4) Laki sairausvakuutuslain 16 ja 29 §:n ja työterveyshuoltolain
3 §:n muuttamisesta
Eero Akaan-Penttilä /kok:
Arvoisa puhemies! Käsiteltävänä oleva
lakialoite sairausvakuutuslain 16 ja 29 §:n ja työterveyshuoltolain
3 §:n muuttamisesta on toimestani tehty syksyllä. Sen
on allekirjoittanut 56 kansanedustajaa. Täysin teknisistä syistä,
varmaankin minusta johtuen, se tulee vasta nyt saliin, siis viisi
kuukautta eräässä mielessä liian
myöhään varsinaisen prosessin alkuun
nähden, mutta näin elävässä elämässä joskus
käy. Silti tämä on erittäin
tärkeä asia, ja lyhyesti yritän perustella,
mistä tässä on kysymys.
Tässä aloitteessa ehdotetaan yrittäjien
sosiaaliturvan parantamista sairauden ajan turvan ja työterveyshuollon
osalta. Tämä koskee silloin kaikkia niitä yrittäjiä,
jotka työskentelevät pienissä yrityksissä.
Niin kuin tiedätte, 98 prosenttia Suomen yrityksistä on
pieniä tai keskisuuria yrityksiä. Eli aikamoinen
asia on itse asiassa jäänyt hoitamatta.
Yrittäjyyttä vaikeuttava tekijähän
on yrittäjän sosiaalisen turvan monenlainen puutteellisuus, varsinkin
jos sitä verrataan palkansaajien turvaan. Sosiaaliturvajärjestelmän
tulee sitävastoin olla rakenteeltaan sellainen, ettei se
omalta osaltaan lisää yrittäjänriskiä ja
muodostu esteeksi yrittäjyydelle, jota Suomessa kaikin
tavoin nykyisin halutaan tukea. Pienyrityksissä omistajayrittäjän
sosiaalinen asema sitä paitsi vastaa palkansaajan asemaa,
eikä merkittävillä eroilla sosiaaliturvassa
tässäkään mielessä ole
perusteita.
Sairausvakuutuksen päivärahasta sanoisin, että kun
yrittäjä sairastuu tai jää äitiys-,
isyys- tai vanhempainlomalle, häneltä jää saamatta
koko yrityksen tulo, ei vain ansio-osuus. Se johtuu siitä,
että hän jää pois töistä.
Kukaan ei tee töitä hänen sijastaan.
Yrittäjä ei voi päättää hänelle
laskettavien tulojen jakautumisesta ansiotuloiksi ja pääomatuloiksi.
Vastaavasti, kun hän sairastuu, hän on oikeutettu
sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan vasta
työkyvyttömyyden kestettyä yli yhdeksän
päivää, kun taas työntekijällä,
siis henkilöllä, joka on toisen palveluksessa, on
oikeus sairausajan palkkaan vähintään
sairastumispäivää seuraavan seitsemän
päivän ajalta. Lakiehdotuksen mukaan sairausvakuutuksen työtulomääritelmää tulee
kehittää siten, että yrittäjän
päiväraha määräytyy
yrittäjän eläkelain työtulon
perusteella.
Samaten työterveyshuollossa: Kuten lakialoitteen perusteluosasta
käy ilmi, on yrittäjän työ keskimäärin
raskaampaa kuin palkansaajan, mikäli mittaustapana käytetään
tehtyjä viikkotunteja tai vuodessa kertyneitä työpäiviä.
Lisäksi yrittäjät ovat keskimäärin
palkansaajia iäkkäämpiä. Tämän
johdosta työvoiman ikääntymiseen liittyvät
terveys- ja työkykyongelmat ovat yrittäjien keskuudessa
kärjistyneempiä, ja kuitenkin tällä hetkellä yrittäjinä työllistyvät
henkilöt ovat riittävän työterveyshuollon
ulkopuolella. Tämä on seikka, joka olisi syytä huomioida
myöskin nyt, kun uutta työterveyshuoltolakia ollaan
tuomassa eduskunnan käsittelyyn. Koko työelämässä rasittuneisuus
ja uupumus korostuvat selvästi tämän yrittäjäryhmän
osalta. Tästä syystä, arvoisa puhemies,
yrittäjien sairausvakuutuksessa ja heidän terveydenhuoltonsa
järjestämisessä on puutteita.
Toivon, että valiokunta paneutuu tähän
asiaan ja kiirehtii sitä lain eteenpäinsaamiseksi.
Jouni Lehtimäki /kok:
Arvoisa puhemies! Ed. Akaan-Penttilän aloite on hyvää jatkoa
sille työlle, jonka eduskunta aloitti jo viime vuonna, työlle,
jolla pyritään yhdenmukaistamaan työntekijän
ja yksityisyrittäjän oikeudet ja velvollisuudet.
Niin kuin muistatte, tämän vuoden budjetissahan
teimme päätöksen, että yrittäjä voi
veloittaa yritykseltään verottomana kulukorvauksena saman
summan, jonka työntekijä voi velottaa. Tämäkin
oli aikaisemmin toisin.
Pidän ed. Akaan-Penttilän aloitetta erittäin
hyvänä ja toivon myönteistä käsittelyä valiokunnassa.
Kaikki aloitteet, joilla helpotamme yrittäjäksi
ryhtymistä, ovat tärkeitä, koska totuus
kuitenkin on se, että työpaikkoja syntyy ainoastaan yritystoiminnan
ja yrittäjien aktiivisuuden kautta.
Klaus Bremer /r:
Arvoisa rouva puhemies! Työväenliikkeen perustivat
aikanaan työn orjat, pienyrittäjät, sen
ajan pienyrittäjät, nahkurit, sepät,
suutarit, puusepät ja vastaavat, ja ajoivat itsensä ulos
työn orjuudesta menestyksellisesti, valitettavasti sillä seurauksella,
että tänä päivänä työväenliike
on se, joka kaikkein pahimmin alistaa tämän päivän
työn orjia, pienyrittäjiä. Tämän päivän
pienyrittäjä on täysin vailla suojaa,
vailla sitä suojaa joka asiassa, jota työväenliike
vaatii omille kannattajilleen, jäsenilleen, etuoikeutetuille.
Tässä asiassa ed. Akaan-Penttilä on
jälleen käynyt kiinni erittäin arkaan
aiheeseen. Tänä päivänä — sanon
uudestaan — työväenliike, SAK, ay-liike,
lähtee siitä, että pienyrittäjien
on tehtävä uusia työpaikkoja, ja todellisuudessahan
pienyrittäjät ovat juuri ne, jotka ainoina todella
luovat todella uusia työpaikkoja, eivät suuryritykset.
Siitä huolimatta Suomen lainsäädäntö,
kirjanpitolait, osakeyhtiölait, kaikki, edelleen tehdään
työväenliikkeen voimalla etuoikeutetuille ihmisille.
Edelleen elää työväenliikkeessä se vanha
sanonta: älä mene pieneen epävarmaan työpaikkaan,
mene suuryritykseen, siellä on turvallinen työpaikka.
Vastaavasti koko tärkeä lainsäädäntö tehdään
suuryritysten ehdoilla ja sovelletaan väkinäisesti
pienyrityksiin sillä seurauksella, että Suomessa
on vähemmän pienyrittäjiä, pienyrityksiä,
kuin missään muussa EU-maassa.
Ed. Akaan-Penttilän aloite yrittää korjata
yhtä pientä asiaa siinä kokonaisuudessa,
jossa pienyrittäjän pitää vastata
kaikesta, pitää kantaa kaikki riskit alusta loppuun,
ja pienyrittäjä ensimmäisenä upotetaan
valitettavasti myöskin työpaikkoineen. On todella
toivottavaa, että tämä aloite saa hyvän
kohtelun ja edes ajanmukaisen kohtelun valiokunnassa, jonne se lähetetään.
Leena Rauhala /skl:
Arvoisa puhemies! Ed. Akaan-Penttilän aloite on todella
kannatettava, ja toivoisi, että jos se nyt on viipynyt,
se tästä saisi hyvän etenemisen ja sen
päätöksen, jota tässä esitetään.
Niin kuin on jo tullut esille, kysymys on todella yhdenmukaistamisesta.
Kun monessa yhteydessä on tuotu esille se, että tämä yhteiskunta
tarvitsee pienyrittäjänsä, kaikki yksityiset yrittäjät,
tällä me tulisimme nimenomaan vastaan, että yrittäjät
jaksavat.
Mielestäni perusteluissa ed. Akaan-Penttilä on hyvin
nostattanut ne ongelmakohdat, joita juuri pienyrittäjillä on.
Kun niitä lukee, ei voi muuta kuin tulla vakuuttuneeksi,
että tämän esityksen mukaisiin muutoksiin
tulisi päästä. Erityisesti, jos ajatellaan,
että meillä työterveyshuoltoa halutaan
kaiken kaikkiaan liittää työntekoon,
että ihmiset jaksaisivat, niin miksi ei tätä suoda
myös pienyrittäjille? Perusteluissa on, että heidän
taakkansa jo muutenkin on hyvinkin raskas. Todella toivon, että lakialoite
saa hyvän jatkon.
Raimo Vistbacka /ps:
Arvoisa puhemies! Kun itsekin olen allekirjoittajien joukossa
ja siellä näyttää olevan kaikista
eduskuntapuolueista edustajia, muutama sana.
Mielestäni nimenomaan perustelut nostavat esiin juuri
ne ongelmat, jotka käytännön elämässä tulevat
esiin, nimenomaan siltä osin kuin todetaan sivulla 2, millä tavoin,
kun pienyrittäjä sairastuu, hän yrittää olla
sairaanakin työssä. Se aiheuttaa sen, että sairaudet
pitkittyvät ja sen jälkeen saattaa olla tilanne,
että hän ei enää pystykään
palaamaan työelämään. Tältä osin
täytyy sanoa, että ensimmäinen allekirjoittaja
ed. Akaan-Penttilä on hyvin monipuolisesti perustellut
nimenomaan nämä asiat. Täytyy toivoa,
että mikäli tämän talon tavat
tuntien valiokunta ei lähde tätä tekemään,
ainakin ministeri huolehtisi, että virkamiehet valmistelevat
tämän tyylisen hallituksen esityksen, jos se paremmin
menisi eteenpäin. Viesti kuitenkin on mielestäni
oikean suuntainen, ja menköön sitten myöskin
valiokunnan kautta ministeriöön.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa rouva puhemies! Ainoana työväenliikkeen
miehenä, joka on äänessä, täytyy
jotain tästä mainita. Minusta ed. Akaan-Penttilän
aloite on hyvä siinä mielessä, kun katsoo,
että pienyrittäjien puolella on kanssa tapahtumassa
määrätynlainen sukupolvenvaihdos. Kun
katsoo ikäjakaumaa, niin sinne on löydyttävä uusia
ihmisiä, ja muutenkin kaiken kaikkiaan Suomessa olisi löydettävä pienyrittäjiä ja
yleensäkin
yrittäjiä.
Sen takia täytyy löytää ratkaisu
esteisiin, jotka luovat epävarmuutta ja antavat kuvaa huonommasta
asemasta, huonommasta sosiaaliturvasta ihmisten osalta. Ei kukaan
lähde sellaiseen systeemiin mukaan ainakaan mielellään,
vapaaehtoisesti, innolla oikein vielä, jos tietää,
että siinä on vähän niin kuin
huonommassa asemassa. Tämä on ihan oikean suuntainen
ja hyvä aloite. Toivoisi, että hallitus lähtisi
tekemään esityksen, joka laajemminkin yhdenvertaistaisi
sosiaaliturvapuolta myös pienyrittäjän
osalta. Olen ymmärtänyt, että hallitusohjelmassa
on lausuttu tällaiset ajatukset ja jotain jo tehty.
Ed. Bremerille voisin todeta, että tervetuloa työväenliikkeeseen.
Ei se nyt ihan niin kurja juttu ole kuin ed. Bremer kuvasi. Minun
käsitykseni mukaan kukaan työväenliikkeen
puolella ei ole ajamassa alas ja lopettamassa pieniä yrityksiä.
Enemmänkin siellä on se uhka, että markkinataloudessa
suuryritykset pyrkivät kahmimaan ja hankkimaan monopoliaseman,
vetämään tiukalle ja tappamaan kilpailijat.
Se tässä on kaikkein pahin, mikä sillä puolen
uhkaa. Ei työväenliike eikä ammattiyhdistysliike
ole lopettamassa pienyrityksiä, niin kuin ed. Bremer kuvasi.
Pekka Kuosmanen /kok:
Arvoisa rouva puhemies! Ed. Akaan-Penttilä on tehnyt
oikean aloitteen pienyrittäjien hyväksi. Sairausvakuutuslain
16 ja 29 §:n ja työterveyshuoltolain 3 §:n muuttamisesta
tehty lakialoite on oikean sisältöinen siinä mielessä,
että nyt saatetaan samaan asemaan työntekijä ja
yrittäjä terveydenhuollon ja sosiaaliturvan osalta.
Ed. Bremer käytti hyvin ansiokkaan puheenvuoron yrittämisestä ja
siitä, mistä yrittäminen on saanut alkunsa.
Yleensä, kun pienyrittäjäksi ryhdytään,
kysymyksessä on korkean ammattitaidon omaava henkilö,
joka ensin työllistää itsensä ja
sitten vähintään kolme neljä työntekijää. Suomessa
on noin 100 000 noin viiden hengen yritystä, jotka
ovat käynnistyneet juuri siltä pohjalta, että ammattimies
on katsonut, että tuossa on markkinarako, ja halunnut yrittäjäksi.
SAK on kuitenkin jossain vaiheessa keksinyt sen, että tuo
vanha duunari pärjää liian hyvin, ja laittanut
hirttosilmukan yrittäjälle kaulaan. Eli toisin
sanoen suurteollisuuden kaikki työnormi- ja turvallisuusvaatimukset
ja sosiaaliturvavaatimukset on siirretty pienyrittäjille.
Se on se paha asia, joka tappaa pienyrittäjyyden Suomessa, koska
ei ole teoriassakaan mahdollista tällä lainsäädännöllä yrittää jatkossa.
Klaus Bremer /r:
Arvoisa rouva puhemies! Ed. E. Lahtelalle: Teidän
on myönnettävä, että pari päivää sitten
Helsingin Sanomissa todettiin aika isolla, että SAK ei
muuta toimintaperiaatteitaan. Ay-liike on se, joka pitää pk-yrittäjät
poissa neuvottelupöydistä, tekee yleissitovuutta
koskevia ja monia muita päätöksiä ilman,
että 99 prosenttia Suomen yrityksistä, pk-yritykset,
pääsee millään tavalla vaikuttamaan
sellaiseen päätökseen, johon pk-yrityksetkin
alistetaan. Eikö ole pikkuisen epädemokraattista
ja kummaa? On selvää sortoa.
Ed. Lahtela on siinä oikeassa, että myös
kauppakamarilaitos on vastustanut pk-yrittäjien pääsyä mukaan
yhteiseen neuvottelupöytään. Niinpä koko
työnantajapuolen neuvotteluorganisaatio pitäisikin
lopettaa täydellisesti, jotta saataisiin aikaan tilanne,
jossa työsopimukset on tehtävä työpaikkakohtaisesti.
Jouni Lehtimäki /kok:
Arvoisa puhemies! Ed. E. Lahtela lopetti puheenvuoronsa provosoivasti
sen takia, että halusi keskustelua. Totuus kuitenkin, ed.
Lahtela, on se, että niin pitkään kuin
työväenliike ei hyväksy paikallista sopimista,
niin pitkään työväenliike on
työllistämisen este. Vasta silloin, kun mennään
tilanteeseen, että työntekijä ja työnantaja
voivat sopia työpaikan ehdoista, palkoista tiettyä minimitasoa
noudattaen, ollaan siinä tilanteessa, että voidaan
puhua, että työväenliike ei ole työllistämisen
este. Niin pitkään kun paikallinen sopiminen on
mahdotonta, niin pitkään se on jarru ja lukko.
Tero Rönni /sd:
Arvoisa rouva puhemies! Muutama sana täytyy sanoa
myöskin työväenliikkeen edustajana siitä,
että eivät nyt ihan sentään
näin huonosti asiat ole, miltä tässä edustajien
puheet kuulostavat.
Täytyy sanoa ed. Bremerille, että on tullut
tutustuttua pienyrityksiin. Yrittäjiä on omassakin suvussani,
ja mielestäni hyviäkin yrittäjiä.
Tällaisilla puheilla, mitä te piditte, saadaan
karvat kaikilta pystyyn, ja nämä yrittäjät
ovat sellaisia, jotka eivät tule kenenkään
kanssa toimeen eivätkä saa myöskään
työvoimaa silloin, kun siitä pula tulee.
Ed. Lehtimäelle sanoisin, että paikallinen
sopiminen käy joissain työpaikoissa ja se onnistuu, mutta
kaikki työnantajatkaan eivät sitä halua, koska
heilläkään ei ole siihen valmiuksia.
Ilmeisesti sopiminen tarkoittaa teidän puheessanne suhteen
lähinnä määräilemistä ja
sitä, että asetetaan työntekijät
lähinnä orjan asemaan, koska ei olla missään
tapauksessa tasapuolisessa asemassa. Jos yksi tai kaksi työntekijää on
neuvottelemassa yrittäjän kanssa, niin siinä ei
voi tasapuolisuudesta paljon puhua.
Hannu Aho /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Ei kannattaisi minun mielestäni
sekoittaa työehtosopimusasioita tähän
lakialoitteeseen. Minusta tämä on hyvä aloite,
ja sitä voidaan perustella sillä, että riskit
ovat erittäin suuret. Mitä pienemmästä yrityksestä on
kyse, sitä tärkeämpää on, että myöskin
sairausvakuutuspäivärahaosuus lähtisi
maksuun heti alkuun, koska jos on yksi ja kaksi henkilöä töissä,
kyllä monesti todella vaikeutuu yrityksessä työnteko
ja toimitusten lähettäminen. Kyllä tasavertaisuusperiaatteen
pitäisi toimia myöskin yrittäjän
näkökulmasta katsottuna.
Toivoisin, että tämäkin saisi myönteistä kantaa
ja unohdettaisiin vastakkainasettelut ja katsottaisiin yrittäjää myös
ihmisenä.
Ensimmäinen varapuhemies:
Jatkokeskustelua ajatellen huomautan todella siitä,
että käymme keskustelua sairausvakuutuslain ja
työterveyshuoltolain muutoksista.
Pekka Kuosmanen /kok:
Arvoisa puhemies! Lienee kuitenkin paikallaan laaja-alaisemmin
keskustella yrittäjyydestä, koska yrittäjät ovat
ainoat, jotka jatkossa pystyvät työllistämään
uusia työntekijöitä. Työehtosopimuskeskustelu
aika läheisesti liittyy lakialoitteeseen sillä tavalla,
että yrittäjän sosiaaliturvasta ja työterveydenhuollosta
on kysymys. Jos paikallinen sopiminen saataisiin aikaan, työehtosopimuksella voisivat
työnantaja ja työntekijä parantaa ohjeellisesti
yrittäjän asemaa siinä.
Otan esimerkin Länsi-Saksasta: Oli niin, että alle
viiden hengen yrityksissä ei ollut minkään näköistä työehtosopimusta,
ja nyt Saksassa alle kymmenen hengen yrityksessä ei ole
minkään näköistä työehtosopimusta,
vaan työnantaja ja työntekijä työpaikalla
sopivat tämän, ed. Rönni. Saksassa on
maailman korkein palkkataso ja maailman vähiten pätkätöitä,
eli toivon, että SAK tulee ylhäisyydestään
keskustelemaan oikeiden yrittäjien kanssa.
Klaus Bremer /r:
Arvoisa rouva puhemies! Ed. Rönni, te puolustatte työväenliikkeen
suhdetta pienyrityksiin sillä vakaumuksella, johon vierestä katsojan
olettamuksilla pääsee. Niitä ei voi ottaa
ihan vakavasti. Ay-liikkeen merkitys nimenomaan tässä keskustelussa
ed. Akaan-Penttilän lakialoitteen kohdalla astuu kuvaan
sillä hetkellä kun tiedetään,
mihin yleensä pienyrittäjien asemaa helpottavat
lakialoitteet tyssäävät. Ne tyssäävät
valitettavasti täällä suurimpaan ryhmään,
sosiaalidemokraattiseen ryhmään, ja ennen kaikkea
niihin sosiaalidemokraattisiin politrukkeihin, jotka toimivat ministeriöiden
sisällä ja jarruttavat kaikkia niitä muutoksia
ja muutosehdotuksia, joilla on yritetty vuosien varrella saada helpotuksia
pienyrittäjien elämään ja toimeentuloon
ja yleensä mahdollisuuksiin luoda uusia työpaikkoja.
Tässäkin on pelättävissä,
että sen lauluja laulat, kenen leipää syöt.
Kuinka moni on saanut ay-liikkeeltä vaaliapua, kuinka moni
joutuu kumartamaan sinne, kuinka moni joutuu täällä kuuntelemaan
sitä ääntä, joka kääntää peukalon
alas pienyrittäjille?
Ensimmäinen varapuhemies:
Ed. Bremer, huomautan siitä, että todella
käsittelemme sairausvakuutuslain ja työterveyshuoltolain
muutosta ja siihen vaalirahoitus sopii kovin huonosti.
Petri Salo /kok:
Arvoisa rouva puhemies! Aloitteensa ensimmäisessä lauseessa
ed. Akaan-Penttilä toteaa kumminkin positiivisen asian. Hän
toteaa, että pienten yritysten arvostus on viime vuosina
parantunut. Se on se positiivinen seikka, joten en haluaisi koko
ammattiyhdistysliikettä ja niitä edustajia, jotka
täällä salissa ovat, syyllistää siinä mielessä,
että heidänkin ansiostaan varmasti näin
on käynyt. Miten meidän olisi käynyt
Suomen laman aikana, mikäli uusia yrityksiä ja
pienyrityksiä ei olisi syntynyt? En ole kuullut tässä salissa
kahden vuoden aikana sanaa riistäjä ollenkaan,
joka oli hyvin tavanomainen kymmenen tai kaksikymmentä vuotta
sitten. Oikeaan suuntaan on kuitenkin menty.
Miksi ed. Akaan-Penttilän lakialoite on poikkeuksellisen
hyvä? Hän toteaa yhdessä lauseessa sen,
että yrittäjien sosiaaliturvan kehittämisessä ei
ole kysymys yrittämisen riskien siirtämisestä yhteiskunnalle,
vaan nimenomaan tällä halutaan rakenteellista
muutosta siten, että mahdollisimman moni sellainen, joka
tällä hetkellä Suomessa suunnittelee,
ryhtyisikö yrittäjäksi ja uskaltaisiko
siihen näillä katteilla, tohtisi ylittää sen
kynnyksen ja lähteä yrittäjäksi,
riippumatta siitä, minkä aatesuunnan ihminen hän
on. Me tarvitsisimme yrittäjiksi muitakin kuin porvareita.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa rouva puhemies! On hienoa, että puhemies palauttaa
päiväjärjestykseen, mistä puhutaan.
Ed. Kuosmanen puhui paikallisesta sopimisesta. En ymmärtänyt,
miten se liittyy ed. Akaan-Penttilän tekemään
aloitteeseen. Millä tavalla tämä voitaisiin
sopia paikallisesti? Siihen liittyen ed. Kuosmanen kyllä totesi, että Saksassa
on huomattavasti paremmin asiat ja sovittu palkkataso korkeaksi.
Miten suomalainen järjestelmä poikkeaa siitä,
että Suomessa ei voitaisi sopia samalla tavalla? On olemassa
minimitasot, ja ed. Kuosmanenkin voi asfalttifirmassaan maksaa vaikka
viisinkertaisia palkkoja. Kukaan ei sitä kiellä.
Luottamusmiehet varmasti ihan mielellään suostuvat
sellaiseen, kun esitetään, että nyt olisi
meillä varaa maksaa vähän enemmän.
Se tarkoittaa myös ed. Lehtimäen kommenttia, että aina
voidaan ylöspäin sopia. Ei pidä sopia
sellaista, että Suomessa olisi joitakin rajoitteita.
Ed. Akaan-Penttilän esittämää asiaa
ei voida sopia missään paikallisesti, vaan pitää tehdä sillä tavalla,
että muutetaan lakia ja tuodaan yrittäjät samanarvoiseen
asemaan kuin palkansaajat, jotta ei tule tällaista ongelmaa.
Tätä pitäisi laajentaakin sillä tavalla,
että yhden, kahden, kolmen, neljän, viiden henkilön
yrityksissä, joissa on työntekijöitä,
on kohtuutonta sairausajan palkan maksun näille, joka tulee
työehtosopimuksen kautta. Kyllä ihmisten pitää saada
sairausajan palkka, mutta siihen pitää luoda järjestelmä,
että se korvataan Kelan kautta. Kuka sen maksaa? Peritään
se suuryrityksiltä, jotka on automatisoitu pitkälle.
Jokuhan aina maksaa tämän systeemin. Ne pienyrittäjät
ovat vaikeassa asemassa, jotka joko sairastuvat itse tai joilla
on yksi tai kaksi, alle viisi, työntekijää.
On kova juttu etsiä palkkarahat ja itse virua vielä tekemään
tuurausta.
Pekka Kuosmanen /kok:
Arvoisa rouva puhemies! Yrittäjän sosiaaliturvan
parantaminen ja yrittäjän työterveyshuollon
parantaminen lainsäädäntöteitse
on erittäin tärkeä ja ajankohtainen asia.
Totean ed. P. Salolle, että jos 30 000 uutta yritystä jää vuosittain
Suomessa perustamatta sen takia, että meidän lainsäädäntömme
on niin vanhanaikainen ja vaikea, ettei ole yrittämismahdollisuuksia,
niin kyllä meidän kansanedustajien, jotka istumme
päätoimisesti palkkioperusteella täällä,
pitää huolehtia edellytykset yrittäjille,
että he pystyvät yrittämään
jatkossakin ja ottamaan uusia työntekijöitä.
Meidän pitää kannustaa, että uusia
yrittäjiä saadaan Suomeen, eikä päinvastoin,
että 30 000 yritystä jää vuosittain perustamatta
sen takia, että meillä on heikko lainsäädäntö.
Eero Akaan-Penttilä /kok:
Arvoisa puhemies! Minä olen kiitollinen kaikille edustajille repliikeistä ja
puheenvuoroista tämän asian tiimoilta. Tässähän
on siis sosiaaliturvan parantamisesta kysymys eräässä mielessä ihan
miniatyyritasolla. Mielenkiintoista on se, että tämähän
ei ole uusi asia. Tätä on ennenkin eduskunnassa
käsitelty ja monella tapaa yritetty tuupata eteenpäin,
mutta eipäs ole mennyt. Nyt kyllä rohkenen ymmärtää,
että kaikki ovat samaa mieltä, että tämä lopultakin
pitäisi saada myös voimaan.
Toivon vaan, että kun tämä asia yhdessä vaiheessa
meinasi kokea niin sanotun klemmarikuoleman eli juuttui väärien
papereiden väliin väärään
pinoon ja on sen takia viisi kuukautta myöhässä,
ettei se joudu nyt johonkin tupopinoon tässä lopussa
tai erilaisiin ideologisiin pinoihin. Se on vaarallinen tie tälle
asialle. Se on keskustelu, jota varmasti tarvitaan. Terästetään
sitä vähän eri paikassa ja pidetään
huolta, että tämä pieni muutos saadaan
mahdollisimman nopeasti voimaan.
Unto Valpas /vas:
Arvoisa puhemies! Vähän outoa puhetta on kuulunut
salin oikealta laidalta, että työväenliike
olisi pienyrittämisen este. Päinvastoin pienyritysten
asemaa tulee vahvistaa, ja siinä mielessähän
tämäkin lakiesitys on ihan oikea. Tämänkin
esityksen on allekirjoittanut aika moni vasemmistopuolueiden edustaja. Jotenkin
muutamista puheenvuoroista huokui semmoinen työreformin
maku, kun niitä kuunteli. (Ed. Myllyniemi: Älkää sitten
sotkeko meitä tähän!) Minusta tällaiset
puheet työreformista ja sen uudelleen lämmittämisestä eivät
tämän asian yhteydessä ole oikein paikallaan.
Keskustelu päättyy.