Oikeusministeri  Anna-Maja  Henriksson

Arvoisa puhemies, värderade talman! Eduskunnalle annetussa hallituksen esityksessä terrorismirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi on kysymys terrorismirikoksia koskevan rikoslain 34 a luvun täydentämisestä.

Terrorismi on vakava uhka, ja yhteiskunnan täytyy ottaa se huomioon muun muassa rikoslainsäädännössään. Näin tehtäessä täytyy kuitenkin erityistä huomiota kiinnittää oikeusvaltiollisiin periaatteisiin sekä perus- ja ihmisoikeuksiin.

Ärade talman! I regeringens proposition föreslås tillägg till strafflagens kapitel 34 a om terrorismbrott. Terrorism är ett allvarligt hot som samhället måste reagera på bland annat genom strafflagstiftning. Samtidigt måste man komma ihåg att fästa noggrann uppmärksamhet vid de krav som våra centrala rättsstatsprinciper och respekten för grundläggande rättigheter ställer.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan ensinnäkin säädettäväksi rangaistavaksi kouluttautuminen terrorismirikoksen tekemistä varten. Teon rangaistusasteikkona on sakkoa tai vankeutta enintään kolme vuotta. Rangaistavaan kouluttautumiseen syyllistyisi se, joka tehdäkseen terrorismirikoksen kouluttautuu terroristisen koulutuksen antamista koskevassa rikoslain pykälässä tarkoitetulla tavalla muun muassa räjähteiden, ampuma-aseiden tai muiden aseiden taikka myrkyllisten tai haitallisten aineiden valmistuksessa tai käytössä.

Suomessa ei toistaiseksi ole tuomittu ketään terrorismirikoksesta, mutta täällä oleskelevien henkilöiden tiedetään osallistuneen terroristiseen toimintaan liittyvään koulutukseen ulkomailla. Rangaistava kouluttautuminen saattaisi tapahtua koulutuksen antajan ohjauksessa niin terroristileirillä kuin teknisten apuvälineiden välityksinkin.

Kysymyksessä on erityislaatuinen rangaistussäännös, koska tietojen ja taitojen hankkimisen säätäminen rangaistavaksi on poikkeuksellista. Tässä kouluttautuminen kuitenkin tapahtuu terroristisen rikoksen tekemisen tarkoituksessa, jolloin rangaistavuus on perusteltua. Kansainvälistä tai eurooppalaista velvoitetta tällaisen rangaistussäännöksen säätämiseen ei ole, mutta asiasta on säädetty muun muassa eräissä EU-maissa.

Toiseksi esityksessä on kysymys terrorismiin liittyvän toiminnan rahoittamisen rangaistavuuden laajentamisesta. Tältä osin laajennettaisiin ensinnäkin rikoslain terrorismin rahoittamista koskevan säännöksen aluetta koskemaan rikoslain 30 a luvun kaikkien terrorististen rikosten eikä vain tiettyjen säännöksessä mainittujen rikosten rahoittamista. On tärkeää, että kaikkien terrorististen rikosten rahoittamisen erityinen moitittavuus ilmenee selvästi rangaistussäännöksistä.

Lisäksi ehdotetaan säädettäväksi rangaistavaksi terroristiryhmän rahoittaminen eli niin kutsuttu yleisrahoittaminen. Kyseessä on siis terroristiryhmän rahoittaminen sellaisenaan, ei tietyn terroristisen rikoksen rahoittaminen. Tässä uudessa terrorismin rahoittamista lievemmässä, täydentävässä rangaistussäännöksessä rangaistusasteikkona on sakkoa tai vankeutta enintään kolme vuotta. Säännös on tarpeen ottaen huomioon, että annettaessa varoja terroristiryhmälle ei voida tehokkaasti kontrolloida sitä, käytetäänkö varat esimerkiksi rikolliseen vai muuhun tarkoitukseen, ja toisaalta annettujen varojen käyttäminen hyväänkin tarkoitukseen mahdollistaa terroristiryhmälle muiden varojen käyttämisen rikolliseen toimintaan.

Samalla tehtäisiin uusien säännösten edellyttämät täydennykset poliisilain salaisia tiedonhankintakeinoja ja pakkokeinolain salaisia pakkokeinoja koskeviin säännöksiin.

Ärade talman! Enligt lagförslaget ska alltså den som i avsikt att begå ett terroristbrott tar emot utbildning i tillverkning eller användning av sprängämnen, skjutvapen eller andra vapen, skadliga eller farliga substanser eller andra särskilda metoder eller tekniker dömas till straff. Likaså föreslås att den person som direkt eller indirekt tillhandahåller eller samlar in tillgångar till en terroristgrupp med vetskap om gruppens karaktär ska dömas för finansiering av terroristgrupp. Slutligen kan konstateras att ingen person hittills i Finland har dömts för ett terroristbrott men att vissa personer som vistas i Finland veterligen har deltagit i utbildning med anknytning till terroristverksamhet utomlands.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin tärkeää, että nimenomaan terroristisen kouluttautumisen, värväyksen ja rahoituksen puolella tehostetaan toimenpiteitä. Suomihan oli jossain määrin sinisilmäinen, 2000-luvun alkupuolella muun muassa vasta korjattiin niitä lainsäädäntöpuutteita, joiden mukaan Suomessa oli mahdollista suunnitella terroristisia tekoja EU:n puitteissa ilman, että se oli rangaistava teko. Olemme hivenen olleet tässä EU:n rajat ylittävän yhteistyön semmoinen perässäkulkija, mutta nyt on tärkeätä, että muistetaan, että Madridin ja Lontoon 2004—2006 elokuun uhat ovat edelleen mahdollisia. Tässä mielessä Prümin sopimuksen rajat ylittävän järjestäytyneen rikollisuuden, laittoman maahanmuuton ja terrorismin torjunnan puolella oikeus- ja sisäministeriöiden pitää tiiviisti toimia EU:n puitteissa myös Europoliin nähden.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lakiesitys on erittäin kannatettava ja hyvä. Toisaalta on hirveän surullista, että tämä maailma meidän ympärillämme muuttuu koko ajan entistä raaemmaksi ja raaistuu ja sen takia sitten joudutaan tällaisia lakeja säätämään. Kyseessä on poikkeuksellinen laki, kuten ministeri totesi, eli kouluttautumisesta terrorismiin rangaistaan tietyssä tilanteessa.

Sen lisäksi, että tämä lakiesitys on hyvä, haluan kiinnittää huomiota siihen, millä tavalla tätä pystytään valvomaan, onko meillä tarpeeksi hyvät viranomaisresurssit, että tämä homma pystytään hoitamaan. Tämähän ei Suomessa yleistä ole, mutta kun maailma muuttuu, niin kuin äsken totesin, niin saattaa eräänä päivänä näin ollakin.

Tom Packalén /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Laki sinällään on erittäin hyvä. Hyvä, että tämmöinen on ja tähän on kiinnitetty huomiota.

Mutta näkisin ongelmana esimerkiksi terroristijärjestöön kuulumisen osoittamisen, sinänsä näytön siitä, että joku kuuluu johonkin ja kouluttautuu tämmöiseen työhön eli terrorismiin. Näitä ihmisiä on esimerkiksi tällä hetkellä Syyriassa ja on tämmöisten Isiksen ja Isilin ja Jabhat al-Nusran alla, jotka ovat terroristijärjestöjä. Mutta näyttö siitä, että he aikoisivat tehdä jonkin terroristiteon — on todella mielenkiintoista ja haastavaa nähdä, tuleeko oikeuskäytäntö osoittamaan, että tämä pykälä toimii käytännössä. — Kiitos.

Ilkka Kanerva /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minusta edustaja Kärnä puheenvuorossaan kosketti ihan oikealla näkökulmalla tätä asiaa, että keskeinen osa tätä työtä, terrorisminvastaista toimintaa, ei ole tietysti pelkästään siellä loppupäässä eli rangaistuksissa. Se on tärkeä pelote, mutta olennaisinta on luonnollisesti kyetä estämään kaikki tämä. Ja siinä suhteessa lainsäädännön pitää luonnollisesti olla tehokkain mahdollinen mutta myöskin kansainvälisen yhteistyön.

En voi olla toteamatta tässä yhteydessä, kun huomasin, että Euroopan unionin tiedustelupuolen päällikkö, näitä asioita koordinoiva viranomainen, sanoi, että Ukrainan kriisi tuli Euroopan tiedusteluviranomaisille suurena yllätyksenä, niin kysyn kyllä ministeriltä omaa käsitystä, mitä se kertoo siitä, kuinka tehokas on toimintaverkko tänä päivänä siinä toiminnassa, jossa terrorismi toimii, jossa on kuitenkin kaikkein pirullisimman älykkäimmät aivot käytettävissä monella tapaa, että sitä toimintaa kyetään peilaamaan, seuraamaan ja paljastamaan.

Ismo Soukola /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Kanervan kysymykseen jatkaisin: onko meillä aikomus myös lähettää terrorisminvastaisia torjuntayksiköitä tai miehiä myös ulkomaille, koska pelkästään kotimaassahan tämä tiedustelutoiminta ei tuota tulosta?

Mika Kari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Näistä poliisien resursseista olisin kysynyt. Viime vuonna kehysriihessä hallitus ohjasi eduskunnan karttuisan käden kautta suojelupoliisille 1,5 miljoonaa euroa lisärahaa nimenomaan terrorismin torjunnan henkilöstöresursseihin. Olisin kysynyt ministeriltä: tuleeko tämä lisäraha nyt tarpeeseen tämän lainsäädännön uudistuksen kautta, niin että myös pystyttäisiin tehokkaammin valvomaan terrorismikoulutuksesta epäiltyjen ihmisten toimintaa?

Mikko Savola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Terrorisminvastaisessa työssä tietysti on äärimmäisen tärkeätä se, että pystytään ennalta ehkäisevästi vaikuttamaan ja löytämään ne tahot, jotka pystyvät puuttumaan siihen, että mitään vakavia rikoksia ei pääse sattumaan. Kysyisinkin ministeriltä: millaisena näette tällä hetkellä eri viranomaistahojen, niin sisäisen kuin ulkoisen turvallisuuden osalta, yhteistyön tason tällä hetkellä, kuinka paljon keskustelua siellä käydään, ja mitkä ovat valmiudet siltä osin puuttua entistä tehokkaammin siihen, että mitään vakavia terrorismiin viittaavia rikkomuksia ei pääse tässä maassa tapahtumaan?

Pauli Kiuru /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kiitos hyvästä hallituksen esityksestä. Haluaisin tässä yhden tarkentavan kysymyksen ministeri Henrikssonille esittää: onko lain valmistelun aikana noussut viitteitä siitä, että kaksoiskansalaisuuden omaavia henkilöitä hakeutuisi Suomen puolustusvoimiin varusmiespalvelukseen epäilyttävillä motiiveilla, siis tavoitteenaan saada erikoiskoulutusta, jota he voivat käyttää toisessa kotimaassaan rikolliseen toimintaan?

Arja Juvonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämän hallituksen esityksen tarkoituksena on entistä paremmin ehkäistä terroristien tekemiä rikoksia. Sisäministeriö arvioi, että Suomeen kohdistuvan terrorismin uhka on tällä hetkellä vähäinen. Mutta emme kuitenkaan voi tuudittautua elämään lintukodossa, meidän täytyy tunnistaa Suomea kohtaavia ja Suomeen kohdistuvia uhkia. Kysyisin teiltä, hyvä ministeri: millaisia todellisia uhkia meillä voisi olla, ja mihinkä meidän tulisi Suomessa valmistautua, ja onko Suomessa myös esimerkiksi terrorismiin kytköksissä olevia henkilöitä, jotka kulkevat vaikkapa läpi Suomen vaihtaessaan maata?

Kari Tolvanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys on hyvä, koska tämmöinen kouluttautuminen on nykypäivää, ja tätä lainmuutostahan on vaatinut muun muassa Valtakunnansyyttäjänvirasto ja suojelupoliisi. Tietysti huolenaihe on lähinnä tämä paikallispoliisin toiminta. Tiedän, että suojelupoliisi on saanut lisää rahoitusta ja suojelupoliisi kyllä osaa Suomen tasavallassa hoitaa tehtävänsä hyvin, ennalta ehkäistä näitä hankkeita ja myös paljastaa niitä. Mutta kun heidän voimavaransa eivät ihan joka paikkaan riitä, mikä on paikallispoliisin mahdollisuus tukea tätä suojelupoliisin toimintaa? Onko arvoisan ministerin mielestä koulutus ajan tasalla, ovatko tietojärjestelmät ajan tasalla, onko tietojenvaihto ajan tasalla? Epäilen, että näin ei ehkä ole paikallispoliisissa, koska siellä on monennäköisiä paineita aivan päivittäistehtävien hoitamiseksi.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun tämä kouluttautuminen terrorismirikoksen tekemistä varten säädetään rangaistavaksi ja siitä tuomitaan sitten sakkoon tai enintään kolmen vuoden vankeusrangaistukseen — tuomitaan siis se, joka tehdäkseen terroristisessa tarkoituksessa tehdyn rikoksen kouluttautuu ampuma-aseitten, räjähteiden ja tämäntapaisten asioitten käyttöön — niin siis pelkkä kouluttautuminenko ei ole rangaistavaa, vaan siihen pitää aina olla liitettävissä näyttö siitä, että hän on suunnitellut tekevänsä jonkun konnuuden?

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Arvoisa puhemies! Hyviä näkökohtia ja hyviä kysymyksiä. Jos olisimme Ruotsissa, niin oikeusministeri vastaisi myös poliisin toiminnasta, mutta Suomessa sisäministeri on se ministeri, joka vastaa poliisin toiminnasta, ja sen takia valitettavasti minulla ei ole kaikkiin teidän hyviin kysymyksiinne tässä ja nyt vastauksia, mutta otetaan ne kuitenkin nyt tässä esille sen verran kuin minä pystyn niihin vastaamaan.

Ensinnäkin tärkeintä tässä on se, että tällä lisäyksellä rikoslakiin halutaan ennen kaikkea ennalta ehkäistä sitä, että terrorismirikoksia tehdään Suomessa. Tällä lisäyksellä me täydennämme sitä meidän lainsäädäntöä, mikä nyt koskettaa terrorismirikoksia, niin että sitä aukkoa, joka on ollut olemassa, ei sen jälkeen, kun eduskunta on tämän lain toivottavasti hyväksynyt, enää ole. Siihen sisältyy, edustaja Kärnä, se, että kouluttautuminen tapahtuu koulutuksen antajan ohjauksessa. Näin ollen pelkkä tämmöinen itseopiskelu ei olisi rangaistavaa, vaikka kouluttautuminen voisikin tapahtua myös teknisten apuvälineiden välityksin. Se, että itse opiskelee netissä, ei vielä ole rangaistavaa, mutta vastuu kouluttautumisesta ei edellyttäisi, että joku tuomitaan rangaistukseen koulutuksen antamisesta, niin että siitä tämä ei ole kiinni. Tämä kouluttautuminen on valmisteluluonteinen rikos, ja sen takia rangaistusasteikoksi sopii tällöin sama rangaistusasteikko kuin terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelusta.

Sitten tässä on tuotu esille se, tuleeko tämä toimimaan käytännössä. No, se jää nähtäväksi. Toivottavasti tämä toimii ennalta ehkäisevästi niin, että meidän ei Suomessa koskaan tarvitse olla mukana sellaisessa tilanteessa, jossa täällä tehtäisiin joku terrorismirikos, eikä täällä myöskään kouluttauduttaisi terrorismirikoksen tekemistä varten.

Sitten edustaja Kanerva toi esille tämän erittäin tärkeän kansainvälisen yhteistyön. Se on tietysti niin, että sekin menee sinne sisäministerin ja ulkoministerin tontille. Minun tiedossani on kuitenkin se, että erittäin tiivistä yhteistyötä tehdään Euroopan unionin kentällä ja että myös tietoja vaihdetaan, mutta tästä tietävät paremmin ne ministerit, jotka näistä asioista vastaavat.

Sitten sama asia pätee tähän edustaja Soukolan tekemään kysymykseen, onko aikomusta lähettää ulkomaille. Parasta kysyä sisäministeri Räsäseltä suoraan. Sama asia pätee näihin poliisien resursseihin. Tietenkin tilanne on se, että poliisilla pitää olla tarvittavat resurssit, että myös pystyvät sitten tutkimaan näitä epäilyjä, kun ja jos niitä on, ja viranomaisten yhteistyön pitää olla saumatonta. Sen takiahan me olemme hallituksessa nyt tekemässä paljon myös tietohallintopuolella uudistuksia, jotta nämä eri viranomaisten eri tietoverkot keskustelisivat toistensa kanssa ja jotta tieto menee juuri sille taholle, joka sitä tietoa tarvitsee.

Kaksoiskansalaisuudesta parasta kysyä ministeri Haglundilta, onko ollut näkyvissä, että Puolustusvoimiin hakeutuu tällaisia henkilöitä. Minulla ei ainakaan ole siitä tietoa.

Tässä luulen, puhemies, että nyt suurimmilta osin oli se, mihin minä nyt pystyn vastaamaan, mutta olen tyytyväinen siitä, että olemme saaneet aikaiseksi tämän ehdotuksen. Näillä näkymin ainakin tällä hetkellä voidaan sanoa, että tämän jälkeen meidän lainsäädäntömme pitäisi olla ajan tasalla. Se ei tarkoita tietenkään sitä, ettei sitä ennalta ehkäisevää toimintaa pitäisi myöskin harjoittaa monella monella saralla myös tästä eteenpäin, ja kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan.

Arja Juvonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tämän hallituksen esityksen tarkoituksena on entistä paremmin ehkäistä todellakin terroristien rikosten tekemistä. Perussuomalaiset ovat kantaneet asiasta huolta, ja vuonna 2011 edustaja Pirkko Ruohonen-Lernerin ensimmäisenä allekirjoittama lakialoite on myös tehty. Se mainitaan myös täällä hallituksen esityksessä, ja se liittyy myös tähän kouluttautumisen säätämiseen rangaistavaksi.

Sisäministeriö arvioi, että Suomeen kohdistuvan terrorismin uhka on tällä hetkellä vähäinen, mutta sisäministeriön mukaan on kuitenkin viitteitä, että Suomesta osallistutaan väkivaltaisen toiminnan tukemiseen ja rahoittamiseen ulkomailla. Tässä hallituksen esityksessä esitetään, että kouluttautuminen terrorismirikoksen tekemiseen olisi rangaistavaa. Tällä hetkellä se ei ole vielä sitä. Hallituksen esityksessä määritellään se, että rangaistuksen piiriin tulisivat ne henkilöt, jotka ovat saaneet koulutusta räjähteistä, aseista tai haitallisten aineiden valmistuksesta tai käytöstä terroritekoa varten. Esityksessä laajennetaan myös terrorismin rahoittamisen rangaistavuutta. Terrorismin rahoittaminen kriminalisoitiin Suomessa vuonna 2002, ja tämä hallituksen esitys laajentaa rangaistussäädöksiä koskemaan aiempaa useamman terrorismirikoksen rahoittamista. Rangaistuksen voi saada terroritekojen rahoittamisesta, ja rangaistusta tulisi neljästä kuukaudesta kahdeksaan vuotta vankeutta. Lakiesitys täydentää myös poliisilain salaisia tiedonhankintakeinoja ja pakkokeinolain salaisia pakkokeinoja koskevia säännöksiä.

Kyllä tuntuu, että tämä lakiesitys on hyvä, ja varsinkin, kun tällä ei ole kustannusvaikutuksia, ei tule mitään uusia virkoja eikä toimia vaan tarkoitus on todellakin parantaa suomalaisten ja kansalaisten turvallisuutta ja sitä, että meillä on täällä hyvä elää ja asua.

Olli Immonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Maaliskuun lopulla Helsingin Muslimit -yhdistys kutsui järjestämäänsä keskustelutilaisuuteen jamaikalaissyntyisen muslimisaarnaaja Bilal Philipsin. Kyseinen muslimi on herättänyt kansainvälisellä areenalla suurta paheksuntaa ääri-islamilaisten mielipiteidensä takia. Euroopan maista Saksa ja Britannia ovat vuosina 2010 ja 2011 estäneet kyseisen henkilön maahantulon, sillä hänen on koettu uhkaavan kyseisten maiden sisäistä turvallisuutta. Minä, allekirjoittanut, sekä edustaja Halla-aho vaadimme sisäministeriämme moneen kertaan useammalla eri areenalla puuttumaan tilanteeseen, mutta mitään konkreettista ei tapahtunut.

Arvoisa puhemies! Valitettavasti kyseisen radikaalin muslimisaarnaajan kutsuminen suomalaisen muslimijärjestön kokoukseen on jälleen selvä indikaattori maassamme asuvien muslimien radikalisoitumiskehityksestä. Jo erään toisen brittiläisen äärimuslimin viimevuotinen vierailu Suomessa tunnetun muslimijärjestön kutsumana todisti, etteivät maassamme asuvat muslimit vierasta aatteena islamilaista fanatismia. Mielestäni radikaalien muslimisaarnaajien tuloa Suomeen voidaan pitää iskuna vasten suomalaisen oikeusvaltion kasvoja, sillä äärimuslimit tunnetusti pyrkivät sanomallaan tietoisesti kiihottamaan uskonveljiään sekä -sisariaan taistelemaan länsimaista demokraattista valtiomuotoa vastaan. Sisäministeri Räsäsen olisi aiemmin yhteistyössä ulkomaalaispoliisin ja suojelupoliisin kanssa pitänyt päättäväisesti estää Philipsin ja muiden vastaavien radikaalien muslimisaarnaajien maahantulo.

Arvoisa puhemies! Tämän ja monen muun asian johdosta voidaankin sisäministerimme todeta epäonnistuneen pahasti nykyisissä tehtävissään, joista keskeisin on sisäisestä turvallisuudesta huolehtiminen. Mielestäni tämänpäiväiset hallituksen esitykset terrorismilainsäädäntöön ovat oikean suuntaisia, mutta riittämättömiä. Jotta edellä kuvatuilta ongelmilta vältyttäisiin jatkossa, tulisi ministerin ja koko hallituksen ottaa itseään niskasta kiinni ja ryhtyä toimenpiteisiin, joilla taataan jatkossa suomalaisen yhteiskunnan sisäinen turvallisuus ja vakaus. Mikäli se vaatisi vielä lisää muutoksia nykyiseen ulkomaalais- tai rikoslakiin, olisi ministerin välittömästi ryhdyttävä tarvittaviin lainvalmistelutöihin, jotta radikaalimuslimien aiheuttama vaara ja islamilaisen terrorismin kasvualusta saadaan eliminoitua Suomesta pysyvästi.

Pauli Kiuru /kok:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä 18/2014, joka koskee terrorismirikoksia koskevaa lainsäädäntöä. Kymmenet terroristijärjestöt antavat leireillään koulutusta terrori-iskujen tekemiseen. Maantieteellisesti koulutusleirejä sijaitsee alueilla, joilla on myös aseellisia konflikteja tai niiden uhka. Romahtaneet valtiot epämääräisine sotilasklaaneineen ovat otollista maaperää terroristikoulutuskeskuksille. Koulutus lähtee usein uskonnollisista ja ideologisista arvomaailmoista liikkeelle. Oikeutus haetaan historiasta ja uskonnollisista kirjoituksista.

Propagandaopetuksen johdossa toimii ihmisarvoa kunnioittamattomia niin sanottuja oppineita, jotka manipuloivat nuoria, sorrosta kärsineitä ja usein vähän koulutettuja miehiä ja joskus myös naisia. Leireillä koulutetaan aseen käsittelyyn ja annetaan ampumakoulutusta rynnäkkökivääreistä raketinheittimiin ja sinkoihin. Kynnys sitäkin järeämpiin aseisiin ja niiden käyttöön on matala. Oppisisältöön voi kuulua myös omatekoisten räjähteiden rakentamista. On vahvoja viitteitä, että myös Suomesta on hakeuduttu terroristikoulutukseen ja myös sotatoimialueelle, kuten Syyriaan. Radikalisoituneet koulutetut voivat palattuaan ryhtyä uusien lähtijöiden rekrytoijiksi.

Kaikenlainen terrorismin välitön tai välillinen tukeminen on tuomittavaa, on se sitten kouluttautumista, kouluttamista, rekrytointia tai rahoittamista. Myös kansainväliset velvoitteet ja sopimukset, tai ainakin niiden henki, edellyttävät, että Suomi tiukentaa tältä osin lainsäädäntöään. Useissa maissa on jo säädetty terrorisminvastaisista laeista, kuten Norjassa, Ranskassa ja Espanjassa.

Nähdäkseni hallituksen esitys on oikean suuntainen ja ansaitsee kiitoksen hyvästä valmistelusta. — Kiitos.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Suojelupoliisin tuoreiden tietojen mukaan terrorismiin kytköksissä olevien yksilöiden määrä on Suomessa moninkertaistunut vajaan kymmenen vuoden aikana. Supo pitää maamme sisäistä turvallisuutta eniten uhkaavana tekijänä ääri-islamilaista terrorismia, jonka takana voi olla yksittäisiä äärimuslimeita tai tiettyjä kiihkoislamilaisia ryhmittymiä. Myös Suomesta maailmalle taistelemaan lähtevien suomalaisjihadistien määrä on kohonnut viime vuosina hälyttävälle tasolle. Lisäksi Syyrian pidentyneellä konfliktilla on äärimuslimien liikkuvuutta Suomen ja ulkomaiden välillä erikseen kiihdyttävä vaikutus, mikä pitäisi huomioida sisäisen turvallisuuden torjunnassa riittävällä tavalla.

Arvoisa herra puhemies! Tänään käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä pyritään täydentämään terrorismilainsäädäntöä muun muassa siltä osin kuin kyse on terroristisen koulutuksen hankkimisesta sekä terrorismin rahoittamisesta. Näiltä osin suhtaudunkin tyytyväisyydellä hallituksen esittämiin lakimuutoksiin, mutta terrorismin lopulliseksi nujertamiseksi olisi lainsäätäjien kuitenkin välttämätöntä saattaa myös Suomen ulkomaalais- ja kansalaisuuslaki aidosti vastaamaan globaalin terrorismin toimintaympäristön muutosta.

Terroristiseen toimintaan osallistumisesta pitäisi säätää ulkomaalaislaissa siten, että se automaattisesti johtaa ulkomaalaisen terroristin maassaolon edellytysten päättymiseen, karkottamiseen sekä pysyvään maahantulokieltoon. Tällä tavoin yhteiskuntamme asettaisi korkean kynnyksen esimerkiksi ääri-islamilaiseen toimintaan osallistumiselle, sillä se automaattisesti johtaisi vierasmaalaisen yksilön Suomesta poistamiseen. Myös kansalaisuuslakia olisi syytä reformoida tavalla, joka mahdollistaisi kansalaisuu-den pois ottamisen niiltä terroristitoimintaan osallistuvilta yksilöiltä, jotka ovat saaneet kansalaisuusstatuksen riittävän oleskeluajan myötä Suomessa.

Arvoisa herra puhemies! Vilpitön uskoni on se, että näillä esittämilläni terrorisminvastaisilla lainsäädäntöehdotuksilla Suomi voisi tehokkaasti vähentää kansainvälisen terrorismin valtiomme sisäiselle turvallisuudelle aiheuttamaa vaaraa.

Mikko Savola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämä terrorismirikoksia koskeva lainsäädäntö onkin aika jo laittaa kuntoon, ja hyvä, että nyt tästä esitys tulee meille tänne eduskuntaan käsiteltäväksi. Lainsäädäntö sen suhteen nimenomaan, että ennalta ehkäisevästi pystytään puuttumaan näihin tapauksiin, jotka viittaavat rikollisuuteen, ja sitä kautta niistä myös rankaisemaan, on tärkeä. Tässä tietysti muutamia kysymyksiä ja huolenaiheita tämänkin suhteen vielä herää.

Kouluttautuminen terrorismirikosta varten säädetään rangaistavaksi. Tässähän nyt on määritelty rangaistusasteikko sakosta enintään kolmeen vuotta vankeutta. Tietysti vaikuttaa ensi kuulemalta hieman pieneltäkin tämä rangaistusasteikko. Kysyisinkin ministeriltä: Kuitenkin kun terrorismirikoksista puhutaan, ne ovat hyvin vakavia tapauksia, mitä ollaan kansainvälisestikin saatu seurata. Onko tämä riittävä rangaistusasteikko, vai onko myös varaa sitten kiristää tätä, erityisesti vankeuspuolta, pidemmäksi? Minkälaisia keskusteluita tästä on ministeriössä ollut?

Sen lisäksi, herra puhemies, haluan vielä painottaa tätä resurssiasiaa siten, että niin poliisilla kuin Puolustusvoimilla on ne riittävät resurssit jatkossa. Nythän on jouduttu hyvinkin mittavia leikkauksia tekemään, ja se tietysti näkyy monella osa-alueella. Se tietysti huolestuttaa, kun taloustilanne on muutenkin vielä kireä. Sitten on tärkeää se, että nämä eri tahot keskustelevat toistensa kanssa ja että tietojärjestelmät toimivat ja niin sisäisesti kuin myös sitten kansainvälisesti keskustellaan, että pystytään mahdollisimman hyvin ennalta ehkäisevästi näihin rikoksiin puuttumaan.

Jussi Niinistö /ps:

Arvoisa puhemies! Valtion tärkein tehtävä on taata turvallisuus, niin sisäinen kuin ulkoinen. Maailma muuttuu, ja ikävä kyllä Suomi ei ole enää sellainen lintukoto kuin vielä joku vuosikymmen sitten.

Terrorismirikokseen kouluttautumista tapahtuu — Syyrian sisällissota tarjoaa yhden esimerkin — ja on hyvä, että hallitus lakiesityksellään yrittää tarttua tähän ongelmaan ja säätää sen rangaistavaksi. Mutta miten näyttö todennetaan? Se voi olla käytännössä hyvinkin haastavaa. Esimerkiksi itseopiskelu ei ole rangaistavaa, tarkensi ministeri Henriksson. Nähtäväksi siis jää, toimiiko laki käytännössä. Joka tapauksessa ääri-islamilaisen radikalismin leviäminen Suomeen on padottava. Vähintäänkin toivoa sopii, että nyt lähetekeskustelussa olevalla lailla, kun se saatetaan voimaan, on ennalta ehkäisevä vaikutus.

Jussi Halla-aho /ps:

Arvoisa herra puhemies! On lähtökohtaisesti aika ongelmallista kriminalisoida sinänsä laillista toimintaa, jos sitä tehdään tarkoituksena syyllistyä myöhemmin laittomaan toimintaan eli tässä tapauksessa esimerkiksi terroristiseen rikokseen. Rikollinen aikomus ja tavoitehan voidaan varmuudella todentaa ainoastaan siinä vaiheessa, kun itse terroristinen rikos on tehty, jolloin tavallaan siihen valmistautumisen kriminalisointi ei enää ole kovin mielekästä, koska henkilö toivon mukaan saa tuomion siitä itse rikoksesta. Tämä hallituksen esitys on askel oikeaan suuntaan, mutta se on riittämätön, ja nimenomaan näyttöongelmien vuoksi suhtaudun hiukan epäillen siihen, saavutetaanko sillä todellisia tuloksia.

Se, mihin pitäisi puuttua ja minkä edustajat Immonen ja Saarakkala nostivat jo esiin, on esimerkiksi se, että fanatismiin lietsovia henkilöitä ei pitäisi päästää Suomeen, koska sillä on sitten vaikutuksensa myös täällä asuvien yhteisöjen radikalisoitumiseen ja niin edelleen. Maahanmuuttopolitiikan keinoilla pitäisi pyrkiä siihen, että tänne pääsisi mahdollisimman vähän riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä ja että esimerkiksi sellaiselta henkilöltä, joka on Suomen kansalaisuuden turvin lähtenyt ulkomaille osallistuakseen siellä rikolliseen, terroristiseen toimintaan, pitäisi olla mahdollisuus myös peruuttaa kansalaisuus tai, sikäli kuin sitä ei ole, vähintään oleskelulupa Suomeen.

Markku Rossi /kesk:

Herra puhemies! Viime vuosikymmenellä perustuslakivaliokunnan jäsenenä oli tilaisuus tutustua myös suojelupoliisin toimintaan ja heidän toimintaansa nimenomaan terrorismin torjunnassa ja myös niihin sisäiseen turvallisuuteen liittyviin asioihin, joita kyseinen poliisi käsitteli silloin ja käsittelee.

Tässä matkalla on tapahtunut paljon. Välillä tuntuu, että suojelupoliisi on meillä eniten syytettyjen penkillä. Voi olla, että jossakin nauraa hirnuttiin oikein kunnolla. Poliisinkin tietysti täytyy toimia lainmukaisesti, mutta meillä myös yhteiskunnassa on tiettyjä instituutioita, joita täytyy varjella ja hoitaa. Heillä pitää olla myös sitten lainmukaiset tehtävärajat, millä toimitaan, mutta siihen työhön kuuluu myös tietty itsellisyys, varsinkin tämänkaltaisissa tehtävissä.

Minua ei oikein miellytä tämä keskustelu siltä osin, mitä tässä salissa on käyty. On liian helppoa — siitä huolimatta, että yksittäisiä esimerkkejä löytyy, ja varmaan myös suojelupoliisinkin näkökulmasta — osoittaa esimerkiksi joku uskontokunta tai joku suunta sanomalla, että se edustaa jonkin sorttista näkökulmaa silloin, kun puhutaan terrorismista. On hyvä muistaa, että Suomessa toteutetut terrori-iskut tai tihutyöt tai monet tällaiset ovat kyllä olleet pääsääntöisesti ihan meidän suomalaisten tekemiä eivätkä näihin ole yleensä käsittääkseni liittyneet millään lailla nyt sitten uskonnot tai sentyyppiset kysymykset, jotka sinällänsä maailmalla monia asioita vievät milloin mihinkin suuntaan.

En usko myöskään, että on Suomen edun mukaista se, että Suomi painottaisi sitä näkökulmaa, että meillä on joihinkin maailmassa, tällä yhteisellä Telluksellamme, oleviin uskontosuuntiin nähden perusasenne, että ne aiheuttavat nimenomaan terrorismiin johtavia asioita ja sen takia täytyisi joitakin rajoituksia tehdä. Yksittäisten henkilöiden kohdalta en edes osaa arvioida asiaa. Katson kuitenkin, että Suomen pitää pitää omasta, sekä sisäisestä että ulkoisesta, turvallisuudestaan huolta. Se edellyttää laajaa kansainvälistä toimintaa, ja tässä suhteessa uskon, että tämä lakiesitys on toivottavasti viemässä asioita hyvään suuntaan.

Elisabeth Nauclér /r:

Ärade herr talman! Vi vill alla bekämpa terrorism, och de flesta här har sagt att lagen är ett steg i rätt riktning. Samtidigt vet vi att olika länder ser olika på vad terrorism är. I många länder bekämpas minoriteter och regimkritiker just som terrorister. Sådana länder begär handräckning via Interpol eller genom annat internationellt samarbete. I sådana fall måste demokratiska länder som Finland ha tillräcklig kunskap för att avslöja sådana försök. Det är lätt att hemligstämpla handlingarna i sådana fall för att slippa insyn, och jag skulle vilja fråga minister Henriksson: Är ministern övertygad om att finska myndigheter har tillräcklig utbildning för att avslöja sådana försök? Alltså inte bara utbildning för att avslöja terrorism, utan också utbildning för att avslöja försök att använda terroriststämpeln för bekämpning av till exempel minoriteter och att mänskliga rättigheter även i fortsättningen respekteras.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Rossi viittasi omassa puheenvuorossaan ilmeisesti täällä käytyyn keskusteluun siitä, minkälaisia turvallisuusuhkia miltäkin taholta Suomeen kohdistuu.

Minun mielestäni meidän on syytä luottaa suojelupoliisiin siinä, kun suojelupoliisi on todennut, että meillä on Suomessa moninkertaistunut terrorismiin kytköksissä olevien yksilöiden määrä viimeisten vuosien aikana, ja meillä on toisaalta se tilanne, että eniten meidän sisäistä turvallisuutta uhkaa, ainakin supon näkökulmasta, ääri-islamilainen terrorismi. Joten tässä ei ole kyse mistään mielipideasiasta eikä siitä, mitenkä me suhtaudumme erilaisiin uskontoihin, vaan kyse on siitä, miten me suhtaudumme olemassa oleviin tosiasioihin. Mielestäni olemassa olevat tosiasiat on syytä tunnustaa, jolloin saadaan kaikkein parhaimpia ratkaisuja.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Arvoisa puhemies! Se on varmasti niin, että terrorismia ja sen uhkaa ei pidä vähätellä, mutta sitä ei pidä myöskään yliarvioida. Supo on varmasti se toimija Suomessa, joka tällä hetkellä tietää parhaiten, mikä tilanne on, ja siihen heidän sanomaansa on suhtauduttava kaikella vakavuudella tietysti. Sen takia me olemme myös erittäin sitoutuneita siihen, että me haluamme, että meidän lainsäädäntö on nyt sillä tasolla, että se omalta osaltaan vaikuttaa myös tähän ennaltaehkäisyyn. Kuitenkin — meillä on seuraavana asiakohtana listalla tänään yhdenvertaisuuslakipaketti — lähtökohdan on oltava se, että jokaista henkilöä kohdellaan samalla tavalla, jokaisella ihmisellä on oma ihmisarvonsa, eikä mikään tavallaan etninen ryhmä tai kansalaisuus sinänsä saa olla peruste sille, että epäillään jotakin henkilöä siitä, että hän voisi olla terroristiseen tekoon liittyvä henkilö. Sitä pitää varoa.

Edustaja Savola muun muassa kysyi tästä rangaistusasteikosta. Siinä logiikka on se, että kouluttautuminen on valmisteluluonteinen rikos. Tämän vuoksi on katsottu, että rangaistusasteikoksi sopii sama rangaistusasteikko, joka on jo voimassa koskien terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelua.

Se on toinen asia sitten, että meillähän on koko rikoslaki, 34 luku, täynnä erilaisia terrorismirikoksia, ja niistä on säädetty myös hyvin hyvin vakavia rangaistuksia. Esimerkiksi värväyksestä terrorismirikoksen tekemiseen on säädetty vähintään 4 kuukauden ja enintään 8 vuoden vankeusrangaistus ja niin edelleen. Elikkä tässä pysytään nyt siinä systematiikassa, mikä meille on tavanmukaista rikoslainsäädännössämme. Mutta toki tämä on asia, johonka lakivaliokunta voi vielä palata ja miettiä omalta osaltaan.

Ledamot Nauclér frågade om det finns tillräckligt med utbildning. Som justitieminister har jag inte ansvar nu för den typen av verksamhet så att jag skulle kunna svara direkt på om det finns tillräckligt med utbildning för att uppfatta sådana här situationer, där någon kanske säger att den har ett visst ändamål men kanske kör ett annat ändamål. Jag tror att den frågeställningen borde ställas kanske till inrikesministern, eventuellt också till försvarsministern och utrikesministern, som i det här sammanhanget säkert samarbetar också när det gäller de här frågorna. På justitieministeriet har vi inte den sakkunskapen för tillfället.