Arvoisa puhemies! Suomi on ajanut YK:ssa sopimusta, joka estäisi asekaupan niiden maiden kanssa, jotka syyllistyvät ihmisoikeusloukkauksiin tai kansainvälisen lain loukkauksiin. Israel kuuluu selvästi näiden maiden joukkoon. Tästä huolimatta Suomi on aikeissa ostaa tänä syksynä miehittämättömiä lentokoneita Israelista yli 17 miljoonalla eurolla. Kilpailutuksen viimeisessä vaiheessa jäljellä on enää kaksi yhtiötä, jotka kumpikin markkinoivat itseään läheisellä yhteistyöllä Israelin armeijan kanssa.

Kysynkin ministeri Wallinilta: Eikö puolustusministeriö nakerra Suomen ulkopoliittista uskottavuutta käydessään asekauppaa vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin osallistuvien israelilaisyhtiöiden kanssa?

Puolustusministeri Stefan Wallin

Arvoisa puhemies! Suomi on aikeissa liittyä Ottawan henkilömiinat kieltävään sopimukseen, ja tällä tavalla Puolustusvoimat menettäisi osan suorituskyvystään. Tätä suorituskykyä korvaamaan olemme hankkimassa tällä hetkellä erinäisiä asejärjestelmiä: muun muassa viuhkapanoksia, kotimaisia sellaisia on hankittu, panssariaseiden kaukolaukaisimia hankitaan, myöskin pimeävälineistöä hankitaan. Samalla hankintalistalla on tosiaankin näitä lennokkeja, jotka suorittaisivat tällaisia tiedustelutehtäviä. Tämä hankinta on vielä kesken, mutta totta on, että eräs israelilainen yritys on loppusuoralla. Tässä suoritetaan normaalia kilpailuttamista ja noudatetaan samoja periaatteita, hinta—laatu-suhteeseen perustuvia kriteereitä, kuin muutenkin näissä hankinnoissa.

Sen sijaan Israel ei ole minkäänlaisen kansainvälisen embargon kohteena, tämä kyseinen yritys ei ole Suomen tietojen mukaan myöskään minkäänlaisten pakotteiden tai embargon kohteena, joten juridisia esteitä tälle hankinnalle ei näin ollen ole. (Puhemies: Arvoisa ministeri, aika!) Mikäli on tarvetta, konsultoidaan ulkoasiainministeriötä näissä asioissa, ja tarvittaessa kauppoja voidaan myöskin käsitellä hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa, mutta juridisia esteitä tälle asialle ei ole.

Arvoisa puhemies! Halusin Kontulalle vähän muistuttaa, että Israel on itsenäinen ja suvereeni valtio, jolla on oikeus puolustaa kansalaisiaan ja myös velvollisuus siihen. Olisin ymmärtänyt kysymyksesi siitä käsin, jos olisit maininnut sen tilalla sanan "Hamas". Mielestäni meidän ei tule Suomessa aloittaa semmoista politiikkaa, jossa me rupeamme suvereenia valtiota moittimaan siitä, että se puolustaa omia kansalaisiaan terrorilta.

Kysynkin ministeriltä, kun täällä on Tuomioja paikalla: Millaiset suhteet meillä on Israeliin? Oletteko ymmärtänyt Israelin aseman nytten tässä YK:ssa olevassa käsittelyssä, kun Palestiina haki tätä jäsenyyttä sinne YK:hon ja itsenäisen valtion asemaa? Millaiset suhteet meillä on tänä päivänä Israeliin?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Jos katsotaan, että tämä liittyy alkuperäiseen kysymykseen, niin kyllä minä uskon, että me Suomessa ymmärrämme erinomaisen hyvin Israelin aseman. Meillä on varsin hyvät ja asialliset suhteet, ja me olemme hyvin aktiivisesti tukeneet ja haluamme tukea rauhanprosessia Lähi-idässä. Mutta voi esittää sen kysymyksen, ymmärtääkö Israel itse omaa asemaansa, kun se esimerkiksi jatkaa siirtokuntien laajentamista vastoin kaikkea kansainvälistä oikeutta, turvaneuvoston näkemyksiä ja päätöksiä ja on tällä lailla tällä hetkellä estämässä Israelin eniten tarvitseman rauhanneuvotteluprosessin käynnistymistä.

Puhemies! Palaisin tähän asekysymykseen. Rypäleaseet aiheuttavat suurta inhimillistä kärsimystä, ja selvitysten mukaan jopa 98 prosenttia rypäleaseiden uhreista on siviilejä. Rypäleaseet ovat jättäneet kammottavan perinnön muun muassa entisen Jugoslavian ja Libanonin alueella. Rypäleaseet kieltävässä Oslon sopimuksessa on mukana yli sata maata mutta ei Suomi. Miksi Suomi profiloituu maailmalla tätä tärkeää aseriisuntasopimusta vastaan?

Herra puhemies! Kysyisin myös: Miksi Suomi pitää hallussaan siviileille vaarallisia asetyyppejä, jotka ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia, ja aikooko Suomi vihdoinkin luopua näistä järjettömistä rypäleaseista ja liittyä Oslon sopimukseen?

Puolustusministeri Stefan Wallin

Arvoisa puhemies! Nämä rypäleaseet sotketaan aika usein tähän maamiinakeskusteluun Suomen osalta, mutta tosiasia on se, että niitä on hankittu Suomeen vuosituhannen vaihteessa. Niitä ei enää hankita ja niitä ei olla aikeissakaan hankkia Suomeen. Oslon sopimus on voimassa, ja Suomi ei ole siihen liittynyt, mutta neuvottelut jatkuvat Genevessä. Mikä tämän neuvotteluprosessin lopputulos on, se jää nähtäväksi, mutta neuvottelut ovat kesken, ja Suomi on myöskin näissä neuvotteluissa mukana.

Arvoisa puhemies! Jokaisella jäsenvaltiolla on mahdollisuus tulkita EU:n asevientiä koskevaa sopimusta myös tiukempien kriteerien mukaisesti, joten juridista estettä ihmisoikeuksien kunnioittamiselle ei ole. Toinen kilpailutuksessa loppusuoralle säilyneistä yhtiöistä mainostaa tuotteitaan sillä, että niitä on testattu Israelin puolustusvoimien taistelussa. Miehittämättömiä lentokoneita käytettiin muun muassa 2008—2009 vuodenvaihteessa tapahtuneessa Gazan hyökkäyksessä, jossa kuoli 1 417 ihmistä. Eikö Suomi voisi toimia niin, että sillä olisi samanaikaisesti johdonmukainen linjaus sekä kansainvälisiin sopimuksiin että myös omiin ulkopoliittisiin linjauksiinsa ja tavoitteisiinsa nähden?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Tietysti asevienti ja aseyhteistyö ja aseiden tuonti ovat kansainvälisoikeudellisesti eri asemassa, ja aseviennin suhteen nämä EU:n käytäntösäännöt ovat sellaisia, joita Suomi tiukasti noudattaa, mutta se jättää todellakin harkintaa, jota Suomessa kyllä käytetään tiukemmin kuin monissa muissa maissa. Me emme vie aseita sellaisiin maihin, joissa niitä voidaan käyttää ihmisoikeusloukkauksiin tai käynnissä olevissa konflikteissa tai joissa on se mahdollisuus, että ne menevät eteenpäin sellaisiin paikkoihin, joissa näin tapahtuu. Suomella on tässä varsin tiukka linja, mutta on myöskin ymmärrettävää, että tätä täytyy arvioida vähän laajemminkin. Se koskee muutakin aseteknologista yhteistyötä, ja tällaista arviointia me myöskin parhaillaan teemme.