Jacob Söderman /sd:
Arvoisa puhemies! Keskuudessamme elää noin
100 000 eläkeläistä todella
pienillä tuloilla, alle 1 000 eurolla kuukaudessa.
Esimerkiksi naiseläkeläinen, 75-vuotias kansaneläkeläinen
Helsingissä saa kaikkine tukineen noin 900 euroa kuukaudessa.
Omavastuuosuudet terveydenhoito- ja lääkemenoista ovat
jo yli 1 000 euroa vuodessa. Indeksi heillä on
tänä vuonna 2,5, inflaatio on jo yli 3, ja hintakorotuksia,
ruuan hinnan korotuksia koko ajan luvassa. Tämä tarkoittaa
sitä, että he eivät voi elää normaalia
elämää ja ostaa terveellistä ruokaa,
maksaa kaikkia lääkkeitään.
Olisin kysynyt valtioneuvostolta vedoten sen sosiaaliseen vastuuseen:
Mitä teidän on tarkoitus tehdä tämän
ihmisryhmän hyväksi?
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin täytyy todeta,
että meillähän tänä vuonna
hallitus on tehnyt päätökset, että vuositasolla
eläkeläisten saama osuus verrattuna aikaisempaan
on noin 500 miljoonaa euroa enemmän, ja siihen sisältyvät
nämä tasokorotukset plus sitten tietysti nämä verohyvitykset.
Se, että kansaneläkkeen tasokorotus on tehty,
sitten heijastuu myöskin näihin perhe-eläkkeisiin,
ylimääräiseen rintamalisään,
sotilasavustuksiin, eläketukeen, luopumistukeen ja tämmöisiin,
ja nämä kaikki ryhmät, joihin se vielä heijastuu,
tietysti ovat sellaisia, luulisin, vähävaraisia,
että tämä on heille ollut hyödyksi.
Se, miten eläkkeet sitten jatkossa kehittyvät, tietenkin
riippuu hyvin paljon siitä, tehdäänkö tasokorotuksia
jatkossa kansaneläkkeisiin. Koska indeksit eivät
ole samat kuin työeläkkeissä, niin ne
tuppaavat jäämään jälkeen,
elikkä ne ovat riippuvaisia siitä. Mutta sanoisin,
että kaiken kaikkiaan eläkeläiset nyt
tässä hallituksen tulonsiirtopotissa ovat pärjänneet
kohtuullisesti.
Jacob Söderman /sd:
Arvoisa puhemies! Suurin ongelmahan tässä köyhyysongelmassa
on se, että kansaneläkkeen perustaso on aivan
liian matala, ja minusta se pitäisi ehdottomasti korottaa
pohjoismaiselle tasolle. Mutta kun ministeriltä nyt puuttui
vähän pontta, niin minä olisin huomauttanut,
että naisten eläkkeet ovat keskimäärin
huomattavasti pienemmät kuin miesten. Köyhistä eläkeläisistä suurin
ryhmä on naisia, ylivoimainen enemmistö, jotka
ovat raataneet koko elämänsä perheen
ja yhteiskunnan puolesta, ja myös hoidossa olevat vanhukset
ovat yleensä naisia, ja henkilökunta, joka on
alipalkattua ja jota on liian vähän, on naisia,
niin että tämä on todellinen tasa-arvokysymys.
Eivätkö nyt hallituksen naisministerit voisi yhdistyä ja
tehdä jotain ja laittaa tämä pääministeri
ja valtiovarainministeri kohtuulliseen vastuuseen tästä kysymyksestä?
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa puhemies! Tämä kansaneläkepotti,
joka nyt on päätetty ja joka on tullut voimaan,
on noin 160 miljoonaa euroa vuositasolla, ja loput tästä 500
miljoonan euron paketista olivat näitä verohyötyjä.
Mutta sitten meillä on hallitusohjelmassa kirjaus, että vuoden
2009 loppuun mennessä on selvitettävä kaikkein
pienimpien eläketulojen varassa elävien asema,
ja näin tämä kirjaus on siirretty sinne
Sata-komitean toimeksiantoon. Viimeksi tänään
on tätä päivitetty ja katsottu, ja näin
tulee tapahtumaan: katsotaan koko se tukivyyhti. Siellä on
aika paljon näitä tukielementtejä.
Nyt ensimmäisenä on tarkastelussa tämän
hoitotuen, omaishoidon tuen ja kotitalousvähennyksen muodostama
kokonaisuus eläkeläisen toimeentulossa. Tätä kautta
lähdetään sitten etenemään.
Meillä on kyllä ihan tästä selvät
kirjaukset ja toimenpiteet, miten tätä lähdetään
viemään eteenpäin.
Sitten myöskin on kirjaus siitä, että katsotaan tämä kulutuskori.
Siinähän on ollut tästä indeksistä myöskin
sitten epätietoisuutta, että miten se vaikuttaa,
vaikuttaako oikeudenmukaisella tavalla, ja se työ on myöskin
menossa.
Marjaana Koskinen /sd:
Arvoisa herra puhemies! Pienituloiset työeläkeläiset,
joilla on noin alle 13 000 euron vuosityöeläke,
ovat ongelmissa. Tämä verohelpotus, joka tuli
työeläkkeisiin, kohdentuu suurempaan työeläketuloon,
ja tämä ryhmä on kokonaan jäänyt
toimenpiteitten ulkopuolelle. Asumiskustannukset ovat nousseet.
Nyt hallitus esittää sosiaali- ja terveydenhuollon
asiakasmaksujen korotuksia. Lääkekorvauksien omavastuut
ovat periaatteessa viime vuosina myös suurentuneet.
Mikä on tämä korikeskustelu nyt,
että indeksiin tehdään muutoksia? Työeläkeindeksi
on antanut vain tämän 2,3—2,5 prosentin
korjauksen. Tarvitaan suurempaa tulonsiirtoa näille pientä eläkettä saaville
työeläkeläisille. Onko siitä mitään
pohdintaa? Myös valtiovarainministeri voisi vastata siihen,
aiotaanko esimerkiksi kunnallisveron eläketulovähennyksen
kautta puuttua tilanteeseen.
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa puhemies! Tietysti näistä verohelpotuksista,
jotka nyt tehtiin, hyötyvät ne, jotka maksavat
veroja. Mutta jos ei ole niitä veroja, niin sitten ei tietenkään
sitä hyötyä tullut. Sitten tuli tasokorotushyöty,
elikkä kaikille niillehän, jotka saivat pientäkin
kansaneläkettä, tuli tämä tasokorotus,
joka on siinä mielessä historiallinen, etten tiedä,
että ainakaan viime vuosina olisi niin suurta korotusta
kyetty tekemään, ja hyvä on, että nyt tehtiin.
Kerroin jo, mitkä ovat sitten nämä jatkoaskeleet.
Mitä sitten tulee näihin työeläkeindekseihin, nämä ovat
kyllä sellaisia kolmikantaisesti sovittavia asioita. Minä uskon,
että vielä tämän vaalikauden
aikana, kun sosiaaliturvauudistus etenee, näistä varmasti
keskustellaan. Mutta tämä on ennen kaikkea kolmikantainen
neuvotteluprosessi, että mitään sellaisia
suunnitelmia näistä muutoksista ei nyt tällä kertaa
ole.
Claes Andersson /vas:
Arvoisa puhemies! Me tiedämme, että köyhät
vanhukset potevat usein erilaisia sairauksia. Me tiedämme,
että sairastaminen on yhteydessä köyhyyteen
ja varsinkin mielenterveyspuolella aika huomattava osa pienituloisista
eläkeläisistä potee depressiota. Tiedämme
myöskin, että näistä alle puolet
saa asianmukaista hoitoa tähän depressioon. Tämä on
siis suuri, laaja ongelma. Siihen liittyy myöskin yksinäisyys
ja tämmöinen eristäytyminen yhteiskunnasta.
Kysyisin hallitukselta:
Mitä hallitus aikoo tehdä tälle vaikealle
ongelmalle, siis sille, että jätetään
vanhukset hoidotta ja yksin ja liian pienelle rahalle, että he
eivät pärjää tässä yhteiskunnassa?
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa puhemies! Tämä hoitopuoli on enemmän
ministeri Risikon puolta, mutta minä en usko, että Suomessa
jätettäisiin hoidotta ketään. Kyllä meillä kuitenkin
toimivat järjestelmät ja kaikki saavat hoitoa,
enkä ole kuullut, että myöskään
terveyskeskuksessa raha olisi esteenä, ettei saisi tai
voisi siellä käydä, niin että kyllä meillä nämä perusjärjestelmät
toimivat. Kiitos kunnille ja kuntapäättäjille,
että kyllä näistä on pidetty huolta
kautta vuosien.
Mitä tulee vielä tuohon työeläkekysymykseen,
niin meillähän on tehty nämä eläkepaketit 2005,
2007, jolloinka laajennettiin eläkeyhtiöitten
sijoitusmahdollisuuksia täällä eduskunnassa lakiteitse,
ja näin sitten näitä myöskin
seurataan nyt. Meillähän on tiivis seuranta eduskunnan
tahdon mukaisesti, että miten Puron paketti toteutuu, pidentääkö se
työssäoloaikaa, ja miten tämä sijoitustoiminta
(Puhemies: Minuutti on kulunut!) onnistuu, ja näihinhän
tämä Eläkefoorumi on yksi vastaus.
Bjarne Kallis /kd:
Arvoisa herra puhemies! Ministeri Hyssälä,
te sanoitte, että eläkeläiset ovat pärjänneet
kohtuullisesti. Ed. Söderman luetteli, minkälainen
on pieneläkeläisen asema tänä päivänä,
ja hän puhui nimenomaan niistä, joilla on vähän
tuloja. He eivät maksa veroja eli eivät ole hyötyneet
tuloveronalennuksesta, mutta heihin kohdistuu kyllä veronkorotuksia.
Ja kun katsoo sitten, mistä tuon ryhmän elinkustannukset
muodostuvat, niin ne muodostuvat elintarvikkeista ja terveyskuluista,
ja nämä molemmat kustannuserät ovat huomattavasti
nousseet. Ja te vastaatte ed. Södermanille ja muille, että ei
hallituksella ole ainakaan tänä vuonna mitään
tarkoitusta parantaa tämän ryhmän asemaa.
Minä kysyn:
Eikö tämä sanoma ole mennyt perille,
että meillä on yhteiskunnassa ryhmä,
jolla menee todella huonosti? (Puhemies: Minuutti on kulunut!) Edustajat
sen tietävät. Ja kysyn: Eikö sittenkään
pitäisi korjata?
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa puhemies! Nythän nämä korotukset
ovat tulleet tämän vuoden alusta voimaan eli vuoden 2008
alusta, niin että on korjattu, ja ne tuskin vielä sitten
näkyvät ainakaan tilastoissa.
Ja totta kai on suunnitelmia. Tässähän
esimerkiksi ruoan arvonlisäveron alennus, joka vaikuttaa
lapsiperheisiin ja eläkeläisiin, on tulossa, mutta
tämä on tietysti toisten ministereitten toimialaa.
Mutta tässä, kuten kerroin, Eläkefoorumi
tulee seuraamaan, miten Puron paketti toteutuu, ja tähän
seurantaanhan eduskunta on asettanut tietyt klausuulit. Kaikkihan
nyt riippuu tästä meidän elatussuhteestamme,
elikkä pitää olla työssä pitempään
ja silloin meillä on varaa maksaa myöskin jatkossa
kunnollisia työeläkkeitä. Ne eläkkeet
rahoitetaan suomalaisesta työstä. Se pitää muistaa.
Anneli Kiljunen /sd:
Arvoisa herra puhemies! Hallitus on korjannut eläkeläisten
verotusta mutta jättänyt huomioimatta noin 180 000 pientä työeläkettä saavaa
puolisoa, jotka pääasiassa ovat naisia. Näiden
ihmisten vuositulo vaihtelee 11 000:n ja 18 000:n
välillä, ja heidän verotuksensa on korkeampi
kuin palkansaajien. Tämä ei ole millään
perusteltua eikä oikeudenmukaista.
Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta tämä epäoikeudenmukaisuus
korjataan, jotta näitten ihmisten eläketasoa tullaan
parantamaan?
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Tämä pitää sillä tavalla
paikkansa, että meillä on erilainen puolisovähennys meidän
eläkejärjestelmässämme, mikä johtaa
tähän mainittuun ongelmaan. Meillä on
mahdollisuus tietysti katsoa tämän erityisen ryhmän
verotusta vielä erikseen tulevina aikoina. Fakta on kuitenkin
se, että myös näiden henkilöitten
verotus on alentunut, kun oikaisimme eläkkeensaajien verotusta
palkansaajien tasolle tai itse asiassa ei palkansaajien tasolle
vaan sen alle. Eli tällä hetkellä hyvin
pientä ryhmää lukuun ottamatta eläkkeensaajien
verotus on alhaisempi kuin palkansaajilla. Monet eläkeläiset
eivät tätä ole vielä huomanneet.
Jos käyvät verottajan kotisivuilla katsomassa
palkansaajan ja eläkkeensaajan veroeroa, eivät
välttämättä huomaa laskea sitä,
että palkansaajilla on noin 5,7 prosentin edestä erilaisia
maksuja, (Ed. Kuoppa: Näkeehän sen, mitä käteen
saa!) joita eläkkeensaajilla ei ole, ja ne kun pyyhkäistään
siitä pois, niin sitten saadaan se oikea veroprosentti
eläkkeensaajille.
Eero Heinäluoma /sd:
Arvoisa puhemies! Tämä oli erittäin
myönteinen ja hyvä puheenvuoro, jonka ministeri
Katainen käytti. Eduskuntavaalien yhteydessähän,
voi sanoa että taisivat kaikki puoluejohtajat antaa lupauksen,
että tämä eläkeverotuksen epäkohta
oikaistaan. Viime syksynä jouduimme äänestämään
siitä juuri näiden yli 100 000 eläkeläisen
osalta, mutta tämä lupaus tuoda palkansaajan verojen
tasolle jäi toteuttamatta. Nyt kerroitte, hieno asia, ensimmäistä kertaa,
että hallitus on valmis vielä puuttumaan tähän.
Voisitteko täsmentää, voidaanko tämä tehdä? Ei
ole kai mitään estettä tehdä sitä ensi
vuoden osalta, jos ei nyt kesken vuotta lähdetä liikkeelle. Eli
voimmeko luottaa siihen, että teidän budjettiehdotuksessanne
elokuussa tämä on korjattu?
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! (Ed. Zyskowicz: Oliko esteitä tehdä jotain
silloin, kun demarit olivat hallituksessa?) Ei ole ollut varmaan
esteitä hoitaa tätä kuntoon aikaisemminkaan,
viime vuonna tai edellisenä vuonna tai muuten. Minä olen
vastannut samalla tavalla — tämä ei ollut
ensimmäinen kerta — useampaan kertaan, kun sitä on
kysytty, että me katsomme myös tämän
asian tässä tulevina aikoina, kuinka se voidaan
hoitaa kuntoon. Olennaista on se, että ihmiset ovat verotuksellisesti
yhdenvertaisessa asemassa. Nythän näin ei ole,
koska eläkkeensaajat ovat kevyemmän verotuksen
piirissä, mutta tarkoituksena ei ole nostaa eläkkeensaajien
verotusta, vaikka tavoite olisikin, että palkansaajat ja
eläkkeensaajat olisivat tällä samalla
viivalla.
Raimo Vistbacka /ps:
Arvoisa herra puhemies! Ed. Södermanin kysymys oli
hyvin aiheellinen, koska me tiedämme, että meillä on
yli puoli miljoonaa niin sanotun köyhyysrajan alapuolella
elävää kansalaista, ja toisaalta me tiedämme,
että reaalinen ostovoima myös nykyhallituksen
aikana on pudonnut yli miljoonalla eläkeläisellä.
Ministeri viittasi siihen, että on kolmikantasopimus
näistä indekseistä ja muista vastaavista, mutta
eikö nyt olisi kuitenkin myönnettävä,
että eläkkeitten ostovoima on 10 vuoden takaisella tasolla
ja palkat ovat nousseet noin 30 prosenttia, ja eikö valtio
voisi nyt olla mukana siinä kolmikannassa ja lähteä muuttamaan
tätä taitettua indeksiä pois, joka on
täysin epäoikeudenmukainen näille pieneläkeläisille?
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa puhemies! Eläkepolitiikka on hyvin pitkäjänteistä politiikkaa.
Sitä ei voida ihan joka hetki muuttaa. Puron paketti oli
pitkällisen neuvottelun tulos ja eduskunnan hyväksymä.
Sen tiedätte te, jotka olette täällä olleet
silloin hallitusvastuussa sitä tekemässä.
Siihen on kirjattu tämä seuranta, ja sitä seurantaa,
että toimiiko se sillä tavalla, tekee Eläketurvakeskus.
Siihenhän on sisään rakennettu se, että ollaan
2—3 vuotta pitempään työelämässä.
Vasta silloin se rahoitus on kestävällä pohjalla.
Näyttää, että tämä toteutuu.
Suomalaiset ovat pidempään työelämässä.
Ja kaikki tämä riippuu, korostan vielä,
tästä elatussuhteesta, miten se meillä kehittyy,
että me voimme rahoittaa myöskin tulevaisuudessa
kaikki eläkkeet kestävällä tavalla.
Sitten kun tuli tämä sijoitusuudistuslaki vuonna
2007, niin siinä myöskin täytyy katsoa,
toimiiko tämä eläkeyhtiöitten
sijoitustoiminta sillä tavalla kuin laskelmat olettavat.
Eläkefoorumi, joka kokoontuu ensimmäisen kerran
... (Puhemies: Minuutti on kulunut!)