Ulla Anttila /vihr:

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys työsopimuslain ja merimieslain muuttamisesta. Tässä hallituksen esityksessä on useita toisistaan eroavia ehdotuksia, joiden tavoitteena on helpottaa hoitovapaan ja osittaisen hoitovapaan käyttämistä.

Arvoisa puhemies! Pidän erittäin hyvänä asiana, että näitä ehdotuksia, joilla helpotetaan perhe-elämää, perheen ja työn yhteensovittamista, on tuotu tänne eduskuntaan käsittelyyn, ja toivon, että nämä lakiehdotukset saisivat ripeän hyväksynnän.

Erittäin ilahtunut olen siitä, että tässä lakiesityksessä on nyt mukana lakialoitteeni pienin pykäläviilauksin, jollaisen lakiesityksen tein runsas vuosi sitten lakialoitteena. Tuossa vaiheessa tuon esitykseni allekirjoitti 113 kansanedustajaa, joille voin vieläkin esittää kiitokseni tuesta tämän lakiesityksen osalta. Lakialoitteen ideana oli se, että vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen vanhemmalla olisi oikeus osittaiseen hoitovapaaseen siihen saakka, kunnes lapsi täyttää 18 vuotta. Tämä esitys on nyt sisällä tässä hallituksen esityksessä, ja paikalla kun ei ole ministerejä, niin tulkoon sitten kiitokset hallituspuolueiden edustajille, että kerrankin hallitukselta on tullut hyvä esitys.

Tämä lakialoite, jonka laadin runsas vuosi sitten, meni työryhmäkäsittelyyn, eli sen ajoitus oli paras mahdollinen. Edellisellä kerralla viime eduskuntakaudella ei ollut vastaavanlaista työryhmää, joka olisi käsitellyt näitä perhevapaajärjestelyjä, mutta tällä kertaa ajoitus osui kohdalleen. Tämä työryhmä jätti viime syksynä mietintönsä, ja tuo mietintö sisälsi suoran tuen sille, että tämän lakialoitteen mukainen lainmuutos pitäisi hyväksyä. Tässä on siis se perusta, että hallitus on esityksen antanut, ja tämä ajatus on mukana, että työryhmäkäsittely oli taustalla. Myös sitten työmarkkinaosapuolet ovat näin voineet ilmaista hyväksyntänsä tälle ajatukselle.

Miksi sitten tällainen osittainen hoitovapaaoikeus on tärkeä vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten vanhemmille? Tarkoituksena ei tietenkään ole, että kaikkien vanhempien tarvitsisi välttämättä työaikaansa lyhentää, mutta monissa tilanteissa lapsen kuntoutukseen ja hoitojärjestelyihin kuluu hyvin paljon aikaa. Monissa perheissä vaihtoehtona on se, että jompikumpi vanhemmista, usein äiti, jää pois työelämästä tai lyhentää työaikaansa, jotta perheen arki sujuisi jotakuinkin järkevissä raameissa. Näin ollen ainakin itse pidän järkevämpänä vaihtoehtona sitä, että tämä työajan lyhentämisen mahdollisuus on olemassa, on neuvoteltavissa perheen käytettäväksi, kuin sitä vaihtoehtoa, että jompikumpi vanhemmista jää kokonaan kotiin. Joskus tämäkin saattaa olla tarpeen, mutta toivon, että mahdollisimman moni vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen vanhempi voi jatkaa mukana työelämässä mielekkäällä tavalla kuitenkaan uupumatta.

Arvoisa puhemies! Tämä esitys on varmaan edennyt osittain sen takia, että tässä on kyse työelämän kehittämisestä eikä laista, jolla olisi budjettiin vaikutuksia. Valitettavasti niitä lakiesityksiä, jotka liittyvät vammaisten henkilöiden asemaan ja joilla olisi budjettivaikutuksia menoja lisäävään suuntaan, eduskunnalle ei ole viime aikoina tullut. Toivoisin, että eräs toinenkin aloitteeni, jonka olen tällä eduskuntakaudella laatinut, eli se, että vaikeavammaiset henkilöt saisivat oikeuden henkilökohtaiseen avustajaan, tulisi hyväksytyksi ja hallituksen esityksenä eduskunnan käsittelyyn.

Muutaman viikon kuluttua eduskunta saa käsittelyynsä vammaispoliittisen selonteon, missä yhteydessä voimme käydä perusteellisempaa keskustelua eri-ikäisten vammaisten henkilöiden ja heidän perheittensä asemasta.