Päivi Räsänen /kd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ehdotan tässä aloitteessa, että tuloverolain 57 §:ää muutettaisiin niin, että yhteisö, luonnollinen henkilö ja kuolinpesä saisivat vähentää verotuksessa kehitysyhteistyöhön antamansa lahjoituksen tietyin rajoituksin. Tämän rahalahjoituksen tulee olla vähintään 850 euroa ja enintään 50 000 euroa, ja sen saajan tulee olla vakiintunut suomalainen kehitysyhteistyötä tekevä kansalaisjärjestö.

Meillä tällä hetkellä samaisessa laissa mahdollistetaan samoin ehdoin verovähennykset rahalahjoituksista, jotka on tehty tieteen, taiteen tai suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttämisen edistämiseksi. Mielestäni tähän tulisi lisätä myös mahdollisuus tehdä lahjoitus kehitysyhteistyökohteeseen. Eli palauttamalla tuloverolakiin tällainen hiukan laajempi lahjoitusvähennys voitaisiin suomalaisia kannustaa ihan konkreettiseen yhteisvastuuseen ja auttamiseen, tukea pitkälti vapaaehtoistoimintaan perustuvaa kolmatta sektoria ja edesauttaa kehitysyhteistyötavoitteiden saavuttamista.

Itse asiassa Suomessa verrattuna muihin länsieurooppalaisiin maihin tämä lahjoitusten verohelpotusjärjestelmä on hyvin suppea. Tällä aloitteella tavoittelen myös sitä, että Suomi voisi saavuttaa nopeammin ne sitoumukset, joihin on sitouduttu kehitysyhteistyön tehostamiseksi.

Jukka Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Lyhyesti totean, että siinä verokeskustelussa, mitä nyt on käyty hallituksen ja opposition välillä, oppositio on kiinnittänyt erityistä huomiota siihen, että veropohjaamme on heikennetty eikä sitä tulisi heikentää eikä entisestään kaventaa. En väitä, että tämä olisi erityisen iso kysymys, mutta näen sen kyllä tämmöisenä periaatteellisena kysymyksenä enkä tässä tilanteessa lähtisi veropohjaa kaventamaan.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Jukka Mäkelä on tuossa linjauksessaan varmasti aivan oikeassa. Siitä huolimatta katson tätä nyt vähän pitemmältä aikajanalta, 15 vuoden ajalta, ja näen, että kun valtio velkaantuu ja maailmalla on hätä ja ihmiset haluavat auttaa toisiaan, on yhteisvastuun tunnetta, halutaan tehdä rauhantyötä ja halutaan olla inhimillisiä, niin kun kehitysapua kerran annetaan julkisista varoista, mikä on aivan hyvä, niin tämä on hyvää tarkoittava aloite. Tämähän pikemminkin antaisi lisäpotkua sille suomalaisen yhteiskunnan työlle tehdä kehitysapua, kun yksittäinen henkilö voisi antaa lahjoituksen kehitysapuun, kehitysyhteistyöhön. Periaatteessa minusta tämä on erittäin hyvä ajatus. Siinä, kuinka se päästään toteuttamaan, on sitten juuri tämä oppositio—hallitus-linjaus, ja se on sitten varmasti muissa käsissä kuin yksittäisen kansanedustajan harkittavissa. Mutta henkilökohtaisesti kannatan lämpimästi tätä ajatusta.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Lahjoitukset kaikkiin hyviin tarkoituksiin ovat tietysti tervetulleita, mutta kokonaan oma kysymyksensä on sitten se, onko tarkoituksenmukaista kaventaa meidän veropohjaamme nykyisestään, juuri kun päinvastoin olemme keskustelleet siitä, miten näitä eri vähennysmahdollisuuksia, jotka veropohjaa kaventavat, voitaisiin edelleen poistaa.

Aloitteen tavoite toki on tärkeä, kehitysyhteistyön edistäminen, mutta kun näitä tärkeitä tavoitteita haetaan, niin varmasti niitä löytyy, kuten aina. Täällä on tänään keskusteltu tavoitteesta edistää demokratiakehitystä omassa maassamme ja siitä, pitäisikö tällaisten lahjoitusten olla jatkossa verovapaita, jos ne joillakin yhdistyksillä jo sitä ovatkin olleet. Varmasti kaikki muut mitä moninaisimmat hankkeet sopisivat verovähennyskelpoisiksi, jos tämä peli entisestään avataan ja laajenee. Hyvää tarkoittava aloite, mutta käytännössä erittäin ongelmallinen.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Tässä tietysti joudutaan pohtimaan sitä, minkälaiseen arvojärjestykseen asioita laitetaan ja mitä pidetään tukemisen arvoisena. Muistutan, että meillä tällä hetkellä tämä aivan vastaava laki koskee tiedettä, taidetta ja suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttämistä, asioita, joita en lainkaan vastusta, mutta kyllä pidän tärkeänä, että suomalaisia kannustetaan kantamaan vastuuta maailman hädästä. Kaiken lisäksi muistutan, että Suomi on sitoutunut kasvattamaan kehitysyhteistyömäärärahoja 0,51 prosenttiin bruttokansantulosta vuoteen 2010 mennessä ja 0,7 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Minusta olisi hyvä, että nimenomaan kansalaisia kannustettaisiin tämän tavoitteen saavuttamiseen. Eli näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan sellaisia toimenpiteitä, joilla lisätään kansalaisten halua vaikuttaa humanitäärisen työn etenemiseen.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Totta kai se on ongelma näinä aikoina, jos veropohjaa kavennetaan, mutta voisi myös kääntää asian toisinpäin: miten saamme tuloja lisätyksi. Saattaisi olla, että jopa tällainen verovähennys voitaisiin ehkä jollakin lailla kääntää siihen suuntaan, että kannattaa yrittää, koska sitten jos pärjää — tarkoitan yrittää säästää, tienata, palkansaajana tai sitten yrittäjänä — niin kannattaa kerätä potti rahaa ja antaa se hyvään tarkoitukseen. Mielestäni ei tätä aloitetta kyllä voi ihan maton alle pyyhkäistä. Jos veroja maksetaan, niin nehän menevät valtiolle, ja valtio käyttää näitä verorahoja sitten myöskin kehitysapuun. Eli tämähän on tällaista kierrätystä. Tämä on tämmöinen pyörä, joka pyörii, ja valtio olemme sitten me. Ja jos ajatellaan kokonaisuutta, tätä kehitysyhteistyötä, niin Suomihan perinteisesti on vanhan sanonnan mukaan ollut rauhanturvaamisen pieni jättiläinen, ja yhtälailla kehitysyhteistyössä Suomi on kantanut kokoonsa nähden merkittävän panoksen tässä työssä. Siitä huolimatta, että veropohja uhkaa kaventua, kannattaisin tätä ja peräänkuuluttaisin samalla lailla kuin ed. Räsänen arvoja, joita edustamme täällä eduskunnassa.

Juha Korkeaoja /kesk:

Arvoisa puhemies! Yhdyn niihin täällä käytettyihin puheenvuoroihin, joissa on suhtauduttu kriittisesti kaikkiin veropohjan kaventamisajatuksiin, joita esille nousee. Epäilemättä tämä ajatus sinänsä on hyvä ja kannatettava, mutta ottaen huomioon valtiontalouden näkymät, mitkä meidän eteemme nyt aukeavat, useiksi vuosiksi eteenpäin, ja kun tiedetään ne todella suuret haasteet, joilla valtionta-louden suurta vajetta joudutaan lähivuosina kuromaan umpeen, niin jokainen tällainen pienikin veropohjan kaventaminen on nähtävä tässä valossa. Siksi hakisin muita keinoja kannustaa kansalaisia aktiivisiksi kehitysyhteistyöasioissa ja muissakin hyvissä asioissa. Toki muitakin mahdollisuuksia on.

Jukka Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Varmasti kaikki voimme olla yhtä mieltä siitä, että kehitysyhteistyön edistäminen on oikea ajatus. Siitä on käyty paljon keskustelua, mikä on ollut näiden toimenpiteiden vaikuttavuus ja kuinka hyvin ne ovat onnistuneet. Muistan 1980-luvulla itsekin opiskelijajohtajana vetäneeni hankkeita, joissa jäsenmaksujen yhteydessä kerättiin rahaa kehitysapuun. Kun sitten seurattiin, mihin ne oli käytetty ja mikä näiden rahojen vaikuttavuus oli ollut, niin ehkä tähänkin keskusteluun voi tuoda sen argumentin, että vaikka tässä kannustettaisiin kansalaisia omaehtoisesti osallistumaan tämmöiseen toimintaan, mikä on hyvä, niin minkälaisen seurantajärjestelmän se ikään kuin verojärjestelmässä vaatisi, että pystyttäisiin seuraamaan, onko nämä lahjoitukset oikeasti käytetty siihen kehitysyhteistyöhön, mitä on tässä laki-aloitteessa tarkoitettu.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! On päivänselvää, ettei puhtaasti lakialoitteen pohjalta voida lähteä lakia tekemään. Kyllä se vaatii asianmukaisen arvioinnin ja niin sanotun myllyn, jonka läpi tämä ajatus käy, ettei sitä tästä näin vaan nuijita kiinni, että tämä laki menee sellaisenaan läpi. Siitä meillä on menneisyydessä esimerkkejä, jotka eivät ole olleet kovin kestävää politiikkaa.

Totta kai on mietittävä asioiden ja tekojen tuottavuutta, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Tänä päivänä euro sanelee aika paljon tekoja. Se on ihan ymmärrettävää, että hyvää ei voi tehdä, jos ei ole millä sitä hyvää tekee eli euroja. Mutta ei kaiken tekemisen takana voi olla vaikuttimena aina vain pelkkä raha.

Otan esimerkin yhdestä verovähennysasiasta, joka on ollut ainakin Kauppalehden ja muidenkin tahojen kannalta erittäin positiivinen. Se on ollut kotitalousverovähennys. Se on tuonut harmaata taloutta näkyville, se on luonut uusia työpaikkoja ja ennen kaikkea se on auttanut kotitalouksia ja perheitä jaksamaan, tekemään töitä ja voimaan paremmin. Se on yksi arvo.

Olen sitä mieltä, että ei pelkästään siltä pohjalta, että kaikki verovähennykset ovat huonoja, voida lähteä politiikkaa tekemään. Kyllä peräänkuulutan sitä, että tämä asia otetaan mietintämyssyyn ja jäädään katsomaan, mitä asialle voidaan tehdä, kun verotusta kehitetään ja otetaan huomioon myös nyky-yhteiskunnan arvot.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Mäkelä kyseli, mitä järjestöjä tässä tarkoitetaan. Tässä lakialoitteessa tarkoitetaan niitä vakiintuneita järjestöjä, jotka nyt jo saavat valtiolta tukea tekemäänsä kehitysyhteistyöhön.

Ihmettelen hiukan sitä, minkä vuoksi juuri tässä kohden nousee kritiikki tätä veropohjan kaventamista vastaan, kun kuitenkin tämä hallitus on tehnyt päätöksen laajentaa verovähennysoikeutta väliaikaisella tämän vuoden loppuun olevalla lailla, niin että yliopistoille tai korkeakouluille annetut lahjoitukset tulevat aivan tämän saman periaatteen mukaan verovähennyskelpoisiksi. Eli vastustavatko nämä henkilöt myös tätä laajennusta samoin kuin tuota tieteen, taiteen ja suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttämistä tämän vähennysoikeuden kautta?

Muistutan vielä, että jos tätä kautta saadaan kehitysyhteistyötä tuettua, jos kansalaisia aktivoidaan suoraan lahjoittamaan kehitysyhteistyölle varojaan tämän verovähennysoikeuden kautta, niin silloin ei tarvitse todellakaan suoraan valtion verovaroilla rahoittaa niin paljon kehitysyhteistyötä, eli sitä kautta tulee taas säästöä suoralle valtion tuelle kehitysyhteistyöhön.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! En halua nyt mainita nimiä, mutta kun seuraa poliittista keskustelua tai entisten keskeisesti vaikuttaneiden poliitikkojen puheita nykypäivänä, niin näkee, että heidän arvonsa ovat muuttuneet selkeästi niin sanotusti pehmeämmiksi. Halutaan tehdä hyvää, halutaan pelastaa luontoa, halutaan auttaa ihmisiä kotimaassa ja ulkomailla.

Kyllä näen hyvin pitkälle juuri niin kuin ed. Räsänen täällä sanoi, sanon sen nyt ihan selkosuomeksi, että eikö se olisi päinvastoin järkevää ottaa vastaan näitä yksityisten ihmisten tekemiä rahoituksia. Silloin ei tarvitsisi verovaroista jakaa niin paljon rahaa kehitysyhteistyöhön. Kuka tietää, kuinka paljon sitten aukeaisi rahahanoja, kun tämä mahdollisuus annettaisiin, annettaisiin verovähennysoikeus myös kehitysyhteistyölle. Saattaa olla, että sieltä tulisi kohtuullisen suurikin summa esiin. Ehkä se kannattaisi kokeiluluonteisesti tehdä esimerkiksi kokeilulaiksi vain joksikin aikaa ja sitten lopettaa, jos näkee, että se on huono idea.