Outi Alanko-Kahiluoto /vihr:
Arvoisa puhemies! Viimeaikainen kaupunkitutkimus osoittaa,
että myös Suomessa asuinalueet ovat alkaneet eriytyä toisistaan
huolestuttavalla tavalla. Helsingissä huono-osaisuus, työttömyys
ja maahanmuuttajavaltaisuus kasautuvat samoille alueille. Raskaan
työttömyyden alueilla Helsingissä miesten
elinajanodote on jopa kymmenen vuotta lyhyempi kuin paremmin voivilla
alueilla, ja nuorten keskuudessa tämä väestön
jakautuminen näkyy aivan erityisen selvästi.
Kysynkin asuntoministeri Kiurulta, mikä on teidän
mielestänne paras lääke tähän
asuinalueiden eriytymiseen. Helsingissä on asuntorakentamisessa
noudatettu niin sanottua sosiaalisen sekoittamisen mallia, jota
on kansainvälisestikin kiitelty ja joka on hidastanut asuinalueiden
eriytymistä, mutta miten valtio aikoo tukea asuntopolitiikan
keinoin suuria kaupunkiseutuja, jotta eriytymiskehitys saadaan hallintaan?
Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru
Arvoisa puhemies! Olen erittäin kiitollinen siitä, että olette
nostanut tämän suuren asuntopoliittisen haasteen
esiin. Kysymys on nyt siitä, että myös
hallitus on tähän tarttunut. Maailmalla on niin
monta surullista esimerkkiä eriytymiskehityksestä,
ja myös Suomessa on tähän tartuttava, muuten
aikaikkuna sulkeutuu, ja sitten enää paluuta ei
vanhaan ole.
Tätä kautta haluan nyt kertoa koko eduskunnalle,
että me tulemme tekemään toimia. On tärkeää,
että lähdemme ensin yhdessä poikkihallinnollisesti
etsimään niitä uusia ratkaisuja, miten me
tähän tilanteeseen tartumme ja tämän
eriytymiskehityksen pysäytämme. Suunnitteilla
on ohjelma, joka tulee olemaan koko valtioneuvoston piirissä tehty
poikkihallinnollinen ohjelma, sillä nämä kysymykset
eivät liity vain asuntopolitiikkaan, vaan kysymys on pitkälti
myös työllisyydestä, on kysymys terveyspalveluista,
on kysymys hyvin laajalla kädellä koulutuksesta,
erilaisista tukipalveluista, jopa liikenteestä ja maahanmuuttajien
kotiutumisesta. Olen valmis tähän haasteeseen,
ja tulemme tekemään parhaamme.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Kaksi napakkaa lisäkysymystä vielä.
Edustaja Alanko-Kahiluoto ja sitten edustaja Paloniemi.
Outi Alanko-Kahiluoto /vihr:
Herra puhemies! Kysyn vielä, onko vuokra-asuntojen
riittävä tuotanto turvattu hallitusohjelman mukaisesti ja
onko budjettiin varattu riittävät myöntämisvaltuudet
valtion tukemalle asuntotuotannolle, jotta näissä hyvissä tavoitteissa
onnistutaan.
Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru
Arvoisa puhemies! Kyllä, vastaus on "kyllä". Kyllä me
tulemme tekemään myös koko tämän syksyn
pitkää ohjelmatyötä siitä,
millä toimenpiteillä me ylipäänsä pystymme
näihin isoihin asuntopoliittisiin haasteisiin vastaamaan.
Työ on nyt käynnissä, ja tulemme esittämään
ihan lähiviikkoina sen aikataulun, miten me tulemme etenemään,
ketkä tässä työssä ovat
mukana.
Isoja haasteita liittyy sekä kohtuuhintaiseen asumiseen
että asumisen laatuun, rakentamiseen ylipäänsä,
energiasäästämiseen ja et cetera. Erityisryhmien
kysymykset ovat esillä asunnottomuudesta ikäihmisten
asioihin, vammaisten asumisen ongelmiin ja myöskin tähän
segregaatiokehitykseen, jonka äsken nostitte esiin.
Tämä on se ohjenuora, jolla me tulemme tekemään
valtioneuvoston piirissä tulevia toimia. Jostakin on lähdettävä,
ja työohjelma löytyy tänä syksynä.
Jos on tahtoa, tie löytyy.
Aila Paloniemi /kesk:
Arvoisa puhemies! Nuorten yhteiskuntatakuu on erittäin
tärkeä tavoite, siitä me olemme kaikki
samaa mieltä, ja onnea sen toteuttamiselle. Mutta työ-
ja elinkei noministeriöstä kerrotaan, että samalla,
koska rahaa on jostakin otettava, aikuiskoulutuksen resursseja tullaan
rajusti vähentämään. Tässä taas ei
ole tietenkään mitään järkeä,
koska yhteinen tavoitteemme on se, että kansalaisten koulutustasoa
pitää nostaa. Varsinkaan tämmöisenä aikana taas
aikuiskoulutuksesta leikkaaminen ei ole järkevää.
Eikö tämä ole vähän
hölmöläisen peiton jatkamista?
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Ministeri Kiuru. — Vai ministeri Ihalainen?
Työministeri Lauri Ihalainen
Arvoisa puhemies! Työ- ja elinkeinoministeriön
taloudellisia voimavaroja kyllä suunnataan sekä nuorten työttömyyden
torjumiseen että myöskin pitkäaikaistyöttömyyteen
ja niitten koulutuspolkujen rakentamiseen, joita tässä tarvitaan.
Ne määrärahat tulevat olemaan erittäin
merkittäviä, ja vielä rakenteellisesti
niin, että osa näistä määrärahoista
tullaan järjestämään siirtomäärärahoiksi,
joita voidaan käyttää myös ensi
vuoden puolella, mikä on tärkeä uudistus,
jotta käyttämättömiä rahoja
ei mene hukkaan. Niin että kyllä nämä panostukset merkittäviä tulevat
olemaan myöskin ensi vuonna suhteessa aikuiskoulutukseen,
suhteessa pitkäaikaistyöttömyyteen nuorisotyöttömyyden ohella.