Oikeusministeri Johannes Koskinen

Herra puhemies! Tällä hallituksen esityksellä ehdotetaan, että osakeyhtiölain muutoksella vanhojen osakeyhtiöiden velvollisuutta korottaa osakepääomaansa nykyiselle 8 000 euron tasolle lykättäisiin. Alkujaanhan tuo vähimmäispääoma on ollut 50 000 markan suuruisena, mutta rahauudistuksen yhteydessä hiukan pudotettiin elikkä 8 000 euron tasolle. Esityksen mukaan korotusvelvollisuuden voimaantuloajankohdasta säädettäisiin erikseen lailla, jolloin vanhojen yhtiöiden velvollisuus osakepääoman korottamiseen voitaisiin toteuttaa valmisteilla olevan osakeyhtiölain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Tämä osakeyhtiölain kokonaisuudistusta koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle ensi vuoden aikana, ja uudistus voisi tulla voimaan aikaisintaan vuoden 2006 alusta.

Voimassa olevan osakeyhtiölain siirtymäsäännösten mukaan ennen 1. syyskuuta 1997 perustettujen yhtiöiden on korotettava osakepääomaansa vähintään 8 000 euroon tai muutettava yritysmuotoaan viimeistään tämän vuoden elokuun lopussa, muutoin yhtiö asetetaan selvitystilaan. Nyt kaupparekisterin tietojen mukaan on havaittu, että Suomessa on yli 50 000 toimivaa osakeyhtiötä, joiden osakepääoma on edelleen alle 8 000 euroa. Monissa tapauksissa osakkaat joutuvat joko sijoittamaan lisää rahaa yhtiöön osakepääoman korottamiseksi tai käyttämään jakokelpoisia varoja korotukseen. Joidenkin yhtiöiden toiminta saattaisi korotusvaatimuksen takia kokonaan loppua tai vaarantua. Lisäksi meillä on rekistereissä yli 70 000 kokonaan toimimatonta osakeyhtiötä, joilla on alle 8 000 euron osakepääoma ja jotka pitäisi asettaa selvitystilaan, jos ne eivät korota osakepääomaansa.

Jollei korotusvelvollisuutta lykättäisi hallituksen esityksen mukaisesti, sen toteuttaminen aiheuttaisi yhtiöiden suuresta määrästä johtuen merkittäviä ongelmia kaupparekisterin toiminnalle. Tämän lykkäyksen johdosta sellaiset elinkelpoiset, alle 8 000 euron osakepääomalla toimivat osakeyhtiöt, jotka eivät tuohon osakepääoman korotukseen kykene elokuun loppuun mennessä, voivat jatkaa toimintaansa ja saavat lisäaikaa hankkia pääomaa. Lisäaika myös parantaa mahdollisuuksia yhtiö- ja erityisesti verolainsäädännön kehittämiseen siten, että osakeyhtiön toimintaa on osakepääoman korottamisen sijasta mahdollista jatkaa henkilöyhtiömuodossa. Nämä säännökset ovat keskeisiä tuossa osakeyhtiölain uudistamisessa. Ylipäänsä tarvitaan keinoja, helpohkoja keinoja, yhtiömuodon muuttamiseen yrityksen tarpeita vastaavasti, mutta myös siinä tilanteessa, että ei haluta tällaista osakepääoman korotusta tehdä, pienimpien yhtiöiden muuttamista kommandiitti- tai avoimiksi yhtiöiksi.

Ajan kuluminen vähentää joka tapauksessa takautuvan korotuksen kohteena olevien yhtiöiden lukumäärää, koska osa yhtiöistä korottaa muuten osakepääomaansa tai lopettaa virallisestikin toimintansa. Lisäaikana on myös mahdollista ryhtyä tehokkaisiin toimiin toimimattomien yhtiöiden poistamiseksi kaupparekisteristä sekä informoida toimivia yhtiöitä korotustarpeesta. Tällaista yhtiörekisterin siivoamista olisi kaivattu jo aiemmin, mutta siihen on tällä hetkellä tehokkaita sisäisiä esteitä rakennettu. Esimerkiksi Säädöskokoelman ja Virallisen lehden hinnoittelu näistä osakeyhtiölain edellyttämistä ilmoituksista esimerkiksi selvitystilassa on kohtuuttoman kova ja aiheuttaisi Patentti- ja rekisterihallitukselle merkittäviä budjetointiongelmia. Näitä hallinnollisia esteitä pitää raivata ja myöskin tehokkaalla viranomaistoiminnalla tähdätä siihen, että kaupparekisteri olennaisesti nykyistä paremmin antaisi ajantasaista tietoa. Meillä pitää harkita vakavasti myös siirtymistä sellaiseen vuosi-ilmoitukseen, joka olisi olennaisesti halvempi kuin nykyiset ilmoitukset kaupparekisteriin, mutta joka varmistaisi sen, että kaikista ja kaiken kokoisista yrityksistä olisi ajantasaiset tiedot niin yhtiöjärjestyksistä, pääomasta kuin sitten esimerkiksi hallituksen kokoonpanosta. Tällaista ajantasaista tietoa lainsäädäntö jo nyt edellyttää, mutta juuri nämä luvut, joita äsken mainitsin, osoittavat, että kovin heikosti meillä tämä elinkeinoelämän kannalta keskeinen rekisteripalvelu toimii.

Edelleen tänä aikana voidaan harkita muita toimia, joilla porrastetaan korotusilmoituksia ja siten tasataan kaupparekisteriviranomaisen työtä, että ei tule muutamassa kuukaudessa kymmeniätuhansia käsiteltäviä osakepääoman korotuksia. Voidaan välttää kaupparekisterin ruuhkautuminen, joka vaikeuttaisi kaikkien yritysten toimintaa.

Verohallinto ja muun muassa poliisi ovat pitäneet tärkeänä talousrikollisuuden vastaisen työn osana, että tästä peruslinjasta kuitenkin pidetään kiinni, että osakepääoman vähimmäistaso on sen verran tuntuva, että ihan tällaisen paperiyhtiön pyörittäminen vaikeutuu ja vähenee. Silloinhan vuonna 97 korotettiin 15 000 markasta 50 000 markkaan tuo vähimmäispääoma, ja sen jälkeen perustetut yhtiöthän ovat kaikki tämän 50 000 markan tai 8 000 euron osakepääoman joutuneet osoittamaan ja keräämään.

Tämän vanhan yhtiökannan suuruus osoittaa, että meillä on todella tämmöistä joko laatikoissa viruvaa tai sitten tosiasiallisesti toimintansa lopettanutta yhtiökantaa, mutta muutoin nämä ovat rekisteri-ilmoituksensa laiminlyöneitä yhtiöitä. On todella tärkeätä tämän tulevan parin vuoden aikana putsata kaupparekisteri siten, että se kertoisi oikeat tiedot oikeista, toimivista osakeyhtiöistä.

Tapani Mäkinen /kok:

Arvoisa puhemies! Tuohon ministerin puheenvuoron jatkoksi voisi todeta sen, kun hän puhui Patentti- ja rekisterihallituksesta tänä päivänä, että täytyy todella myöskin yhtyä siihen, että Patentti- ja rekisterihallitus ei ole enää mikään yrittäjien tai yhtiöiden, suomalaisten yritysten, kyykytyslaitos, niin kuin se vielä kymmenen vuotta sitten ehkä oli. Tänä päivänä se on yrityksiä palveleva organisaatio. En tiedä keitä kaikkia kiittää, mutta pääjohtajaa varmasti pitää kiittää, että hän on saanut laitoksen sille tasolle, mikä tänä päivänä tämmöiseltä palveluorganisaatiolta, viranomaisorganisaatiolta myöskin, vaaditaan: auttaa ja pyrkiä edistämään suomalaisen yrittäjän onnistumista. Toki toimintaa voi edelleenkin kehittää ja tietotekniikan mukanaan tuomat ja mahdollistamat ratkaisut pitää ottaa huomioon kaikilla tavoilla.

Arvoisa puhemies! Kuten ministeri totesi, vuonna 97 osakeyhtiölain muutoksella vähimmäisosakepääomaa korotettiin kaikissa, siis myös jo ennen vuotta 97 perustetuissa, osakeyhtiöissä 50 000 markkaan eli 8 000 euroon. Tähän korottamiseen annettiin aikaa 7 vuotta eli tämän vuoden elokuun loppuun.

Tässä tilanteessa meillä, kuten kuulimme, on yli 50 000 toiminnassa olevaa osakeyhtiötä, jotka toimivat vielä tällä alle 8 000 euron osakepääomalla. Tällä vähimmäisosakepääoman niin sanotulla takautuvalla korottamisvaatimuksella haluttiin silloin estää se, ettei silloisen osakeyhtiölain uudistuksen yhteydessä ennen lain voimaantuloa olisi perustettu suurta määrää pöytälaatikkoyhtiöitä varastoon. Tällaisia 15 000 markan osakepääoman yhtiöitä olisi sitten voitu myydä pitkän aikaa tulevina vuosinakin. Takautuva korottaminen teki silloin tehtävänsä, eikä pöytälaatikkoihin voitu perustaa alhaisen osakepääoman yhtiöitä näin varastoon.

Arvoisa puhemies! Mielestäni nyt tuo päämotiivi korottamisen takautuvuudelle on poistunut. Suomessa on 220 000 yritystä, joista muistaakseni yli 93 prosenttia on alle yhdeksän henkilöä työllistäviä yrityksiä. 85 prosenttia niistä 220 000 on alle kolme henkilöä työllistäviä yrityksiä. Arvoisa puhemies! Hyvin pienistä yrityksistä, useassa tilanteessa hyvin pienistä perheyrityksistä, on tällöin kysymys.

Nyt osakepääomaansa korottaneet osakeyhtiöt ovat useimmissa tapauksissa kyenneet tekemään tämän muutoksen korottamisen laittamatta niin sanottua uutta rahaa yhtiöön eli ovat voineet toteuttaa korottamisen rahastosiirtona käyttämällä siis yhtiössä jo olevaa varallisuutta. Ne yhtiöt, jotka eivät ole korottamista vielä tehneet, lienevät suurelta osin esimerkiksi palvelualoilla toimivia tai muutoin sellaisia pieniä yrityksiä, näitä kolmen tai alle henkilön yrityksiä, että niissä toiminnan luonteen vuoksi ei ole tarvetta sitoa pääomia investointeina yrityksiin ja sen takia niin sanottu rahastokorotus ei useinkaan ole ollut mahdollinen. Näissä yrityksissä tarvittaisiin aidosti siis riihikuivaa rahaa osakepääoman korottamiseen ja se raha tällöin otetaan tämän yrittäjän omasta selkänahasta eli heidän omista varoistaan.

Arvoisa puhemies! Oikeusministeriö asetti 8. päivänä lokakuuta 2003 työryhmän selvittämään tätä osakepääoman takautuvaa korottamista ja näihin liittyviä kysymyksiä. Työryhmä sai paljon lausuntoja hyvin usealta eri taholta, ja olen ymmärtänyt, että useat tahot ovat lausunnoissaan tuoneet julki sen, että tästä takautuvasta korottamisesta pitäisi myös luopua. Nyt tämä hallituksen esitys, mikä sinänsä on hyvä tässä vaiheessa, on varsin tervetullut ja ihan paikallaan antaen aikalisän. Niin kuin ministeri totesi, käsittelyssä olevassa osakeyhtiölain muutoksessa tätä asiaa harkitaan uudemman kerran. Nyt onkin tässä yhteydessä tärkeää, että lain valmistelun aikana harkitaan hyvin vakavasti sitä tilannetta, onko enää niitä vaatimuksia tai paineita siihen, että tämä korotus takautuvasti pitäisi toteuttaa, enää olemassa. Niin kuin totesin, lausunnonantajista useat eri tahot, muun muassa Suomen Yrittäjät, ilmaisivat kantanaan, että tämä tarve olisi tältä osin poistunut. Kun se korotus tehdään, se on vain tämmöinen hallinnollinen velvoite. Se ei palvele enää näiden yritysten toimintaa siinä muodossa kuin aikanaan sitä ajateltiin. Tämä korottamisvaatimuksen poistaminen ei varmasti myöskään mitenkään estäisi sitä, että harmaata taloutta voitaisiin tältä osin kitkeä pois. Harmaan talouden poiskitkentä kulkee omia polkujaan.

Arvoisa puhemies! Kuten totesin, tämä korottamisvaatimus ei miltään osin edistäisi yritystoimintaa. Päinvastoin se voisi pahimmillaan aiheuttaa joillekin yrityksille todellisia vaikeuksia. Tasavallan hallituksen tavoitteena on 100 000 uuden työpaikan synnyttäminen, ja tämä velvoite ei ainakaan omalta osaltaan missään määrin tulisi näitä työpaikkoja lisäämään. Ehkäpä sen vaikutus olisi päinvastainen.

Siis, arvoisa puhemies, on hyvä, että tämä aikalisä nyt otetaan, ja toivon totisesti, että tämän uuden osakeyhtiölain käsittelyn yhteydessä päädyttäisiin siihen, että korottamisvaatimuksesta tultaisiin luopumaan.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen ed. Mäkisen kanssa nyt eräiltä osin aivan eri mieltä, ja aivan erikoisesti siitä, mikä merkitys tällä operaatiolla, jota hallitus suunnittelee, on harmaan talouden, sanoisinko nyt, kitkemiseen, käyttääkseni samaa ilmaisua, mitä te käytitte. Olen nyt seurannut tätä harmaan talouden kehittymistä ja sen operointia lepäävillä yrityksillä ja kaikella tällä instrumenttivalikoimalla kymmenkunta vuotta, ja jos ei tätä korotusta tehdä, niin eräs keskeinen väline hävittää harmaa talous tavallaan jää käyttämättä. Minä tähdennän, arvoisa ed. Mäkinen, sitä, että tässä on kysymys reilusta kilpailusta. Minä en ymmärrä sitä, miksi Suomen Yrittäjät ry ei halua reilua kilpailua, vaan haluaa harmaata taloutta suojella, niin kuin tuosta äskeisestä puheenvuorostakin kävi oikein hyvin ilmi.

Tapani Mäkinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Niin kuin omassa puheenvuorossani totesin, tällä ei ole merkittävää yhteyttä harmaan talouden kitkemiseen. Elikkä haluan vaan tuoda julki sen, että olen ed. Pulliaisen kanssa ehdottoman eri mieltä. Haluan korostaa sitä, että niin kuin mainitsin näistä tunnusluvuista suomalaisten yrityskentän suhteen, 220 000 yrityksestä 85 prosenttia on alle kolme henkilöä työllistäviä yrityksiä. Siellä on pieniä parturi-kampaajia, erilaisia palveluyrityksiä joka lähtöön. On erilaisia tuotantoyrityksiä myöskin. Ne valmistavat erilaisia hyödykkeitä, mistä kukin meistä sitten aika ajoin hyötyy. Niissä yrityksissä aidosti on vaikeuksia yrittäjällä löytää se raha sijoittaa siihen yritykseen, osakepääoman korottamisen takia aiheutuva sijoitusongelma. Elikkä tämä on aidosti ongelma, mikä tällä hetkellä yrityskentässä on olemassa. Sen nähdäkseni Suomen Yrittäjät muun muassa välittää.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Marraskuussa 1998 eduskunta hyväksyi lainmuutoksen, jolla yksityisen osakeyhtiön osakepääoman vähimmäismääräksi säädettiin 8 000 euroa. Tarkoituksena oli tuolloin nostaa kynnystä perustaa tarpeettomia osakeyhtiöitä pöytälaatikkoihin ja saada suurempi sitoutuminen yhtiöiden osakkaille. Lainmuutoksen yhteydessä hyväksyttiin siirtymäsäännös, jonka mukaisesti kaikkien vanhojen yhtiöiden tulee korottaa osakepääomansa vähintään 8 000 euroon vuoden 2004 syyskuun alkuun mennessä.

Uusien yhtiöiden vähimmäisosakepääomien osalta lainmuutos on toiminut siten kuin oli tarkoitettukin, eli harkintakynnys osakeyhtiön perustamisessa on noussut riittävästi ja tarpeettomien yhtiöiden perustaminen on vähentynyt. Vanhojen yhtiöiden osalta muutos ei ole toteutunut aivan toivotulla tavalla. Kaupparekisterin mukaan vielä peräti 125 000 yritystä, joista 50 000 taisi olla toimivia ja 75 000 toimimattomia yrityksiä, on osakepääoman osalta minimirajan alapuolella. Määrä on siis puolet kaikkien osakeyhtiöiden määrästä. Korotuksen lykkääminen siirtymäajan loppuun kertoo sen, että yrittäjät eivät koe korotusta mielekkäänä silloin, kun korotusosuudelle ei ole tiedossa mitään järkevää käyttöä.

Mikäli tästä korotusvaatimuksesta pidettäisiin kiinni ja siirtymäsäännöksestä sen myötä, niin kaikkien osakeyhtiöiden tulisi korottaa osakepääomansa vaadittuun vähimmäismäärään. Tällöin ne tarvitsisivat rahaa laskelmien mukaan 700 miljoonaa euroa osakepääomien korottamiseen. Patentti- ja rekisterihallitukselle tulisi muutoksista maksaa byrokratiamaksuina yhteensä 35 miljoonaa euroa. 700 miljoonaa euroa ja 35 miljoonaa euroa ovat valtavia summia. Näin, kun talouselämässä ei ole erityisen selkeää kasvusuuntausta, on perusteltua kysyä, onko järkevää vaatia tällaisia sijoituksia, kun ne tarvittaisiin mieluummin kotimaisen kysynnän elvyttämiseen kuin pienyrittäjien mielestä tarpeettomaan tasenumeroiden kaunisteluun.

Voitaneen olettaa, että ne osakeyhtiöt, jotka eivät vielä ole korottaneet osakepääomaansa, ovat kaikkein pienimpiä ja sellaisia, joita useasti käytetään palkkatyön ohessa sivuelinkeinon harjoittamiseen. Kun uuden hallitusohjelmankin mukaan pienyritysten toimintaedellytyksiä tulee parantaa, tavoitteeseen sopii hyvin huonosti tarpeeton pääoman sitominen osakepääomaan ja tarpeettomien kulujen maksaminen sekä valtion virastoille että lakimiehille ja konsulteille.

Herra puhemies! Nämä perusteet ovat aivan faktaa, joilla hallitus esittää nyt osakeyhtiölain muuttamista siirtymäsäännösten osalta, eli tavoite on oikea, välttämätön, jotta ei ajeta pois meillä pieniä yrityksiä, joilla ei ole mitään tarvetta nostaa osakepääomaansa siitä, mikä se on, mikäli se on alle 8 000 euron tulevan syyskuun alussa.

Tältä pohjalta voin todeta, että hallituksen esitys on aivan perusteltu. Sen sijaan se, mikä on menetelmä asian korjaamiseksi, aiheuttaa kysymyksiä. Toinen mahdollisuus olisi se, että osakeyhtiölain 1 §:n 3 momentti muutettaisiin niin, että tästä vähimmäismäärän korottamisen vaatimuksesta luovuttaisiin kokonaan. Kysynkin: Mitä haittaa siitä olisi? Jos ed. Pulliainen olisi paikalla, hän sanoisi, että harmaa talous saisi siitä edelleen jatkotoimintamahdollisuuksia. Onko näin, sitä on hieman vaikea sanoa, mutta kun ajattelee 125 000 yrityksen tilannetta, niin en jaksa uskoa, että niissä olisi harmaan talouden harjoittamiseen tarkoitettuja yrityksiä kuitenkaan kovin suurta osuutta. Ehkä muut keinot harmaan talouden kitkemiseen, joka sinänsä on tavattoman arvokas ja tärkeä asia — tämä kitkeminen — kannattaa harkita ja niitä edellyttää hallitukselta, mutta olisin kannustamassa talousvaliokuntaa, kun se tätä lakiesitystä käsittelee, harkitsemaan sitä, että otettaisiinkin käsittelyyn sellainen lähtökohta, että osakeyhtiölain 1 §:n 3 momenttia muutettaisiin ja luovuttaisiin kokonaan tästä minimiosakepääoman korotusvaatimuksesta, jolloin hallitus ei ainakaan olisi ajamassa tilannetta siihen, että meiltä kymmeniätuhansia pienyrityksiä häviää ja niiden mukana ehkä lukuisa määrä sellaisia yrityksiä, joilla kuitenkin on tärkeä työllistävä ja ihmisten toimeentulon turvaava merkitys.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että pienipääomaisten osakeyhtiöitten siirtymäaika tämän hallituksen esityksen myötä jatkuu ja pienten osakeyhtiöitten asemaa on mahdollisuus miettiä kokonaisuudessaan uudelleen. Tämän hallituksen esityksen myötä osa osakeyhtiöistä voi uudelleenaktivoitua tänä lisäaikana — kuten täällä on aikaisemminkin todettu, yrittäjiähän meillä ei ole yhtään liikaa — ja osa ehtii miettiä, mitä tekee tällä hetkellä pöytälaatikossa olevan firman suhteen. Kyseessähän voi olla myös osakeyhtiön nimen säilyttäminen esimerkiksi perheen sisällä vaikkapa tulevaa nuorta polvea varten.

On vain sääli, että tämä esitys tulee näin myöhään ja viestiä ministeriön suunnalta ei saatu aiemmin. Nyt osa tähän asti toimineistakin yrityksistä on ehkä ehtinyt vuodenvaihteen tiimoilla miettiä ja tehdä strategisiakin muutoksia omaisuuden myynnin ja selvitystilaan asettamisen suhteen, mikä on sääli.

Pekka  Nousiainen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Myöskin minä yhdyn niihin näkemyksiin, jotka toteavat sen, että tämä osakeyhtiölain muuttamiseen tarkoittama hallituksen esitys on oikean suuntainen ja oikea, kun ehdotetaan tuon vähimmäisosakepääoman korotuksen siirtymäajasta säädettäväksi erikseen lailla. Todella on huomionarvoista se, että 125 000 yritystä on tavallaan ollut odottamassa tätä siirtymäsäännöstä ja uusia ratkaisuja. Ennen kaikkea nämä ovat pieniä yrityksiä, joitten yrityksen laatu ja laajuus eivät ole olleet vaatimassa niin korkeata osakepääomaa, ja on hyvä, että nyt osakeyhtiölain kokonaisuudistuksen yhteydessä tämä arvioidaan. Minusta on merkittävää se, että yhtiömuotoinen yritystoiminta on mahdollista myöskin jatkossa, kun halutaan ennen kaikkea yrittäjiä lisää, jolloin nämä samat etuudet, jotka suurilla osakeyhtiöillä on, on mahdollisuus saavuttaa myöskin pienen yhtiön kautta, mutta on syytä harkita se, onko osakepääoma rinnastettava sitten siihen, että yrityksen laatu ja laajuus ratkaisevat sen, minkälaista pääomaa ne tarvitsevat, ja sitä kautta tuo asia tulee varmasti ratkaistuksi.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tätä lakiesitystä kun katsoo ja muistelee tuota aikaa, mitä 90-luvun puolivälin jälkeen elettiin, niin lakiesitys oli kyllä paikallaan silloin. Jo Aleksis Kivikin teoksessaan Nummisuutarit toteaa, että aika muuttuu, Eskoseni. Niin on tässäkin asiassa käynyt seitsemän vuoden aikana. Meillä on tilanne muuttunut aika paljon. Meillä on hyvin tärkeää, niin kuin täällä monissa puheenvuoroissa on todettu, työllistävä vaikutus tänä päivänä. Meidän pitää saada syntymään työpaikkoja. Nimenomaan tällainen pk-sektori, missä tämä ongelma kaikkein eniten kärjistyy, on todella tärkeä meidän tulevien vuosien kannalta, ja tämä hallituksen esitys, mikä on tehty siirtymäsäännöksen muuttamisesta, on aivan perusteltu.