Pekka Ravi /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kyseessähän on laki, jolla säädetään keskushallinnon yksikköjen ja valtakunnallisesti tai keskitetysti hoidettavien valtion toimintojen sijoittamista koskevasta toimivallasta. Lähtökohtaisesti kyseessä oli hallinnollinen lainsäädäntö. Varsin pian asiantuntijakuulemisen yhteydessä tuli nimittäin esille useita näkemyksiä, joitten mukaan hallinnollisesti tai puhtaan hallinnollisesta näkökulmasta itse asiassa lain säätäminen ei olisi ollut välttämätöntä. Nykyistenkin säädösten voimassa ollessa olisi ainakin eräitten asiantuntijoitten mukaan hyvin voitu toimia.

Arvoisa herra puhemies! Minusta lain tärkein kantavuus on siinä, minkä myöskin hallintovaliokunta mietinnössään toteaa, että tämä lakiesitys liittyy erittäin oleellisesti aluepolitiikan tehostamiseen. Tämä on nähtävä nimenomaan sitä näkökulmaa vasten. Hallintovaliokunta mietinnössään viittaa hallituksen esityksen perusteluihin, joissa todetaan, että kansallisten kasvutavoitteitten toteuttaminen ja alueellisen kehityksen epätasapainoisuus merkitsevät, että on pystyttävä vaikuttamaan tuotantotoiminnan palveluiden ja väestön sijoittumiseen.

Otan esille hyvin lyhyesti vain muutaman esimerkin perusteluista. Esityksessä viitataan työvoiman kysynnän ja tarjonnan alueelliseen tasapainottamiseen ja sitten myöskin riittävän monen ja, sanotaanko, riittävän voimakkaan keskuksen syntymiseen eri puolille maata ikään kuin Pääkaupunkiseudun imun tasapainottamiseksi. Tässä yhteydessä haluan kuitenkin voimakkaasti painottaa sitä, mikä on luettavissa myöskin mietinnöstä, että tässä ei ole tarkoitus jatkaa mielestäni hedelmätöntä vastakkainasettelua Pääkaupunkiseutu — muun maan aluekeskukset. Se on ihan selvästi täällä todettu.

Vielä yksi näkökulma, ja se on olemassa olevan infrastruktuurin hyväksikäyttö, jos edes jossakin määrin näitten toimintojen hajasijoittamisella pystyttäisiin vaikuttamaan siihen, että ei tarvitsisi edelleen rakentaa uutta infrastruktuuria sinne, missä sen rakentaminen tälläkin hetkellä on jo kaikkein kalleinta. Samaten tässä on näkökulma, joka liittyy myöskin valtion tulevaan työvoimatarpeeseen. Sekin on täällä kirjattu.

Kaiken tämän edellä sanotun pohjalta on nähtävä valiokunnan lausumaehdotus. Nimenomaan tästä aluepoliittisesta näkökulmasta haluttiin selkeästi tuoda esille, että tämä valtioneuvoston toimintalinjaus, joka on viime vuoden huhtikuussa annettu, saisi ikään kuin lainsäädännöllisen perustan. Valiokunta haluaa tällä lausumallaan viitoittaa selkeästi tietä myöskin tulevaisuuteen, että jatkossakin, kun harkitaan niin sanottuja sijoittamisvaihtoehtoja tai vanhakantaisesti sanottuna kai hajasijoittamista, nimenomaan alueellinen vaikuttavuus otettaisiin erittäin selkeästi siellä kriteeriksi.

Herra puhemies! Aivan lopuksi haluan todeta sen, että valiokunta myöskin tässä yhteydessä kiinnittää huomiota siihen, että keskushallintouudistuksen, johon on asetettu paljon toiveita, valmistelu vauhdittuisi edelleenkin. Mehän nyt kaikki tiedämme kai sen, että mitään varsinaisia päätöksiä ei tämän eduskuntakauden aikana ole odotettavissa, mutta halutaan, että valmistelu jatkuisi kuitenkin niin, että sitten varsin pian seuraavan eduskuntakauden alkaessa päästäisiin myöskin käytännön päätöksentekoon.

Antti   Rantakangas  /kesk:

Arvoisa puhemies! Edellä käytettyyn puheenvuoroon on helppo yhtyä lähes kaikilta osin. Tämä lakiesitys on hyvä ja tarpeellinen. Se konkretisoi mahdollisuutta valtion yksiköitten toimintojen hajasijoittamiseen. Nyt tarvittaisiin kuitenkin nopeasti konkreettisia esimerkkejä niistä ratkaisuista, joilla maakuntiin siirrettäisiin konkreettisia toimintoja täältä Pääkaupunkiseudulta. Sillä tavalla tämä tulisi uskottavammaksi ja se toisi vakavuutta tähän hallituksen periaatelinjaukseen. Nythän viime vuosina kehitys on ollut päinvastaista. Paikallis- ja aluehallinnon henkilöstömäärä on alentunut ja valtion keskushallinnon henkilöstömäärä lisääntynyt.

Yhdyn myös siihen arvioon, että uuteen hallitusohjelmaan ja tulevan hallituksen erääksi tärkeäksi työsaraksi pitää ottaa valtion keskushallinnon läpikäyminen ja uudistaminen, päätösvallan ja ennen kaikkea myös henkilöstön hajasijoittaminen maakuntiin ja seutukuntiin ja sillä tavalla uuden asenteen ottaminen. Tämä laki antaa tiettyä taustaa ja puitetta myöskin tuleviin ratkaisuihin, mutta konkretiaa tarvitaan ja käytännön päätöksiä.

Erkki  Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Rantakangas kaipasi konkreettista taustaa. No, tämmöinen konkreettinen asia oli täällä tiukemman jälkeen joulun alla käsittelyssä, joka sitten itse asiassa johti siihen, että asianomainen ministeri lähti läpyttelemään ministerin tehtävästä. Maaseutuvirastohanketta siis tarkoitan. Siinähän ei nimenomaan sitä, mitä te valiokuntana nyt sitten esitätte, kyllä ollut pätkänkään vertaa hallituksen esityksessä otettu huomioon. Silmät oli täydellisesti suljettu siltä mahdollisuudelta ylipäätäänkin, että valtakunnallisesti tarkasteltaisiin asiaa. Silloin, arvoisa puhemies ja edustajat, nimenomaan asiantuntijakuulemisessa maa- ja metsätalousvaliokunnassa tuotiin esille kysymys, miksi ei Maaseutuvirasto voisi olla verkostovirasto, joka on hajasijoitettu te-keskuksiin ympäri Suomea, kun eletään tällaisessa elektronisessa tiedonvälitysjärjestelmässä, jossa matka on yhtä pitkä viereiseen huoneeseen kuin se on te-keskuksesta toiseen. Toisin sanoen se on koneen ja verkon välityksellä tapahtuvaa valmistelua ja päätöksentekoa.

Ministeri Hemilän muistoksi palautetaan vain mieleen se, että hänen mielestään olisi pitänyt kaiken tämän toiminnan olla 200 metrin säteellä päätorista Tuomiokirkon edustalla.

Jari  Koskinen  /kok:

Arvoisa herra puhemies! Valiokunnan lausuma tässä mietinnössä on erittäin hyvä ja kannatettava. Ed. Pulliainen muisteli aivan samalla tavalla kuin minä muistan viime syksyn tilannetta, kun keskustelimme Maaseutuvirastosta ja sen sijoittamisesta. Siinähän sitten loppujen lopuksi ministeri Hemilä törmäsi semmoiseen kivimuuriin, jota myös eduskunnaksi kutsutaan, ja hänen esittämänsä malli ei mennyt läpi. Mutta vähän sellainen mielikuva jäi, että maa- ja metsätalousministeriössä ajateltiin niin, että heidän tietokoneensa eivät toimi missään muualla kuin erittäin lähellä Senaatintoria, missään muualla ne eivät toimi.

Mutta, arvoisa puhemies, kun mietitään hajasijoittamista tai uudelleensijoittamista, henkilöstöasiat ovat aina yleensä vaikeita ja tietysti nekin pitää hoitaa erittäin taiten. Tällä hetkellä on tietysti erilaisia kokeiluja muun muassa etätyöstä olemassa. Tässä voi pienenä mainoslauseena todeta, että Hämeen maakuntaliitossa on tällä hetkellä kaksi työntekijää, joista toinen asuu Tampereella ja toinen asuu Helsingissä. He ovat mukana etätyökokeilussa ja heidän työaikansa alkaa siinä, kun he nousevat junaan, toinen Helsingissä ja toinen Tampereella. Työmatka, junamatka, lasketaan myös työajaksi. Se tekee tavallaan noin kaksi tuntia päivässä töitä junamatkan aikana. Heille on paikat järjestetty junassa sillä tavalla, että he pystyvät käyttämään tietokonetta ja puhelinta, ja samalla he pitävät myös pientä päiväkirjaa siitä, mitä he tekevät. Aikanaan sitten nähdään, miten tämmöinen etätyö onnistuu junassa. Mahdollisesti se voi levitä vaikka vähän laajemmallekin.

Pekka  Ravi  /kok:

Herra puhemies! Annan erityisen suuren arvon sille, että ed. Rantakangas opposition edustajana näki tämän lakiehdotuksen noin myönteisenä. Siitä osuudesta, kun hän kaipasi konkreettisia toimenpiteitä, olen aivan yhtä mieltä. Mutta kun muistellaan niitä pieniä, suhteellisen vaatimattomia päätöksiä, joita ministeri Itälä toimialallaan on pannut toimeen, olemme kyllä saaneet havaita, että vastustus on melkoisen kova. Nimenomaan täytyy olla äärimmäisen tarkka, että se prosessi kaikilta osin kestää sitten hyvinkin kriittisen tarkastelun.