Arvoisa puhemies! Viime aikoina on käyty keskustelua jälleen kerran valtion omistajapolitiikasta. Itella, valtion sataprosenttisesti omistama yhtiö, on ilmoittanut aloittavansa ensi viikolla yt-neuvottelut, joiden piirissä on jopa 2 200 henkilöä. On hyvin vaikea ymmärtää, miten hallitus, valtio, hyväksyy isäntänä tällaisen toiminnan.

Kaksi viikkoa sitten tässä samaisessa salissa käytiin keskustelua toisesta yhtiöstä, Fortumista, ja sen toimitusjohtaja Liliuksen siirtymisestä eläkkeelle 60 vuoden iässä. Tuolloin ministeri Häkämies, joka vastaa omistajapolitiikasta, omistajaohjauksesta, totesi seuraavalla tavalla: "- - me edellytämme uusissa sopimuksissa, - - että tuo eläköitymisikä on 63." Pääministeri vastaavalla tavalla totesi, että uusissa sopimuksissa Fortumin kohdalla tullaan noudattamaan 63 vuoden ikää. Mitä tapahtui? Viikko tuon ministeri Häkämiehen ja ministeri Vanhasen lausunnon jälkeen tehtiin uusi sopimus, jossa uuden toimitusjohtajan Tapio Kuulan eläkeiäksi sovittiin 62 vuotta. Nyt kysynkin teiltä, sekä ministeri Häkämies että pääministeri Vanhanen:

Minkä takia te ette käyttäneet omistajaohjausta, sitä omistajan valtaa, joka hallituksella on, ja pitäneet sitä lupaustanne, että uusissa sopimuksissa eläkeikä on 63 vuotta?

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! On hyvä ehkä todeta taustaksi se, minkä totesin kaksi viikkoa sitten, että olen asettanut kolmihenkisen asiantuntijatyöryhmän arvioimaan kannustinpalkkausta ja myös eläkejärjestelmiä. Tämä taustaksi. Ja tuo työryhmä saa 15.6. asti määräaikaa, ja sen työn johdosta tehdään sitten johtopäätöksiä.

Mitä sitten tulee Fortumin toimitusjohtajan eläkeikään, on hyvä myöskin todeta, että sitä eläkeikää on nostettu verrattuna aiempaan. Ja myöskin Tapio Kuulan, uuden toimitusjohtajan, osalta eläkeikää on nostettu hänen aiempaan sopimukseensa nähden. Uskon, että ed. Urpilainen on tänään lukenut Fortumin hallituksen puheenjohtajan Matti Lehden lausunnon, jossa hän totesi, että paitsi että on nostettu 62:een, on todettu, että sitä sopimusta täydennetään valtio-omistajan ohjeiden mukaisesti, ja heillä on valmius tuohon 63:een sitä nostaa.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessähän ovat olleet esillä myöskin nämä ylisuuret eläkkeet nimenomaan tämän tapauksen johdosta, ja olen päättänyt, että selvitetään mahdollisuus eläkekattoon. En osaa sanoa, onko se Suomessa toimivaa, koska meillä on hyvin erilaiset eläkejärjestelmät. Meillä on paljon yksilöllisiä eläkejärjestelmiä, ostettuja eläkkeitä jne., mutta on syytä selvittää. Monissa maissa on olemassa tällainen kattojärjestelmä, ja nyt selvitetään, onko semmoinen mahdollista ja minkä tyyppinen, jos se olisi.

Arvoisa puhemies! Toivon, että vastataan kysymykseen, joka teille on esitetty. Teidän vastauksenne ei kyllä tyydytä minua, ministeri Häkämies. Miten teidän sanaanne voidaan jatkossa enää luottaa, jos te tämän eduskunnan edessä olette luvannut, kuten myös pääministeri, jonka siteerauksen äsken täältä luin, että jatkossa sopimuksissa eläkeikä tulee olemaan 63 vuotta. Te olette luvanneet sen tämän eduskunnan edessä. Mutta mitä tapahtui viikko tuon lupauksen jälkeen? Teidän lupauksenne olivat ihan tyhjänpäiväisiä. Uudessa sopimuksessa eläkeikä on 62 vuotta.

Minkä takia te haluatte antaa suurille yritysjohtajille kyllä oikeuden jäädä 62-vuotiaana eläkkeelle, mutta tavallisten palkansaajien — sairaanhoitajien, opettajien, paperimiesten, metallimiesten — pitää olla 63:een tai pääministerin mielestä jopa 65 vuoteen työelämässä? Onko teillä enää uskottavuutta toimia tämän jälkeen ministerinä, kun te olette syönyt näin vahvasti oman sananne?

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Olen aivan samaa mieltä kuin ed. Urpilainen siitä, että valtionyhtiöissä tulee noudattaa sitä eläkelinjausta. Näinhän ei menneinä vuosina ole tapahtunut, ed. Urpilainen. Silloin aiemmin tehtiin sopimukset aina pääsääntöisesti 60 vuoteen, johtajasopimukset tehtiin 60 vuoteen. Ja totesin silloin, että tätä käytäntöä on muutettava. Näiden johtajasopimusten tulee noudattaa sitä yleistä eläkelinjausta.

Näin ollen tuo sopimus, josta te nyt puhutte, astuu voimaan 1.5. Se ei ole edes siis vielä voimassa. Kysymys on tulevan toimitusjohtajan johtajasopimuksesta. Vetoan vielä siihen, mitä Fortumin hallituksen puheenjohtaja on todennut, että siinä todetaan valmius jatkaa tuota sopimusta myöhäisemmäksi valtio-omistajan ohjeiden mukaisesti.

Arvoisa puhemies! Kysymys kuuluu, minkä takia te omistajaohjauksesta vastaavana ministerinä — tai minkä takia te, pääministeri — lupaatte tämän eduskunnan edessä pitää kiinni siitä periaatteesta, että tulevissa sopimuksissa eläkeikä on 63 vuotta, jos te olette valmiita kuitenkin toimimaan toisella tavalla.

Eikö teillä ole minkäänlaista valtaa yhtiössä, josta yli 50 prosenttia omistaa kuitenkin valtio? Missä on nyt se omistajaohjaus, se omistajapolitiikka, jota te olette luvanneet toteuttaa? Minä haluaisin tähän kysymykseen teiltä vastauksen. Minkä takia te haluatte lisätä eriarvoisuutta huippujohtajien ja tavallisten palkansaajien välille?

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Päinvastoin, me haluamme liikkua tuohon suuntaan, jota te kysyjänä myöskin edustatte, (Välihuutoja vasemmalta) että sopimukset, jotka tähän asti ovat olleet 60 vuoden tasolla, muuttuvat 63:een. Eikö niin? Tämä on tavoite, ja tähän liikutaan.

Niin kuin minä totesin, Fortumin osalta sopimus astuu voimaan 1.5. Kehotan nyt sitten tutustumaan Fortumin hallituksen puheenjohtajan tämänpäiväiseen lausuntoon, jossa hän totesi, että heillä on valmius siirtyä ja noudattaa sitä valtio-omistajan ohjetta ja tavoitetta. Näin tullaan tekemään, ja tästä on esimerkkejä VR:stä ja nyt myöhemmin tulee tästä Fortumista.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kysyjä on oikeassa siinä, että se 62, vaikka se on korkeampi kuin 60, ei vastaa sitä, mikä on ollut valtio-omistajan ohje ja toive. Mutta niin kuin ministeri Häkämies on todennut, yhtiön hallitus on ottanut sen siellä huomioon, ja uskon, että tämä keskustelu myös vahvistaa kaikille valtionyhtiöissä sen, (Ed. Lapintie: Omistajan pitäisi käyttää ääntään!) että se hallituksen kanta, omistajan kanta, on se, että uusissa sopimuksissa noudatetaan 63:a vuotta.

Herra puhemies! Kansalaiset ovat olleet ihmeissänsä viime aikoina taas kerran, kun kultapossukerhon eläke-edut kasvavat samassa suhteessa kuin leipäjonot pitenevät. Mutta siihen on tietenkin se selitys, että meillähän on hyväosaisten hallitus, ja se näkyy myös näissä linjauksissa. Kuten ministeri Hyssälä jo vastasi ennen kuin kysyttiinkään, monissa Euroopan maissa lakisääteiselle työeläkkeelle on olemassa katto, ja sehän on tunnettu tosiasia, että ahneudella ei ole rajoja.

Mutta pitäisikö hallituksen ja pitäisikö eduskunnan asettaa rajoja? Esititte taas, että olette laittaneet asian työryhmään, mutta onko teillä omaa tahtoa tai onko teillä omaa mielipidettä siitä, millä tavalla pitäisi puuttua siihen, että jotkut voivat saada 40 000 kuukaudessa eläkettä? Sehän on aivan tolkuttoman epäoikeudenmukaista, kun katsoo tavallisten kansalaisten eläkkeitä.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ministerit sitten jatkavat, mutta tämä on se hallitus, joka nostaa näiden uusien sopimusten rajan 63 vuoteen. Aikaisemmin myös niissä hallituksissa, joissa vasemmistoliitto oli, te olette siunanneet tämän 60 vuoden tason. (Vasemmalta: Ohhoh!)

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Meillä on ollut kyllä useampiakin työryhmiä viime vuosikymmeninä. Viimeksi vuonna 1985 oli ylisuurien eläkkeitten työryhmä, jos muistan oikein sen nimen. Nämä työryhmät ovat päätyneet siihen, että Suomen järjestelmässä tällaista kattoa ei voida tehdä tai ei ole syytä tehdä. Siinä on hyvin monia tekijöitä. Se ei ole niin yksiniittinen juttu, koska meillä on erilaiset järjestelmät kuin Euroopassa. Mutta nyt kun tämä asia on noussut esille, me olemme päättäneet, että taas selvitetään tämä kysymys ja käydään se siitä näkökulmasta myöskin, että kansalaisten luottamus tähän eläkejärjestelmään säilyy ja että se on kansalaisten silmissä myöskin oikeudenmukainen. Kun meillähän maksetaan työeläkkeestä työeläkemaksut, niin on tietenkin oikeutettua, että vuosikymmenet maksuja maksaneet myös saavat sen työeläkkeen, jota he ovat maksuillaan taanneet.

Arvoisa puhemies! Tämä on ed. Urpilaisen kysymykseen siis nyt jatkokysymys.

Ensinnäkin ministeri Häkämies täällä esitti, että työryhmä olisi ratkaissut ja työryhmän ratkaisujen perusteella tehdään taas uusia ratkaisuja. Mutta ministeri Häkämies ei todella vastannut ed. Urpilaisen kysymykseen, mitä tälle eläkeiälle todella tapahtuu Kuulan kohdalla.

Toiseksi uskon, että sekä lehterillä että muutoinkin kansalaiset ovat todella kiinnostuneita, pitääkö myös pääministerin puhe paikkansa siitä, että eläkeikää ei nosteta 65 vuoteen tavallisilta työläisiltä vaan että se pysyy siinä 63 vuodessa, josta on tehty jo sopimus, eli nykyinen eläkejärjestelmä säilyy voimassa.

Toivoisin, että näihin todella vastattaisiin eikä niitä kierreltäisi vain.

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Toistan sen, minkä sanoin kaksi viikkoa sitten, että valtio-omistajan linjaus eläkeiän osalta on tuo 63. Uusia sopimuksia on tehty, joissa on 63, toisin kuin menneinä vuosina. Silloin kun, ed. Urpilainen, teidän puoluekaverinne olivat vastuutehtävissä, tehtiin 60 vuoden sopimuksia. Nyt tähän on tullut muutos, ja se on oikein. Siitä varmaan eduskunta on samaa mieltä.

Mitä tulee tähän Fortumin sopimukseen, totesin, että en ole tyytyväinen tuohon lopputulokseen tällä hetkellä. (Ed. Hurskainen: Emme ole mekään!) Se on 62, sen pitäisi olla 63. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja on todennut, että heillä on valmius tuota sopimusta myöhentää, uudistaa, valtio-omistajan ohjeiden mukaisesti. Kun näin tapahtuu, sitten olen tyytyväinen. (Ed. Hurskainen: Mitä tekee hallitus?)

Arvoisa puhemies! Tässä ei ole nyt, ministeri Häkämies, kysymys menneisyydestä. Tässä on kysymys siitä, mitä te ja pääministeri kaksi viikkoa sitten tässä salissa Suomen kansanedustajille lupasitte. Kuten minä nyt täältä vielä kerran totean, te lupasitte, ministeri Häkämies, näin: "- - me edellytämme uusissa sopimuksissa, - - että tuo eläköitymisikä on 63 vuotta". Pääministeri, te totesitte silloin niin, että uusissa sopimuksissa Fortumin kohdalla tullaan noudattamaan 63:a vuotta.

Minkä takia te sanotte Suomen kansan edustajille näin, jos ette te aio pitää näitä lupauksia?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Niin kuin äsken totesin, tämä viesti ei mennyt perille. (Välihuutoja vasemmalta) — Tämä viesti ei ole mennyt perille, kun siellä on paperissa 62 vuotta. — Mutta aivan niin kuin ministeri Häkämies on todennut, yhtiön hallituksen puolelta on ilmoitettu, että he tulevat tässä suhteessa toimimaan, ja ei hallituksen viesti ole mihinkään muuttunut. Me katsomme, että uusissa sopimuksissa noudatetaan 63:a vuotta ja näin pitää menetellä. Sinällään on aivan tarpeeton episodi se, että ei ole suoraan ollut siellä se 63 vuotta, ja tässä suhteessa viesti ei ole mennyt sinne yhtiöön perille. Uskon näin, että omistaja-ohjauksesta vastaavan ministerin ja yhtiön hallituksen välillä käydyt keskustelut tulevat nyt, toivottavasti sivistyneellä tavalla, tämän asian korjaamaan.

Arvoisa herra puhemies! Tässä salissa on monta kertaa puhuttu valtion omistajaohjauksesta ja siitä tahdosta ja siitä, miten se välittyy yrityksiin. Kyllä tässä nyt syntyy väistämättä se mielikuva, että ei se välity. On omistajaohjausyksikköä ja on omistajaohjauksesta vastaava ministeri, mutta tahto vaan ei mene perille, se, mitä valtio ja omistaja tahtoo. Onhan tämä nyt jotenkin kummallinen tilanne nyt, kun katsoo, mitä ministerit Häkämies ja Katainen ovat Ruotsissa tehneet tai ainakin lehtitietojen mukaan toimineet ja sanoneet. Kun siellä TeliaSonera on leikannut Ruotsin hallituksen toimeksiannosta optioita yritysjohdolta pois, niin lehtitietojen mukaan Suomen hallituksen ministerit käyvät paheksumassa sitä, että ei näin saa menetellä. Jos tämä on sitten se valtion tahto ja se välittyy yrityksiin, niin ei se ole kumma, ettei tule puuta eikä heinää tästä hommasta. Ottakaa nyt vihdoin ja viimeinen jonkun näköinen selkeä linjaus, tahtotila. Siellä lomautetaan ihmisiä, lopputilitetään ihmisiä, ja valtio seisoo ja istuu tumput suorina.

Ministeri Häkämies, mikä on se tahtotila?

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Otetaan tämä TeliaSoneran tapaus tästä nyt perusteellisempaan käsittelyyn, mitä siellä päätettiin yhtiökokouksessa. Ruotsin valtio edellytti, että TeliaSonerassa luovutaan tulospalkkauksesta. Tulospalkkaus on yleisesti hyväksytty tapa Suomessa kannustaa henkilöstöä ja kannustaa johtoa. Sitten kun tulokset kehittyvät huonosti, niin silloin ei luonnollisesti palkkioitakaan makseta. Ruotsissa tämä päätös, että luovutaan tulospalkkioista, johtaa siihen, että nuo tulospalkkiot muutetaan kiinteäksi palkaksi (Kokoomuksen ryhmästä: Aivan!) eli loppusumma on sama. Se on yhtiölle kalliimpi ratkaisu eikä kannusta henkilöstöä eikä johtoa hyviin suorituksiin ja tuloksiin. (Ed. Zyskowicz: Eikä kyse ollut optioista!) Emme me voineet tällaista politiikkaa tukea.

Arvoisa puhemies! Nämä viime päivien tapahtumat antavat aiheen tarkastella omistajaohjausta myös eduskunnan näkökulmasta. Mielestäni pitäisi ihan rehellisesti todeta, että hallintoneuvostot eivät nykyvaltuuksilla sovellu pörssiyhtiöihin. Hallintoneuvoston jäsenet joutuvat vain kantamaan ikään kuin poliittista vastuuta ilman, että yhtiöjärjestyksen mukaan tosiasiallista vaikutusmahdollisuutta yhtiön asioihin olisi olemassa. Minä toivon, että hallitus arvioisi hallintoneuvostojen roolin. Siinä on mielestäni kaksi tapaa: todella pörssiyhtiöissä luopua ja muissa yhtiöissä vahvistaa ja antaa hallintoneuvostolle tosiasiallista päätösvaltaa tai sitten tuoda suoraan eduskunnan valiokunnille lisää päätösvaltaa tarkastusvaliokunnan kautta jälkikäteisarvioon ja talousvaliokunnan kautta etukäteisten tavoitteitten asettamisen osalta. Tämä nykyinen järjestelmä syö poliittista uskottavuutta eikä ole kenenkään etu eikä viime kädessä tämän talon etu eikä minkään puolueen. Kysyn ministeri Häkämieheltä:

Aiotaanko tähän edellä mainittuun suuntaan edetä ja millä aikataululla?

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Keväällä 2007 asia oli esillä, ja silloin viesti eduskunnasta oli, että nimenomaisesti valtioenemmistöisissä pörssiyhtiöissä haluttiin hallintoneuvostot säilyttää. Nyt tämän viimeaikaisen keskustelun valossa on ilman muuta selvää, että jos eduskunnassa toivotaan keskustelua hallintoneuvostojen roolista, tästä muuttuneesta tilanteesta, niin me olemme toki siihen valmiita, hyvinkin lyhyellä aikataululla käymään tämän keskustelun ja miettimään, mikä olisi oikea tapa: hallintoneuvostot, neuvottelukunta tai tiettyjen eduskunnan valiokuntien ikään kuin ennakollinen osallistuminen omistajaohjaukseen.

Arvoisa puhemies! On erinomaista, että ministeri Häkämies on asettanut työryhmän selvittämään valtionyhtiöiden kannustusjärjestelmiä. (Naurua vasemmalta) Olen havainnut tiettyjä puutteita näissä kannustusjärjestelmissä, ja yksi on riippuvuus tai riippumattomuus toimivasta johdosta. Millä tavalla tässä selvityksessä otetaan nämä riippuvuustekijät huomioon?

Toisaalta olen huolestunut naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta valtion kannustusjärjestelmissä. Millä tavalla selvitätte tasa-arvon toteutumista kannustamisessa valtionyhtiöissä?

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Vanha sanonta, että ensin tutkitaan ja sitten hutkitaan, on mielestäni käyttökelpoinen Ruotsissa tämän mainitun esimerkin TeliaSoneran osalta. Varmasti hyvässä tarkoituksessa Ruotsin valtio tuon linjauksensa teki, mutta se johtaa nyt lopputulokseen, joka on yhtiölle kalliimpi. (Ed. Kallis: Oletteko te varma?) Näin ollen minusta on perusteltua, koska nämä kannustin- ja eläkeasiat ovat puhuttaneet näiden yhtiöiden osalta ja puhuttaneet eduskuntaa vuodesta toiseen, ottaa perusteellinen parin kuukauden valmistelu, jonka jälkeen sitten tehdään poliittiset johtopäätökset siitä, ovatko meidän kannustinjärjestelmät sellaiset rakenteeltaan, että ne estävät kohtuuttomuudet. Tämähän on ensimmäinen tavoite, että ne ovat mitoitukseltaan oikeita eivätkä johda kohtuuttomuuksiin. Varmasti ennen kesää saamme tuon arvion valmiiksi, ja sitten tehdään poliittiset johtopäätökset siitä.

Arvoisa herra puhemies! Kyllä on vähän hiekkalaatikkoleikkiä, kun puhutaan 62 vuodesta vai 63 vuodesta. (Ed. Zyskowicz: Aivan totta!) Kyllä kansa on enemmän huolestunut siitä, että kansanedustaja saattaa mennä eläkkeelle alle nelikymppisenä. (Välihuutoja sosialidemokraattien ryhmästä) Tämä on jotakin, mihin myöskin hallitus voisi ottaa kantaa silloin, kun keskustellaan 62:sta ja 63:sta.

Ministeri Häkämies, oletteko te varma, että tämä Ruotsin päätös luopua bonusjärjestelmästä tulee yhtiölle kalliimmaksi? Oletteko te aivan varma? Nimittäin kyllä selvitetään, tuleeko se kalliimmaksi vai eikö, ja se tulee sitten vastaan tässä salissa.

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Todellakin tämä keskustelu on juuri nyt käynnissä Ruotsissa, että yksipuolisesti ei voi, jos on palkka ja tulospalkkio, työnantaja sitä poistaa. Näin ollen siirrytään kiinteään palkkajärjestelmään, joka johtaa juuri tähän epätoivottavaan tulokseen. Niin kuin aikaisemmin totesin, mielestäni Suomessa on hyvin laajalti hyväksytty, että niin henkilöstön kuin johdonkin kannustamisessa tulospalkkaus, kun se on oikein mitoitettu — kun se on oikein mitoitettu — on käyttökelpoinen ratkaisu. Niin kuin sanottu, varmasti tähän asiaan palataan vielä lähiviikkoina.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Meillä on hyvin pitkä perinne siinä, että kansanedustajien eläkejärjestelyissä on noudatettu sitä tahtoa, joka on laajasti eduskunnassa hyväksytty. Mikäli eduskunnassa on laaja tahto muuttaa kansanedustajien eläkejärjestelmää, niin hallitus kyllä siinä sen teknisen lakiesityksen antaa nopeasti eduskunnan tahdon mukaisella tavalla.

Arvoisa puhemies! Kun valtion omistajapolitiikasta on puhuttu, niin hyvin usein hallituksesta on vastattu, että kun on kysymys pörssiyhtiöstä, niin hallitus ei voi puuttua siihen. Itella ei ole pörssiyhtiö. Nyt siellä uhkaavat yt-neuvottelut noin 2 200:aa henkilöä. Valtaosa vähennyksestä kohdistuu Pääkaupunkiseudulle, myös Rovaniemellä, Kajaanissa ja Lahden seudulla on irtisanomisia tulossa.

Kun Itella on kunnioitettavalla tavalla kantanut yhteiskuntavastuuta esimerkiksi nuorten ja maahanmuuttajien työllistämisestä, niin millä tavalla hallitus nyt oikeastaan reagoi näihin Itellan laajoihin irtisanomisiin ja yt-neuvotteluihin?

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! On hyvä nyt todeta, että kun puhutaan tästä 2 200 henkilöstä, niin se on koko tuon yt-neuvottelun kohteena oleva henkilöstöryhmä. Näissä säästösuunnitelmissa tavoitellaan noin 400 henkilön säästöä. Tämä on nyt hyvä muistaa.

Itellaa kohtaan on kahdenlaisia ongelmia. Ensinnäkin talouskriisi, tämä meidän kaikkien hyvin tiedossa oleva, on vaikuttanut yhtiön liiketoimintaan ja liikevaihtoon hyvin voimakkaasti. (Ed. Skinnari: Ja syventänyt sitä!)

Toinen on sitten tämä tietoyhteiskuntakehitys. Se tietoyhteiskuntakehitys, jota hallitus ja eduskunta monin tavoin pyrkii edistämään, rokottaa Itellan liikevaihtoa siinä mielessä, että perinteisen kirjeen ja perinteisen laskun määrä on voimakkaasti laskussa. Laskut ovat siirtymässä sähköiseen muotoon, ja tämä omalta osaltaan vaikuttaa siihen, että Itellan liiketoiminta tästä kärsii.

Ei se, että valtio on jossakin omistajana, valitettavasti pidä sitä talouskriisiä poissa. Me olemme edellyttäneet, että henkilöstön kanssa pyritään löytämään ja käyttämään niitä pehmeämpiä keinoja, mutta Itellan osalta tämä tietoyhteiskuntakehitys rokottaa valitettavalla tavalla tuota liikevaihtoa eikä voida edellyttää, ettei tuohon muutokseen sopeuduta.

Arvoisa herra puhemies! Se tässä jankutuksessa nyt kävi selville, että kaikki vanhat puolueet ovat olleet aikanaan tekemässä näitä ökyratkaisuja ja jättäneet katot tekemättä.

Mutta itse siihen asiaan, mihinkä ed. Jaakonsaarikin viittasi. Itella hoitaa postipalveluita, peruspalvelua, ja siihen pitäisi puuttua, johtaako tämä nyt siihen, että tulevaisuudessa posti jaetaan joka toinen päivä, miten käy asiamiesposteille. Erittäin raa’asti on palveluverkkoa karsittu, ja asiamiespostisopimuksia ei ole tarpeeksi, koska Itella niitä korvaa niin huonosti.

Mitä hallitus aikoo ohjeistaa, jotta tämä peruspalvelu, jota varten tämä yritys on olemassa, tulee hoidettua?

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Hyvin tärkeä kysymys, jonka ed. Soini nosti esille. Se, että Itella on kehittynyt logistiikassa ja, voisiko sanoa, sähköisessä liiketoiminnassa, on tukenut tätä tärkeää postin peruspalvelutehtävää. Toinen tapa, jolla Itellan, tai vanhalta nimeltään Suomen Postin, asemaa on ikään kuin varjeltu, on ollut postipalvelulaki. Tuo laki on luonnollisesti liikenne- ja viestintäministeri Vehviläisen vastuulla, mutta sillä lailla on estetty se, että Suomeen tulee tämmöisiä kermankuorintayrityksiä, jotka jakavat postia silloin tällöin. (Ed. Tennilä: Miksi se pitää hyväksyä?) Edellytetään, että postipalvelua harjoittava yritys vastaanottaa ja jakaa viitenä päivänä viikossa. Tämän peruspalvelutehtävän toteuttaminen on Itellalla mahdollista juuri sen perusteella, että se kehittyy myöskin esimerkiksi siellä logistiikassa.

Arvoisa puhemies! Ei tästä eläke- eikä Fortum-keskustelusta kyllä nyt sillä selvitä, että syytetään menneitä hallituksia ja edellisiä sukupolvia. Kysymys on siitä, elävätkö tämän hallituksen ministerit sen mukaisesti, kuin he täällä eduskunnassa sanovat, ja voivatko kansalaiset luottaa siihen, että ihmisiä kohdellaan samalla tavalla. Te olette sanonut, että pitäisi nostaa yleinen eläkeikä 65 vuoteen, ja luvannut toimia niin, että tämä periaate koskee myös johtajia elinkeinoelämän yhtiöissä, joissa valtio on keskeinen omistaja. Nyt te tulette kertomaan meille, että viesti ei ole mennyt perille. Viesti ei ole mennyt perille. Miten voi olla mahdollista, että Suomen hallituksen viesti, ministerin viesti, ei mene perille valtion omistamassa yrityksessä, jossa valtio omistaa osake-enemmistön? Kysyn teiltä, ministeri Häkämies, kun Fortumin hallituksen puheenjohtaja Lehti kertoo tämän päivän lehdessä, että heidän ratkaisunsa vastaa valtion yleisiä omistajaohjauksen ohjeita:

Koska te olette antanut ohjeen valtionyhtiölle muuttaa eläkesopimukset jatkossa 63 vuoteen, ja onko tämä viesti lähetetty Fortumiin?

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Tässä salissa, niin kuin täällä on monta kertaa todettu, olen todennut, että valtionyhtiöiden osalta niitä vanhoja sopimuksia ei enää tehdä 60:n tasolle vaan 63:een. Fortumin osalta mentiin oikeaan suuntaan mutta ei maaliin saakka eli 62:een. Vasta siinä vaiheessa, kun tuo sopimus on tuolla 63:n tasolla, silloin viesti on mennyt perille. Totesin edelleen, että kyseisen toimitusjohtajan työsopimus tulee voimaan 1.5. alkaen. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja on todennut, että heillä on valmius tarkastaa sitä valtio-omistajan viestin mukaisesti. Edelleen olen todennut, mikä minusta on tarpeellista, että nyt tuo työryhmä saa työnsä valmiiksi ja tehtyä niin kannustimien kuin eläkeratkaisujenkin osalta. Myöskin tapa, millä eläkkeitä maksetaan — siellä on ollut semmoinen etuuspohjainen menettely tähän asti, joka on tullut yhtiölle kalliimmaksi. Selvästi on painetta siirtyä tämmöiseen maksuperusteiseen. Tästä tehdään, niin kuin totesin, johtopäätökset hyvissä ajoin muutaman kuukauden päästä.

Arvoisa puhemies! Vieläkään ei ole tullut selväksi se, että jos ministeri Häkämies olisi sanonut Fortumin johdolle, että teidän eläkeikänne on 63 vuotta, niin millä ihmeen voimalla tämä toimiva johto käveli teidän ylitsenne. Teillähän se voima ja valta on. Teillä on valta puhua koko hallituksen nimissä.

Mutta vielä tästä Itellasta. Itella tuotti 95 miljoonaa euroa voittoa viime vuonna. Itellan johto on todennut, että pyrimme käyttämään kaikkia mahdollisuuksia muutosten vaikutusten pehmentämiseksi. Mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Voitteko täsmentää tätä? Ja pääministeri Vanhanen on aiemmin vedonnut siihen, että yritykset pitäisivät henkilöstöstään kiinni myöskin vaikeina aikoina. Paljonko näillä teidän toivomuksillanne on pohjaa, jos valtionyhtiössä menetellään näin?

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Itellan osaltahan ensi viikolla juuri alkavat nämä yt-neuvottelut. Yt-neuvottelujen sisältöhän on juuri se, että katsotaan, mitkä ovat ne väistämättömät sopeutuskeinot, ja pyritään löytämään työntekijöiden kannalta mahdollisimman pehmeitä ratkaisuja. Itella toimii tietysti koko maassa, sillä on eri puolilla erilaista työvoimatarvetta. Yt-prosessin lopputuloksena jo sitten tiedämme, mikä tulee olemaan lopputulema. Mutta niin kuin totesin, tuo 2 200 on se koko neuvottelujen piirissä oleva henkilöstö, mutta tavoitellaan noin 400:aa. Kysymys on yksinkertaisesti siitä, että perinteisen kirjeen ja laskun asema ja volyymi on niin voimakkaasti laskenut, että yhtiön on pakko sopeuttaa toimintaa tältä osin.

Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä, kun Itellasta puhutaan, kannattaa miettiä myöskin, miten sille asiamiesverkostolle käy. Siinähän on ollut ongelmana se, että ne korvaukset, jotka Itella on näille yrityksille maksanut, ovat olleet, sanoisinko nyt, ruokottoman alhaisia. Ja nyt kun on kysymys tämän perusrakenteen säilyttämisestä samanaikaisesti, kun on kysymys henkilöstön säilyttämisestä, niin kannattaisi sitä omistajaohjausta käyttää myöskin sillä tavalla, että neuvottelisi operatiivisen johdon kanssa, että katsotaan nyt ainakin, että se perusverkosto säilyy, ja jos sen palkkioita nostamalla pystyttäisiin myöskin ohjaamaan tätä henkilökuntaa sitten näihin tehtäviin, niin siinä olisi jonkinlainen ratkaisu. Olisiko ministereillä tämmöiseen valmiutta?

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Korjaan, kun totesin, että tästä postipalvelulaista vastaisi ministeri Vehviläinen. Vastuu on ministeri Lindénillä.

Mutta tuo laki määrittää tietysti postipalveluverkoston minimin, jonka ed. Pulliainen hyvin tietää, kun sitä lakia täällä 2000-luvun alussa säädettiin. Silloin myöskin hyvin laajasti kuultiin asiakkaita ja asiamiespostien pitäjiä, ja kyllähän myös tutkimukset kertovat, että asiakkaiden mielestä asiamiespostin pidentyneet aukioloajat ovat olleet tyydytyksen kohteena eli asiamiespostit ovat saaneet hyvää palautetta. Eli postirakenne perustuu paitsi omiin konttoreihin myöskin näihin asiamiesposteihin, jotka saavat asiakkailta siis hyvää palautetta.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! On ihan totta, että minun vastaukseni liittyi aikaisempaan vaiheeseen, ed. Soinin puheenvuoroon ja myöskin ed. Heinäluoman puheenvuoroon. Täällä on moneen kertaan, kun luin kaksi viikkoa sitten pidetyn kyselytunnin kysymykset, välitetty Suomen kansalle sellainen käsitys — ne viime viikkojen aikaan puhutut osakepalkkioasiat, niistä syntynyt kohu tai viime vuosien aikaan täällä olleet optiopalkkiot ja niistä käyty keskustelu — että todellakin, niin kuin te, ed. Soini, sanotte, kaikki poliittiset suuret ryhmät olisivat olleet näitä sopimuksia tekemässä. Näin ei ole asianlaita, näin ei ole asianlaita!

Te voitte ehkä moittia siitä esimerkiksi minua, että myöhemmin vuoden 2003 jälkeen kenties joidenkin sopimusten ohjeistamisessa olisikin pitänyt kädestä pitäen mennä neuvomaan erillisille yhtiöille, miten ja milloin pitää vero periä jnp. Siitä te kenties voitte moittia, mutta ette tästä, se on minusta aika kohtuutonta. Tästä ette voi moittia, että näiden äsken sanottujen osakepalkkiosopimusten tai niitten vanhojen optiosopimusten tekemisessä olisivat olleet kaikki poliittiset suuret ryhmät. En käy nyt mainitsemaan erikseen, mitkä poliittiset ryhmät eivät ole olleet mukana. (Naurua)

Arvoisa puhemies! Kun Fortumin optiot, isot optiot, olivat viimeksi viime kaudella käsittelyssä, muistaakseni talousvaliokunnassa otettiin asia esille ja oli puhe siitä, voidaanko nämä kohtuullistaa. Muun muassa oikeustieteen professori Erkki Havansi Helsingin yliopistosta on sanonut, että oikeustoimilain 11 §:n perusteella tällainen menettely olisi ollut mahdollinen, jos eduskunta olisi sitä halunnut tai jos vanhat puolueet, vaikkapa kepu, olisivat sitä vaatineet.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Jo ennen kuin silloinen talousvaliokunta alkoi asiaa käsitellä, jo syksyllä 2003, selvitin asian oikeuskanslerin kanssa, mitä hän sanoo, voidaanko jälkikäteen näitä leikata. Sen jälkeen te ed. Skinnarin johdolla selvititte kuukausien ajan ja perustuslakivaliokunta antoi lausunnon talousvaliokunnalle, voidaanko jälkikäteen leikata. Ja te kaikki muistatte, mikä oli perustuslakivaliokunnan ylivoimaisen selvän enemmistön kanta: valitettavasti jälkikäteen ei voinut leikata. Näinhän se oli. Te saatoitte olla toista mieltä, mutta aivan ylivoimainen valtaenemmistö eduskunnasta oli toista mieltä.

Arvoisa puhemies! Tämä 35 minuutin mittainen keskustelu todisti sen, että tämä hallitus on jälleen kerran pettänyt lupauksensa. Ja nyt näyttää käyneen niin, että te täällä eduskunnan edessä, sekä pääministeri että ministeri Häkämies, olette luvanneet, että Fortumin seuraavan johtajan eläkeikä tulee olemaan 63 vuotta, mutta sitten on käynytkin niin, että te ette ole lähettäneet Fortumin hallitukselle todellista tahtotilaa osoittavaa ohjetta, jossa tämä hallituksen ja sitä kautta valtionomistajan tahtotila kävisi ilmi.

Vastaatteko tässä ja nyt, ministeri Häkämies, onko käynyt näin, että ohjetta ei ole lähetetty? Jos ohje on lähetetty, missä muodossa ja milloin tuo ohje Fortumin hallitukselle on lähtenyt? Minä toivon, että vastaatte tähän kysymykseen.

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Vielä kerran totean, että linja on se, että näissä johtajasopimuksissa siirrytään 63 vuoden ikään, ja Fortumin hallituksen puheenjohtaja on todennut, että Fortum on valmis tarkistamaan tuota eläkeikää myöhemmäksi. Jotenkin, ed. Urpilainen, tuntuisi siltä, että te olette varmaan sitten pettynyt, kun tuo tieto kantautuu teille, että Fortumin toimitusjohtajan eläkeikää on nostettu 63:een. (Välihuutoja vasemmalta)