Arvoisa puhemies! Haluan kysyä pääministeriltä: Kun eilen käytiin täällä keskustelua EU-politiikasta ja selvästi ei tullut vastauksia siihen, mikä se Suomen hallituksen suunta tulevaisuudessa on, niin yksinkertainen kysymys siitä, pääministeri:

Onko hallituksen linja se, joka oli edellisten hallitusten aikana, että ollaan aktiivisia EU-politiikan keskiössä vaikuttajia, vai se, minkä pääministeri Helsingin Sanomissa ilmoitti, että se on kekkoslaista varovaisuutta? Molempia se ei voi olla. Nyt täytyy teidän ratkaista, oletteko te sillä kannalla, jonka ilmoititte Helsingin Sanomissa, vai sillä kannalla, että perutte tämän esityksenne, minkä sanoitte Helsingin Sanomissa, ja tulette sille linjalle, jota Suomessa aikaisemmin on noudatettu.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kullakin hetkellä noudatetaan EU-politiikassa sitä linjaa, jonka hallitus ja eduskunta määrittävät. Me kävimme eilen tästä aiheesta aika laajan keskustelun niiden kanssa, jotka olivat paikalla, ja voidaan käydä niitä puheenvuoroja lävitse erikseen. (Ed. Zyskowicz: Ylimielinen kanta!)

Arvoisa puhemies! Seurasin tätä keskustelua eilen valitettavasti tv:stä, mutta kuitenkaan niitä vastauksia ei tullut eilen eikä tullut nytkään, joten toivon, että vastaatte tässä nyt eduskunnalle, kumpi se linja on. Älkää kierrelkö tätä asiaa! Kertokaa, mikä se linja on!

Haluan tietää myös sen — kun viime syksynä käytiin keskustelua siitä, miten oppositio voisi olla mukana EU-politiikassa, ja sanoitte, että yhteistyö on tervetullutta, ja kuitenkaan sitä ei kertaakaan tapahtunut (Ed. Rossi: Suuri valiokunta voisi linjata!) — miten te näette, että voisitte ottaa opposition mukaan ja jatkaa sitä kansallista konsensusta, joka tähän asti on ollut.

Mutta toivon todella, että saan sen vastauksen ensimmäiseen kysymykseeni.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Meillä on perustuslain säätämä järjestelmä, jossa on turvattu myös opposition asema Suomen EU-politiikan määrittämisessä. Erityisesti se on nyt jo kahdella vaalikaudella onnistuttu turvaamaan niin, että eduskunnan keskeisen suuren valiokunnan puheenjohtajuus on suurimmalla oppositiopuolueella (Ed. Ala-Nissilä: Kuka se on?) ja niin myös tällä hetkellä, ja yhteistyötä koko syksyn ajan harjoitettiin suuren valiokunnan kanssa tiiviisti.

Määritin eilen myös hyvin kiteytetysti hallituksen noudattaman EU-politiikan toimintatavan, jossa ydinasioita oli se, että me keskitymme ydinkysymyksiin. Se tarkoittaa sitä, että voimavarat keskitetään EU:n ja Suomen kannalta keskeisiin kysymyksiin. Haluamme vaikuttaa niihin täysipainoisesti. Ne vaihtelevat aina ajan mukana, mutta me olemme niissä kysymyksissä kiinni, jotka kulloinkin ovat tärkeimpiä. Me haluamme vaikuttaa etupainotteisesti.

Myös tärkeä linjaus siinä puheenvuorossa oli se, että Suomi ajaa EU:n eheyttä, mikä on nyt näissä oloissa hyvin tärkeä viesti, koska EU:n sisällä on hyvin suuria paineita vääränlaiseen sisäiseen eriytymiseen juuri samalla hetkellä, kun EU on historiansa suurimman laajentumisen edessä. Nyt EU:ta on pystyttävä kokoamaan, vetämään voimat yhteen, ja Suomi tukee tässä erityisesti puheenjohtajamaa Irlantia tällä hetkellä.

Arvoisa herra puhemies! Minusta eilen pääministeri Vanhanen ja ulkoministeri Tuomioja, molemmat, antoivat hyvin selkeän kuvan hallituksen EU-linjasta. Kristillisdemokraatit ovat sitä mieltä, että tämä linja on oikea. On ihan oikein, ettei synny Euroopan unionissa kahden kerroksen väkeä. Nyt kysyn pääministeri Vanhaselta:

Tuletteko te jatkossakin toimimaan niin, että eduskunta on koko ajan mukana, ja niin, että päätavoitteena on kaikissa tilanteissa Suomen etu, ja myöskin niin, ettei synny kahden kerroksen väkeä Euroopan unioniin?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Vastaan lyhyesti: kyllä.

Edelleen korostan oikeastaan vielä vastauksena ed. Itälän kysymykseen siitä, jatketaanko tiettyä linjaa: EU:ssa olosuhteet muuttuvat, ja kunkin hallituksen vastuulla on se, että Suomi on aktiivisesti kussakin tilanteessa mukana. Tämä on ehkä tärkeintä tässä toimintatavassa ja periaatteessa.

Kysyitte, olemmeko keskiössä. Sanoin, että me olemme kiinni niissä keskeisissä asioissa, jotka kulloinkin käsittelyssä ovat, ja kyllä se varmaan on synonyymi myös tälle keskiössä ololle, jos sitä haetaan.

Puhemies! Ed. Itälän kysymyksestä kyllä huokuu tällainen epäselvyys, mitä ed. Itälä tarkoittaa tällä keskiöllä. Se jää kyllä ainakin allekirjoittaneelle epäselväksi.

Mutta, puhemies, minulla on kysymys pääministerille: Aikooko Suomi nyt jotenkin reagoida siihen julkisuudessa olleeseen tietoon, että Ranska, Saksa ja Iso-Britannia aikovat käynnistää tällaisen yhteistyön, joka sitten johtaa ilmeisesti ainakin kahden, jos ei kolmenkin, kerroksen väkeen Euroopan unionissa? Aikooko Suomen hallitus jotenkin reagoida tähän nyt tiedossa olevaan aloitteeseen?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Jäsenvaltiot harjoittavat keskenään yhteistyötä, ja varmasti tulemme näkemään sen, että kun unioniin tulee 25 jäsenmaata, niin hyvin erilaisilla kokoonpanoilla kokoonnutaan. Niin myös Suomi tekee, se tulee tapahtumaan varmaan asioiden pohjalta. Mutta sellaista ajattelutapaa emme voi hyväksyä, että syntyisi eräänlainen johtokunta unionille. Se ei käy. Tämä on keskusteltava jäsenvaltioiden kesken. Tämä asia tulee vastaan meille erityisesti uuden perussopimuksen neuvotteluissa, kun määritellään äänivaltasuhteita määräenemmistöä määritettäessä. Suomen selkeänä tavoitteena on, kun olemme asettaneet yhdessä eduskunnan kanssa selkeät tavoitteet äänivallan suhteen, että emme hyväksy sellaisia äänivaltasuhteita, joissa kolme suurta maata voisivat saada niin sanotun estävän vähemmistön tässä päätöksenteossa. Tämä on kova tavoite. Se pitää pyrkiä toteuttamaan. Tässä onneksi hyvin suuri osa jäsenmaista on samaa mieltä. Päätöksenteon unionissa pitää olla tehokasta, ja se tarkoittaa sitä, ettei liian pieni vähemmistö pääse myöskään estämään päätöksentekoa.

Arvoisa herra puhemies! Eilinen keskustelu, niin kuin pääministeri sanoi, oli laaja, ja minun mielestäni se oli sisällöllisesti kohtuullisen hyvä. Vasemmistoliitto on rakentamassa sosiaalista Eurooppaa, ihmisen, yksilön Eurooppaa. Minusta se ei niinkään ole ongelma, mutta hallituksen työskentelystä, siitä minusta kyllä pitää pääministeriltä nyt kysyä. Viime viikolla taisi olla, kun sosialidemokraattisen puolueen puoluesihteeri esitti keskustapuolueelle jonkun näköistä erityisseurantaa, tarkkailuluokalle panemista, jos tällaista termiä sopii käyttää. Kyllä tässä nyt väistämättä syntyy sellainen kuva, että pallo on jotenkin hukassa. Sanoin eilen, että ote ei pidä, kun te tänään, keskusta puolueena vaaditte pelisääntökeskustelua, jossa taas kerran käytäisiin näitä samoja asioita läpi. Ei EU-politiikka voi olla linjallista ja johdonmukaista, mutta ei mikään muukaan politiikka, jos teiltä ei hallituksen sisältä löydy sitä keskeistä linjaa, sitä yhteistä näkemystä. Mikä tämä tilanne nyt on hallituksen sisäisen työskentelyn kannalta niin EU-asioissa kuin muissakin?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tilanne on vakaa, ja kaikki ne, jotka perehtyvät hallituksen päätöksentekoon EU-kysymyksissä, voivat vakuuttua siitä, että yhteistyö on erittäin aitoa, yksimielisyys on aitoa, se on syntynyt keskustelujen kautta ja hallitus tukee noudatettua politiikkaa. Erityisesti on syytä panna kiitollisuudella merkille se, että kaikista näistä linjanvedoista on onnistuttu saamaan myös eduskunnan kanssa yhteinen näkemys aikaan. Tässä oikeastaan toteutuu varmaan se tavoite, joka monella oli silloin mielessä, kun Suomi liittyi EU:hun, että riippumatta hallituskoostumuksista voitaisiin pitkäjänteisyyttä turvata sillä, että hallituksen ja eduskunnan vuorovaikutus voimasuhdemuutoksesta riippumatta jatkuisi. Näin vältettäisiin se tilanne, että vaalikauden yli menevissä tilanteissa Suomen linja jollakin tapaa asiakysymyksissä muuttuisi. Tämä on onnistuttu saavuttamaan myös tässä hallituksenvaihdoksessa. Suomen pitkäjänteinen linja on onnistuttu turvaamaan.

Arvoisa herra puhemies! Pääministerin toive EU:n eheydestä on varmaan sen kaltainen, että siihen koko eduskunta voi yhtyä, mukaan lukien myös oppositio. Mutta valitettavasti näyttää selkeästi siltä, että tätä eheyttä ei tulla saavuttamaan hallitustenvälisessä konferenssissa ja siihen liittyvissä päätöksissä, vaan myös Suomi joutuu hyvin nopeasti tekemään tiettyjä valintoja. Näihin valintoihin liittyen haluaisin kysyä pääministeriltä.

Ulkoministeri kysyi eilen oppositiolta sitä, mitkä ne ytimet ovat ja mitkä ne tehtävät ovat olemassa. Otan yhden esimerkin, minkä Suomi joutuu valitsemaan. Tuleeko, pääministeri, Suomi olemaan mukana EU:n tiiviimmässä sotilaallisessa kriisinhallintayhteistyössä, kun se valintatilanne meille eteen tulee? Pääministeri totesi eilen omassa puheenvuorossaan, että Suomella on hyvä valmius osallistua kriisinhallintaan, niin sen siviili- kuin sotilastoimiin, ja hallitus pitää tärkeänä tätä mukanaoloa. Pääministeri, onko teillä tulossa lakiesitys siitä, että Suomi lähtee mukaan muun muassa nopean toiminnan joukkoihin ja todellakin sitoutuu myös tällä tavalla tähän EU:n tulevaan tehtävään, niihin tehtäviin, joihin nämä ydinvaltiot ovat menossa mukaan?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tähän kysymykseen vastaus niin pitkälle kuin se näissä oloissa voidaan antaa, annettiin jo syksyllä. Ensinnäkin hvk on vielä kesken. Meiltä vielä nämä perussopimuksen artiklat, joihin ed. Vilén viittasi, puuttuvat kokonaan, mutta jo siltä varalta, että sen yhteisymmärryksen osalta, joka EU:n puitteissa viime syksynä saavutettiin sotilaallisen yhteistoiminnan kehittämisen osalta, hallituksen puolelta ilmaistiin, että sitten kun alkavat keskustelut tämän rakenneyhteistyön sisällön määrittämisestä ja kehittämisestä, me lähdemme niihin keskusteluihin mukaan. Vasta niiden neuvottelujen kautta sitten itse asiassa selviää rakenneyhteistyön täsmällinen sisältö. Me olemme hallinnossa luonnollisesti valmistautumassa siihen, että nopean toiminnan valmiutta myös meillä selvitetään, teemme sitä varmaan samassa aikataulussa kuin muut maat tekevät. Aika sitten näyttää, minkälaisia vaatimuksia tälle nopealle valmiudelle asetetaan, ja siihen sitten aikanaan vastataan.

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! En kyllä yhtään ihmettele, jos kansalaiset ovat tätä keskustelua seuratessaan ymmällään, kun kansanedustaja, joka varmaan tietää, miten asiat käsitellään, kysyy, tuoko hallitus lakiesitystä asiasta, josta neuvotellaan kansainvälisissä neuvotteluissa EU:ssa. Kyseessä on perustuslakisopimus, joka ensin täytyy saada valmiiksi ja joka toivottavasti saadaan valmiiksi mielellään tänä keväänä ja joka tapauksessa tämän vuoden aikana, ja kun se on täällä ratifioitu, se sitten aikanaan astuu voimaan ja siihen mennessä hallituksella ja Suomella varmasti on kyllä sen edellyttämät valmiudet tehdä sitten päätöksiä. Niin kuin pääministeri totesi, koska me olemme itse tehneet aktiivisesti työtä sen eteen, että nämä artiklat saavat sellaisen muotoilun, että ne mahdollistavat Suomen osallistumisen, niin totta kai tämä on silloin lähtökohta, josta tätä tullaan senkin jälkeen tarkastelemaan. Mutta toivottavasti nyt olisi oppositiossakin malttia katsoa, että edetään sentään oikeassa järjestyksessä eikä sekoiteta näitä asioita liikaa.

Arvoisa herra puhemies! Olen hyvin iloinen ulkoministerin puheenvuorosta koskien sitä, missä järjestyksessä ja millä aikataululla edetään. Kuten totesin ja kysymyksessä sanoin, kysyn hallitukselta valmiutta myös tehdä tämän kaltaista lakivalmistelutyötä ja lakiesitystä, koska kuten myös ulkoministeri totesi, kaikkien yhteinen tavoite on se, että hvk päättyisi hyvin nopeassa aikataulussa, mahdollisesti jopa keväällä, ja Suomi joutuu tekemään päätökset myös tästä osallistumisesta, valmiudesta osallistua, tarkoittaen sitä, että kaikkien näiden vaiheiden täytyy olla käytettävissä. Menemmekö mukaan, se on totta kai hallituksen kysymys ja hallituksen päätös sitten aikanaan, mutta toivon, että meillä löytyy ulkoministerin kanssa yhteinen käsitys siitä, että me joudumme tekemään nämä päätökset paljon nopeammin kuin ulkoministeri omalta osaltaan haluaa tuoda esille eduskunnan tietoisuuteen.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! En tiedä, mikä tässä on nyt epäselvää. Minusta ei kannata käydä kilpailua siitä, kuka ennustaa, kuinka nopeasti mikäkin asia eteemme tulee. Jos katsotaan taaksepäin viime kevääseen ja kesään, kun silloin ennustettiin, mitä kaikkea meidän olisi pitänyt viime syksynä jo päättää Suomen osalta, niin itse asiassa oikeimmassa olivat ne, jotka arvioivat, että ensin tehdään sopimus ja sen jälkeen sitten neuvotellaan näidenkin yhteistyöartiklojen sisältö. Hallitus pitää huolen omalta osaltaan siitä, että näiden neuvottelujen tahdissa luonnollisesti Suomessa tehdään se valmistelu, mitä täällä tarvitaan. Me tarvitsemme itse asiassa osallistuessamme näihin rakenneyhteistyöstä käytäviin varsinaisiin neuvotteluihin myös tiedon siitä, onko meillä valmiudet täällä 5—30 vuorokauden hälytysvalmiudessa olevien osastojen osoittamiseen tähän yhteistyöhön. Tämä valmistelutyö on tehtävä, jotta voimme osallistua näihin neuvotteluihin, ja me huolehdimme kyllä siitä, että se valmistelutyö tehdään.

Arvoisa puhemies! Yhdyn siihen eduskunnan käsitykseen, joka valiokuntalausunnoissa tuli ilmi, että tähän kriisinhallinnan rakenneyhteistyöhön pitää etsiä sellainen malli, johon kaikki EU-maat voisivat osallistua. Minusta se, että EU ei jakaudu eri luokkiin, on hyvä lähtökohta EU-politiikalle.

Nyt sotilaallisesta kriisinhallinnasta puhutaan hyvin paljon ja siihen liittyy perustuslaillisessa sopimuksessa näitä ongelmakohtia, joita joulukuussa ratkottiin. Olennaisena pidän kuitenkin sitä, että siviilikriisinhallintaa kehitettäisiin yhtä voimakkaasti kuin sotilaallista kriisinhallintaa. Tiedustelenkin:

Mitä aloitteita hallitus aikoo tehdä siviilikriisinhallintaulottuvuuden vahvistamiseksi? Esimerkiksi EU:n turvallisuusstrategiassa, kun mietitään niitä toimenpiteitä, mihin EU ryhtyy, painotetaan kovasti tätä sotilaallista puolta, sotilaallisia voimavaroja, mutta näitä konkreettisia toimenpiteitä juuri siviilipuolen vahvistamiseksi ei ole.

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Suomihan on ollut siviilikriisinhallintavalmiuksien kehittämisen suhteen aloitteellinen unionissa myöskin hvk:hon liittyen, ja jossain määrin on tätä otettukin huomioon, mutta tässä ei itse asiassa ole sinänsä mitään ongelmaa. Se, että sotilaallinen kriisinhallinta on saanut tällaisen huomion, on poliittinen valinta, koska meidän näkemyksemme mukaan pitkälti kaikki ne asiat, joita nyt haetaan rakenneyhteistyön kautta, voidaan toteuttaa unionissa jo olemassa olevien sopimusten pohjalta, ja sama koskee myöskin kriisinhallintaa. Elävässä elämässä niissä tehtävissä, joiden edessä unioni on varsinkin nyt Bosniassa, jossa todennäköisesti myöskin sotilaskriisinhallintaoperaatio siirtyy unionin hoidettavaksi ja jossa jo unioni vastaa poliisioperaatiosta ja on monin tavoin siviilikriisinhallinnassa mukana, tulee esiin juuri tämä tasapainoisuus erilaisten välineiden kanssa. Kyllä unionissa on havaittu se, että itse asiassa siviilikriisinhallintavalmiuksien kehittämisen puolella on vieläkin aukkoja, jopa suhteellisesti suurempia aukkoja kuin sotilaallisella puolella, ja ne hoidetaan samanaikaisesti.

Arvoisa puhemies! Ed. Itälä hävisi johonkin, mutta sanon teille kuitenkin, että teidän poliittisen väittelyretoriikkanne sisäinen logiikka ei tunnu toimivan. Te kysytte, haluaako Suomi olla ytimessä sisällä vai periferiassa. Samalla te kysytte, haluaako Suomi olla varovainen vai ei. Nämä kysymyksenasettelut eivät sulje pois toinen toistaan. Jos Suomi haluaa olla tietyissä asioissa, keskeisissä ydinasioissa, mukana, sielläkin on oltava nimittäin varovainen.

Arvoisa puhemies! Euroopan unionin osalta viime aikoina ovat myös jotkut jäsenmaat tiukentaneet kansalaisten vapaata liikkumista. Esimerkiksi työlupia ei myönnetä niin kuin aikaisemmin on myönnetty. Kysyn ulkoministeriltä:

Miltä tällainen kehitys, että jotkut näistä keskeisistä kolmesta vapaudesta joutuvat tiukemman syynin alle, teidän mielestänne näyttää ja aikooko Suomi seurata näitä esimerkkejä vai pysyä nykyisellä linjalla?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Tässä saattaa nyt olla vähän eri asioista kysymys. Kun unioni laajentuu, niin se tarkoittaa myös sitä, että vapaa työvoiman liikkuvuus ulottuu näihin kymmeneen uuteen jäsenmaahan, mutta neuvotteluissa jo hyvin varhaisessa vaiheessa sovittiin tällaisesta mahdollisesti kahden, enintään seitsemän vuoden siirtymäajasta. Suomi useimpien maiden tavoin on ilmoittanut noudattavansa kahden vuoden siirtymäkautta ja sen jälkeen arvioi kokemusten perusteella tilannetta, onko tarvetta jatkaa näitä siirtymäkauden rajoituksia vai ei.

Sitten tämä työlupakäytäntö on olemassa olevien sopimusten ja säädösten mukaan kunkin jäsenvaltion oma asia. Meillä ei ole tehty mitään uusia linjauksia. Ulkoministeriö ei ole tässä se viranomainen, mutta unionin piirissä on kyllä alettu, ja syystäkin, keskustella unionin yhteisestä maahanmuuttopolitiikasta. Väestörakenteen kehitys ja tulevat osaamis- ja työvoimatarpeet sekä unionin kilpailukyvyn säilyttäminen myöskin osaavasta huipputyövoimasta ovat sellaisia asioita, jotka tällaiseen tarkasteluun pakottavat.

Herra puhemies! Tämä varjonyrkkeily tuntuu oudolta. Koko viime syksyn on väitelty asiasta, joka varmasti valtaosalle suomalaisista on jäänyt epäselväksi: mennäkö mukaan johonkin kuvitteelliseen ytimeen vai eikö mennä? Nykyistä hallitusta syytetään siitä, että se ei ole menossa mukaan kaikkiin mahdollisiin nyt olemassa oleviin ja mahdollisesti syntyviin ytimiin.

Herra puhemies! Olen saanut sen vaikutelman, että kun eduskunnan, hallituksen ja tasavallan presidentin kannat ovat yhdenmukaisia, niin näille yhdenmukaisille kannoille on olemassa oppositio, jota edustaa muun muassa kokoomus, mutta myös puhemies Paavo Lipponen. Vaikuttaa siltä, että pääministeri Vanhasen lausuntoja käytetään välineenä, ennen kaikkea välineenä, jolla käydään sekä ulkoministeri Tuomiojan että presidentti Halosen kimppuun. (Puhemies koputtaa) Haluan osoittaa kysymykseni ulkoministeri Tuomiojalle. Te olette ehkä paras vastaamaan siihen:

Onko nykyisen hallituksen linjassa suhteessa edellisen hallituksen EU-linjaan tapahtunut muutos (Puhemies koputtaa) vai eikö ole tapahtunut?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Niin kuin tässä jo eilenkin tätä käsiteltiin: Jos olisi tapahtunut muutosta, niin kai sen eduskunta ja kansanedustaja ensimmäisinä havaitsisivat, koska kaikkea EU-politiikkaa tehdään nimenomaan reaaliaikaisesti yhdessä eduskunnan kanssa. Ei tällaista ole eikä tällaista ongelmaa ole myöskään missään hallituspuolueessa eikä hallituspuolueiden kesken. En tiedä, miten sitten nykyinen oppositio haluaa tulevaisuudessa asennoitua, asemoida itsensä EU-yhteistyön suhteen. Hallitus on valmis jatkamaan sitä konsensuslinjaa, joka on pienen maan edun mukaista EU-asioiden hoidossa.

Arvoisa puhemies! Tämän keskustelun aikana pääministeri otti käsittääkseni uuden termin käyttöön: varovaisuusperiaate. Minä olisin toivonut, että pääministeri selvittäisi kahta asiaa siihen liittyen:

Mitä tarkoittaa tämä termi ja miksi te otitte sen käyttöön, koska on aivan selvää, että harkintaahan me aina käytämme Suomessa ja sitä parasta viisautta ja kokemusta, mikä meillä on? Mitä arveluttavaa tässä on tai mitä mahdollisesti pelkäätte? Liittyykö se näihin ytimiin vai mihin se liittyy, kun meidän ulkoministerimmekin näyttää niin hermostuneelta, kun hän näihin meidän kysymyksiimme vastaa?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Määritin suhteeni muistaakseni viime keväänä tai kesällä Suomen turvallisuuspoliittisen aseman kehittämiseen niin, että noudatan omassa harkinnassani varovaisuusperiaatetta. Se ei liity EU-politiikkaan, ja se myös tässä paljon puhutussa viime päivien haastattelussa kävi selkeästi ilmi. Se liittyy ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, ei EU-politiikkaan. Minä luulen, että suomalaiset kyllä minun kohdallani mieltävät sen, mitä varovaisuusperiaate tarkoittaa. Se tarkoittaa syvälle käyvää harkintaa, ja aion olla ensin itse varma asiasta ennen kuin esitän linjamuutoksia. Sitä on varovaisuus- ja harkintaperiaate minun kohdallani.