Herra puhemies! Haluaisin vielä palata tähän, että suomalaisten välinen eriarvoisuus lisääntyy. Tuloerot kasvavat, varallisuuserot kasvavat voimakkaasti, ja vielä eläkkeelläkin varallisuuserot ja tuloerot jatkavat kasvuaan. Tällä hetkellä Suomella ei ole eläkekattoa. Muilla Euroopan mailla on eläkekatto. Meillä 225 eläkeläistä saa yli 10 000 euroa kuukaudessa eläkettä, ja se on melkein kymmenkertaisesti enemmän kuin keskimääräinen työeläke ja 20-kertaisesti enemmän kuin kansaneläke.

Eli onko sitä eläkekattoa tulossa? Aiotteko puuttua siihen? Koetteko tämän epäoikeudenmukaisena? Minusta se on ja suomalaisten mielestä se on epäoikeudenmukaista.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Meillä tosiaankin istui vuonna 1985 viimeksi tämmöinen ylieläketyöryhmä, ja tämä työryhmä totesi, että eläkekatto ei ole järkevä tulontasauksen väline siis tässä suomalaisessa järjestelmässä ja että sillä ei tosiasiallisesti saavutettaisi sitä, että tämä tasa-arvo lisääntyisi, koska se ei estä hyvätuloisten korkeampia eläkkeitä. Ne vaan kanavoituvat maksettaviksi muiden järjestelyiden kautta, joiden olemassaolosta ja sisällöstä ei välttämättä ole saatavissa kovin selvää kuvaa. Tämä oli suoraan sen työryhmän muistiosta.

Kysymyksessähän on myöskin muita näkökohtia, koska meillä työeläkelainsäädännön uudistamisessa on pidetty hyvin tärkeänä sitä periaatetta, että nämä maksut myöskin sitten tuottavat ihmisille sen mukaisen eläkkeen kuin ihmiset maksavat tätä eläkemaksua.

Mutta kuten sanoin, olemme päättäneet, että selvitetään tämä kysymys. Katsotaan, miten se istuisi mahdollisesti (Puhemies: Minuutti on kulunut!) suomalaiseen järjestelmään. En vielä tiedä, mutta asia selvitetään.

Herra puhemies! On sanottu, ettei voida puuttua saavutettuihin etuihin. Kyllä täällä puututtiin, 400 000:lta kansaneläkkeen pohjaosan saajalta leikattiin pohjaosa pois. Mutta nyt näiden noin 230 kultapossukerhon jäsenen osalta, jotka saavat yli 10 000 euroa kuukaudessa eläkettä, tähän ei voida puuttua ja väitetään, että tämä vaarantaa koko eläkejärjestelmän. Mielestäni tämä ei vaaranna, jos eläkekatto säädetään, eläkejärjestelmää, mutta tämä vaarantaa kyllä ihmisten oikeudenmukaisuudentajun pahasti, jos tällaisen epäoikeudenmukaisuuden annetaan olla olemassa.

Ovatko nämä kultapossukerholaisten eläkepäivät niin paljon arvokkaampia, että siitä pitää maksaa kymmenen kertaa enemmän eläkettä kuin tavallista keskieläkettä saavalle suomalaiselle palkansaajalle, joka jää eläkkeelle?

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Turvaudun siis tähän, mikä on viimeinen selvitys vuodelta 1985, ja silloin todettiin, että eläkekaton luominen johtaisi korvaavien järjestelyjen syntyyn ja se olisi paljon monimutkaisempaa. Olen hyvin avoin tässä, että tutkitaan ja selvitetään, mikä tämä on, mutta tässä on myöskin aiemmin istunut jo työryhmä elikkä eläketoimikunta 1976, ja se on tullut ihan samaan tulokseen kuin tämä työryhmä vuonna 1985. Tämä ei ole, kuten sanottu, niin yksinkertainen asia. Täytyy laajasti katsoa, mitkä vaikutukset sillä olisi sitten tähän eläkejärjestelmään. Tämä on monissa maissa käytössä, mutta niillä on hyvin erilaiset eläkejärjestelmät kuin Suomessa. Suomalainen työeläkejärjestelmä on toiminut hyvin ja toimii edelleenkin hyvin, (Ed. Tennilä: Eihän se toimi, jos näin isot erot on!) mutta me selvitämme tämän, onko mahdollista ja minkälaisella mallilla, jos on.

Arvoisa puhemies! Ylisuurten eläkkeitten kohtuullistaminen on tietysti tärkeää. Se on yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon kannalta tärkeää. Tämän kysymyksen taustallahan on viime vuosina ja vuosikymmeninä tapahtunut tuloerojen voimakas kasvu. Minusta pääongelma palaa itse asiassa tähän tuloerojen kasvuun ja palkkaeroihin. Minusta on tärkeää pyrkiä nämä kohtuuttomat palkkaerot kohtuullistamaan.

Sitten toinen peruskysymys liittyy siihen, että nimenomaan nämä ylisuuret eläkkeet kohtaantuvat näille, joista hetki sitten puhuttiin: suuria lisäeläkkeitä, optioita ja muita saaville. Nämä lisäeläkejärjestelmät pitää laittaa järjestykseen, kohtuullistaa. Mitkä ne muodot ja tavat ovat, toivon, että tässä ministeri Hyssälän työryhmässä selvitetään myöskin tätä asiaa. Mutta on tärkeää, että me emme yhteiskunnassa hyväksy sen kaltaista eläkeläisten eriarvoisuutta, joka tämän nykyjärjestelmän pohjalta tapahtuu.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Eläkekattoahan voidaan tietysti sitten kiertää yksityisillä vakuutuksilla, erilaisilla ammattisopimuksilla, ja nytkin tapahtuu sitten, että on hyvin monenlaisia sopimuksia, joilla tietysti eläkekattoa voidaan kiertää.

Sitten herää kysymys siitä, keillä on niin voimakkaat ryhmät sitten, että he saavat näitä etuja. Nyt on hyvin tasainen järjestelmä, koska kaikilla on sama (Ed. Tennilä: Mikä tasainen?) työeläkkeen mukainen. En puhu nyt muuten kuin yleisesti, yleisesti. (Ed. Tennilä: 40 kertaa enemmän saa Lilius kuin tavallinen keskituloinen!) Mutta sitten jos mennään siihen, että on näitä erillisiä lisäjärjestelyjä, niin niitä saavat yleensä sitten ne, joilla on voimakkaat ryhmät ja voimakkaat edunajajat. Mutta olen sanonut jo monta kertaa, että me selvitämme tämän asian, voidaanko eläkekatto laittaa suomalaiseen järjestelmään vaiko ei.

Arvoisa puhemies! Täällä on hyvin pitkään todettu eri yhteyksissä erityisesti demarien ja vasemmistoliiton taholta, että eläke on palkan jatke. Se on kolmikantakysymys, johon hallituksella ei ole nokan koputtamista ilman ammattiyhdistysliikkeen suostumusta. On selvää, niin kuin ed. Gustafsson sanoi, että kysymyshän on palkkaeroista. Jos on palkkaeroja, on myöskin eläke-eroja. (Ed. Tennilän välihuuto) Kysyisin ministeri Hyssälältä:

Ovatko nämä työryhmät olleet kolmikantatyöryhmiä, joissa ammattiyhdistysliike on ollut sitä mieltä, että ei voida asettaa eläkekattoa?

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Minä haluaisin tähän vielä todeta tämmöisen yleisen asian, että mitä matalammalle tasolle se eläkepalkkakatto laitetaan, niin sitä suurempaan rooliin nousevat erilaiset lisäeläkejärjestelmät, ja silloin kyllä järjestelmästä tulee myöskin hyvin sekava ja byrokraattinen. Mutta minulla on semmoinen käsitys, että tässä kannattaa kolmikantaisesti nyt selvittää ja katsoa tätä ihan rauhassa ja sitten vasta vetää johtopäätökset, mitkä ovat plussat ja mitkä ovat miinukset, istuisiko se tähän suomalaiseen järjestelmään. Ei oteta nyt vielä kantaa, kun asiaa ei ole 2000-luvulla selvitetty.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Minusta on hyvä, että tälle pohdinnalle on eduskunnassa selvästi tukea olemassa. Tämä on vaikea ja monimutkainen kysymys, mutta me varmasti joudumme tätä meidän eläkejärjestelmämme kestävyyttä miettimään lähivuosina erittäin paljon, ja siinä työssä varmaan tarvitaan kaikkia näitä elementtejä, joita tässä esillä on ollut, ja sen tähden on hyvä, että myös oppositiosta on tukea tälle ajatukselle, joka nyt on hallituksesta selvittelyyn lähtenyt.

Arvoisa puhemies! Kuten ed. Manninen täällä jo totesi, nämä asiat on neuvoteltu kolmikantaisesti, (Ed. Tennilä: Ei ole!) ja ammattiyhdistysliike on perinteisesti vastustanut eläkekattoa, koska lähdetään siitä, että maksut, jotka maksetaan, kertyvät aikanaan eläkkeeseen. Olisinkin nyt varmistanut vielä hallitukselta: Kai nämä eläkeasiat, myöskin tämä kattoasia, keskustellaan kolmikantaisesti, ja kai hallitus opettaa oppositiolle myöskin sen, että eläkeasiat kuuluvat kolmikannalle, että oppositio ei missään tapauksessa irrottautuisi tästä politiikasta?

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Mehän olemme juuri nyt asettamassa työryhmää, joka katsoo näitä eläkeyhtiöitten sijoitusjärjestelyjä ja eläkeyhtiöitten vakavaraisuutta ja tulevaa kehitystä pitkällä aikavälillä, ja se on kolmikantainen työryhmä. Totta kai tällaisissa asioissa, joissa katsotaan esimerkiksi niin suurta kysymystä — pidän eläkekattoa erittäin suurena periaatteellisena kysymyksenä ja myöskin järjestelmän kannalta niin suurena kysymyksenä — tarvitaan laajat joukot niitä pohtimaan. En ole ollenkaan varma vielä tänä päivänä, mihin tällainen pohdinta sitten voisi päätyä, mutta se kannattaa nyt katsoa pohjamutia myöten.

Arvoisa puhemies! Ministeri Hyssälä, en oikein ole nyt saanut selvyyttä siitä, keitä tämä työryhmä nyt pitää sisällään, jonka te olette asettanut selvittelemään tätä eläkekattoa. Kuulostaa siltä, että olette itsekin hyvin epävarma siitä, oletteko lähdössä ollenkaan sellaista asiaa selvittämään, joka olisi viisasta. Minä kysyn nyt suoraan:

Onko tähän työryhmään nyt jo nimetty palkansaajajärjestöjen edustajat, koska tänään kuulin, että se olisi pelkästään virkamiesryhmä?

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! En ole sanonut, että sellaista on vielä asetettu, vaan asetetaan. Me olemme päättäneet, että tämä selvitetään, ja totta kai se selvitetään kolmikantaisesti. (Ed. Sirnön välihuuto) Olen epävarma siinä mielessä, koska meillä ei ole vielä sitä selvitystulosta, siitä on kysymys.

Arvoisa puhemies! Palkkaerotkin ovat kasvaneet Suomessa, se pitää paikkansa, ja varsinkin tämän hallituksen aikaan, mutta ennen kaikkea pääomatulot ja optiotulot ja vastaavat tulot ovat räjähtäneet, ja se on aiheuttanut tämän tuloerojen kasvun ja epäoikeudenmukaisuuden tässä maassa. Tämän hallituksen aikana ovat laatuaikaa viettäneet kyllä suurituloiset ja keskituloiset ovat olleet nollalinjalla taikka miinuksella ja pienituloiset ovat menettäneet tulojaan. Aionkin kysyä:

Aiotteko nyt esimerkiksi työttömyysturvaa, kun työttömiä tulee valtavat määrät, kymmeniä-, satojatuhansia, parantaa, että nämä ihmiset tulevat selviämään tämän laman yli?

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Mehän olemme jo aiemmin täällä kertoneet, että työttömyysturvassa tulee muutoksia sikäli, että peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea saavat, jotka osallistuvat aktiivitoimiin, tulevat saamaan tämän aktiivilisän, ja koska se on aika suuri, liki 100 euroa kuukaudessa, niin totta kai se parantaa tämän ryhmän asemaa, ja olen siitä iloinen, koska he ovat juuri huonoimmassa asemassa myöskin työttömien keskuudessa.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tietysti keskustelu tai kyselytunnin käyminen on vaikeaa, jos kysyjän kaikki perusväitteet ovat vääriä. Kysyjä väittää, että keskituloisten asema on heikentynyt, tulot ovat, olivatko ne pienentyneet vai pysyneet ennallaan, että pienituloisten tulot ovat pienentyneet, ostovoima pienentynyt. Eihän tämä pidä paikkaansa ollenkaan. Keskituloisten ansiotaso on ollut erittäin nopeassa nousussa. Tänä vuonnakin, vaikka elämme keskellä maailmanlaajuista kriisiä, tulot nousevat ja pienituloisten, niiden, jotka ovat sosiaaliturvan varassa, kaikkein keskeisimpiä sosiaalietuuksia on erittäin merkittävästi nostettu. (Ed. Kuoppa: Ei ole kaikkien!) Tässä mielessä kyllä toivoisin sitä, että kun keskustelua käydään, niin ei nyt esitetä ihan mitä hyvänsä. (Ed. Laakso: Koska työttömyysturvaa on nostettu?)