Arvoisa puhemies! Olemme viime viikkoina hyvin usein saaneet lukea ja kuulla merkittävistä irtisanomisista koskien hyvin paljon myös valtionyhtiöitä.

Kysynkin tähän: Mitä suunnitelmia hallitus on tähän aikonut tehdä, tai onko jo tehnyt, tämän asian hoitamiseksi, ettei työttömyys lähde tästä edelleen reippaaseen kasvuun?

Kehitysministeri  Heidi  Hautala

Arvoisa puhemies! Ymmärrän, että nyt puhuttiin Finnairista, eikö vaan. Jos nyt aloitan tästä Finnairista.

Tänään on tullut tieto siitä, että Finnair on aloittamassa yt-neuvottelut, jotta se voisi vähentää henkilökuntaansa 155 henkilöllä vuoden loppuun mennessä, ja nämä yt-neuvottelut koskevat noin 800:aa henkilöä. Tämä on tietysti äärimmäisen valitettava tilanne, mutta kun olen saanut selvityksen siitä, miten yhtiön toiminta on ollut neljän viime vuoden ajan tappiollista, niin en voi kiistää sitä, etteivätkö tämäntyyppiset säästötoimet olisi yhtiön elinvoimaisuuden ja kannattavuuden palauttamiseksi välttämättömiä. Nyt on tietysti kyse siitä, miten tämä kaikki hoidetaan. Olen saanut selvityksen yhtiöstä, että siellä pyritään mahdollisuuksien mukaan sijoittamaan henkilöstöä yhtiön sisällä ja sitten auttamaan monin eri tavoin sillä tavalla, että henkilöstö löytää uusia työpaikkoja. Tämä on siis osa jo kesällä ilmoitettua 140 miljoonan säästöohjelmaa.

Voin vakuuttaa teille, että ei ole hauska kuulla, miten huonossa kunnossa Suomen valtion enemmistöomistuksessa oleva lentoyhtiö on. Tämä on tietysti todella vakava tilanne, ja kaikin puolin korostamme sitä, että henkilöstön kanssa asiat on näissä yt-neuvotteluissa hoidettava esimerkillisesti.

Arvoisa puhemies! Tässä on aikaisemmin todettu, mihin ministeri viittasi, tullut tieto Finnairin osalta, mutta myös Itellasta ja Digitasta, ja nyt on tänä päivänä tullut Nokian osalta 3 500 työntekijää. Tosin on nyt ilmoitettu, että nämä koskisivat ulkomailla olevia, mutta kumminkin ymmärrän näin, että suunnittelua on hyvin paljon Suomessa ja se vaikuttaa varmaan sitten myös tänne. Eikö olisi tässä tilanteessa järkevämpää lomauttaa kuin irtisanoa ihmisiä?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Tämä päivä on ollut varsin synkkä päivä, jos ajattelee niitä uutisia, joita olemme kuulleet eri yrityksistä sekä yt-neuvotteluiden käynnistymisistä mutta myöskin irtisanomisista. Uskon, että monessa kodissa koetaan tänään surua ja ehkä myöskin pelkoa tulevaisuudesta ja siitä, löydetäänkö perheelle uutta työtä.

Minusta on hyvin tärkeää, niin kuin edustaja omassa puheenvuorossaan viittasi, että myöskin yrityksissä harjoitettaisiin tässä talouden epävarmuudessa malttia ja aina, kun mahdollista, pyrittäisiin käyttämään lomautustoimenpiteitä, jotka ovat kuitenkin myöskin työntekijän ja yrityksen kannalta pitkällä aikavälillä parempia kuin yt-menettelyihin tai irtisanomisiin lähteminen. Uskon, että myöskin tässä tilanteessa olisi yhteiskunnan ja meidän kaikkien kannalta tärkeää, että maahan saataisiin kokoava työmarkkinaratkaisu, joka omalta osaltaan pystyisi tuomaan suomalaiseen yhteiskuntaan ennustettavuutta, vakautta, sekä elinkeinoelämän puolelle että myöskin palkansaajapuolelle ja sitä kautta sitä turvaa ja uskoa tulevaisuuteen, jota me tässä ajassa tarvitsemme.

Arvoisa herra puhemies! Tämänpäiväiset uutiset kiistatta osoittavat, että työttömyys on räjähtämässä, mikäli ei nopeasti reagoida. Kysyn asianomaiselta valtioneuvoston jäseneltä: Onko hallitukselta odotettavissa lähiaikoina työllistävää lisäbudjettia?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Tämä hallitushan antoi ensityönään, ensimmäisenä työpäivänään, lisäbudjetin, joka koski nimenomaan työllisyysmäärärahoja. Me lähdemme siitä, että seuraamme tietenkin työllisyystilannetta koko ajan, ja mikäli näyttää, että työttömyys lisääntyy ja nuo työllisyysmäärärahat eri puolella Suomea ely-toimistoissa ja -keskuksissa eivät riitä, niin siinä tilanteessa olemme sitten valmiita asiaa tarkastelemaan. Mutta tällä hetkellä meillä ei ole tiedossa, että tarvetta työllisyyslisäbudjettiin tämän vuoden puolella olisi.

Arvoisa herra puhemies! Nythän suomalaisessa yhteiskunnassa tarvitaan taas sitä uutta innostusta ja uutta kasvua ja uusien työpaikkojen luontia — me keskitymme ja keskustelemme ihan liikaa siitä, miten ollaan menossa alaspäin — ja myöskin hallituksen toimenpiteitä uusien työpaikkojen luontiin, mistä nyt on ollutkin jo hyviä viitteitä.

Yksi näkökulma on ollut se, miten saataisiin lisää oman pääoman ehtoista rahoitusta yrityksiin, sitä kautta uskoa tulevaisuuteen. Yksi viritys on myöskin ollut sellainen, että jos sijoitetaan rahastoihin yksityisten sijoittajien toimesta ja sitä kautta yrityksiin ja jos rahoitus palautuu takaisin rahastoihin, niin siinä ei vielä olisi verotuskohtelua. Saataisiin uutta kasvua aikaiseksi.

Onko tämäntyylisiä uuden kasvun hyviä elementtejä löydettävissä nyt, myöskin hallituksen puolelta uusia esityksiä tähän suuntaan?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Edustaja Jaskari on täysin oikeassa siinä, että se, mitä Suomi nyt tarvitsee, on uskoa tulevaisuuteen, lisää talouskasvua ja uusia työpaikkoja, koska mitä useampi suomalainen tekee töitä, sen paremmin tässä yhteiskunnassa menee. Tästä syystä myöskin kaikki uudet innovatiiviset ajatukset siitä, millä kasvua voidaan tukea, ovat tervetulleita, ja hallitus on myöskin niitä valmis omalta osaltaan tarkastelemaan ja niistä keskustelemaan.

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Jos kohta tänään on kuulunut hyvin valitettavia uutisia irtisanomisista ja lomautuksista, niin toki tiistaina kuului Turusta hyviä uutisia siinä mielessä, että Turun telakka sai ison laivatilauksen, mikä tarkoittaa yli 5 000 henkilötyövuotta, ja tuolla aika vaikeuksissa olleella alalla on edelleenkin positiivisia tulevaisuuden näkymiä monella eri paikkakunnalla. Eli niin kuin edustaja Jaskari totesi, niin hyvin tärkeätä on myös se mieliala, että uskotaan kasvuun ja kannustetaan yrityksiä vaikeuksista huolimatta tulevaisuuteen.

Todellakin, kasvuyritykset ovat aivan keskeinen osa tätä kasvua. Eri ohjelmien kautta, joita on ollut voimassa ja joita jatketaan — muun muassa Tekesin alla on tämmöinen yrityskiihdyttämöohjelma, sen haku on parhaillaan käynnissä. Eli konkreettisena vastauksena edustaja Jaskarille: tämäntyyppinen asia on menossa.

Edelleen, olen nimennyt töihin tämmöisen pääomamarkkinastrategiatyöryhmän, ja heiltä on ennen kesää tulossa esityksiä, miten lisää investointeja, miten lisää pääomia Suomessa, miten lisää kasvuyrityksiä. Eli kyllä tässä on erilaisia hankkeita käynnissä ja konkreettisia päätöksiä.

Arvoisa puhemies! Kun hallitus oli kertovinaan kolme viikkoa sitten ajankohtaisesta taloustilanteesta, keskustan ryhmä esitti konkreettisia avauksia uuden kasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi. Missä viipyy investointien korotetut poistot? Missä viipyy yritysten verohelpotukset tutkimus- ja kehityspanoksiin? Missä viipyy ensimmäisen työntekijän palkkaamisen tuki koko maahan? Missä ne viipyvät?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Muistaakseni tuossa keskustan sinällänsä ihan hyvässä puheenvuorossa oli myös mainittu yhteisöveron lasku ja usko siihen, että yritysten ja yhteisöveron laskulla pystytään omalta osaltaan olemaan vauhdittamassa talouskasvua mutta huolehtimassa myöskin suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukyvystä. Hallitus on ensi vuoden budjettiesitykseen sisällyttänyt yhteisöveron yhden prosenttiyksikön laskun, ja sitä kautta pyrimme säilyttämään omalta osaltamme myöskin suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukykyisenä.

Olemme myös selvittämässä paraikaa tutkimus- ja kehityspanostusten verovähennystä. (Mauri Pekkarisen välihuuto) — Jos saan vastata, edustaja Pekkarinen, se on tarkoitus selvittää huolella, koska emme myöskään halua tehdä sutta eli sellaista verovähennystä, joka ei aidosti tuota niitä tuloksia, joita sillä ollaan tavoittelemassa.

Arvoisa herra puhemies! Iloitsin meidän kaikkien lailla siitä, että Turkuun saatiin STX:lle tilaus, on myös saatu Raumalle. Se on aivan erinomainen asia. Duunareita, rautakouria, pitää puolustaa, se on yhteinen isänmaallinen asia. Mutta, arvoisa ministeri, on se nyt kumma, ettei sosialisteille sekään kelpaa, että työmiestä ylistetään. (Hälinää — Välihuutoja)

Arvoisa ministeri — jos saisin puhua rauhassa — kysyn teiltä: Missä viipyy se EU-päätös siitä tuesta, joka on meille luvattu, ja kuinka kauan se makaa siellä, ennen kuin me pääsisimme tekemään vielä uusia tilausvaltuuksia? Se on maannut EU:n byrokratiassa vuosilinttuulla. Mitä hallitus on tehnyt, että se sieltä tulee?

Liikenneministeri Merja Kyllönen

Arvoisa herra puhemies! Täytyy sydämestä kiittää, että edustaja Soini niin ilolla vastaanottaisi EU-tukea, kun täällä on kuultu toisenlaistakin viestiä. (Naurua)

Tämän ympäristötuen osalta neuvottelut ovat edelleen käynnissä. Me olemme aktiivisesti vieneet asiaa eteenpäin monilla eri kentillä, ja tällä hetkellä on olemassa positiivinen pohjavire, jota toivon myös perussuomalaisten tukevan sitten julkisessa keskustelussa, että Euroopan unionista vastaus tulisi nyt mahdollisimman pian, tämän vuoden puolella. Me emme todellakaan ole makaamassa, eikä tämä päätös myöskään ole makaamassa, vaan Euroopan unionissa tehdään tarkka selvitys siitä, ettei myöskään näitä kilpailulainsäädännön pelisääntöjä tässä asiassa rikota.

Arvoisa puhemies! Pientä valonpilkahdusta lukuun ottamatta viimeaikaiset uutiset työllisyyden heikkenemisestä ovat olleet huolestuttavia. Niin kuin valtiovarainministeri tässä totesi, nyt jos koskaan tarvittaisiin vakauttavaa tuloratkaisua, tarvittaisiin yhteistyötä yli ideologiarajojen. Ja kun tässä nyt näyttää siltä, että työnantajat ovat aika tavalla juuttuneet omiin ideologisiin poteroihinsa, niin kysyisin hallitukselta:

Onko porkkanan lisäksi suunniteltu keppiä siltä varalta, etteivät työnantajat tule tässä asiassa järkiinsä?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä palkansaajakeskusjärjestöt ja työnantajakeskusjärjestöt käyvät keskustelua siitä, että maahan saataisiin senkaltainen työmarkkinaratkaisu, jolla turvataan Suomen kilpailukyky, parannetaan palkansaajien ostovoimaa, saadaan sellaista ennustettavuutta ja vakautta yhteiskuntaan, jota nyt totta tosiaan Suomessa tarvitaan, kun maailmantalous on turbulenssissa ja me emme tiedä, mitä sitä kautta maailma tuo eteemme.

Hallitus on omalta osaltaan ilmoittanut, että me olemme halukkaita yhteensovittamaan hallituksen talouspolitiikkaa työmarkkinapolitiikkaan. Olemme valmiita tukemaan sellaista kokoavaa ratkaisua, joka on koko yhteiskunnan edun mukainen, mutta nyt pallo kyllä aidosti on työmarkkinajärjestöillä. Jos ne pääsevät yhteiseen sopimukseen, niin sen jälkeen valtiovalta voi olla omin toimin tuota sopimusta tukemassa, mutta se, päästäänkö tuohon sopimukseen, riippuu täysin keskusjärjestöistä.