Täysistunnon pöytäkirja 43/2010 vp

PTK 43/2010 vp

43. TIISTAINA 27. HUHTIKUUTA 2010 kello 14.04

Tarkistettu versio 2.0

8) Hallituksen esitys laiksi sairausvakuutuslain 9 luvun muuttamisesta

 

Juha Rehula /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyse on sairausvakuutuslain muuttamisesta.

"Eduskunta on toukokuussa 2009 hyväksynyt lainmuutoksen, joka mahdollistaa perheen sisäisen adoption rekisteröidyssä parisuhteessa. Tähän liittyen esitetään rekisteröidyn parisuhteen osapuolen asemaa vanhempainpäivärahan saajana parannettavaksi. Tavoitteena on, että rekisteröidyn parisuhteen osapuolen oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen vanhempainpäivärahaan määräytyisi perheen sisäisen, enintään yhden vuoden ikäisen lapsen adoption toteutumisen jälkeen samalla tavalla kuin jos aviopuolisot adoptoivat yhteisen lapsen."

"Sairausvakuutuslain 9 luvun 16 §:ssä on vuoden 2007 alusta alkaen säädetty vanhempainrahaa koskevien säännösten soveltamisesta myös rekisteröidyn parisuhteen osapuoliin. Vakuutetulla, joka ei ole lapsen vanhempi, on oikeus vanhempainrahaan, jos parisuhteen rekisteröinnin jälkeen parisuhteen osapuolelle syntyy lapsi tai parisuhteen osapuoli ottaa alle 7-vuotiaan lapsen hoitoonsa. Säännöksen perusteella parisuhteen osapuolella ei ole oikeutta isyysrahaan. Lainkohtaa säädettäessä ei rekisteröidyssä parisuhteessa ollut mahdollista adoptoida toisen osapuolen lasta tai ottolasta."

"Perheen sisäinen adoptio on tullut rekisteröidyssä parisuhteessa mahdolliseksi viime vuoden syyskuussa voimaan tulleen lainmuutoksen jälkeen. Lasta pidetään tällaisen adoption jälkeen rekisteröidyn parin yhteisenä lapsena. Nyt käsiteltävän hallituksen esityksen tavoitteena on, että rekisteröidyn parisuhteen osapuolen oikeus vanhempainpäivärahaan määräytyy perheen sisäisen adoption toteuttamisen jälkeen samalla tavoin kuin aviopuolisoiden adoptoidessa yhteisen lapsen."

"Rekisteröidyn parisuhteen toiselle osapuolelle myönnettävän ottovanhemman vanhempainrahan saamisen edellytyksenä on samoin kuin aviopuolisoilla, että lapsi on enintään vuoden ikäinen. Lakiehdotuksen perusteella oikeus isyysrahaa vastaavaan etuuteen annetaan myös rekisteröidyssä parisuhteessa olevalle naiselle. Lisäksi sekä nais- että miesparit saavat oikeuden isäkuukauteen verrattavaan etuuteen. Valiokunnan käsityksen mukaan lakiehdotus selkeyttää rekisteröidyn parisuhteen osapuolten oikeutta vanhempainetuuksiin. Valiokunta pitää lakiehdotusta tarkoituksenmukaisena ja puoltaa sen hyväksymistä muuttamattomana."

Lisäksi valiokunta toteaa: "Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää vanhempainvapaajärjestelmän laajemman uudistamisen mahdollisuudet. Valiokunta yhtyy esityksen perusteluissa todettuun käsitykseen, jonka mukaan nyt käsiteltävää esitystä laajemmat perhevapaalainsäädännön uudistusmahdollisuudet on tarkoituksenmukaista selvittää työryhmän selvitystyön yhteydessä."

Tämä laki on tulossa voimaan kuluvan vuoden syyskuun alusta. Valiokunnan mietintöön on liitetty kaksi vastalausetta, joista toinen on pykälämuutosvastalause ja toinen sisältää tämän lain hylkäysehdotuksen.

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys on askel oikeaan suuntaan, niin kuin valiokunnan puheenjohtaja tuossa esitteli. Sateenkaariperheet ovat saamassa isyysvapaan ja isyysrahan, niin sanotun isäkuukauden, perheen sisäisen adoption jälkeen.

Tämä lakimuutos jää osittain keskeneräiseksi, ja jatkotyö onkin merkittävä. Setan lausunnossa on ilmennyt se, että sateenkaariperheet joutuvat tässä eriarvoiseen asemaan muiden perheiden kanssa joutuessaan odottamaan adoptioprosessia. Seta on kuulemisessa esittänyt, ettei juridista vanhemmuutta eli adoptiopäätöstä pidä säätää edellytykseksi isyysrahan ja isäkuukauden saamiselle, vaan oikeus tulee syntyä suoraan puolisolle syntyvän lapsen syntymän perusteella. Esimerkiksi avoliitossa miehellä on mahdollisuus isyysrahan käyttöön kumppanille syntyvän lapsen syntymän perusteella jo ennen isyyden vahvistamista.

Kun lapsi syntyy, koko perhe on uudessa tilanteessa. Puolison tuki on tärkeää. Uuteen ihmiseen tutustuminen on tärkeää. Mutta käytännössä sateenkaariperheillä tämä toteutuisi aikaisintaan lapsen ollessa 2,5 kuukauden iässä ja jopa vasta lapsen ollessa noin 6 kuukauden ikäinen, mikäli adoptioprosessi pitkittyy.

Samaa sukupuolta olevien parien kohdalla isyysrahalle asetettu tavoite hoitovastuun jakamisesta vastasyntyneen hoidossa ei siis toteudu eikä vanhemmalla ole mahdollista olla kotona tukena synnytyksen jälkeen. Nythän rekisteröidyssä parisuhteessa on jo mahdollisuus jakaa vanhempainvapaata puolisoiden kesken, ja myös isyysrahaa pitäisi jatkotyössä saattaa tällaiseen muotoon.

Valiokuntahan on mietinnössänsä todennut, että sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää vanhempainvapaajärjestelmän laajemman uudistamisen mahdollisuudet, ja jatkotyössä on olennaista saattaa erilaiset perheet tasa-arvoiseen asemaan keskenään. Isyysvapaalle pitäisi voida jäädä heti lapsen synnyttyä, jos perhe niin toivoo.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Karimäki ansiokkaasti tuossa edellä esitteli Setan näkemystä tämän sinänsä hyvän lakiesityksen ongelmaan, joka on todellakin se, että tässä on tehty vääränlainen rinnastus, minkä johdosta esityksessä ehdotettu malli rekisteröidyn parisuhteen osapuolen isyysrahan ja isyyskuukausioikeuden määräytymisestä asettaa perheet eriarvoiseen asemaan. Ed. Karimäki myöskin perusteli Setan lausuntoon vedoten laajasti sitä, miksi näin ei olisi pitänyt tehdä.

Ed. Karimäki helpotti tehtävääni sikäli, että minun ei tarvitse nyt tätä perustelua tässä esittää, kun totean, että minä valiokuntakäsittelyssä ja tässä vastalauseessani tein sen esityksen, jonka ed. Karimäki ikään kuin omassa puheenvuorossaan antoi tulevien aikojen ja tulevien voimien tehtäväksi viitaten tähän työryhmään, joka tätä miettii.

Olen sitä mieltä, ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on sitä mieltä, että kun lakeja säädetään, niin olisi hyvä, että tiedossa olevat puutteet, kuten esimerkiksi tämä, jonka olemassaolosta me kaikki olemme yksimielisiä, voitaisiin korjata silloin, kun se lainmuotoon tässä salissa saatetaan. Nyt valitettavasti näin ei ole tapahtunut, ja siksi tulen yksityiskohtaisessa käsittelyssä esittämään pykälämuutoksen, jolla tämä ongelma poistetaan. Olen, samoin kuin koko vasemmistoliiton eduskuntaryhmä, murheellinen siitä, että olemme jääneet yksin tässä asiassa. Emmekä edes vihreiltä ole saaneet tukea. Toivon, että kannat vielä yksityiskohtaiseen käsittelyyn ja äänestyksiin mennessä ehtivät muuttua.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa puhemies! En ole itse asiassa koko tämän kolmen vuoden aikana ymmärtänyt sitä logiikkaa, että jos tiedetään olemassa oleva ongelma ja tiedetään keino, millä tavalla se voidaan valiokuntakäsittelyn yhteydessä korjata, niin miksi sitä sitten ei tehdä, vaan vedotaan siihen, että ehkä tulee joku toinen komitea, selontekoryhmä, joka kertoo sitten jälleen kerran tämän saman ongelman, ja se ehkä korjataan sitten hamassa tulevaisuudessa, jos korjataan. Tuntuu hiukan hassulta hommalta. Kun kuitenkin on lähdetty tälle yhdenvertaisuuden tielle, niin mentäisiin sitten kerralla fiksusti loppuun asti eikä jätettäisi asioita puolitiehen. Olen kyllä ehdottomasti tukemassa edustajakollega Erkki Virtasen esitystä pykälän muutoksesta.

Yleiskeskustelu päättyi.