Henrik Lax /r:

Rouva puhemies, fru talman! Olen pyytänyt tämän lyhyen puheenvuoron, koska influenssa esti minut osallistumasta asian ensimmäiseen käsittelyyn ja näin ollen en pystynyt myöskään esittelemään tätä periaatteellisesti hyvin tärkeätä lainsäädäntökappaletta lakivaliokunnan puolesta.

Tällä asialla on oma historiallinen merkityksensä ja kiinnostavuutensa. Tuomarin esteellisyysperusteet ovat nykyisin oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:ssä siinä muodossa kuin tämä pykälä on ollut vuodesta 1734 lähtien. Vihdoin saamme siis ajanmukaisen tuomarin esteellisyyttä koskevan lainsäädännön maahamme. On selvä, että oikeuskäytäntö vuosisatojen varrella jo on joutunut täydentämään niitä aukkoja ja puutteita, jotka ovat johtuneet näin vanhasta lainsäädännöstä. Mutta myös muut 13 luvun säännökset ovat ...

Rouva puhemies! Myös muut tämän 13 luvun säännökset ovat yli 100 vuotta vanhoja ja ovat siis jo kauan kaivanneet tarkistamista.

Viimeaikainen oikeuskäytäntömme on noudattanut Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjauksia, jotka sinänsä ovat olleet aivan ajanmukaisia ja hyväksyttäviä. Eräs ongelma on kuitenkin ollut se, että epäselvät esteellisyyssäännökset ovat johtaneet siihen, että ainakin eräissä tapauksissa tuomarit ovat olleet ylivarovaisia ja turhan herkästi vetäytyneet esteellisyyden tai mahdollisen esteellisyyden taakse ja luopuneet käsittelemästä juttuja.

En käy tässä tarkemmin selostamaan uusia säännöksiä. Haluan vain todeta, että kautta linjan asiantuntijat ovat kehuneet hallituksen esitystä ja katsoneet, että se on ollut poikkeuksellisen hyvin valmistettu. Osa jääviystapauksista, kuten lähiomaisuussuhteet, on suhteellisen helppo määritellä laissa. Toiset ovat joustavia, vaikeampia määritellä. Ne liittyvät lähinnä tuomarin ja asian väliseen sekä tuomarin ja asianosaisen väliseen etuajatteluun.

Eräs asia, joka on ollut viime vuosien aikana esillä, täällä viimeksi muun muassa silloin, kun tuomareiden nimitysjärjestelmää käsiteltiin, liittyy niin sanottuun vapaamuurarikysymykseen. Lakivaliokunta on jo aikaisemmin tästä lausunut. Haluan vain todeta, että nyt hyväksyttävän uuden lain 6 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan tuomioistuinten tulee harkita, onko esteellisyys olemassa silloin, kun tiedetään, että tuomari kuuluu johonkin yhteisöön, jonka jäsenten välillä vallitsee poikkeuksellisen vahva lojaalisuus.

Tärkeä asia, puute, joka tulee korjatuksi, johon muun muassa eduskunnan oikeusasiamies on kiinnittänyt huomiota, on se, että nyt saadaan myös selvät esteellisyyssäännökset sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntien jäsenten kohdalla.

Vaikka laki on hyvin valmisteltu, se on luonteeltaan semmoinen, että kaikkiin ongelmiin ei saada vastauksia etukäteen, vaan monessa asiassa ratkaisu jää tuomarin harkintaan. Tästä huolimatta uskallan sanoa, että me nyt saamme maahamme ajanmukaisen ja hyvin toimivan esteellisyyttä koskevan lainsäädännön. Tämä on erittäin tärkeätä. Tämä on omiaan vahvistamaan kansalaisten luottamusta tuomareiden puolueettomuutta ja näin ollen myös heidän oikeamielisyyttään kohtaan.

Fru talman! Äntligen revideras, förnyas stadgandena från 1734 års lag angående domarjäv. Det var minsann på tiden, låt vara att vår rättspraxis har skött de allvarligaste problemen under de gångna decennierna då vi fått leva med otidsenlig lagstiftning på det här området. Den nya lagen förefaller att kunna fungera bra, den är modern och bör i allt väsentligt svara mot tidens krav.

Raimo  Vistbacka  /ps:

Arvoisa puhemies! Voin varsin pitkälle yhtyä valiokunnan puheenjohtajan ed. Laxin mielipiteisiin tämän lakiesityksen osalta. On totta, että kaikkiin asioihin ei etukäteen voida saada vastauksia nimenomaan jääviyskysymyksissä.

Ensimmäisessä käsittelyssä käsittelin syyttäjän esteellisyyttä ja totesin siltä osin sen, että syyttäjän tietysti täytyy toimia ikään kuin hieman kotiin päin vetäen, koska hän on nostanut syytteen ja toisella puolella on asianajaja. Oikeus tietysti ratkaisee syyllisyyskysymyksen.

Mutta yksi asia, jonka voi panna tyydytyksellä merkille nimenomaan valiokunnan mietinnön osalta, on muutoksenhakulautakuntien jäsenten esteellisyyskysymys, joka on ollut ongelmana hyvin usein. Erityisesti asianosaiset ovat epäilleet määrättyjä jääviyskysymyksiä. Nimenomaan tekstiosassa sivulla 3 valiokunta on mielestäni sangen oivallisesti nyt kirjannut tämän. Uskoisin, että tämän jälkeen ainakin hieman tarkemmin suhtaudutaan siihen, keitä valitaan määrättyjä asioita käsittelemään. Nimenomaan nimitysasioissa, niin kuin lopussa todetaan, on pyrittävä estämään nimenomaan ennakolta jääviyskysymys silloin, kun sitä vähänkin epäillään.

Toimi  Kankaanniemi  /skl:

Arvoisa rouva puhemies! Minäkin kiinnitän huomiota siihen, että valiokunta perehtyi kohtuullisen hyvin muutoksenhakulautakuntien jäsenten esteellisyyskysymykseen. Se on ollut meillä esillä monessa seminaarissa tässä talossa yhtenä ongelmana esimerkiksi työkyvyttömyyseläkettä hakevien ihmisten asioiden käsittelyn yhteydessä. Nyt tuomarin esteellisyyskysymys tulee, kunhan tätä lakia huolella toteutetaan, muutoksenhakulauta-kuntia asetettaessa otettavaksi huomioon. Uskon ja toivon, että tämä muutostarkennus nyt korjaa sen epäluottamuksen, joka on ollut näitä elimiä kohtaan aivan ilmeinen kansan keskuudessa. Tämä on tärkeää huomata tässä, kun helposti ajatukset menevät vain käräjäoikeuksiin ja muihin tuomioistuimiin, että tämä lainsäädäntö koskee myös näitä kysymyksiä, jotka ovat tavalliselle ihmiselle äärettömän tärkeitä.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Asiaa käsiteltiin hallituksen esityksen ja mietinnön ensimmäisen käsittelyn yhteydessä. Nimenomaan lääkäri- ja maallikkojäsenten nimitys vakuutusoikeuteen ja muihin muutoksenhakulautakuntiin ja muihin vastaaviin on hyvin tärkeä asia. Muun muassa Vakuutusongelmaiset ry:n edustajat ovat tähän kiinnittäneet näissä mainituissa seminaareissa lukuisia kertoja huomiota. Onpa näissä epäluuloissa taikka puolueettomuuden epäilyissä perää tai ei, nyt ainakin on viimeinen aika ottaa tämä nimitysvaiheessa huomioon ennalta ehkäisten mahdollinen jääviys. Sehän syntyy esimerkiksi siinä vaiheessa, kun maallikko- tai lääkärijäsen on jonkin vakuutusyhtiön asiantuntijalääkärinä ja sitten samalla kuitenkin muutoksenhakulautakunnan jäsenenä osallistuu päätöksentekoon.