Eero Lämsä /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys laiksi maatilatalouden tuloveron 10 a §:n muuttamisesta on tarpeellinen. Tämähän pohjautuu MTK:n ja hallituksen väliseen neuvotteluun. Esityksessä ehdotetaan maatilatalouden tuloverolakia muutettavaksi siten, että maatalouden tulosta vähennettävän tasausvarauksen enimmäismäärää korotetaan 30 prosentista 40 prosenttiin ja varauksen markkamäärän enimmäismäärää ehdotetaan korotettavaksi nykyisestä 40 000 markasta 80 000 markkaan. Myös käyttöaikaa ehdotetaan pidennettäväksi nykyisestä kahdesta vuodesta kolmeen vuoteen.

Lakiesityksen perusteluissa tuodaan hyvin esille, mihin tämän lain muutostarpeet perustuvat. Täällä tuodaan esille muun muassa se, että "Suomen liityttyä Euroopan unioniin maatalouden rakennekehitys on kasvattanut tilakokoa, ja maatilojen kansainvälistä kilpailukykyä on ollut tehostettava. Maatalous on muuttumassa yhä enemmän muun elinkeinotoiminnan kaltaiseksi. Kun muiden elinkeinonharjoittajien verotukseen sovelletaan suoriteperusteista verotusta eli tulo luetaan sen vuoden tuloksi, johon se asiallisesti kohdistuu, viljelijöiden verotukseen sovelletaan kassaperiaatetta, jonka mukaan tulo luetaan sen vuoden tuloksi, jona se on saatu. Kassaperiaatteen avulla on mahdollista tasata tuloa tehokkaasti järjestämällä tuotteiden myyntiaikoja ja tarvikkeiden ostoaikoja halutulla tavalla." Tätähän on käytetty, eli se on tietynlainen varastovarausjärjestelmä.

Perusteluissa tuodaan hyvin esille maatiloilla tapahtunut muutos eli se, että "kun Agenda 2000 -ratkaisun maatalouspoliittiset uudistukset tulevat vähitellen voimaan, maatilojen riippuvuus tuista ja tukien maksuajoista lisääntyy. Tällöin viljelijöiden veronalaisten tulojen vaihtelu on riippuvainen entistä enemmän myös tukien maksuajoista. Kassaperiaatteen vallitessa tuet verotetaan maksuvuoden tulona siitä riippumatta, mihin vuoteen ne kohdistuvat, verovelvollisen voimatta asiaan vaikuttaa. Viljelijän kannalta tukien maksamisajankohta saattaa olla verotuksellisesti epäedullinen. Tämän vuoksi ehdotetaan tasausvarauksen määrää korotettavaksi ja käyttöaikaa pidennettäväksi". Tässä keskeinen perustelu muutokselle tulee hyvin esille.

Muutosesityshän on ollut esillä jo aikaisemminkin, eli viime eduskuntakaudella silloinen ministeri Alho ajoi asiaa, mutta eteneminen kaatui sosialidemokraattiseen eduskuntaryhmään ja hallituksen esitystä tästä ei koskaan muodostunut. Nyt tämä on tullut uudelleen esille, ja tällaiselle muutokselle on todella selkeät perustelut.

Sinälläänhän tämän vaikutukset valtion ja kuntien talouteen kokonaisuudessaan ovat varsin vähäiset. Perusteluissa tuodaan esille, että "pysyvässä järjestelmässä olisi veroluoton ja verotulojen tasaamisen yhteisvaikutus noin 100 miljoonaa markkaa vuodessa", josta merkittävin osa on varmasti veroluoton osuus. Varsinaisesti verotulojen menetyshän olisi varsin vähäinen. Se muodostuisi korkomenoista ja jossakin määrin tietysti progressiivisuuden tuomasta muutoksesta. Kokonaisuudessaan valtion ja kuntien menetys olisi hyvin pieni, mutta maatilojen kannalta tämä on erittäin tärkeä ja tälle löytyy todella hyvät perustelut. Toivon todella, että tämä asia nyt valiokuntakäsittelyssä etenee juuri tässä muodossa kuin hallitus on esityksen tehnyt.

Aulis  Ranta-Muotio  /kesk:

Arvoisa puhemies! Asia on ollut aiemminkin keskusteluissa esillä. Kuten ed. Lämsä esitti, ministeri Alho viime vaalikaudella tätä ajoi, mutta asia hukkui hallituksen sisäisiin kiistoihin.

Tällehän on kaikkein vahvin peruste se, että koska maatalous, vuodentulo, on säästä riippuvainen, pitää olla varausjärjestelmä, jolla voidaan suuria vaihteluita tasata. Nykyinen raja on ollut aivan liian matala. Se on jäänyt inflaation jalkoihin.

Nyt hallitus on saanut uudenlaisen perusteen, mikä mielestäni kuitenkin on aika lailla toissijainen, mutta sinänsä tärkeä niille, joihin tämä kohdistuu, sen, että tukien maksu viivästyy ja se kohdistuu väärään vuoteen. Tällä tavallaan saadaan peruste verrata maataloutta paremmin muuhun elinkeinotoimintaan. Hyvä näin, mutta pääasia, kyllä hallituksen pitäisi se tunnustaa, on se, että elinkeinon luonne jo sinänsä merkitsee sitä, että tällaisen varausjärjestelmän täytyisi olla välttämättä olemassa.

Maatalouden verotuksessa on monia muitakin ongelmia. Myöhemmin tulee varmaan esille tämä pääomatulo—ansiotulo-jakoasia. Nythän tulot ovat hyvin monilla tiloilla pienentyneet niin, että he joutuvat maksamaan korkeasta pääomatulosta verrattuna siihen, että voisi valita ansiotulojärjestelmän. — Ehkä jatkan korokkeelta, kun aika loppuu.

(Korokkeelta) Lakiesityksessä todetaan se tosiasia, että EU-kautena rakennemuutos on aika rajusti vaikuttanut maatilatalouteen. Tilojen lukumäärä on todella nopeasti vähentynyt. Keskiarvo ei kerro aivan totuutta, joukossa on todella suuria yksiköitä. Niiden joukossa alkaa tulla vastaan myös toisenlainen ongelma. Nykymaatalousverojärjestelmällä ne ovat hyvin erilaisessa asemassa verrattuna siihen, jos harjoittaisivat jotain muuta yritystoimintaa. Lukumääräisesti näiden tilojen määrä ei toki ole kovin suuri, koska kuten edellä totesin, kannattavuuskehitys on ollut sellainen, että verotettava tulo jää kuitenkin suuremmillakin tiloilla kohtuullisen pieneksi. Uskon, että jatkossa joudutaan tähänkin kiinnittämään huomiota, että maatalous saatettaisiin samanlaiseen asemaan kuin muu yritystoiminta. Jos on hyvin korkea liikevaihto ja suurehkot tulot, maatalouden nykyinen tuloverojärjestelmä on auttamattomasti huonosti soveltuva järjestelmä tällaisiin yrityksiin. Tavallaan yrittäjät maksavat paljon enemmän veroa kuin jos harjoittaisivat jotain muuta yritystoimintaa. Muissa yrityksissä voidaan pääomia kasvattaa ja kehittää yritystä paremmin sellaisella tulolla, joka ei ole kaikilta osin veronalaista.

Täytyy antaa hallitukselle kuitenkin tunnustus, että tästä tasausvarauksen korjauksesta, joka olisi pitänyt tehdä jo vuosia sitten, vihdoinkin esitys tulee. Se on aivan hyvä asia sinänsä.

Antti  Rantakangas  /kesk:

Arvoisa puhemies! Laki maatalouden tasausvarauksen laajentamisesta on kaikilla tavoin perusteltu ja kannatettava esitys. Ylärajan nosto ja enimmäismarkkamäärän kaksinkertaistaminen ovat perusteltuja, niin kuin edellä ed. Lämsä ja ed. Ranta-Muotio totesivat.

Haluan kiinnittää perusteluissa huomion EU:n ja kansallisen tukipolitiikan merkitykseen maatilojen tulonmuodostuksessa ja erityisesti siihen, että nyt tuen maksut ovat epäsäännöllisiä ja todellakin merkittäviä tukieriä siirtyy toiselle kalenterivuodelle ja sillä tavalla viljelijöille muodostuu veropiikkejä, jotka ovat heistä riippumattomia. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalta on esimerkki viime vuodesta, että erityisympäristötuki, siis luomutuki, jäi laajassa osassa maakuntaa maksamatta ja nyt on kahden vuoden maksut tulossa samalle vuodelle, josta aiheutuu merkittäviä veroseuraamuksia maatiloille, vaikka viive on johtunut maataloushallinnon byrokratiasta ja järjestelmien toimimattomuudesta. Jatkossa pitäisi olla myös tavoitteena, että maataloustuen maksupäivät olisivat kiinteitä ja vuosittain ennakoitavissa. Se olisi mielestäni paras järjestelmä tähän maatalouden tukipolitiikkaan. Tällä tasausvarauksen laajentamisella pystytään sitä osaltaan hoitamaan. Mutta niin kuin sanoin, kiinteä maksupäivä olisi paras ja varausjärjestelmän vielä suurempi laajentaminen, jolloin tilojen kehittäminen ja hallittu suunnittelu mahdollistuisi paremmin.

Pertti  Hemmilä  /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä maatilatalouden tuloverolain muutos on todella kauan odotettu ja perusteltu. On ilahduttavaa todeta, että tästäkin asiasta myöskin oppositio antaa hallitukselle sille kuuluvan tunnustuksen. Tämähän on hyvin merkittävä asia. Muistan, kun jo 90-luvun alkupuolella silloinen veroministeri Arja Alho oli tuomassa vastaavan tapaisen esityksen, mutta sen esityksen kanssa kävi niin kuin kävi.

Juuri se on totta, että tukia ei aina ole pystytty eikä kyetty maksamaan satovuoden kuluessa eli tukien maksu on siirtynyt seuraavalle kalenterivuodelle. Kun maataloudessa verotus tapahtuu kassaperiaatteen mukaan, on tämmöinen tasausvarausmahdollisuus, mikä nyt itse asiassa moninkertaistuu tämän lain hyväksymisen jälkeen siihen nähden, mitä tällä hetkellä voimassa olevan lain mukaan on mahdollista tehdä. Tämä on erinomainen ja tervetullut uudistus. Kuitenkin tässä yhteydessä, kun tätä nyt kehutaan ja ylistetään, on syytä muistaa ja muistuttaa siitä, että 85 prosenttia viljelijäväestöstä on pienituloisia. Jos pienituloiselle sattuu verotuksen takia vielä semmoinen epäoikeudenmukaisuus, että tulee kahden vuoden tulot verotettavaksi yhden verotusvuoden kuluessa, niin se on tietysti vielä suurempi vääryys. Muistetaan todella, että 85 prosenttia viljelijöistä on pienituloisia.

Kyösti  Karjula  /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta, jossa tasausvarauksen prosentuaalinen määrä nousee 30 prosentista 40:een ja varauksen markkamäärä 40 000:stä 80 000 markkaan, on merkittävä periaatteellinen parannus. Tämä asiahan oli jo edellisen hallituskauden aikana käsittelyssä, mutta jostain syystä tämä ei silloin saanut tilaa. Mutta täytyy näin antaa tunnustus hallitukselle, että parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Arvoisa puhemies! Haluan ottaa tähän toisen näkökulman. On hyvä asia, että me kehitämme näitä verotuksellisia instrumentteja, mutta en malta olla tuomatta esille sitä, että todella tämä varausjärjestely parantaa ennen kaikkea niiden maatilojen tilannetta, jotka ovat terveessä tuloskunnossa. Kuitenkin meillä on aika suuri joukko maatiloja, jotka ovat aika herkkiä sekä satovaihtelujen että muiden kielteisten ilmiöiden kannalta myös sille, että tulokset heittelevät vuosittain. Meillä suomalaisessa verotuskäytännössä on erittäin suuri puute moniin kilpailijamaihin verrattuna, että meillä ei ole käytettävissä tasausvarausta, jolla voidaan tappiota tasata taaksepäin. Tämä niin sanottu carry back -tasausjärjestelmä on käytettävissä muun muassa Alankomaissa, Saksassa ja Iso-Britanniassa Euroopan unionin jäsenmaista. Minusta tämä on erittäin iso periaatteellinen puute. Tämä koskettaa nimenomaan maatiloja. Tämä koskettaa monia muita läheisesti luonnonolosuhteista riippuvaisia tuotannonaloja.

Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla turvetuotannossa ihan viime vuosinakin on ollut erittäin suuria ongelmia. Jos meillä olisi tämmöinen carry back -järjestelmä, jolloinka taannehtivasti kaksi kolme tuloksellista vuotta voitaisiin hyödyntää tämmöisen hetkellisen tappiollisen tuloksen tasaamiseen, tämä monella tavalla edesauttaisi nimenomaan pienten maatilojen, perheviljelmien yleisesti ottaen, perheyritysten, sopeutumista. Minä toivoisin, että tämän näkökohdan hallitus vihdoin viimein ottaisi vakavasti tarkasteluun. Tällä on erittäin suuri merkitys siinä, että meidän maatiloillamme ja pienyrityksillämme on vastaavat kilpailulähtökohdat, vastaavat sopeutumismahdollisuudet kuin Euroopan unionin sisällä muiden kilpailijamaiden maatiloilla ja perheyrityksillä.

Mauri  Salo  /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys tässä muodossaan on hyvä ja perusteltu. Vuonna 96 sitä yritettiin voimakkaasti tuoda, mutta jostain syystä se silloin kariutui.

Ed. Karjulan esille ottama asia maatalousyrittäjän mahdollisuudesta tulosuunnitteluun tai verosuunnitteluun on hyvin perusteltu. Suomessahan siirryttiin yritysverotuksen osaltakin reaaliaikaiseen verotukseen elikkä varauksen mahdollisuutta hyvin voimakkaasti pienennettiin. Se on ollut ja on eräänlainen puute, koska kyllähän se toimintojen suunnittelu on yrityksessä, oli se maatalousyritys tai muu yritys, hyvin tarpeellinen ja tähdennettävä siinä mielessä, että kun tehdään investointeja ja investoinneista seuraa koronmaksuja ja velanlyhennyksiä, velanlyhennykset täytyy jostain hankkia. Täytyy olla tuloja. Jos joutuu maksamaan verot niistä lyhennyksistä reaaliaikaisesti, se aiheuttaa aikamoisia kassaongelmia eli tulot eivät tahdo millään riittää. Mutta tässä vähän lievennetään tätä ongelmaa, ja tämä on ihan hyvä, joskin vieläkin lisäjalostettava esitys.

Pertti Hemmilä /kok:

Herra puhemies! Ed. Karjula otti esille taannehtivan tappiontasausjärjestelmän käyttöönoton mahdollisuuden. Siinä piilee suuri viisaus, ja erityisesti se olisi edistämässä ja auttamassa niitä maatilatalouden harjoittajia, jotka harjoittavat maatilatalouden lisäksi myöskin sivuelinkeinotoimintaa. Siinä tapauksessa nimenomaan se tasoittaisi ja antaisi mahdollisuuden nimenomaan paremmin suunnitella ja myös turvata taloudellinen toimeliaisuus pitkällä jänteellä. Erittäin hyvä ja varmasti kannatettava asia. Toivoisin vain, että hallituspuolueitten edustajia olisi muitakin salissa tällä hetkellä kuulemassa, ja vaikka ministerikin, tämän asian. Yritetään viedä eteenpäin.