, miten voimakkaasti seksuaalisuus
ja sukupuolimoraali ovat sidoksissa vallitsevaan kulttuuriin ja
miten hämmästyttävän nopeasti
tuo kulttuuri voi muuttua. Vielä sata vuotta sitten nimittäin
suuri osa amerikkalaisten lääkäreiden
liiketoiminnasta luokiteltaisiin nykyään prostituutioksi.
Kyse oli liittovaltion budjetin luokkaa olevasta liiketoiminnasta.
Tiukan kaksinaismoraalin kulttuurissa keski- ja yläluokan
naiset nimittäin sairastivat yleisesti niin sanottua hysteriaa,
joka on sittemmin kadonnut yhtä mystisesti kuin ilmestyikin.
Kroonisen hysterian hoito vaati lääkäriltä viikon
tai kahden välein toistuvan kotikäynnin, ja hoitona
oli potilaan sukuelinten hierominen, kunnes hysteria purkautui lihaskouristuksina
ja voihkintana. Englannissa tätä hoitomuotoa tosin
pidettiin niin moraalisesti arveluttavana, että potilaita
hoidettiin mieluummin polttamalla heidän kohdunkaulansa
ja kastroimalla heidän klitoriksensa.
Mutta asiaan eli itse hallituksen esitykseen: Aivan aluksi haluaisin
puuttua pieneen tekniseen yksityiskohtaan, josta voi tulla iso ongelma. Esityksessä
17
luvun 19 §:ssä määrätään
sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän
kuvan hallussapito rangaistavaksi. Pelkään, että tämä pykälä tekee
tässä muodossaan suuresta osasta suomalaisia rikollisia.
Kuten kaikki varmaan tiedätte, nettiselainohjelmat tallentavat kaikki
näyttämänsä kuvat työhakemistoon
siltä varalta, että tietokoneen käyttäjä palaisi
samalle sivulle uudestaan. Netissä törmää helposti
myös vahingossa sukupuolisiveellisyyttä loukkaaviin, lasta
esittäviin kuviin, jotka siis automaattisesti tallentuvat
tietokoneen käyttäjän kiintolevylle. Tietokoneen
käyttäjästä tulee siis rikollinen,
joka on tuomittava sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi
vuodeksi.
Onneksi tämä laki ei ollut voimassa neljä vuotta
sitten, kun kirjoitin kirjaa nettikulttuurista. Tutkin silloin nimittäin
myös Internetin varjoisampia syrjäkujia ja keräsin
kiintolevylleni todistusaineistoa siltä varalta, että joku
olisi väittänyt väitteitäni
perättömiksi. Tuon hakemiston sisältö olisi
todennäköisesti ansainnut minulle täyden
vuoden kiven sisällä. Olen sittemmin hävittänyt
tuon tietokannan ihan siltä varalta, että sattuisin
kuolemaan ja joku perikunnassa katsoisi, mitä se isäpappa
siellä netissä oikein puuhaili.
Arvoisa puhemies! Edellä esittelemäni yksityiskohdan
lisäksi tässä esityksessä on
yksi suurempi ongelma. Se koskee 20 luvun 9 §:n eli parituspykälän
2 kohtaa eli informointia ja markkinointia. Tämä pykälähän
on se niin sanottu Sihteeriopisto-pykälä. Sihteeriopisto
on nettisivusto, jolta monet Suomessa toimivat prostituoidut ostavat
mainostilaa. Tämä on siitä toivoton pykälä,
että tätä on aivan mahdottoman helppo
kiertää. Sivut voidaan esimerkiksi siirtää Suomen
rajojen ulkopuolella toimivaan nettipalvelimeen Suomen viranomaisten
ulottumattomiin, mutta suomalaisten seksipalveluiden kuluttajien
näkökulmasta ne olisivat kuitenkin edelleen aivan yhtä monen
klikkauksen päässä kuin tälläkin
hetkellä.
Palvelun rakenne voidaan myös muuttaa hallituksen esityksen
mukaiseksi. Pykälän perusteluissa esimerkiksi
todetaan, että prostituoitu saa edelleen markkinoida omaa
toimintaansa. Sihteeriopiston kaltaisista välityspalveluista
tehtäisiin siis niin sanottuja webbihotelleja, joista prostituoidut
vuokraavat itselleen levytilaa omia henkilökohtaisia sivujaan
varten, ja palvelimen juurisivulla on tietysti linkkilista kaikkien
asiakkaiden henkilökohtaisille sivuille. Toinen mahdollisuus
on aloitteen kääntäminen toisin päin
eli niin sanottu deittipalvelu, jollainen Sihteeriopistonkin sivuilta
jo löytyy ja johon asiakkaat siis postittavat ilmoituksensa
ja saavat prostituoitujen vastaukset omaan sähköpostiinsa.
Erityisen ongelmalliseksi näen kuitenkin markkinointipykälän
perusteluissa kohdan, joka sallisi prostituoidun yhteystiedon kertomisen
yksittäiselle henkilölle. Perustelun kirjoittajalla
on ollut otsaa väittää, että tällaiseen
toimintaan ei yleensä liittynyt taloudellisen hyödyn
tavoittelua. Perustelun kirjoittaja ei liene koskaan kuullut ammattiryhmästä nimeltä
sutenöörit,
jotka nimenomaan tällä tavoin hankkivat asiakkaita prostituoiduille.
Sutenöörit ovat yleensä myös niitä kaikkein
pahimpia prostituoitujen hyväksikäyttäjiä ja
pahoinpitelijöitä.
Arvoisa puhemies! Jos me haluamme ihan oikeasti vähentää prostituutiota
Suomessa, meidän on mietittävä, mistä seksipalveluiden
kasvanut kysyntä johtuu. Miksi niin moni meistä suomalaisista
miehistä ja naisista on niin tyytymätön sukupuolielämäänsä,
että katsoo tarvitsevansa kaupallisia seksipalveluita?
Miten muuten olisi mahdollista, että suomalaiset kuluttavat
esimerkiksi puhelinseksiä miljoonilla euroilla vuodessa.
Suomalaisten fyysisen yksinäisyyden on oltava jotain aivan
uskomatonta. Miksi? Se on se kysymys, johon meidän on todella
vastattava.
Oikeusministeri Johannes Koskinen
Arvoisa puhemies! Vastaan heti yhteen väärinkäsitykseen,
joka ed. Kasvin puheenvuorossa oli, nimittäin siihen, että voisi
tahattomasti syyllistyä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan
lasta esittävän kuvan hallussapitoon eli 17 luvun
19 §:ssä säänneltyyn tekoon.
Siinä edellytetään tahallisuutta niin
kuin yleensäkin rikoslain mukaisissa rikoksissa, ellei
erikseen ole sitten tuottamusmuotoista rikosta säädetty
rangaistavaksi. Eli kun tässä sanotaan: "Joka
oikeudettomasti pitää hallussaan valokuvaa, videonauhaa,
elokuvaa tai muuta todellisuudenmukaista kuvatallennetta, jossa
esitetään lasta sukupuoliyhteydessä tai
siihen rinnastettavassa seksuaalisessa kanssakäymisessä -
-", niin tämä tarkoittaa tietysti, että tietensä pitää hallussaan.
Tuohon ed. Kasviin viittaamaan esimerkkiinhän kävisi
yhtä hyvin se, että jonkun henkilön vaikkapa
varastokoppiin on tuotu paperikuvina laatikollinen lapsipornografiaa
ja se sitten olisi yhtä lailla rangaistava rikoksena. Kyllähän
siinä tahallisuutta edellytetään.
Nämä nettimaailman ihmeellisyydet, että jää tällaisia
tallenneaineistoja, tietyissä tilanteissa helpottavat rikosten
selvittämistä. Esimerkiksi lapsipornografiaa vastaanhan
on kaksi kolme tehostettua poliisin yhteisiskua tehty kautta läntisen
Euroopan. Ne ovat selvästi tehokkaimmat tavat, mitä tähän
mennessä on ylipäänsä saatu
toteutetuksi, tällaisten laajamittaisten lapsipornografiarenkaiden,
joihin yleensä kytkeytyy sitten vielä törkeämpää hyväksikäyttöä,
kiinnisaamiseksi.
Mitä tulee sitten yleensä seksin markkinoinnin
määrittelyyn rikoksena, niin siinä törmätään tietysti
tämän tyyppisiin ongelmiin, joihin ed. Kasvi viittasi,
mutta kun tämä perusmäärittely kuitenkin
kytkee sen paritukseen ja tietojen välitys on rajattu juuri
toisen henkilön tietojen välitykseen, niin sillähän
tehdään tätä eroa, että silloin
todennäköisemmin ja selvemmin on kyse parituksen
tyyppisestä toiminnasta, kun välitetään
toisen tai useamman henkilön tietoja.
Sitten tämmöisen toiminnan siirtäminen
ulkomaisen operaattorin kautta tapahtuvaksi tietysti jossakin määrin
suojaa, mutta tässähän kaiken aikaa tähdätään
yhteisiin eurooppalaisiin sääntelyihin ja sitä kautta
saadaan myös näihin sijoitusmaihin vastaavan tyyppistä rangaistussääntelyä ja
pystytään sitä kautta pureutumaan. Toisaalta näihin
yleensä kytkeytyy sitten linkkipalveluja, markkinointipalveluja,
suomalaisten operaattoreiden kautta, ja niihin pystytään
tämän säädöksen avulla
pureutumaan sellaisissakin tilanteissa, että tällainen
"opisto" tai muu firma vie sivunsa ulkomaisen operaattorin puolelle.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Hallitukselle ja oikeusministeriölle
erityisesti on annettava täysi tunnustus erittäin
laajamittaisesta, selkeästä, hyvin valmistellusta
ja ennen kaikkea ajankohtaisesta esityksestä. Toivon, että asianomaisessa
valiokunnassa tämä hallituksen esitys mahdollisimman
nopeasti viedään eteenpäin, jotta se
on tämän salin työskentelyssä myöskin nopeasti
edistymässä ja tulee lainsäädännöksi mahdollisimman
pian.
Täällä ed. Kankaanniemi ja eräät
muut kiinnittivät huomiota siihen, että EU:n tulisi
puuttua näihin asioihin paljon nykyistä jämerämmin. Toivon
todella, että nämä äänenpainot
menisivät tuonne EU:n vaikuttajille, koska tämän
kaltaisissa asioissa juuri tarvitaan tehokasta kansainvälistä yhteistyötä.
Lyly Rajala /kok:
Arvoisa puhemies! Tulin varalta tänne korokkeelle,
jos menee yli minuutin.
Haluan vielä toistaa ja korostaa sitä, että todellakin
kannatan tätä hallituksen esitystä ihmiskauppaa,
paritusta ja prostituutiota vastaan ja niitten kriminalisointia
ankarammin, mutta kannatan myöskin bordellien laillistamista,
koska se olisi ainoa oikea keino saattaa tuo niin haluttu hyödyke
viralliseen jakeluun.
Ed. Räsäselle: Hienoa, että tulitte
takaisin. Toisin kuin te omassa puheenvuorossanne puhuitte minusta,
minulla ei olisi mitään vastaan olla kanssanne
samassa ryhmässä. Tervetuloa kokoomukseen koko
paketti, kaikki kuusi, kuten puhemies Kanervakin on julkisesti ehdottanut.
Ja kuten tänä päivänä olette
kuulleet, tuolla meidän ryhmässänne,
toisin kuin teillä, on ajatuksen vapaus ilman kiristävää nutturaa.
Puhuitte noista vammaisasioista, että teillä on vammaisjärjestöjen
tuki takananne. Nämä sadat vammaiset, jotka minuun
ovat ottaneet yhteyttä, ovat nimenomaan sanoneet, että he
ovat vihaisia heidän järjestöilleen,
että heidän järjestönsä puhuvat
heidän puolestaan. Järjestö tarkoittaa
yhtä tai kahta, puheenjohtajaa tai jotain muuta tämmöistä.
Siellä taustalla ovat ne ihmiset, jotka eivät
välttämättä ole sen järjestön
kanssa samaa mieltä. Yksittäiset ihmiset ovat
ottaneet yhteyttä ja ovat omille järjestöilleen
vihaisia ja sanoutuvat irti niitten järjestöjen
jutuista.
Meillä on tässä todellakin kaksi
hyödykettä, viina on toinen ja toinen on tänään
käsiteltävä asia, joita ei voi lailla
kieltää. Meillä on siitä erinomainen
esimerkki 72 vuoden takaa, kieltolaki, joka kesti 13 vuotta. Koskaan
ei rikollisuus ole rehottanut niin kovasti kuin silloin, kun se
kiellettiin, toinen haluttu hyödyke kiellettiin. Varmasti
minä ymmärrän, että kristillisdemokraattien
ryhmä haluaisi lailla kieltää viinankin,
totta kai, tupakka pitää kieltää,
kaikki pitää kieltää. Täytyy
muistaa, että prostituutio on kuitenkin maailman vanhin
ammatti, ja olen vuorenvarma, että se tulee myös
sellaisena säilymään niin kauan kuin
ihmiskunta on olemassa. Sitä ei muuta mikään.
Vielä lopuksi, arvoisa puhemies, käsittääkseni
ihan meidän perustuslaillisiin perusoikeuksiimme kuuluu
se, että meillä on oikeus omaan kroppaamme. Miksi
yläpäätä saa myydä,
mutta alapäätä ei saisi?
Toimi Kankaanniemi /kd:
Herra puhemies! Kun puheenvuorossani toin esille keskieurooppalaisen
raa’an seksiorjakaupan, niin totean sen suhteen, että ne
ihmiset, jotka sinne Länsi-Eurooppaan pettäen
viedään, menevät maihin, joissa bordellit
ovat laillisia monissa maissa, eli ei se laillinen bordelli näytä poistavan
tätä rikollista toimintaa eikä ratkaise
tätä ongelmaa.
Herra puhemies! Ed. Rajala kyllä nyt antoi mielestäni
aivan kohtuuttoman kuvan vammaisjärjestöjen toiminnasta.
Nämä vammaisjärjestöt ovat laajoja,
kymmenistätuhansista ihmisistä koostuvia, ja saavat
valtion tukea jne., niin kuin ansaitsevatkin, ja toimivat demokraattisesti.
Ei niiden kanta voi olla vain kahden kolmen ihmisen kanta, muutoin
ne eivät voi pysyä pystyssä.
Vielä totean, että en ole mistään
varmaksi lukenut, että prostituutio olisi maailman vanhin ammatti.
Aatami ja Eeva taisivat viljellä maata eivätkä myyneet.
Ei ollut varmaan oikein markkinoitakaan. Mutta ei sitä voi
väittää, että se olisi maailman
vanhin ammatti. Ei se ole mikään ammatti, se on
valitettavasti joidenkin ihmisten kohtalo. Silloin, kun toiset käyttävät
sitä alapäätä hyväksi
tällaisella tavalla, mitä ed. Rajala puoltaa, se
on häpeäksi kaikille ja erityisesti se on häpeäksi
nyt ed. Rajalalle, joka tällaista puolustaa.
Raimo Vistbacka /ps:
Arvoisa puhemies! Kun on kuunnellut tämän
iltapäivän puheenvuoroja tästä hallituksen
esityksestä, tuli mieleen, mitä luin äsken
Keijo Korhosen kirjoituksesta viime pitkäperjantailta Ilkka-lehdestä,
jossa hän toteaa, että maailmaa kulkiessa oppii
suhtautumaan lievällä huumorilla eri kulttuurien
seksitottumuksiin. Nyt kun täällä on
kuunnellut, niin voi kyllä hyvin pitkälle yhtyä Keijo
Korhosen ajatuksiin. Hänen oppilaansa ovat eri puolilta
maailmaa, muun muassa kuwaitilaisia, jotka siinä maassa,
mistä he ovat, ottavat aina yhden vaimon lisää.
Neljä tai viisi vaimoa on aina paikallaan, kun huolehtii
heistä tasapuolisesti ketään syrjimättä,
kirjoittaa Korhonen ja toteaa, että oppilas, jonka kanssa
hän oli keskustellut, päivitteli tilannetta, että jos
hän katsoo naiseen himoiten, on se Koraanin mukaan suuri
synti ja sen voi hyvittää vain naimalla tuon naisen.
Eli meillä on niin monenlaisia käsityksiä riippuen
siitä, missä kulttuurissa me elämme.
Mutta minun mielestäni tämä keskustelu
on ollut aika mielenkiintoinen. Se on poikennut hyvin kauas siitä,
mitä ministeri Koskinen toivoi silloin, kun hän
esitteli tämän hallituksen esityksen. Ainoastaan
muutama meistä on nimenomaan käsitellyt hallituksen
esitystä, ja suurin osa kollegoista on puhunut siitä,
mistä arvoisa ministeri toivoi, että ei puhuttaisi.
Keskustelu päättyy.