Oikeusministeri Johannes Koskinen
Herra puhemies! Hallituksen esityksellä käräjäoikeuksissa
esitetään otettavaksi käyttöön
uusi, kevennetty, kirjallinen rikosasioiden oikeudenkäyntimenettely.
Siinä voitaisiin käsitellä tiettyjä syytetyn
tunnustamia rikoksia. Uudessa menettelyssä tuomari ratkaisisi
asian kirjallisen aineiston perusteella eikä asiassa järjestettäisi
pääkäsittelyä. Esityksen tavoitteena
on tehostaa rikosasioiden käsittelyä mahdollistamalla
nykyistä yksinkertaisempi ja nopeampikin menettelytapa
selvissä rikosjutuissa. Samalla turvattaisiin syylliseksi
epäillyn oikeusturva ja tuomiovallan säilyttäminen
tuomioistuimissa.
Kirjallisen menettelyn käyttäminen tunnustetuissa
rikoksissa edellyttäisi sekä rikoksesta syytetyn
että mahdollisen rikoksen uhrin suostumusta. Poliisin tulisi
jo esitutkinnan yhteydessä alustavasti kysyä,
suostuuko rikoksesta epäilty asian kirjalliseen käsittelyyn.
Käräjäoikeuden olisi uudelleen selvitettävä suostumuksen
antaminen sekä teon tunnustaminen siinä vaiheessa,
kun syyte on tiedossa. Asiaa voitaisiin tiedustella syytetyltä esimerkiksi
haasteen tiedoksiannon yhteydessä.
Uutta, kirjallista menettelyä voitaisiin soveltaa sellaisiin
rikoksiin, joiden enimmäisrangaistus, siis lain tarjoama
maksimi, on enintään kaksi vuotta vankeutta. Menettely
olisi siten mahdollinen lähes kaikissa tavallisissa ja
lievissä rikoksissa. Esimerkiksi pahoinpitely, törkeä rattijuopumus,
varkaus ja kavallus tavallisissa tekomuodoissaan voitaisiin ratkaista
kirjallisesti, jos menettelyyn vaadittavat muut edellytykset täyttyisivät.
Tässä uudessa menettelyssä voitaisiin
tuomita konkreettisesti enintään yhdeksän
kuukauden pituinen vankeusrangaistus. Jos syytetty tuomittaisiin
kuutta kuukautta pidempään vankeusrangaistukseen,
hänelle olisi varattava mahdollisuus suullisen lausuman
antamiseen. Jo nykyisin kuutta kuukautta lyhyempään
rangaistukseen voidaan tuomita ilman, että henkilö on
paikalla oikeudenkäynnissä. Juttua ei voitaisi
käsitellä kirjallisessa menettelyssä,
jos syytetty on teon tehdessään ollut alle 18-vuotias.
Esityksessä ehdotetaan useita keinoja, joilla voitaisiin
vähentää rikosoikeudenkäyntien
pääkäsittelyjen peruuntumisia, jotka
ovat aiheuttaneet aikaviiveitä ja myöskin kallista
prosessaamista. Peruuntumiset johtuvat yleensä syytetyn poissaolosta.
Pääkäsittelyssä voitaisiin syytetyn poissaolosta
huolimatta kuulla todistajia, asiantuntijoita, rikoksen uhria tai
toista syytettyä. Edellytyksenä olisi, että syytetylle
on haasteen yhteydessä ilmoitettu tästä mahdollisuudesta.
Jo kertaalleen kuultua henkilöä ei yleensä asian
jatkokäsittelyssä kuultaisi uudelleen. Kuuleminen tulisi
kuitenkin järjestää uudelleen, jos syytetyl-lä on
ollut laillinen syy poissaoloonsa tai jos tuomioistuin pitää uutta
kuulemista erityisestä syystä tarpeellisena, esimerkiksi
jos tulee uutta tietoa todistajan kuulemisessa tai vastaavassa.
Asian jatkokäsittelyn helpottamiseksi esitetään
pääkäsittelyn lykkäämiselle
asetettuja määräaikoja pidennettäviksi.
Nykyinen korkeintaan 14 päivän lykkäysaika
pidennettäisiin 30 päivään.
Erityiseen syyhyn perustuva 45 päivän lykkäysaika
pidennettäisiin 60 päivään.
Tämä ei todellisuudessa johtaisi prosessien pitenemiseen vaan
lyhenemiseen juuri sen takia, että voitaisiin sitten katsoa
asiaan sopiva aika, jonka jälkeen tuo asia saadaan myös
lopullisesti ratkaisuun.
Lisäksi esitetään, että tuomioistuimeen
tuotavaksi määrätyn ja säilöön
otetun asianosaisen todistajan tai muun kuultavan vapaudenmenetys kuljetusaikoineen
saisi kestää enintään 5 vuorokautta.
Nykyisin vapaudenmenetys saa kestää enintään
3 päivää.
Alle 18-vuotiaan syytetyn osalta, nuorten asioissa, pääkäsittely
olisi toimitettava viimeistään 30 päivän
kuluessa rikosasian vireilletulosta. Nykyinen määräaika
on kaksi viikkoa, mikä ei käytännössä useinkaan
riitä pääkäsittelyn järjestämiseen.
Henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen uhrille
voitaisiin esityksen mukaan määrätä oikeudenkäyntiavustaja.
Edellytyksenä olisi, että se on perusteltua ottaen
huomioon rikoksen vakavuus, uhrin henkilökohtaiset olosuhteet
ja muut seikat. Nykyisin avustaja voidaan määrätä vain
seksuaalirikoksen, perheväkivallan tai ihmiskaupparikoksen
uhrille, elikkä tämmöinen erityinen uhrin
avustajan käyttömahdollisuus laajenisi nykyisestään.
Rikoksen uhrille olisi tarvittaessa voitava määrätä oikeudenkäyntiavustajan
lisäksi tukihenkilö. Nykyisin avustaja ja tukihenkilö ovat vaihtoehtoja
siten, että avustaja määrätään,
jos uhrilla on korvausvaatimuksia, ja tukihenkilö määrätään,
jos korvausvaatimuksia ei ole. Tukihenkilölle maksettaisiin
korvaus samoin perustein kuin todistajalle. Tämä merkitsisi
korvauksen alenemista, sillä nykyisin palkkio ja korvaus maksetaan
samoin perustein kuin oikeudenkäyntiavustajalle. Kuitenkin
nämä henkilöt ovat käytännössä aivan
muita kuin asianajajia.
Teknisten apuvälineiden käyttömahdollisuuksia
oikeudenkäynnissä esitetään
lisättäväksi. Vangittavaksi vaaditun
henkilökohtainen kuuleminen voisi tapahtua videoneuvottelun
avulla. Samoin voitaisiin menetellä vangitsemisasiaa uudelleen
käsiteltäessä. Tämä vähentäisi
kuljetuksia vankilan ja tuomioistuimen välillä sekä parantaisi
käsittelyn turvallisuutta.
Rikosasioiden valmisteluistunto voitaisiin pitää puhelimitse
tai videoneuvotteluna. Samoin asianomistajan korvausvaatimukset
saataisiin tuomioistuimen pyynnöstä toimittaa
myös esimerkiksi puhelimitse. Jos havaittaisiin esimerkiksi,
että asianomistajalla on korvausvaatimus ja sellainen asianomistaja
ei kuitenkaan ole päässyt paikalle, voitaisiin
tarkistaa vaatimuksen esittäminen oikeudenkäynnissä suoraan
puhelimitse eikä tarvitsisi asiaa lykätä sen
vuoksi.
Kaikkinensa nämä prosessuaaliset muutokset merkitsisivät
joustavoittamista nykyiseen ehkä liiankin muotomääräiseen
ja kankeaan prosessiin ja olisivat omiaan helpottamaan tuomioistuimissa
käsittelyaikojen nopeuttamista ja tehokkuuslukujen paranemista
kuitenkaan heikentämättä kansalaisten
oikeusturvaa ja oikeussuojan toimivuutta.
Raimo Vistbacka /ps:
Herra puhemies! Täytyy antaa tunnustusta oikeusministerille
siitä, että hän on tuonut tämän
suuntaisen lakiesityksen. Käytännön oikeudenkäytössähän
on ollut nimenomaan ongelmana, sanoisiko näin sitaateissa
sanottuna, liika byrokraattisuus monessa tilanteessa, ja nimenomaan
kun sekä asianomistaja että syylliseksi epäilty
antavat suostumuksen, ehdotettu käsittelyjärjestys
minun mielestäni on erittäin puolustettavissa.
Julkisuudessahan on ollut hyvin paljon keskustelua siitä,
että aiheettomia lykkäyksiä on tullut
sen johdosta, että vastaajaa ei ole saatu paikalle ja liuta
todistajia on ollut, ja nyt nimenomaan tällä,
mikäli ymmärsin oikein nopealla lukemisella, pystytään
estämään se, että todistajia
juoksutetaan siellä useampia kertoja, ja ainakin tässä esittelyssä nimenomaan
on mainittu se, että useinkaan ei enää jatkokäsittelyssä jouduttaisi
kuulemaan uudelleen silloin, kun vastaaja on onnistunut tulemaan
paikalle.
Myöskin pidän erittäin tärkeinä ja
järkevinä näitä nykyisten määräaikojen
pidentämisiä, koska ne ovat olleet liikaa muodollisia.
Juuri niin kuin oikeusministeri totesi, minun käsitykseni myös
on se, että tämä ei pitkitä millään
tavoin juttujen käsittelyä vaan saattaa jopa aiheuttaa määrättyä joustavuutta
ja toimivuutta.
Minun mielestäni, arvoisa puhemies, tällä kertaa
ministeri on tuonut suhtkoht hyvän lakiesityksen. Itse
en uskalla ottaa enempää kantaa siihen, koska
en ole ehtinyt siihen syvällisesti perehtyä.
Oikeusministeri Johannes Koskinen
Herra puhemies! Ed. Kuosmasen kysymys ei suoranaisesti liity
tähän esitykseen, mutta muutoin tuomioistuinkäsittelyjen
nopeuttamiseen.
Hovioikeuksille on annettu lisää mahdollisuuksia
rajata prosessia. Käytännössä sitä ei
ehkä riittävästi käytetä hyväksi.
Ongelmallisin on ollut nyt tämän uuden seulontamenettelyn
käyttö. Siinä korkeimman oikeuden vanha
linja rajaa seulonnan käytön pois, jos ylipäänsä esitetään väite
siitä, että näyttökysymykset
ovat riidanalaisia alioikeuskäsittelyn jälkeen.
Tähän seulontapykälään
on tulossa ihan kevään aikana tarkennusesitys,
joka sitten auttaisi näiden turhien hovioikeuskäsittelyjen
poistamisessa tai rajaamisessa, niin että siellä ei
täysimääräisiä pääkäsitte-lyjä tehtäisi
siinä määrin kuin nyt nykyisten tulkintojen
vallitessa joudutaan tekemään. Se mahdollistaisi
sen, että näitten seulontojen osuus hovioikeusasioista
nousisi sinne tarkoitettuun ehkä noin 30 prosentin luokkaan.
Se merkitsisi keskimääräisten käsittelyaikojen
lyhenemistä jo reippaasti hovioikeuksissa.
Tämä, missä määrin
hovioikeuksissa prosessia johtavat tuomarit pystyvät rajaamaan
ja osaavat rajata oikeudenkäyntiä olennaiseen,
on jatkuvan koulutuksen kohteena. Ennen kaikkeahan kysymys on riippumattomien
tuomioistuinten omista linjoista, miten siellä saadaan
tämmöinen järkevä, myös
talouden ja tehokkuuden kannalta olennaiseen kohdistuva lainkäyttö yleistymään. Siinä
on
hyviä merkkejä sinänsä, että hovioikeudet
ovat nyt suostuneet aloittamaan tällaiset työtapojen
kehittämishankkeet kukin osaltaan. Tällaisia hyviä esimerkkejä työtapojen
muutoksista, työmenetelmien kehittämisestä levitetään
hovioikeuskentässä ja sitä myötä jo
muutamassa vuodessa saadaan varmasti merkittäviä tuloksia
aikaan.
Pertti Hemmilä /kok:
Arvoisa herra puhemies! Viime vuosina eduskunta on jopa kiitettävällä tavalla
saanut käsiteltäväkseen hyvin perusteltuja,
hyvin valmisteltuja lakiuudistuksia, jotka ovat koskeneet muun muassa
asianomistajan ja uhrin aseman parantamista. Nyt tämä lähetekeskustelussa
oleva uudistus nimenomaan parantaa oikeudenkäymisen ja
oikeudenkäyntien sujumista ja nopeuttamista ja vähentää käräjäoikeuksissa
olevia ruuhkia.
Lisäksi tässä esityksessä,
näin pikaisesti katsottuna, kiinnitän huomiota
nykyaikaisten tiedonvälitystapojen, kuten videoneuvottelun,
käyttöönottoon. Sen mahdollistamisen
tämä lainmuutos nyt tuo. Se on todella tervetullut,
ajatellaan sitten oikeudenkäynnin sujumista taikka todistajien
kuulemista tai jopa uhrin kuulemista kyseisessä asiassa.
Tämä on erittäin tervetullut lakiuudistus,
ja siitä jälleen eduskunta myöhemmin
sitten täällä päättää,
missä muodossa tämä hyväksytään.
Keskustelu päättyy.