Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman mukaan harmaan talouden torjunta on hallituksen kärkihankkeita. Perinteisen harmaan talouden ohessa sijoitustoimintaan liittyvä veronkierto aiheuttaa useiden satojen miljoonien veromenetykset vuodessa. Valtiovarainministeriössä valmistellaan veronkierron mahdollistavan hallintarekisteröinnin sallimista ulkomaalaisten lisäksi myös suomalaisille osakkeenomistajille. Tämä johtaa suomalaisten yhtiöiden osakeomistuksen täydelliseen pimittämiseen viranomaisilta ja julkisuudelta.

Aikooko hallitus todella puuttua sijoitustoiminnan harmaaseen talouteen ja veronkiertoon, vai tuleeko se luomaan hallintarekisterin laajentamisella entistä paremmat edellytykset suursijoittajien verorikollisuudelle ja yhteiskunnalliselle korruptiolle?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! On hienoa, että edustaja puuttuu näin tärkeään asiaan, joka on rapauttanut suomalaisen yhteiskunnan moraalia jo pitkään, eli harmaaseen talouteen. Meidän tehtävämme on tukea rehellistä yrittäjyyttä ja kitkeä harmaata taloutta kaikin mahdollisin tavoin kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Tämä hallitus on ottanut yhdeksi kärkitavoitteekseen kitkeä harmaata taloutta. Yhtenä esimerkkinä siitä on se, että me panostamme jo ensi vuoden budjetissa harmaan talouden torjuntaan 20 miljoonaa euroa, joka jakautuu usean eri ministeriön hallinnonalalle.

Mitä tulee edustajan esittämään kysymykseen koskien hallintarekistereitä, olemme ministeri Häkämiehen kanssa juuri laittamassa työryhmää liikkeelle uudistamaan arvopaperimarkkinalainsäädäntöä. Tämän työryhmän tehtävänä on esittää uudistuksia, joiden pohjalta sitten jossain vaiheessa myöskin eduskunta pääsee näihin asioihin ottamaan kantaa.

Arvoisa puhemies! Ministeri Urpilaisen mainitsemat 20 miljoonaa, jotka laitetaan kiinni harmaan talouden torjuntaan, eivät ole todellinen lisä tähän torjuntaan, koska samanaikaisesti leikataan esimerkiksi poliisilta määrärahoja. Tämähän on hölmöläisen hommaa: jos peiton toisesta päästä leikataan palanen ja liitetään peiton toiseen päähän, niin eihän se lisää poliisin määrärahoja. Kun otetaan huomioon, että poliisin pelkästään vuosittaiset kiinteistöjen indeksikorotukset nielevät 2 miljoonaa vuodessa, niin tämä tulee johtamaan siihen, että poliisien määrä tulee vähenemään 400:lla vuoden 2012 loppuun mennessä. Tämä tulee johtamaan katastrofaalisiin seurauksiin tämän harmaan talouden osalta mutta myös kansalaisten turvallisuuden osalta.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Voin vastata omalta osaltani, ja varmasti ministeri Räsänen voi vielä täydentää poliisien toimintamenojen osalta, mutta tämä 20 miljoonaa euroa, johon äsken viittasin, on lisärahaa nimenomaan harmaan talouden torjuntaan. Se jakautuu usean eri ministeriön hallinnonalalle, siellä on sekä valtiovarainministeriötä että oikeusministeriötä että sitten myöskin sisäministeriön hallinnonalaa, ja sen tarkoituksena on tehostaa, saada lisää toimintoja, joilla me pääsemme käsiksi harmaan talouden kitkemiseen. Poliisin toimintamenoihin ei ole kohdistumassa ensi vuonna säästöjä, mutta mitä tulee sitten tulevaisuuden suunnitelmiin, niin niistä ministeri Räsänen voi varmasti poliisin osalta jatkaa.

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Kysymys on todellakin tärkeä, mutta on todettava, että myös sisäministeriön hallinnonalalle ulottuvat ne samat talouden tasapainotustoimenpiteet, jotka kohdistuvat kaikkiin muihinkin ministeriöihin. Poliisin osalta budjettiriihessä sovittiin, että tuo 10 miljoonan euron leikkaus ei toteudu vielä ensi vuodelle vaan vasta vuonna 2015 täysimääräisesti. Se mahdollistaa sen, että voimme valmistautua muilla sopeutustoimenpiteillä tähän leikkaukseen. Ensi vuoden osalta sovittiin 5 miljoonan euron ylimääräisestä lisämäärärahasta työttömien, nuorten, vastavalmistuvien poliisien työllistämiseen. Sen lisäksi tuosta harmaan talouden määrärahasta tulee ensi vuonna 5,6 miljoonaa euroa poliisin hallinnonalalle. Kyllä harmaaseen talouteen ja harmaan talouden torjuntaan todellakin näissä olosuhteissa kohdennetaan melko lailla mittava panostus.

Arvoisa herra puhemies! Rakennusalallahan tämä harmaa talous liittyy aika kiinteästi EU:n vapaaseen liikkuvuuteen. Nytten, kun meillä EU:ssa on monenmoisia erikoisia hankkeita menossa, kuten nämä vakausmekanismit, ja monet periaatteet ovat suurella koetuksella, niin olisiko tässä nyt syytä myös Suomen pohtia tätä vapaata liikkuvuutta hiukan uudelta kantilta. Esimerkiksi Espanja ja Hollantihan ovat laittaneet romanialaisille työntekijöille tulorajoituksia. Kysynkin asianomaiselta ministeriltä: Pitäisikö Suomessa pohtia myös vastaavaa?

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

Arvoisa puhemies! Ei Suomen osalta mielestäni ole tarvetta ryhtyä näitä liikkumisvapauksia rajoittamaan, jotka kuuluvat meille Schengen-maana. Sen sijaan tällä hetkellä Euroopan unionissa käydään aktiivista keskustelua siitä, millä tavalla tätä Schengen-aluetta jatkossa kehitetään. Se on koko Euroopan unionin ja koko tuon Schengen-alueen yhteinen haaste, että me saamme pidettyä nuo Schengen-alueen ulkorajat turvallisina. Sitä kautta hyödymme niin Suomessa kuin muissa maissa.

Arvoisa puhemies! Harmaa talous liittyy mitä suurimmassa määrin myöskin EU-rahoitukseen. Euroopan tilintarkastustuomioistuimella on näiden rahojen valvonnassa erittäin tärkeä rooli. Suomella tuossa tuomioistuimessa on aivan huippuhenkilö tällä hetkellä: eduskunnan pitkäaikainen jäsen, valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja, Suomen Pankin hallintoneuvoston puheenjohtaja, Sitran hallintoneuvoston puheenjohtaja, alan oppikirjojen kirjoittaja, alan opettaja, sekä HTM että KHT, henkilö, joka muutaman vuoden kuluessa (Eduskunnasta: Ja keskustalainen!) pääsi tuon tilintarkastustuomioistuimen tärkeimmän jaoston puheenjohtajaksi, Olavi Ala-Nissilä. (Oikealta: Hyvä Olli!)

Arvoisa hallitus! Te olette päättäneet heittää syrjään tämän huippuasiantuntijan, joka on Suomen edun ja Euroopan unionin yhteisten varojen valvonnan kannalta aivan erinomainen henkilö, heittää syrjään tämän huippukaverin ja poliittisin perustein hänen tilalleen repiä sieltä tällaisen Ville Itälän. Hyvä mies, mutta ei hän tämän asian asiantuntija ole. Hänen kokemuksellaan (Puhemies: Arvoisa edustaja, minuutti on täynnä!) ei ole mitään tekemistä tämän asiantuntijuuden kanssa. Millä perusteella tämä ratkaisu hallituksessa on syntynyt?

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Euroopan unionin tilintarkastustuomioistuin todella on tärkeä ins-tanssi. Se arvioi sitä, että Euroopan unionin budjetti tulisi käytettyä veronmaksajien kannalta mahdollisimman tehokkaalla tavalla. Se tarkastaa tilejä, hallintoa, arvioi Euroopan unionin toimielinten rahoituksen toimivuutta. Todellakin meillä on ollut erittäin hyvä jäsen siellä, Olavi Ala-Nissilä, jonka toimikausi päättyy helmikuussa. Valtioneuvostolta on pyydetty Suomen esitystä uudeksi jäseneksi, ja valtioneuvosto päätti esittää Suomen ehdokkaaksi Ville Itälää. Euroopan parlamentti tulee tekemään varsinaisen työhaastattelun, ja tämän pohjalta neuvosto valitsee sitten varsinaisesti tuon jäsenen.

Arvoisa puhemies! Euroopan tilintarkastustuomioistuin ei tee vain sitä, mitä ministeri tässä kertoi. Sen tehtäviin kuuluu myöskin sekä niitten rahojen tarkoituksenmukainen käyttö että mahdollisten väärinkäytösten tunnistaminen, mikä liittyy juuri tämän päivän kysymykseen mitä olennaisimmalla tavalla. Siinä työssä se korkein status, mikä tilintarkastustoiminnassa tarvitaan Suomessa, on KHT-tilintarkastaja. Kaverilla on kauppatieteitten tämän alan tieteellinen tutkinto, hän on alan opettaja ja pitkäaikaisesti, 29 vuotta, sekä julkisyhteisöissä että yksityisessä yhteisöissä tilintarkastajana toiminut henkilö. Tällaisen heittäminen syrjään ja poliitikon vetäminen tilalle, jolla ei ole tämän alan kokemusta, (Hälinää, välihuutoja) on erittäin, erittäin, erittäin kova ja ruma poliittinen virkanimitys.

Kysyn vielä kerran: Voiko vähän tarkempia perusteluita antaa, koska noilla eväillä tuota on tavattoman vaikea nyt puolustella?

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Ville Itälä erinomaisesti täytti nuo pätevyysvaatimukset, joita tässä tehtävässä toimivaltahenkilöltä edellytetään. (Mauri Pekkarinen: Ei ole KHT eikä edes HTM!) Hän on toiminut Euroopan unionin toimielimissä, hän on toiminut parlamentissa nimenomaan budjettivaliokunnan, sen valvontavaliokunnan jäsenenä ja tuntee erinomaisesti Euroopan unionin instituutioita. Hän on Suomessa toiminut Suomen Pankin tilintarkastajana ja varatuomarin koulutuksestaan johtuen tuntee erinomaisesti hallintoon, talouteen, niiden tarkastamiseen liittyvät kysymykset. (Mauri Pekkarinen: Ei ensimmäistäkään statusta!)

Tuo Euroopan yhteisöjen tuomioistuinhan ei nimestään huolimatta ole varsinainen tuomioistuin, vaan jos siellä todetaan, epäillään väärinkäytöksiä, niistä ilmoitetaan Euroopan petostentorjuntavirastolle Olafille, joka ryhtyy sitten näitä asioita tutkimaan.

Arvoisa herra puhemies! On hyvä asia, että nykyinen hallitus on tarttunut vahvasti harmaan talouden torjuntaan ja panostanut tässä mielessä lisävoimavaroja muun muassa syyttäjä- ja oikeuslaitokseen. Mutta kyse on myös siitä, miten näitä voimavaroja käytetään. Suomessa on tähän mennessä käytetty yli 3 miljoonaa euroa ja toinen mokoma tullaan vielä käyttämään siihen, että tutkitaan Ruandassa tapahtunutta rikosta, josta syytetään ruandalaista henkilöä. Tällainen asia ei millään tavoin kuulu suomalaisten veronmaksajien maksettavaksi.

Oikeusministeri Henriksson, kysyn teiltä: Aiotteko huolehtia siitä, että jatkossa ei tule Suomen oikeuslaitosta ja syyttäjälaitosta ja tutkintalaitosta rasittamaan tällaiset rikokset, jotka eivät millään tavoin kuulu suomalaisten maksettavaksi?

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Arvoisa puhemies! Tämä kysymys ei mitenkään liity harmaaseen talouteen minun käsittääkseni, mutta ymmärrän sen huolen. On totta, että me maksamme paljon tästä Ruanda-oikeudenkäynnistä, mutta me olemme oikeusvaltio, me täytämme kansainväliset sopimuksemme, ja siitä on myös tässä kyse.

Arvoisa puhemies! Palaisin tosiaan värikkäistä nimityksistä ja oikeusjutuista harmaaseen talouteen.

Hallitusohjelmassa tosiaan oli ansiokas jakso tästä, ja hallitus on lähtenyt sitä toteuttamaan rivakasti. Tuosta alkuperäisestä kysymyksestä jäi hiukan auki se linjaus, joka koskee hallintarekistereitä, niiden potentiaalista, mahdollista, hyväksikäyttöä harmaan talouden laajentamisessa. Siellä on kuultu monia asiantuntijoita, jotka pitävät valtavana riskinä sitä, että jos laajennetaan hallintarekisterin käyttöä, niin samalla maaperä rikolliselle toiminnalle leviää. Toisaalta jo nykyisen hallintarekisterin mahdollisuuden sisällä on keinoja, joilla pystyttäisiin estämään suomalaisten verhoutuminen ulkomaisen hallintarekisteriomistuksen taakse.

Kysynkin ministeri Häkämieheltä: Ryhtyykö hallitus toimiin näiden nykyisten väärinkäyttömahdollisuuksien sulkemiseksi, ja onko tämä linjaus tulevaisuuteen päin selvä, että hallintarekisteriä ei laajenneta?

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Koskinen totesi, arvopaperilainsäädännön uudistaminen on ollut käynnissä jo edellisen hallituksen toimesta, mutta edellinen hallitus ei tehnyt päätöksiä siitä, miten tuo uudistus etenee. Aivan kuten valtiovarainministeri Jutta Urpilainen totesi, me olemme sopineet niin, että me asetamme työryhmän jatkotyöstämään tätä asiaa, ja sen työryhmän keskeisenä tavoitteena on läpinäkyvyyden ja avoimuuden toteuttaminen ja viranomaisten kaikinpuolisen tiedonsaannin turvaaminen, siis viranomaisten, poliisin, verottajan jne. Tällä nuotilla tuo työryhmä lähtee työskentelemään, ja päätöksiin palataan sitten myöhemmin.

Arvoisa puhemies! Olisin kysynyt kysymyksen arvostetuilta ministereiltä, koska tämä harmaa talous on levinnyt syvälle myös Suomen maaperällä ja erityisesti tämän kilpailutuksen takia siihen on hyvät mahdollisuudet. Yleisessä markkinatilanteessa on tärkein asia, mitä viivan alle jää, ja sen vuoksi työehtosopimusten noudattaminen pitäisi olla kontrolloitua ja avointa. Kysyisinkin:

Miten valtio kontrolloi muun muassa valtion 100-prosenttisesti omistamien Itella ja Transpoint International -yritysten kautta harjoitettua harmaata taloutta? Eli tarkoitan tällä alihankintaketjuja. Jos käytetään ulkomaalaista työntekijää, tilaajayrityksen pitää hakea tilapäinen oleskelulupa ja työnantajan on ilmoitettava, mitä työehtosopimusta noudatetaan. Kuka ja mikä taho kontrolloi tätä työehtosopimuksen noudattamista? Ilmeisesti tällä hetkellä riittää sopimuksen tarkistus 12 kuukauden välein, mutta onko tässä asiassa tehty mitään toimenpiteitä, että näitä sopimuksia voitaisiin tarkistaa nopeammalla tahdilla, jotta oltaisiin varmoja, että tämä toinen osapuoli myös noudattaa Suomen työehtolakeja?

Kehitysministeri  Heidi Hautala

Arvoisa puhemies! Olen erittäin iloinen tästä kysymyksestä, nimittäin nyt on valmisteilla valtioneuvoston uusi periaatepäätös valtion omistusohjauslinjauksista. Siinä tarkoitukseni on ehdottaa, että valtio-omisteisten yhtiöiden yhteiskuntavastuu myös näiden alihankintaketjujen osalta olisi nykyistä selkeämpi ja tiukempi. Se tarkoittaisi sitä, että koetamme edellyttää valtion kokonaan omistamilta yhtiöiltä ja mahdollisuuksien mukaan myös niiltä, joissa valtio on vähemmistöosakas, ihan selkeää, läpinäkyvää vastuuta alihankintaketjuista, koska nämä tapaukset, jotka ovat olleet viime aikoina esillä esimerkiksi Rautaruukin osalta, ovat sellaisia — tietääkseni ne ovat kyllä nyt tutkittavana — että mikäli pitää paikkansa, että on syyllistytty työehtojen vakaviin rikkomuksiin, niin näitähän ei voi mitenkään hyväksyä. Valtion kokonaan omistamien yhtiöiden tulisi mielestäni olla esimerkillisiä yhteiskuntavastuun toteuttamisessa myös tältä osin.