Eero  Akaan-Penttilä  /kok:

Arvoisa puhemies! Käsiteltävänä oleva lakialoite sairausvakuutuslain 16 ja 29 §:n ja työterveyshuoltolain 3 §:n muuttamisesta on toimestani tehty syksyllä. Sen on allekirjoittanut 56 kansanedustajaa. Täysin teknisistä syistä, varmaankin minusta johtuen, se tulee vasta nyt saliin, siis viisi kuukautta eräässä mielessä liian myöhään varsinaisen prosessin alkuun nähden, mutta näin elävässä elämässä joskus käy. Silti tämä on erittäin tärkeä asia, ja lyhyesti yritän perustella, mistä tässä on kysymys.

Tässä aloitteessa ehdotetaan yrittäjien sosiaaliturvan parantamista sairauden ajan turvan ja työterveyshuollon osalta. Tämä koskee silloin kaikkia niitä yrittäjiä, jotka työskentelevät pienissä yrityksissä. Niin kuin tiedätte, 98 prosenttia Suomen yrityksistä on pieniä tai keskisuuria yrityksiä. Eli aikamoinen asia on itse asiassa jäänyt hoitamatta.

Yrittäjyyttä vaikeuttava tekijähän on yrittäjän sosiaalisen turvan monenlainen puutteellisuus, varsinkin jos sitä verrataan palkansaajien turvaan. Sosiaaliturvajärjestelmän tulee sitävastoin olla rakenteeltaan sellainen, ettei se omalta osaltaan lisää yrittäjänriskiä ja muodostu esteeksi yrittäjyydelle, jota Suomessa kaikin tavoin nykyisin halutaan tukea. Pienyrityksissä omistajayrittäjän sosiaalinen asema sitä paitsi vastaa palkansaajan asemaa, eikä merkittävillä eroilla sosiaaliturvassa tässäkään mielessä ole perusteita.

Sairausvakuutuksen päivärahasta sanoisin, että kun yrittäjä sairastuu tai jää äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalle, häneltä jää saamatta koko yrityksen tulo, ei vain ansio-osuus. Se johtuu siitä, että hän jää pois töistä. Kukaan ei tee töitä hänen sijastaan. Yrittäjä ei voi päättää hänelle laskettavien tulojen jakautumisesta ansiotuloiksi ja pääomatuloiksi. Vastaavasti, kun hän sairastuu, hän on oikeutettu sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan vasta työkyvyttömyyden kestettyä yli yhdeksän päivää, kun taas työntekijällä, siis henkilöllä, joka on toisen palveluksessa, on oikeus sairausajan palkkaan vähintään sairastumispäivää seuraavan seitsemän päivän ajalta. Lakiehdotuksen mukaan sairausvakuutuksen työtulomääritelmää tulee kehittää siten, että yrittäjän päiväraha määräytyy yrittäjän eläkelain työtulon perusteella.

Samaten työterveyshuollossa: Kuten lakialoitteen perusteluosasta käy ilmi, on yrittäjän työ keskimäärin raskaampaa kuin palkansaajan, mikäli mittaustapana käytetään tehtyjä viikkotunteja tai vuodessa kertyneitä työpäiviä. Lisäksi yrittäjät ovat keskimäärin palkansaajia iäkkäämpiä. Tämän johdosta työvoiman ikääntymiseen liittyvät terveys- ja työkykyongelmat ovat yrittäjien keskuudessa kärjistyneempiä, ja kuitenkin tällä hetkellä yrittäjinä työllistyvät henkilöt ovat riittävän työterveyshuollon ulkopuolella. Tämä on seikka, joka olisi syytä huomioida myöskin nyt, kun uutta työterveyshuoltolakia ollaan tuomassa eduskunnan käsittelyyn. Koko työelämässä rasittuneisuus ja uupumus korostuvat selvästi tämän yrittäjäryhmän osalta. Tästä syystä, arvoisa puhemies, yrittäjien sairausvakuutuksessa ja heidän terveydenhuoltonsa järjestämisessä on puutteita.

Toivon, että valiokunta paneutuu tähän asiaan ja kiirehtii sitä lain eteenpäinsaamiseksi.

Jouni  Lehtimäki  /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Akaan-Penttilän aloite on hyvää jatkoa sille työlle, jonka eduskunta aloitti jo viime vuonna, työlle, jolla pyritään yhdenmukaistamaan työntekijän ja yksityisyrittäjän oikeudet ja velvollisuudet. Niin kuin muistatte, tämän vuoden budjetissahan teimme päätöksen, että yrittäjä voi veloittaa yritykseltään verottomana kulukorvauksena saman summan, jonka työntekijä voi velottaa. Tämäkin oli aikaisemmin toisin.

Pidän ed. Akaan-Penttilän aloitetta erittäin hyvänä ja toivon myönteistä käsittelyä valiokunnassa. Kaikki aloitteet, joilla helpotamme yrittäjäksi ryhtymistä, ovat tärkeitä, koska totuus kuitenkin on se, että työpaikkoja syntyy ainoastaan yritystoiminnan ja yrittäjien aktiivisuuden kautta.

Klaus Bremer /r:

Arvoisa rouva puhemies! Työväenliikkeen perustivat aikanaan työn orjat, pienyrittäjät, sen ajan pienyrittäjät, nahkurit, sepät, suutarit, puusepät ja vastaavat, ja ajoivat itsensä ulos työn orjuudesta menestyksellisesti, valitettavasti sillä seurauksella, että tänä päivänä työväenliike on se, joka kaikkein pahimmin alistaa tämän päivän työn orjia, pienyrittäjiä. Tämän päivän pienyrittäjä on täysin vailla suojaa, vailla sitä suojaa joka asiassa, jota työväenliike vaatii omille kannattajilleen, jäsenilleen, etuoikeutetuille.

Tässä asiassa ed. Akaan-Penttilä on jälleen käynyt kiinni erittäin arkaan aiheeseen. Tänä päivänä — sanon uudestaan — työväenliike, SAK, ay-liike, lähtee siitä, että pienyrittäjien on tehtävä uusia työpaikkoja, ja todellisuudessahan pienyrittäjät ovat juuri ne, jotka ainoina todella luovat todella uusia työpaikkoja, eivät suuryritykset. Siitä huolimatta Suomen lainsäädäntö, kirjanpitolait, osakeyhtiölait, kaikki, edelleen tehdään työväenliikkeen voimalla etuoikeutetuille ihmisille. Edelleen elää työväenliikkeessä se vanha sanonta: älä mene pieneen epävarmaan työpaikkaan, mene suuryritykseen, siellä on turvallinen työpaikka. Vastaavasti koko tärkeä lainsäädäntö tehdään suuryritysten ehdoilla ja sovelletaan väkinäisesti pienyrityksiin sillä seurauksella, että Suomessa on vähemmän pienyrittäjiä, pienyrityksiä, kuin missään muussa EU-maassa.

Ed. Akaan-Penttilän aloite yrittää korjata yhtä pientä asiaa siinä kokonaisuudessa, jossa pienyrittäjän pitää vastata kaikesta, pitää kantaa kaikki riskit alusta loppuun, ja pienyrittäjä ensimmäisenä upotetaan valitettavasti myöskin työpaikkoineen. On todella toivottavaa, että tämä aloite saa hyvän kohtelun ja edes ajanmukaisen kohtelun valiokunnassa, jonne se lähetetään.

Leena Rauhala /skl:

Arvoisa puhemies! Ed. Akaan-Penttilän aloite on todella kannatettava, ja toivoisi, että jos se nyt on viipynyt, se tästä saisi hyvän etenemisen ja sen päätöksen, jota tässä esitetään. Niin kuin on jo tullut esille, kysymys on todella yhdenmukaistamisesta. Kun monessa yhteydessä on tuotu esille se, että tämä yhteiskunta tarvitsee pienyrittäjänsä, kaikki yksityiset yrittäjät, tällä me tulisimme nimenomaan vastaan, että yrittäjät jaksavat.

Mielestäni perusteluissa ed. Akaan-Penttilä on hyvin nostattanut ne ongelmakohdat, joita juuri pienyrittäjillä on. Kun niitä lukee, ei voi muuta kuin tulla vakuuttuneeksi, että tämän esityksen mukaisiin muutoksiin tulisi päästä. Erityisesti, jos ajatellaan, että meillä työterveyshuoltoa halutaan kaiken kaikkiaan liittää työntekoon, että ihmiset jaksaisivat, niin miksi ei tätä suoda myös pienyrittäjille? Perusteluissa on, että heidän taakkansa jo muutenkin on hyvinkin raskas. Todella toivon, että lakialoite saa hyvän jatkon.

Raimo  Vistbacka  /ps:

Arvoisa puhemies! Kun itsekin olen allekirjoittajien joukossa ja siellä näyttää olevan kaikista eduskuntapuolueista edustajia, muutama sana.

Mielestäni nimenomaan perustelut nostavat esiin juuri ne ongelmat, jotka käytännön elämässä tulevat esiin, nimenomaan siltä osin kuin todetaan sivulla 2, millä tavoin, kun pienyrittäjä sairastuu, hän yrittää olla sairaanakin työssä. Se aiheuttaa sen, että sairaudet pitkittyvät ja sen jälkeen saattaa olla tilanne, että hän ei enää pystykään palaamaan työelämään. Tältä osin täytyy sanoa, että ensimmäinen allekirjoittaja ed. Akaan-Penttilä on hyvin monipuolisesti perustellut nimenomaan nämä asiat. Täytyy toivoa, että mikäli tämän talon tavat tuntien valiokunta ei lähde tätä tekemään, ainakin ministeri huolehtisi, että virkamiehet valmistelevat tämän tyylisen hallituksen esityksen, jos se paremmin menisi eteenpäin. Viesti kuitenkin on mielestäni oikean suuntainen, ja menköön sitten myöskin valiokunnan kautta ministeriöön.

Esa  Lahtela  /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Ainoana työväenliikkeen miehenä, joka on äänessä, täytyy jotain tästä mainita. Minusta ed. Akaan-Penttilän aloite on hyvä siinä mielessä, kun katsoo, että pienyrittäjien puolella on kanssa tapahtumassa määrätynlainen sukupolvenvaihdos. Kun katsoo ikäjakaumaa, niin sinne on löydyttävä uusia ihmisiä, ja muutenkin kaiken kaikkiaan Suomessa olisi löydettävä pienyrittäjiä ja yleensäkin yrittäjiä.

Sen takia täytyy löytää ratkaisu esteisiin, jotka luovat epävarmuutta ja antavat kuvaa huonommasta asemasta, huonommasta sosiaaliturvasta ihmisten osalta. Ei kukaan lähde sellaiseen systeemiin mukaan ainakaan mielellään, vapaaehtoisesti, innolla oikein vielä, jos tietää, että siinä on vähän niin kuin huonommassa asemassa. Tämä on ihan oikean suuntainen ja hyvä aloite. Toivoisi, että hallitus lähtisi tekemään esityksen, joka laajemminkin yhdenvertaistaisi sosiaaliturvapuolta myös pienyrittäjän osalta. Olen ymmärtänyt, että hallitusohjelmassa on lausuttu tällaiset ajatukset ja jotain jo tehty.

Ed. Bremerille voisin todeta, että tervetuloa työväenliikkeeseen. Ei se nyt ihan niin kurja juttu ole kuin ed. Bremer kuvasi. Minun käsitykseni mukaan kukaan työväenliikkeen puolella ei ole ajamassa alas ja lopettamassa pieniä yrityksiä. Enemmänkin siellä on se uhka, että markkinataloudessa suuryritykset pyrkivät kahmimaan ja hankkimaan monopoliaseman, vetämään tiukalle ja tappamaan kilpailijat. Se tässä on kaikkein pahin, mikä sillä puolen uhkaa. Ei työväenliike eikä ammattiyhdistysliike ole lopettamassa pienyrityksiä, niin kuin ed. Bremer kuvasi.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Akaan-Penttilä on tehnyt oikean aloitteen pienyrittäjien hyväksi. Sairausvakuutuslain 16 ja 29 §:n ja työterveyshuoltolain 3 §:n muuttamisesta tehty lakialoite on oikean sisältöinen siinä mielessä, että nyt saatetaan samaan asemaan työntekijä ja yrittäjä terveydenhuollon ja sosiaaliturvan osalta.

Ed. Bremer käytti hyvin ansiokkaan puheenvuoron yrittämisestä ja siitä, mistä yrittäminen on saanut alkunsa. Yleensä, kun pienyrittäjäksi ryhdytään, kysymyksessä on korkean ammattitaidon omaava henkilö, joka ensin työllistää itsensä ja sitten vähintään kolme neljä työntekijää. Suomessa on noin 100 000 noin viiden hengen yritystä, jotka ovat käynnistyneet juuri siltä pohjalta, että ammattimies on katsonut, että tuossa on markkinarako, ja halunnut yrittäjäksi.

SAK on kuitenkin jossain vaiheessa keksinyt sen, että tuo vanha duunari pärjää liian hyvin, ja laittanut hirttosilmukan yrittäjälle kaulaan. Eli toisin sanoen suurteollisuuden kaikki työnormi- ja turvallisuusvaatimukset ja sosiaaliturvavaatimukset on siirretty pienyrittäjille. Se on se paha asia, joka tappaa pienyrittäjyyden Suomessa, koska ei ole teoriassakaan mahdollista tällä lainsäädännöllä yrittää jatkossa.

Klaus Bremer /r:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. E. Lahtelalle: Teidän on myönnettävä, että pari päivää sitten Helsingin Sanomissa todettiin aika isolla, että SAK ei muuta toimintaperiaatteitaan. Ay-liike on se, joka pitää pk-yrittäjät poissa neuvottelupöydistä, tekee yleissitovuutta koskevia ja monia muita päätöksiä ilman, että 99 prosenttia Suomen yrityksistä, pk-yritykset, pääsee millään tavalla vaikuttamaan sellaiseen päätökseen, johon pk-yrityksetkin alistetaan. Eikö ole pikkuisen epädemokraattista ja kummaa? On selvää sortoa.

Ed. Lahtela on siinä oikeassa, että myös kauppakamarilaitos on vastustanut pk-yrittäjien pääsyä mukaan yhteiseen neuvottelupöytään. Niinpä koko työnantajapuolen neuvotteluorganisaatio pitäisikin lopettaa täydellisesti, jotta saataisiin aikaan tilanne, jossa työsopimukset on tehtävä työpaikkakohtaisesti.

Jouni  Lehtimäki  /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. E. Lahtela lopetti puheenvuoronsa provosoivasti sen takia, että halusi keskustelua. Totuus kuitenkin, ed. Lahtela, on se, että niin pitkään kuin työväenliike ei hyväksy paikallista sopimista, niin pitkään työväenliike on työllistämisen este. Vasta silloin, kun mennään tilanteeseen, että työntekijä ja työnantaja voivat sopia työpaikan ehdoista, palkoista tiettyä minimitasoa noudattaen, ollaan siinä tilanteessa, että voidaan puhua, että työväenliike ei ole työllistämisen este. Niin pitkään kun paikallinen sopiminen on mahdotonta, niin pitkään se on jarru ja lukko.

Tero  Rönni  /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Muutama sana täytyy sanoa myöskin työväenliikkeen edustajana siitä, että eivät nyt ihan sentään näin huonosti asiat ole, miltä tässä edustajien puheet kuulostavat.

Täytyy sanoa ed. Bremerille, että on tullut tutustuttua pienyrityksiin. Yrittäjiä on omassakin suvussani, ja mielestäni hyviäkin yrittäjiä. Tällaisilla puheilla, mitä te piditte, saadaan karvat kaikilta pystyyn, ja nämä yrittäjät ovat sellaisia, jotka eivät tule kenenkään kanssa toimeen eivätkä saa myöskään työvoimaa silloin, kun siitä pula tulee.

Ed. Lehtimäelle sanoisin, että paikallinen sopiminen käy joissain työpaikoissa ja se onnistuu, mutta kaikki työnantajatkaan eivät sitä halua, koska heilläkään ei ole siihen valmiuksia. Ilmeisesti sopiminen tarkoittaa teidän puheessanne suhteen lähinnä määräilemistä ja sitä, että asetetaan työntekijät lähinnä orjan asemaan, koska ei olla missään tapauksessa tasapuolisessa asemassa. Jos yksi tai kaksi työntekijää on neuvottelemassa yrittäjän kanssa, niin siinä ei voi tasapuolisuudesta paljon puhua.

Hannu Aho /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ei kannattaisi minun mielestäni sekoittaa työehtosopimusasioita tähän lakialoitteeseen. Minusta tämä on hyvä aloite, ja sitä voidaan perustella sillä, että riskit ovat erittäin suuret. Mitä pienemmästä yrityksestä on kyse, sitä tärkeämpää on, että myöskin sairausvakuutuspäivärahaosuus lähtisi maksuun heti alkuun, koska jos on yksi ja kaksi henkilöä töissä, kyllä monesti todella vaikeutuu yrityksessä työnteko ja toimitusten lähettäminen. Kyllä tasavertaisuusperiaatteen pitäisi toimia myöskin yrittäjän näkökulmasta katsottuna.

Toivoisin, että tämäkin saisi myönteistä kantaa ja unohdettaisiin vastakkainasettelut ja katsottaisiin yrittäjää myös ihmisenä.

Pekka   Kuosmanen  /kok:

Arvoisa puhemies! Lienee kuitenkin paikallaan laaja-alaisemmin keskustella yrittäjyydestä, koska yrittäjät ovat ainoat, jotka jatkossa pystyvät työllistämään uusia työntekijöitä. Työehtosopimuskeskustelu aika läheisesti liittyy lakialoitteeseen sillä tavalla, että yrittäjän sosiaaliturvasta ja työterveydenhuollosta on kysymys. Jos paikallinen sopiminen saataisiin aikaan, työehtosopimuksella voisivat työnantaja ja työntekijä parantaa ohjeellisesti yrittäjän asemaa siinä.

Otan esimerkin Länsi-Saksasta: Oli niin, että alle viiden hengen yrityksissä ei ollut minkään näköistä työehtosopimusta, ja nyt Saksassa alle kymmenen hengen yrityksessä ei ole minkään näköistä työehtosopimusta, vaan työnantaja ja työntekijä työpaikalla sopivat tämän, ed. Rönni. Saksassa on maailman korkein palkkataso ja maailman vähiten pätkätöitä, eli toivon, että SAK tulee ylhäisyydestään keskustelemaan oikeiden yrittäjien kanssa.

Klaus Bremer /r:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Rönni, te puolustatte työväenliikkeen suhdetta pienyrityksiin sillä vakaumuksella, johon vierestä katsojan olettamuksilla pääsee. Niitä ei voi ottaa ihan vakavasti. Ay-liikkeen merkitys nimenomaan tässä keskustelussa ed. Akaan-Penttilän lakialoitteen kohdalla astuu kuvaan sillä hetkellä kun tiedetään, mihin yleensä pienyrittäjien asemaa helpottavat lakialoitteet tyssäävät. Ne tyssäävät valitettavasti täällä suurimpaan ryhmään, sosiaalidemokraattiseen ryhmään, ja ennen kaikkea niihin sosiaalidemokraattisiin politrukkeihin, jotka toimivat ministeriöiden sisällä ja jarruttavat kaikkia niitä muutoksia ja muutosehdotuksia, joilla on yritetty vuosien varrella saada helpotuksia pienyrittäjien elämään ja toimeentuloon ja yleensä mahdollisuuksiin luoda uusia työpaikkoja. Tässäkin on pelättävissä, että sen lauluja laulat, kenen leipää syöt. Kuinka moni on saanut ay-liikkeeltä vaaliapua, kuinka moni joutuu kumartamaan sinne, kuinka moni joutuu täällä kuuntelemaan sitä ääntä, joka kääntää peukalon alas pienyrittäjille?

Petri Salo /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Aloitteensa ensimmäisessä lauseessa ed. Akaan-Penttilä toteaa kumminkin positiivisen asian. Hän toteaa, että pienten yritysten arvostus on viime vuosina parantunut. Se on se positiivinen seikka, joten en haluaisi koko ammattiyhdistysliikettä ja niitä edustajia, jotka täällä salissa ovat, syyllistää siinä mielessä, että heidänkin ansiostaan varmasti näin on käynyt. Miten meidän olisi käynyt Suomen laman aikana, mikäli uusia yrityksiä ja pienyrityksiä ei olisi syntynyt? En ole kuullut tässä salissa kahden vuoden aikana sanaa riistäjä ollenkaan, joka oli hyvin tavanomainen kymmenen tai kaksikymmentä vuotta sitten. Oikeaan suuntaan on kuitenkin menty.

Miksi ed. Akaan-Penttilän lakialoite on poikkeuksellisen hyvä? Hän toteaa yhdessä lauseessa sen, että yrittäjien sosiaaliturvan kehittämisessä ei ole kysymys yrittämisen riskien siirtämisestä yhteiskunnalle, vaan nimenomaan tällä halutaan rakenteellista muutosta siten, että mahdollisimman moni sellainen, joka tällä hetkellä Suomessa suunnittelee, ryhtyisikö yrittäjäksi ja uskaltaisiko siihen näillä katteilla, tohtisi ylittää sen kynnyksen ja lähteä yrittäjäksi, riippumatta siitä, minkä aatesuunnan ihminen hän on. Me tarvitsisimme yrittäjiksi muitakin kuin porvareita.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa rouva puhemies! On hienoa, että puhemies palauttaa päiväjärjestykseen, mistä puhutaan. Ed. Kuosmanen puhui paikallisesta sopimisesta. En ymmärtänyt, miten se liittyy ed. Akaan-Penttilän tekemään aloitteeseen. Millä tavalla tämä voitaisiin sopia paikallisesti? Siihen liittyen ed. Kuosmanen kyllä totesi, että Saksassa on huomattavasti paremmin asiat ja sovittu palkkataso korkeaksi. Miten suomalainen järjestelmä poikkeaa siitä, että Suomessa ei voitaisi sopia samalla tavalla? On olemassa minimitasot, ja ed. Kuosmanenkin voi asfalttifirmassaan maksaa vaikka viisinkertaisia palkkoja. Kukaan ei sitä kiellä. Luottamusmiehet varmasti ihan mielellään suostuvat sellaiseen, kun esitetään, että nyt olisi meillä varaa maksaa vähän enemmän. Se tarkoittaa myös ed. Lehtimäen kommenttia, että aina voidaan ylöspäin sopia. Ei pidä sopia sellaista, että Suomessa olisi joitakin rajoitteita.

Ed. Akaan-Penttilän esittämää asiaa ei voida sopia missään paikallisesti, vaan pitää tehdä sillä tavalla, että muutetaan lakia ja tuodaan yrittäjät samanarvoiseen asemaan kuin palkansaajat, jotta ei tule tällaista ongelmaa. Tätä pitäisi laajentaakin sillä tavalla, että yhden, kahden, kolmen, neljän, viiden henkilön yrityksissä, joissa on työntekijöitä, on kohtuutonta sairausajan palkan maksun näille, joka tulee työehtosopimuksen kautta. Kyllä ihmisten pitää saada sairausajan palkka, mutta siihen pitää luoda järjestelmä, että se korvataan Kelan kautta. Kuka sen maksaa? Peritään se suuryrityksiltä, jotka on automatisoitu pitkälle. Jokuhan aina maksaa tämän systeemin. Ne pienyrittäjät ovat vaikeassa asemassa, jotka joko sairastuvat itse tai joilla on yksi tai kaksi, alle viisi, työntekijää. On kova juttu etsiä palkkarahat ja itse virua vielä tekemään tuurausta.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Yrittäjän sosiaaliturvan parantaminen ja yrittäjän työterveyshuollon parantaminen lainsäädäntöteitse on erittäin tärkeä ja ajankohtainen asia. Totean ed. P. Salolle, että jos 30 000 uutta yritystä jää vuosittain Suomessa perustamatta sen takia, että meidän lainsäädäntömme on niin vanhanaikainen ja vaikea, ettei ole yrittämismahdollisuuksia, niin kyllä meidän kansanedustajien, jotka istumme päätoimisesti palkkioperusteella täällä, pitää huolehtia edellytykset yrittäjille, että he pystyvät yrittämään jatkossakin ja ottamaan uusia työntekijöitä. Meidän pitää kannustaa, että uusia yrittäjiä saadaan Suomeen, eikä päinvastoin, että 30 000 yritystä jää vuosittain perustamatta sen takia, että meillä on heikko lainsäädäntö.

Eero  Akaan-Penttilä  /kok:

Arvoisa puhemies! Minä olen kiitollinen kaikille edustajille repliikeistä ja puheenvuoroista tämän asian tiimoilta. Tässähän on siis sosiaaliturvan parantamisesta kysymys eräässä mielessä ihan miniatyyritasolla. Mielenkiintoista on se, että tämähän ei ole uusi asia. Tätä on ennenkin eduskunnassa käsitelty ja monella tapaa yritetty tuupata eteenpäin, mutta eipäs ole mennyt. Nyt kyllä rohkenen ymmärtää, että kaikki ovat samaa mieltä, että tämä lopultakin pitäisi saada myös voimaan.

Toivon vaan, että kun tämä asia yhdessä vaiheessa meinasi kokea niin sanotun klemmarikuoleman eli juuttui väärien papereiden väliin väärään pinoon ja on sen takia viisi kuukautta myöhässä, ettei se joudu nyt johonkin tupopinoon tässä lopussa tai erilaisiin ideologisiin pinoihin. Se on vaarallinen tie tälle asialle. Se on keskustelu, jota varmasti tarvitaan. Terästetään sitä vähän eri paikassa ja pidetään huolta, että tämä pieni muutos saadaan mahdollisimman nopeasti voimaan.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Vähän outoa puhetta on kuulunut salin oikealta laidalta, että työväenliike olisi pienyrittämisen este. Päinvastoin pienyritysten asemaa tulee vahvistaa, ja siinä mielessähän tämäkin lakiesitys on ihan oikea. Tämänkin esityksen on allekirjoittanut aika moni vasemmistopuolueiden edustaja. Jotenkin muutamista puheenvuoroista huokui semmoinen työreformin maku, kun niitä kuunteli. (Ed. Myllyniemi: Älkää sitten sotkeko meitä tähän!) Minusta tällaiset puheet työreformista ja sen uudelleen lämmittämisestä eivät tämän asian yhteydessä ole oikein paikallaan.