Jacob Söderman /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kansallisen ihmisoikeusinstituution tarpeellisuudesta on viime aikoina tehty kaksi perusteellista selvitystä Åbo Akademin ja Ihmisoikeusliiton toimesta. Niistä käy ilmi, että kansallisen ihmisoikeusinstituution perustaminen on sekä kansallisesti että kansainvälisesti perusteltua. Ihmisoikeuksien parissa toimivien järjestöjen huolena on ollut erityisesti viranomaisten heikko tietämys ihmisoikeusasioista. Ongelmana on myös se, ettei mikään taho seuraa kokonaisvaltaisesti ihmisoikeustilannetta. Tämä tekee hankalaksi valvoa esimerkiksi Suomelle annettujen kansainvälisten ihmisoikeussopimusten täytäntöönpanoa koskevien suositusten toteutumista.

Ihmisoikeusinstituution perustaminen on ajankohtaista myös siksi, että Euroopan unioni perusti Perusoikeusviraston. Ihmisoikeusinstituution kansallisen tason yhteistyökumppaneita olisivat jäsenmaiden ihmisoikeusinstituutiot. EU:n jäsenmaissa toimii noin 20 niin kutsuttua Pariisin periaatteiden mukaista instituutiota. Suomi lukeutuu niihin maihin, joissa tällaista ei vielä ole. Ilmapiiri instituution perustamiselle on myönteinen. Asialle ovat jo antaneet tukensa tasavallan presidentti ja eduskunnan perustuslakivaliokunta. Konkreettisen esityksen teki kansainvälisten ihmisoikeusasioiden neuvottelukunta vuonna 2006. Ihmisoikeusliiton äskettäin järjestämässä kansallisessa perus- ja ihmisoikeusfoorumissa asia tuli voimakkaasti esille.

Instituution toiminnan perusedellytys on riippumattomuus valtionhallinnosta. Sillä tulee olla laissa turvattu itsenäisyys. Instituution tulisi itse päättää toiminnastaan ja valita henkilöitä. Järkevää olisi tämän vuoksi perustaa instituutio eduskunnan oikeusasiamiehen yhteyteen. Lakialoitteen mukaan instituutiolla on kolme toimielintä: neuvottelukunta, sihteeristö ja työvaliokunta. Riippumattomuuden takaamiseksi kansallisen ihmisoikeusinstituution toimielinten varsinaisten jäsenten joukossa ei olisi hallinnollisten viranomaisten edustusta.

Käytännössä ihmis- ja perusoikeusrikkeiden esiintuominen edellyttää laajaa kansalaisyhteiskuntaa edustavaa toimielintä. Siksi esitetään perustettavaksi mahdollisimman laajapohjainen neuvottelukunta instituution toimintaa valvomaan niin sanotun Pariisin periaatteiden mukaisesti. Siinä olisivat edustettuina erilaiset kansalaisjärjestöt, ihmisoikeuksia valvovat instituutiot, kuten tasa-arvo- ja vähemmistövaltuutettu, sekä akateemiset asiantuntijat mahdollisimman laajapohjaisesti. Työvaliokunta johtaisi instituution toimintaa neuvottelukunnan antamien suuntaviivojen mukaisesti. Työvaliokunnan puheenjohtajana voisi toimia eduskunnan oikeusasiamies, joka myös voisi kutsua ensimmäisen neuvottelukunnan kokoon.

Kokoavana elimenä ihmisoikeusinstituution tulisi keskittyä ihmis- ja perusoikeuksien edistämiseen kansallisella tasolla vahvistamalla ihmisoikeustiedotusta, -koulutusta ja -kasvatusta yhteistyössä nykyisten ihmisoikeustoimijoiden kanssa. Lisäksi se laatisi vuosittain Suomea koskevan perus- ja ihmisoikeusraportin ja muita raportteja kansainvälisille järjestöille.

Toivon, että tämä lakialoite omalta osaltaan antaa sysäyksen siihen, että maahamme lähiaikoina perustetaan kansallinen ihmisoikeusinstituutio.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Kiitän ed. Södermania erittäin hyvästä lakialoitteesta. Tämän lakialoitteen saatoksi pidetty esittely oli varsin asiantunteva. Tämä askel, jota nyt ed. Söderman esittää ja jota me muutamat muut kansanedustajat esitämme hänen lakialoitettaan tukien, olisi merkittävä myös kansainvälisestä näkökulmasta ja lisäisi Suomen julkisen vallan arvostusta, myös toimintamahdollisuuksia perusoikeuksien toteutumisen valvonnan, kansainvälisten ihmisoikeuksien toteutumisen näkökulmasta.

Arvoisa puhemies! Todella, ed. Söderman on jatkanut hyvää aloitetyöskentelyään.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tätä aloitetta lukiessani tuli mieleen, kun eduskunta teki äskettäin, muutama vuosi sitten juhlapäätöksen Upin eli Ulkopoliittisen instituutin perustamisesta eduskunnan yhteyteen tavallaan, niin miksi ihmeessä silloin ei tullut tämmöinen ihmisoikeusinstituutio mieleen. Nyt, kun arvioidaan, mitenkä se Upi-homma meni aika tavalla minun mielestäni poskelleen, niin tämä ei varmastikaan olisi mennyt poskelleen vaan päinvastoin. Ja vielä, kun tämä on siis eduskunnan sisällä oleva päätös, vaikka se sitten budjetin yhteydessä käykin sen hallituksen lenkin niin sanotusti, mutta joka tapauksessa kysymys on eduskunnan oman budjetin laadinnasta, niin se olisi ollut sillä tavallakin varsin helppo asia hoitaa siinä yhteydessä. Pidän tätä hyvin perusteltuna ja nimenomaan tähän aikaan erinomaisen hyvin sopivana avauksena.

Heidi Hautala /vihr:

Arvoisa puhemies! Uskon, että ed. Söderman on nyt kiteyttänyt eduskunnan laajan tahdon tässä asiassa ja tällä tavalla omalta osaltaan vauhdittaa sitä, että tämä kansallinen ihmisoikeusinstituutio vihdoinkin saadaan perustettua. Hiljattain muun muassa Ihmisoikeusliitto, Eduskunnan ihmisoikeusryhmä ja muutamat muut toimijat järjestivät korkean tason seminaarin täällä eduskunnassa, jossa sitten myöskin kaikkien eduskuntaryhmien edustajat ymmärtääkseni sitoutuivat tähän aloitteeseen, jota on jo pari vuotta sitten kannattanut myöskin tasavallan presidentti.

Ed. Pulliainen, itse asiassa tällainen ihmisoikeusinstituutti oli esillä silloin yhtenä vaihtoehtona, kun keskusteltiin eduskunnan juhlapäätöksestä, mutta se aika nopeasti sitten vaihtui täksi Ulkopoliittiseksi instituutiksi.

Tärkeätä tässä on tietenkin se, että nyt sitten tämä perustettava instituutio on riippumaton ja se varmasti tulee perustetuksi Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian yhteyteen, joka on juuri oikea taho kokoamaan näitä eri ihmisoikeuskysymyksiä. Olen erityisen iloinen siitä, että myöskin ed. Södermanin aloitteessa mainitaan yhtenä toimintakenttänä osallistuminen kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden kansainväliseen yhteistyöhön YK:ssa, Eurooppa-tasolla sekä EU:n perusoikeusviraston puitteissa.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Kun täällä nyt jo näin pitkällä ollaan, niin hyvin lyhyesti. Hyvin kannatettava esitys kaikin puolin, ja tosiaan, aivan kuin edellinen edustaja mainitsi, riippumaton, erillinen, kalskahtaa korvaan aina, tuo riippumaton, kun se muualla maailmassa, Euroopassa on independent eli itsenäinen. Tämän kaltainen instituutti tässä oikeudellisessa perinteessä ehkä parhaiten voisikin maailmalle ja Euroopalle kuvastaa sitä, mikä on Suomen tämmöinen diplomaattinen ja itsenäinen linja näissä asioissa, juuri oikeusasioissa, kun ajatellaan pelkästään eduskuntaakin tai mitä tahansa.

Kun olin eilen tuolla Tekijänoikeuspäivillä, niin joka paikassa oli lakimiehiä ja oikeutta, oikeutta niin kuin oikeuden nimissä tehdään nykyään vaikka mitä, niin tämän kaltainen oikeustoimi, oikeusteko, oikeusinstituutin perustaminen itsenäiseltä pohjalta on mitä erinomaisinta oikeaa oikeudentyötä eikä sen kaltaista, mihin valitettavasti tällä alalla on lipsuttu ympäri maailmaa. Toivotaan kaikki kannatus tälle esitykselle.