Tuija Brax /vihr:
Arvoisa herra puhemies! Jo jonkin aikaa ovat asiantuntijat asuntomarkkinoilla
olleet huolestuneita koko valtakunnan, mutta erityisesti kasvupaikkakuntien
ja varsinkin Pääkaupunkiseudun, asuntomarkkinoiden ylikuumenemisesta.
Jo maaliskuun alussa Hypoteekkiyhdistys tuli julkisuuteen erittäin
hälyttävien näkemystensä kanssa.
Sittemmin asuntoasioista vastaava ministeri Manninen on myös
tullut hyvin ja perustellusti, selvästi huolestuneena, asiasta
julkisuuteen. Viime aikoina yhä useampi alan asiantuntija,
mukaan lukien eilen Kauppalehden pääkirjoitus,
on nähnyt selvän ylivelkaantumisvaaran, ylikuumenemisvaaran,
luottoriskien kasvamisen, luottotappioiden ja valtavan ylivelkaantumisvaaran,
joka koskee erityisesti lapsiperheitä ja erityisesti Pääkaupunkiseutua.
Olen ollut hiukan ihmeissäni ja pettynyt, minkä takia asuntoministerin
hyvistä kannanotoista ei ole noussut korkeampaa profiilia
ja selvempää tekemistä.
Ensimmäinen kysymykseni onkin asuntoministerille ja
pääministerille: Oletteko aikeissa tulla vielä näkyvämmin
ja korkeammalla profiililla tämän ongelman kanssa
esiin, koska näyttää siltä,
että asiantuntijat ovat sinänsä ministerin
jo pari viikkoa vanhan kannanoton kanssa samaa mieltä?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Poliittisten päätöksentekijöiden
kannattaa kuitenkin jonkin verran varoa silloin, kun annetaan neuvoja
ihmisille asuntomarkkinoilla, ja tämä varovaisuus
huomioon ottaen on puheenvuoroja käytetty, missä tilanteeseen
on kiinnitetty huomiota. Hallitus parhaillaan on käsittelemässä kuluttajapoliittista
ohjelmaansa, jonka yhteydessä myös keskustellaan
siitä, millä tavalla kuluttajien hintatietoisuutta,
markkinakehitystietoisuutta, voitaisiin parantaa, ja tämä ohjelma tullaan
kesäkuun aikana omalta osaltaan hyväksymään.
Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen
Arvoisa puhemies! Ensi viikolla tapaan suurimpien rahoittajien
edustajat, ja tarkoituksena on tämän keskustelun
pohjalta ja myöskin sen informaation ja tiedon pohjalta,
joka sieltä tulee, viedä tämä asia
sitten hallituksen keskusteluun sillä tavalla, että voidaan
päättää toimenpiteistä,
jos tämän pohjalla ne katsotaan valtiovallan kannalta
tarpeellisiksi.
Tuija Brax /vihr:
Arvoisa herra puhemies! On tietysti selvää,
että täytyy olla vastuullinen ja varovainen, mutta
se ei varmasti lohduta, jos nämä asiantuntijoiden
epäilemät luottoriskit todellakin realisoituvat
ja lapsiperheet joutuvat muun muassa kahden asunnon loukkuun tai
vakavaan ylivelkaantumishäiriöön. Tämän
päivän arvioiden mukaan Pääkaupunkiseudulla
esimerkiksi on jo valmiiksi kaavoitettua tonttimaata ihan kunnallistekniikan
piirissä noin 6 miljoonaa kerrosneliömetriä,
joka vastaisi noin 40 000—50 000 ihmisen
tarpeita. Tästä ainakin kolmannes on valmista
kerrostalotonttimaata ilman mitään olemassa olevia
ongelmia. Kysymys kuuluu:
Aiotteko pohtia lähiaikoina myös keinoja, millä tämä jo
kaavoitettu, valmis tonttimaa saataisiin nopeasti käyttöön?
Eilisen Kauppalehden mukaan sen arvonnousu on ollut niin valtavaa viimeisen
vuoden aikana, että näyttää,
että markkinamekanismit ennemmin suosivat sen panttaamista
kuin sen rakentamista. Hallituksen on tälle asialle jotain
tehtävä.
Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen
Arvoisa puhemies! Valitettavasti tontin hinnat ovat tuosta 90-luvun
loppupuolelta nousseet noin 60 prosenttia, joka on valtava kasvu,
kun rakennuskustannukset tai -urakat samanaikaisesti ovat nousseet
noin 20 prosenttia. Tämä tonttikysymys on tietysti
hyvin vakava kysymys. Me olemme tänä päivänä viimeksi
valtioneuvostossa hyväksyneet uuden asetuksen, joka saattaa
korkotukirahoituksen kilpailukykyiseksi eli samalle tasolle asuntolainoituksen
kanssa, eli välineet ovat tällä hetkellä kunnossa.
Nyt on kysymys vain siitä, mistä löytyy
näitä sosiaalisten asuntojen rakennuttajia. Toivon,
että yleishyödylliset yhteisöt ja kunnat
olisivat siinä aktiivisia ja olisivat valmiit tässä tilanteessa
panostamaan sosiaaliseen asuntotuotantoon. Kun samanaikaisesti tulemme
tulorajoja lähiaikoina selkeästi nostamaan, se
antaisi mahdollisuuden niille, jotka ovat ajatelleet omaa asuntoa,
myöskin asua vuokra-asunnoissa. Toivoisi, että tämä rakennuttajien
toimesta otettaisiin vakavasti huomioon.
Mikko Elo /sd:
Puhemies! Markkinataloudessa kysyntä ja tarjonta hyvin
pitkälle määräävät
hintatason, ja se on varmasti erityisesti Pääkaupunkiseudun
ongelma tällä hetkellä, että asuntojen
kysyntä on paljon suurempi kuin tarjonta. Mutta niin kuin
me tiedämme, myös korkotaso oleellisesti vaikuttaa
asuntojen kysyntään, ja voidaan tietysti väittää,
että matala korkotaso houkuttelee ottamaan liian suuria
velkoja. Toisaalta kannattaa kuitenkin muistaa se, että reaalikorothan
ovat kuitenkin aika korkeat, koska inflaatio on käytännössä muuttunut
deflaatioksi ainakin viimeisen kuukauden aikana.
Kysymykseni, herra puhemies, on ministeri Manniselle: Kun hän
tapaa rahoituslaitosten edustajia, niin mikä on hänen
viestinsä? Henkilökohtainen käsitykseni
on, että korot eivät suinkaan ole liian matalat,
reaalikorot ainakaan. Minkä viestin ministeri Manninen
aikoo kertoa rahoituslaitosten edustajille?
Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen
Arvoisa puhemies! Tietenkin on tarpeen tässä yhteydessä käydä läpi
tämä todellinen tilanne ja kuulla rahoittajien
mielipide, ovatko he todella huolissaan ja mitkä ovat heidän
ajatuksensa, miten tähän tilanteeseen pitäisi
puuttua huomioiden 90-luvun laman ajan tapahtumat. Omalta osaltamme
tietysti pyrimme keskustelemaan niistä keinoista, joita
valtiolla mahdollisesti on käytettävissä siinä tapauksessa,
että tämän osalta vapaaehtoisesti ei
mitään rupea tapahtumaan ja tilanne edelleen menee
huonompaan suuntaan.
Mutta, niin kuin pääministeri sanoi, tietenkin täytyy
olla varovainen siinä suhteessa, että liian nopeita
muutoksia, äkkimuutoksia, rakennusmarkkinoilla ei ole syytä myöskään
aiheuttaa. Kaikilla toimenpiteillä on paitsi positiiviset
myös negatiiviset vaikutukset, ja sen takia joudutaan tarkoin
harkitsemaan, mihin toimenpiteisiin sitten käytännössä ryhdytään.