Raimo Vistbacka /ps:

Herra puhemies! Kun luki tämän hallituksen esityksen ja mietti sitä, millä tavoin hallitus tuli ulos sen jälkeen, kun Euroopan unionin maatalousministerit pääsivät poliittiseen sopimukseen sokerin yhteismarkkinajärjestelyistä, niin täytyy tässä kyllä sanoa, että aika mielenkiintoisella tavalla se torjuntavoitto saavutettiin. Täällä sitten muun muassa hallituksen esityksen sivulla 13 sanotaan, kuinka Danisco on ilmoittanut sulkevansa Salon tehtaan käyntikauden 2006 jälkeen, ja myöskin siitä, millä tavoin täällä on selvitetty sivulla 8 hinnanalennuksia ja sen vaikutuksia viljelijäväestöön, ja myöskin, mitä se vaikuttaa hehtaarimääriin.

Arvoisa herra puhemies! Eräs asia, joka minua kiinnostaa erityisesti tässä, on tämä tilaneuvontajärjestelmä. Itse en päässyt siitä kyllä ihan selvyyteen siltä osin, kun sivulla 11 puhutaan siitä, että neuvoja toimii virkavastuulla. Mutta kun toisaalta taas sivulla 9 kerrotaan, millä tavoin sitten hyväksytään nämä neuvontaorganisaatiot ja neuvojat, ja kun sieltä vaan valitaan ikään kuin mikä nyt eniten kiinnostaa sitten taikka miellyttää ministeriötä, niin jotenkin jää epämääräinen kuva tästä ja myöskin tämän suhteesta voimassa olevaan hallintomenettelylakiin, joka velvoittaa virkamiehiä neuvontaan. Toivoisin, että niin perustuslakivaliokunta kuin maa- ja metsätalousvaliokunta pohtivat ja selvittävät tämän mielestäni mielenkiintoisen ristiriidan, jos he toimivat virkavastuulla, mutta kuitenkin ovat esimerkiksi MTK:n neuvontaorganisaation jäseninä valittuina neuvojina.

Rauno Kettunen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tilatukijärjestelmän täytäntöönpanosta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että lakiin otetaan säännökset tilaneuvontajärjestelmästä, sokeriuudistuksen kansallisesta toteuttamistavasta, lakisääteisten hoitovaatimusten valvonnasta sekä tukioikeuksien siirrosta eräissä sukupolvenvaihdostilanteissa.

Hallituksen esityksessä on mukana myös sokerin markkinajärjestelyjä syksyltä 2005. Neuvotteluissa päätettiin tukihinnan alentamisesta ja tulotuen käyttöön ottamisesta. Sokerin hintaa alennetaan markkinointivuodesta 2006/2007 alkaen neljän vuoden aikana yhteensä 36 prosenttia. Esityksessä ehdotetaan, että sokerijuurikkaan hinnanalennuksen korvaus ja siirtymäkauden lisäkorvaus maksettaisiin yhdistelmämallin tilakohtaisena lisäosana viiteajanjaksolla sokerijuurikasta viljelleille tiloille.

Arvoisa puhemies! On tärkeää, että tilaneuvontaa varten viljelijät saavat apua. Viljelijät joutuvat yhä kovempaan kilpailuun suurilla markkinoilla. Erilaiset tilatukijärjestelmät ja muuttuvat käytännöt tekevät neuvonnan erittäin tärkeäksi. Sokeriratkaisu on merkittävä päänavaus Euroopan unionissa, ja muiden maataloustuotteiden kanssa pitää olla kyllä varuillaan. Sokeri on sopimuksesta lähtien tuote, jonka omavaraisuutta jokaisessa unionin maassa ei kyllä arvosteta. Suomen neuvottelijoiden on pidettävä huolta siitä, että jatkossa Suomi voi säilyttää omavaraisuutensa maataloudessa kaikilla tärkeimmillä tuotannonhaaroilla. Tämä on koko kansakunnan etu.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa herra puhemies! Nyt on käsiteltävänä hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tilatukijärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta, siis tilatukijärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta. Kun tätä lakiehdotusta katsoo ja silmäilee ja tähän perehtyy, niin voi vaan ihmetellä, minkälaisia ne varsinaiset esitykset ovat, kun täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta annettu lakiesityskin on jo sisällöltään näin monikurvikas, suorastaan monimutkainen.

Tässähän on kyse nyt taas, kuten täällä ed. Vistbacka jo aikaisemmin vihjaisi, eräästä hallituksen saavuttamasta torjuntavoitosta. Tässä erittäin keskeisenä nimittäin on tämä sokeriuudistus. Kun Suomessa aiemmin sokerintuotanto oli 146 miljoonaa kiloa, niin nyt se sokerintuotanto-oikeus putoaa reilustikin alle 100 miljoonan kilon. Tämä tarkoittaa jopa alle 50 prosentin omavaraisuutta. No, mitä tämä sokeriuudistus sitten viljelijöille merkitsee?

Tämä merkitsee viljelijöille ensinnäkin sitä, että ne investoinnit, mitä nyt on tehty sokerintuotantoon, se kaikki viljelijän henkilökohtainen osaaminen, ammattitaito, se, mitä viljelijä tilatasolla on panostanut sokerin viljelyyn ja sokerin tuottamiseen, tämän jälkeen niitten viljelijöitten osalta, jotka joutuvat lopettamaan sokerijuurikkaan viljelyn, joudutaan heittämään hukkaan.

Toinen asia on kaikki se tuotantoteknologia, viljelykoneet, jotka ovat kehittyneet viime vuosina erittäin voimakkaasti ja joita Suomeenkin on hankittu, muun muassa kylvö- ja erityisesti nostokalustoa Euroopasta, isoja, erittäin arvokkaita koneita, joitten hankkimiseen vielä valtiovalta on auliisti myöntänyt investointiavustuksia. Nämä ovat tämän jälkeen liian suurelta osin käytöstä poistettavaa kalustoa.

Lisäksi tämä merkitsee tilatasolla suuria ongelmia. Monilla tiloilla, joilla sokerijuurikkaan viljelyyn on erikoistuttu, on hyvin suuria vaikeuksia löytää sellaisia tuotantokasveja, jotka korvaavat myöskin taloudellisesti nämä menetykset. No, näitten taloudellisten menetysten kompensoimiseksi hallitus neuvotteli Euroopan unionissa tämän sokeriuudistuksen yhteydessä tietynlaisen oikeuden maksaa sokerijuurikkaan viljelijöille kansallista sokerijuurikkaan viljelyalaan perustuvaa tukea. Tätä tukea neuvoteltiin maksettavaksi enintään 350 euroa hehtaarilta. No, tämä tuki tietysti on asteittain nouseva, mutta ensin, nyt heti ensimmäisenä vuonna, hallitus on ilmoittanut ihan viime viikolla, että tuki tulee olemaan 60 euroa hehtaarille, ja viljelijöitten etujärjestö MTK oli laskelmissaan päätynyt siihen, että tämän tuen tarve olisi 150 euroa hehtaarille, jotenka tässä sitten sokerin osalta saatiin nimenomaan tässä ratkaisussa, miksi sitä kutsuisi sitten, toinen torjuntavoitto, vai onko tässä kysymys jostain vielä merkittävämmästä?

Mutta joka tapauksessa siis nimenomaan sokerintuotanto tulee Suomessa nyt vähenemään vuodesta 2007 alkaen, mutta meillä on erittäin hyvä sokerinjalostusteollisuus. Meillä on kaikki teknologia sokerin viljelyyn. Sen vuoksi meidän ei missään nimessä pitäisi nyt luopua sokerijuurikkaan viljelystä, vaikka sokerintuotanto väheneekin nykyisestään huomattavasti. Mitä tämä sitten tarkoittaa?

Tämä tarkoittaa sitä, että nyt lopettamisuhan alla oleva Salon sokeritehdas jatkaisi vuonna 2007 ja siitä eteenpäin etanolin tuotantolaitoksena. Täällä eduskunnassakin on puhuttu paljon tästä etanolin tuotantomahdollisuudesta ja Salon sokeritehtaan hyödyntämisestä etanolin tuottajana, etanolin jalostajana. Monet ovat arvelleet, lieneekö etanolin tuottaminen sokerijuurikkaasta taloudellisesti tai energiataloudellisesti järkevää. Sokerinjalostaja Daniscon, tanskalaisen yrityksen Daniscon, toimesta on kuitenkin tietoomme saatettu, että sokerijuurikashehtaarilta saatava etanolin määrä olisi noin 4 000 litraa sillä satotasolla, mikä Salon sokeritehtaan alueella juurikkaan viljelyssä on saavutettu, siis nelisentuhatta litraa etanolia hehtaarilta. Kun tiedetään, että sen juurikkaan tuottamiseen pellolta sinne tehtaalle ei kuitenkaan montaa sataa litraa polttoainetta tarvita, ja kun tiedetään, että siinä sokerijuurikkaan jalostusprosessissa, mikä siellä Salon tehtaalla tapahtuu, ei käytetä juurikaan fossiilisia polttoaineita vaan lähestulkoon pelkästään kierrätyspolttoaineita siellä tehtaalla käytetään, kun nämä ovat tiedossa, niin voi vaan arvioida, että sokerista etanoliksi tuottaminen on Suomessa erittäin järkevää. Se on taloudellista Daniscon laskelmien mukaan ja energiataloudellista. Ehkä noin kymmenkertainen litramäärä saadaan etanolia verrattuna siihen tuotantoon käytettyyn fossiilisen polttoaineen määrään.

Herra puhemies! Nyt vaan pitäisi valtiovallan toimia nopeasti ja tehdä tarvittavat veroratkaisut, minkä jälkeen sokeria jalostava teollisuus täällä Suomessa voisi nähdä pitkälle tulevaisuuteen ja tehdä puolestaan tarvittavat ratkaisut, investointipäätökset esimerkiksi juuri Salon sokeritehtaalle, jotta siellä tulevaisuudessa sokerin jalostamisen jatkeeksi voitaisiin etanolia jalostaa.

Mikä parasta, herra puhemies, kun paljon on puhuttu huoltovarmuudesta Suomessa ja koskien nimenomaan elintarvikkeita ja elintarvikkeitten saatavuutta mahdollisen kriisin yllättäessä, niin tässä varmistetaan myöskin tulevaisuuden huoltovarmuus sillä, että Salon sokeritehdas voisi jäädä edelleen toimimaan, jolloinka pahan päivän eteen tullessa tämä etanolitehdas voisi alkaa tuottaa sokeria ja näin ollen meillä olisi omasta takaa sokerintuotantomahdollisuus pelkästään Lännen Tehtaitten ohella huomattavasti laajemmassa mitassa.

Jukka Vihriälä /kesk:

Herra puhemies! Tämä tilatukijärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain muuttaminen on välttämätöntä nimenomaan siksi, että tämä tilaneuvontajärjestelmä voi toimia ensi vuoden alusta joustavasti ja sillä tavalla kuin on ajateltu, että järjestelmä saadaan täysin toimivaksi.

Sitten tämä toinen asia sokeriuudistuksen kansallisesta toteuttamistavasta. Kun ed. Hemmilä otti niin vahvasti tämän sokeripolitiikan, käytti siitä ihan perustellun ja varmaan ansiokkaan puheenvuoron, minä nyt vaan toteaisin siitä, että en puhu tietenkään mistään torjuntavoitosta tässä sokeripolitiikassa. Kyllähän se on selvä tappio Suomen maataloudelle ja maaseudulle, että näin on käynyt. Mutta, ed. Hemmilä, miksi näin on käynyt? Me olemme yhteisessä Euroopan maatalouspolitiikassa, kyllä sitä pitää katsoa siitä peilistä eikä lähteä niin kuin pelkästään kotoisesti syyttämään. Minä uskon, että olipa minkä värinen hallitus tahansa tässä maassa, näissä neuvotteluissa ei kovin pitkälle olisi päästy. Olisiko saatu sitten parempi tulos? Sen tietenkin pitäisi olla nähtävänä, jos olisi toinen vaihtoehto ollut.

Petri Salo /kok:

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyt puheenvuoro täältä puhujakorokkeelta vielä tästä lakiesityksen selkeydestä. Me tiedämme kuitenkin, että tilatukijärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisella ja sisällöllä on hyvin paljon merkitystä niille tuloille, mitä viljelijät käytännössä saavat, ja monesti he soittavat myöskin meille kansanedustajille ja kysyvät näistä hallituksen esityksistä ja perusteluista tavallaan täsmennyksiä, kuinka he pystyvät laskemaan oman tulonmuodostuksensa.

Ihan lyhyt siteeraus nyt esimerkiksi. Kun teiltä kansanedustajilta kysytään, miten yhdistelmämallissa tämä tukioikeus muodostetaan, niin se sanotaan täällä lain 3 §:ssä hyvin selkeästi: "Yhdistelmämallissa tukioikeus muodostetaan tasatukiosasta ja mahdollisesta tilakohtaisesta lisäosasta, joiden lisäksi voidaan muodostaa kesannointioikeuksia sekä erityistukioikeuksia. Tukioikeuksiin voi valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävissä tapauksissa sisältyä tilatukiasetuksen 60 artiklan mukainen oikeus. Tilakohtainen lisäosa muodostetaan viitekaudella 2000—2002 sonni- ja härkäpalkkiota saaneille tiloille, viitekaudella 2000—2002 tärkkelysperunan tukea saaneille tiloille, 31 päivänä maaliskuuta 2006 maitopalkkioon oikeutetuille tiloille sekä tiloille, jotka ovat oikeutettuja saamaan tilakohtaisen lisäosan kansallisesta varannosta. Tilakohtainen sokerijuurikkaan lisäosa muodostetaan tiloille markkinointivuoden 2005/2006 voimassa olevan perustoimitusoikeuden sokerimäärän perusteella." (Ed. Pulliainen: Selvä juttu kuin mikäkin!)

Arvoisat edustajat ja agronomit, te olette suorittaneet maa- ja metsätaloustieteellisessä korkeamman ja korkeimman tutkinnon. Tämä osa tästä pykälästä minulle on vielä täysin selvää. Mutta, hyvät ystävät, sitten kun käytännön maanviljelijä alkaa lukea tätä 2 momenttia, lainaan, arvoisa puhemies, sitäkin vähän. "Tilakohtaiseen lisäosaan sisällytetään 100 prosenttia maitopalkkiosta, 30 prosenttia sonni- ja härkäpalkkiosta sekä 40 prosenttia tärkkelysperunan tuotantoon sitomattomasta tuesta. Lisäosat säilyvät ennallaan vuosina 2006—2010. Vuosina 2011—2013 lisäosien suuruus on 70 prosenttia ja vuosina 2014 ja 2015 35 prosenttia alkuperäisestä tasosta. Vuodesta 2016 alkaen lisäosia ei makseta. Tilakohtaiseen sokerijuurikkaan lisäosaan sisällytetään 100 prosenttia sokerin hinnanalennuksen korvauksesta vuosina 2006—2013 sekä 100 prosenttia siirtymäkauden lisäkorvauksesta vuosina 2006—2009. Vuosina 2014—2016 sokerijuurikkaan lisäosan suuruus on 70 prosenttia ja vuosina 2017 ja 2018 se on 35 prosenttia vuoden 2009 hinnanalennuksen korvauksen ja siirtymäkauden lisäkorvauksen perusteella muodostetun lisäosan yhteismäärästä." (Ed. Vihriälä: Eikö ole yksinkertaista?)

Arvoisa puhemies! Tämä oli lakitekstiä Suomen eduskunnassa vuonna 2006, jota viljelijä kotonaan lukee ja miettii, mitä tämä vaikuttaa hänen elantoonsa. Kaiken lisäksi, arvoisa puhemies, sen jälkeen lakitekstissä sanotaan: "Siirtymäkaudesta, lisäosien ja erityistukioikeuksien asteittaisesta alentamisesta, vastaavasta tasatuen korottamisesta sekä sokerijuurikkaan lisäosasta voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella."

Hyvät edustajakollegat, minä väitän vaan, että tähän pitäisi puuttua jo eduskunnan perustuslakivaliokunnankin. Tämä lakiesitys ei ole enää täsmällinen eikä tarkkarajainen, eikä kukaan ihminen Suomessa enää voi tietää, mitenkä lakiesitys vaikuttaa hänen taloudelliseen tulokseensa.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Hemmilä puhui Salon tehtaan puolesta monipuolisesti asiaa, kuten hän myös sanoi, että valtiovaltaa tässä nyt myös tarvitaan nopeasti. Asialla alkaa olla kiire. Tämä on tärkeä kohde kaikkineen.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kun ed. Petri Salo vertaa tuota viestiä tuottajalle ja vertaa paikkakunnan työttömälle meidän välittämäämme viestiä, kyllä tuo on paljon lohdullisempi viesti. Se lailla tullaan hyväksymään jnp. Selkokielistä tekstiä, jossa jokainen sana merkitsee pelkkää rahaa, tuloa vaan. (Naurua) Minä en ymmärrä, mitä te keuhkoatte täällä oikein.

Pertti Hemmilä /kok:

Herra puhemies! Äskeisen puhujan puhetta on helppo jatkaa. Pelkkää rahaa, mutta mihin? Hallinnolle. Äsken me täällä käsittelimme Maaseutuviraston perustamista, ja siinä yhteydessä tuli kyllä esille monissa puheenvuoroissakin, että tällainen uusi hallintobyrokraatti Suomeen on tarpeen perustaa. Itse olen eri mieltä, ja tämä tilatukijärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta annettu lakiesitys on kyllä selvä osoitus siitä ja se, mitä ed. Petri Salo äsken puheenvuorossaan tätä lakitekstiä luki, vielä vahvistaa sen, että hallintoa ainakin tulevaisuudessa sitten tarvitaan, kun tällaisia lakeja rustataan.

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että tämäkään lakiehdotus niin kuin monet muutkaan, mitkä liittyvät maatalouteen ja ovat viime vuosien aikana tänne eduskunnalle hallituksen toimesta annetut, ei täytä perustuslain 80 §:n edellyttämää tarkkarajaisuuden, täsmällisyyden vaatimusta.

Petri Salo /kok:

Arvoisa puhemies! En halunnut äsken mitenkään saivarrella, vaan halusin ihan eduskunnan pöytäkirjoihin lukea yhden pykälän juuri sen takia, mitä ed. Pulliainen sanoi. Jokaisella sanalla, mitä äsken tuosta pykälästä luin, on merkitystä, on taloudellisia ja oikeudellisia vaikutuksia. Sen takia luin sen, koska se ei ollut mikä tahansa pykälä, vaan sillä on merkitystä viljelijöitten tuloihin ja siihen, että he pystyisivät tavallaan laskemaan jollakin ennustettavalla tavalla, kuinka heidän esimerkiksi ensi vuonna käy.

Minä pyytäisin vaan valiokuntaa jatkossa, vaikka tämänkin mietinnön yhteydessä, kiinnittämään perusteluosassa huomiota näihin pykäliin — minä ymmärrän, jos yleiskohtaiset tai yksityiset perustelut on joskus monikielisesti kerrottu ja vaikeasti ymmärrettävissä — mutta minä toivoisin, että esimerkiksi siinä pykälässä yritettäisiin yksinkertaisesti sanoa, jos se sanallinen muoto tuntuu aivan käsittämättömältä, niin joko kaaviokuvalla tai jollakin muulla liitteellä yritettäisiin osoittaa se, mitä tämä jatkossa tarkoittaa esimerkiksi viljelijöitten tulotasoon.

Mutta ei meidän kannata jatkossa jatkuvasti hyväksyä tämän tyyppistä lainsäädäntöä, koska sillä on niitä oikeudellisia ja taloudellisia merkityksiä ja meidän pitäisi tehdä yksinkertaista, selkeää lainsäädäntöä.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Pari viikkoa sitten suullisella kyselytunnilla kysyin maa- ja metsätalousministeriltä nimenomaan siitä, millä tavoin hän ajattelee, että viljelijäväestö pystyy täyttämään ne hakemukset, joita tällä hetkellä on juuri vireillä, kun Maaseudun Tulevaisuudessa yli kymmenellä sivulla selvitettiin sitä ohjeistusta.

Ja nyt, kun täällä on tämä tilatukilaki, hallituksen esitys, ja täällä sanotaan tästä neuvontasysteemistä, niin minä kyllä haluaisin ja toivoisin erityisesti sitä — kun täällä puhutaan nimenomaan virkavastuusta neuvonnassa, mutta siinä kohtaa ei ainakaan tämän hallituksen esityksen perusteluissa puhuta mitään niistä asioista, mitkä ed. Salo otti esille, koska siellähän on kyse tukihakemusten täytöstä, että ymmärtää ne — toivoisin todella, että valiokunta paneutuisi tähän ja nimenomaan siihen, jonka olen täällä jo aikaisemmin tuonut esiin, suhteeseen voimassa olevaan hallintomenettelylakiin, joka velvoittaa viranomaiset neuvomaan. Tällä hetkellä maaseutuviranomaiset pelkäävät sitä, koska siellä on sanottu, että he ovat jäävejä, esteellisiä, tavallaan neuvomaan viljelijäväestöä.

Eero Lämsä /kesk:

Arvoisa puhemies! Minusta ed. Salon puheenvuoro tuolta korokkeelta oli ihan hyvä, koska se hyvin kuvaa sitä tilannetta, minkälaisessa pykäläviidakossa me joudumme olemaan ja elämään, myös me lainsäätäjät. Kyllä tässä tulee mieleen kaiken näköistä harjoitelmaa, mitä unionissa on ollut; muistaakseni eläinsuojeludirektiivissä oli tämmöinen harjoitelma, että siat tulee sijoittaa sikalaan niin, että niillä on näköyhteys toisiin sikoihin, paitsi jos on yksi sika, eli kyllä nämä asiat joskus menevät ihan naurettavalle tasolle.

Mutta se, että tästä on tullut näin monimutkainen, johtuu osittain siitä, että emme halunneet tässä tilatukijärjestelmässä mennä yksistään kertaheitolla tähän tasatukimalliin, vaan haluttiin ottaa huomioon nämä erilaiset alueelliset eroavaisuudet ja tuotantosuuntakohtaiset erot, niin että tästä tulisi mahdollisimman oikeudenmukainen. Tämä johti nyt sitten tämmöiseen hyvin monimutkaiseen ratkaisuun, joka sitten tasoittuu vuoteen 2016, sitten kun mennään niin sanottuun tasatukeen kaikilta osin. Eli tämä on osittain tämmöistä kotikutoista, mitä on yhteisesti tuottajajärjestöjen edustajien kanssa haettu.

Pertti Hemmilä /kok:

Herra puhemies! Tämä nyt käsiteltävä tilatukijärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesitys on esimakua nyt siitä, mitä tämä sali ja mitä tämä talo tulee saamaan ihan lähivuodet ja monta kertaa vuodessa hallituksen esityksinä. Kun meillä on ylivoimaisesti maailman monimutkaisin maataloustukijärjestelmä, jota vielä edelleen näköjään halutaan muuttaa monimutkaisemmaksi, niin kuka tässä sitten on se kärsijä? Se on se tuottaja, se on se viljelijä, jonka aseman perään muun muassa ed. Vistbacka on käyttänyt ihan ansiokkaita puheenvuoroja.

Ed. Vistbacka äsken otti esille tämän hallintomenettelylain, joka suorastaan velvoittaa virkamiehet ja viranhaltijat, sen hallinnon siis, suomalaisen hallinnon, antamaan tarvittaessa neuvoja ja ohjeita tässä tapauksessa viljelijälle. Nyt on aivan totta, että käytännössä hallinto ei uskalla antaa ohjeita ja neuvoja viljelijöille tämän lain soveltamisessa käytännön tilanteissa. Tämä on valtavan suuri ongelma, ja tämä ongelma tulee vielä huomattavasti nykyisestään pahenemaan, kun näitä tämän tapaisia esityksiä sataa ja virtaa hallituksen taholta tänne eduskuntaan. Tämä koko tilatukijärjestelmä ja sen täytäntöönpano Suomessa tulee olemaan aivan ylivoimainen taakka kaikille suomalaisille.