Leena  Rauhala  /kd:

Arvoisa puhemies! Tuoreen pohjoismaisen tutkimuksen mukaan suomalaiset lapset ja nuoret voivat huonommin kuin norjalaiset tai ruotsalaiset. Professori Järventie on todennut nimenomaan, että lapsille, nuorille tulisi saada enemmän aikaa olla vanhempiensa kanssa. Hän muistuttaa, että kaikki lapset tarvitsisivat yhdessäoloa vanhempiensa kanssa. Eivät riitä pelkästään nämä, jotka meillä on, iltapäiväkerhot, jotka tarkoittavat, että lapset eivät ole ehkä yksin, vaan on monta ongelmaa, jotka kohdistuvat juuri perheisiin ja perhesuhteisiin. Meillä on hyvät Pisa-tulokset. Minä toivoisin, että meillä olisi myös hyvät nuorten ja lasten terveystulokset ja sillä tavalla heidän selviytymisensä ja Suomen tulevaisuus. Kysynkin:

Miten nämä tulokset, asiat on otettu huomioon ja tullaan ottamaan huomioon mahdollisesti meidän koulujärjestelmässämme tai työn ja perheen yhteensovittamisessa? (Eduskunnasta: Päivähoidossa!) — Ja tietenkin päivähoidossa.

Peruspalveluministeri  Paula  Risikko

Arvoisa puhemies! Jos minä aloitan vastaamisen, varmasti sitten opetusministeri jatkaa.

Meillähän käynnistyvät terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja myöskin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin kohdistuva politiikkaohjelma. Näissä asioissa se otetaan huomioon. Sitten myöskin meillä pyritään nyt näitä perhekeskuksia lisäämään. Meillä on erinomaisia kokemuksia siitä, että perhekeskukset ovat tulleet Suomeen ja niiden toimintaa on kehitetty. Niissä kaikki perheitä koskevat palvelut koottaisiin saman katon alle. Tämä on yksi keino auttaa näitä perheitä, ja ed. Rauhala on tässä aivan oikeassa.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Tähän vielä jatkoksi. Suomessa on tehty itsemurhatutkimuksia jo usean kymmenen vuoden ajan, ja edelleen tutkimukset osoittavat, että Suomessa itsemurhia tehdään paljon, itsemurhia toiseksi eniten maailmassa esimerkiksi nuorten 15—24-vuotiaitten tyttöjen kohdalta, ja minusta se on todella hälyttävää.

Kysymykseen. Koska vielä suomalaistenkin tutkimusten mukaan joka viides suomalainen tyttö kärsii masennuksesta, haluaisin ihan kohdentaen kysyä:

Miten nämä asiat on mahdollisesti huomioitu tulevassa lasten ja nuorten hyvinvointipolitiikan ohjelmassa, koska minun mielestäni ei riitä, että me teemme tämmöisiä yleisiä asioita, vaan tulee toimia nimenomaan kohdentaen näihin mielenterveyspalvelujen vahvistamiseen?

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Annan hetken kuluttua puheenvuoron ministeri Risikolle.

Vastaan työn ja perheen yhteensovittamisen työpolitiikan näkökulmasta. Kysymys on siitä, miten työelämä kehittyy ja miten vanhemmilla on aikaa olla lastensa kanssa. Hallitus on todennut, että vuorotteluvapaa, joka on tärkeä mekanismi nimenomaan vanhempien ajankäytön näkökulmasta, vakinaistetaan. Tällä hetkellä rahoitusmallista keskustellaan. Toivon, että syksyn kuluessa hallitus tekee esityksen vuorotteluvapaan vakinaistamisesta.

Toinen kysymys liittyy työelämän kehittämiseen. Tykes-ohjelmissa työelämää on kehitetty laadullisesti. Tuloksena on, että hyvälle työpaikalle on ominaista, että työntekijöille annetaan mahdollisuus yhdistää perhe ja työelämä siten, että otetaan nimenomaan lasten tarpeet huomioon työelämän organisoinnissa.

Peruspalveluministeri  Paula  Risikko

Arvoisa puhemies! Vielä tähän jatkoksi näihin mielenterveysongelmiin, joihin ed. Rauhala kiinnitti huomiota. Perusterveydenhuoltoa vahvistetaan ja siellä erityisesti mielenterveystyötä. Myöskin kouluterveydenhuolto, opiskeluterveydenhuolto ovat näitä, joihin nyt paukkuja kohdistetaan, ja mielestäni nämä ovat juuri niitä keinoja. Tietysti myöskin osaamista pitää olla. Aikaisemmin sosiaali- ja terveysministeriössä oli sen niminen ohjelma kuin Pääsky, ja sillä Pääsky-projektilla pyrittiin siihen, että perusterveydenhuollossa, perussosiaalipalveluissa olisi osaamista tarttua varhain näihin ongelmiin: varhainen puuttuminen, ennaltaehkäisy ja hyvät palvelut.