Satu Haapanen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tässä kai on tarkoitus nytten keskustella vuoden 2011 toimintakertomuksesta. Aloitan tässä, ja sitten pyydän uuden puheenvuoron ja tulen pönttöön.

Pohjoismaiden neuvosto täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Juhlavuosi huipentuu tietysti marraskuussa Helsingissä järjestettävään täysistuntoon, onhan Suomi tänä vuonna Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaa. Pohjoismainen yhteistyö on toki vuosisatoja vanhaa. Ihmiset eivät ole liikkuessaan maasta toiseen tunteneet eivätkä tunnustaneet rajoja. Tästä osoituksena ovat esimerkiksi meänkielen puhujat Tornionlaaksossa tai vaikkapa kveenit Pohjois-Norjassa. Saamelaiset tunnetusti eivät tunne rajoja vaan asuvat yli valtioiden rajojen usean maan alueella.

Pohjoismainen yhteistyö ja sen tärkeys korostuu maailmassa, jossa globaalit ongelmat hakevat vastausta yli rajojen. Yhteistyön tekeminen Pohjoismaiden välillä on siinä mielessä helppoa, että meitä pohjoismaalaisia ja Pohjoismaissa asuvia yhdistävät tietyt arvot ja periaatteet. Näistä luettelisin vahvan luottamuksen demokratiaan: jokaisen ääni on syytä kuulla, tulla kuuluville, jokaisen ääni on yhtä arvokas. Meitä yhdistää oikeudenmukaisuuden periaatteen tunnustaminen ja niin sanottu luokaton yhteiskunta. Meidän maissamme yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat yhteiskuntajärjestelmien perusta. Suomeksi sanottuna: pohjoismaalaiset eivät kuvia kumartele. Meillä on herkkyys sanoa asiat suoraan niin kuin ne ovat ilman pelkoa esimerkiksi oman työpaikan menettämisestä.

Jatkan puhetta sitten kohta tuolta pöntöstä.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Viime vuonna Suomella oli puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa ja tänä vuonna meillä on sitten parlamentaarikkokokouksessa, neuvostossa.

Viime vuosi oli Suomen kannalta hyvä, ja ministeri Stubb oli hyvin aktiivinen, muun muassa myöskin Kööpenhaminan istunnossa marraskuussa. Marraskuun istunnon aihe oli Utøyan tapahtumat ja se tragedia, joka siellä tapahtui, ja oli tärkeätä, että tämä surunilmaus tuotiin myöskin yhteiseen pohjoismaiseen keskusteluun ja foorumiin. Täytyy sanoa, että se keskustelu olisi kuitenkin ehkä voinut olla vähän analyyttisempaa ja oltaisiin voitu miettiä sitä, minkälaisia toimenpiteitä Pohjoismaissa pitäisi tehdä, jotta vältytään samanlaisilta tapahtumilta jatkossa.

Tuosta Kööpenhaminan kokouksesta täytyy sanoa, että siellä ei ollut oikeastaan kunnon semmoista pohjoismaista debattia. Meidän pitäisi entistä enemmän panostaa siihen, että poliittiset erimielisyydet myöskin tulevat esille pohjoismaisessa keskustelussa. Tässä suhteessa nyt maaliskuussa pidetty Reykjavikin mini-istunto oli erittäin hyvä. Siellähän oli sosialidemokraattisen ryhmän aloite pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta, ja siinä syntyi keskustelua palveluitten tuottamistavasta, jossa oli selviä erilaisia näkemyksiä. Täytyy sanoa, että näitten näkemysten yhteenotto ja niitten välinen kilpailu oli erittäin hyvä, ja väitän, että tämäntyyppinen keskustelu johtaa siihen, että kun seuraamme, mitä eri puolueet sanovat eri Pohjoismaissa, niin se antaa aineistoa myöskin sille, että toisissa Pohjoismaissa mietitään, pitäisikö puolueessa kehittää kantoja, ja vastakkainasettelu johtaa myöskin siihen, että niitä kantoja oppii perustelemaan paremmin, kun argumentit ovat jonkin verran erilaisia Pohjoismaiden neuvoston istunnossa, kuin ne ovat kotimaisissa parlamenteissa.

Satu  Haapanen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Todellakin nämä Norjan Utøyan viimekesäiset tapahtumat, tämä kauhea tragedia, jotenkin heijastuivat Pohjoismaiden neuvoston työskentelyssä loppuvuonna. Se ravisteli koko pohjoismaalaista yhteiskuntajärjestelmää. Norjalaisten ja muiden Pohjoismaiden reaktio yllätti kuitenkin maailmalla. Koston ja vihan sijaan halusimme noiden tapahtumien jälkeen lisätä entisestään avoimuutta. Pohjoismaat eivät antautuneet pelon edessä, vaan rohkeasti nousimme vastustamaan terroria. Tämä yhteinen suru ja myötätunto oli viime kesänä ja sen jälkeen yhteinen, ja tämä pysäytti meidät kaikki. Hallintokortteliin tehty isku ja Utøyan joukkomurha panivat kysymään, mikä Pohjoismaissa on poikkeuksellista ja luovuttamatonta. Nämä arvot ovat hyvinvointi, vapaus, demokratia ja moninaisuuden kunnioitus. Emme halua sulkeutua, vaan olla avoimia yhteiskuntia.

Pohjoismaiden neuvosto toteuttaa työssään avoimuuden ja yhteisymmärryksen periaatteita. Monen vuoden ajan Pohjoismaiden neuvosto ja ministerineuvosto ovat hakeneet käytännön työkaluja esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjumiseen, ihmisoikeuksien ja tasa-arvon edistämiseen ja Pohjoismaiden kansalaisten liikkuvuuden edistämiseen.

Uutena Pohjoismaiden valtuuskunnan jäsenenä olen ollut hämmästynyt siitä asioiden kirjosta, minkä parissa Pohjoismaiden neuvostossa tehdään yhteistyötä. Tämänhetkiset suurimmat keskustelunaiheet Pohjoismaiden neuvostossa ovat arktisuus ja rajaesteet. Nämä Suomi on ottanut painopisteekseen Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaavuonna pohjoisen brändin lisäksi.

Arktisesta yhteistyöstä: Hyvä ja vaikuttava arktinen yhteistyö voi tapahtua ainoastaan läheisessä keskusteluyhteydessä kansainvälisen yhteisön, erityisesti Arktisen neuvoston, Pohjois-Atlantin valtioiden ja alkuperäiskansojen, inuiittien ja saamelaisten, kanssa. Olisi suotavaa, että Pohjoismaiden neuvosto edistäisi kokonaisvaltaista otetta arktisiin kysymyksiin, pyrkimystä tähän toki on. Itse näkisin välttämättömänä riskianalyysin tekemisen niistä uhista, kaikista uhista, mitä voisi sattua ja mitä Pohjoismaiden luonnonvarojen hyödyntäminen tuo mukanaan. Tärkeänä näen myös alkuperäiskansojen tukemisen, kun ne arvioivat arktisten toimien vaikutusta omiin elinoloihinsa. Oman valiokuntani tehtävänä onkin nimenomaan alkuperäiskansojen aseman tarkastelu arktisuudessa, arktisessa yhteistyössä.

Kerron hieman vielä oman valiokuntani, kansalais- ja kuluttajavaliokunnan, työstä, mitä teimme viime vuonna. Järjestimme asiantuntijaseminaarin aiheesta "yksi terveys ja antibioottiresistenssi", eli tämmöinen eläinten ja ihmisten yhteisten tautien ehkäisy. Tähän teemaan paneuduimme niin kovasti, että Pohjoismaiden neuvosto suositti aloitteestamme Tanskan hal-litukselle, että se sisällyttäisi "yksi terveys" -aiheen myöskin puheenjohtajakaudelleen. Kansalais- ja kuluttajavaliokunta on pitkään työskennellyt panttijärjestelmän puitteissa. Pohjoismaissa on miljardi panttia, pantitonta purkkia, joista jää saamatta pantti. Tämä on paitsi ympäristöllinen myöskin taloudellinen seikka. Tätä asiaa valiokunta seuraa edelleenkin aktiivisesti, ja Pohjoismaitten neuvoston suositus on, että eri hallitukset hakisivat ratkaisua tähän panttiongelmaan, se on edelleenkin voimassa. Viime vuonna, myöskin niin kuin edustaja Kymäläinenkin totesi, valiokuntamme kuuli Tanskan ministeriä, yhteistyöministeriä, Manu Sareenia, tästä Tanskan käytännöstä karkottaa Pohjoismaitten kansalaisia. Tapauksia on tosin ollut vain muutama, mutta kuitenkin näimme aiheelliseksi ottaa tämän edelleenkin esille, ja muutenkin ministeri Sareen on osoittanut erittäin hienoa yhteistyöhalukkuutta valiokuntamme kanssa. Me olemme myöskin perehtyneet arktisten alueitten naisten asemaan, ihmiskauppaan sekä lainamarkkinajärjestelyihin ja lähetimme muun muassa pankeille kirjeen siitä, kuinka voisimme helpommin siirtää rahaa maasta toiseen niin, että siitä ei tulisi kustannuksia kuluttajille.

Luulenpa, että aikani alkaa olla lopussa, mutta olen vakuuttunut siitä yhteistyöhalukkuudesta, mitä eri poliittiset ryhmät eri Pohjoismaissa ovat osoittaneet. Tätä työtä on hienoa jatkaa, ja olen ylpeä ja iloinen, että saan työskennellä Pohjoismaiden neuvoston valtuuskunnassa.

Simo Rundgren /kesk:

Arvoisa puhemies! Haluan vielä nostaa pari ajatusta esiin Suomen valtuuskunnan enemmistön allekirjoittamasta aloitteesta, jossa korostimme muun muassa sitä, että pohjoisille alueille, arktisille alueille, on syytä keskustellen saada yhteiset ympäristönormit. Ne ovat erityisen tärkeitä nyt, kun kaivosteollisuus siellä voimakkaasti laajentuu, ja nämä ympäristökysymykset ovat kyllä sellaisia, että ne koskettavat kaikkia rajanaapureitakin.

Toiseksi nostan siitä esiin sen, että toivoimme, että Norjan, Ruotsin ja Suomen hallitukset yhdessä laatisivat arktiselle alueellemme, tuonne Pohjoiskalotin alueelle, yhteisen logistiikkastrategian, joka sekä energiakuljetuksia että kaivosteollisuuden tarpeita ajatellen on aivan keskeinen asia.

Astrid Thors /r:

Värderade talman! Det är viktigt att Nordiska rådet har den roll som ledamot Haapanen sade här om bland annat ett resurseffektivt, miljövänligt samhälle, och då kan vi uttrycka stor tillfredsställelse över att Nordiska ministerrådet och Nordiska rådet har anslagit medel för att utveckla det nordiska miljömärket Svanen.

On erittäin tärkeätä siis, että Pohjoismaiden ministerineuvostossa ja pohjoismaisessa yhteistyössä on painotettu Joutsenmerkkiä eli Pohjoismaista ympäristömerkkiä. Se tulee olemaan erittäin tärkeää, kun yritämme kehittää resurssitehokasta Pohjoismaata, mikä on entistä tärkeämpää, kun huomaamme myös, miten se oikeastaan kuvastuu jo arktisessa yhteistyössä, miten raaka-aineiden käyttö tulee entistä keskeisempään asemaan, kun katsotaan, mikä on kilpailukykyistä ja mikä ei. Olemme pystyneet huomaamaan myös, että Pohjoismainen joutsen on monessa mielessä paljon tehokkaampi, nopeampi, ketterämpi ja käytetympi merkki, ja siihen Pohjoismaat luottavat, mutta se vaatii edelleen kehittämistä, ja toivon, että sekä Pohjoismaiden neuvosto että ministerineuvosto tukevat jatkossakin tätä työtä.

Suna Kymäläinen /sd:

Arvoisa puhemies! Vielä on sanottava, että on hyvä, että Suomen eduskunnassa keskustellaan Pohjoismaiden neuvostosta ja siitä, mitä siellä tehdään ja minkäkaltaisia sisältöjä siellä käsitellään, sillä yleisissä puheissa ilmenee, että ihmiset eivät tiedä, mitä siellä tehdään tai mitä merkitystä Pohjoismaiden neuvostolla on heidän elämälleen, ja siksipä täälläkään kukaan ei meinaa malttaa lopettaa keskustelua ilmeisesti. Pohjoismainen yhteistyö on tärkeää monilta osin, minkä voi huomata muun muassa rajaesteiden kohdalla, joista tänään on käyty hyvää ja antoisaa keskustelua. Asioista on hyvä hakea pohjoismaista ymmärrystä ja hakea yhtenevät tavoitteet ja linjat niin samoja poliittisia suuntauksia eri Pohjoismaissa edustavien kesken kuin kokonaisuudessaan Pohjolan keskuudessa. Pohjoismainen yhteistyö parhaimmillaan kehittää Pohjolaa dynaamiseksi ja tulevaisuuteen suuntautuneeksi alueeksi.