Arvoisa puhemies! Hallitus suunnittelee julkisuudessa olleiden tietojen mukaan kilometrikorvausten leikkausta osana säästöjä. Verovapaa kilometrikorvaushan on työnantajan työntekijälle maksama korvaus siitä, että työntekijä käyttää omistamaansa autoa työnantajan määräämän työmatkan tekemiseen. Leikkauksen uhriksi joutuisivat ne työssään omaa autoa käyttävät työntekijät, jotka ajavat yli 15 000 kilometriä vuodessa, esimerkiksi myynnin ammattilaiset ja keikkatyöläiset. Tässä käytännössä siirretään työnantajan kustannuksia työntekijöille. Kilometriraja tulisi toteutuessaan lisäksi passivoimaan omaa autoa käyttäviä työntekijöitä, ja vaarana on myös yritysten kustannusten lisääntyminen. Kysyn vastuuministeriltä: miksi haluatte rangaista näitä tiettyjä työntekijäryhmiä heidän työnsä luonteesta johtuvasta tarpeesta käyttää omaa autoa?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Hallitus teki kehysriihen yhteydessä päätöksiä, joiden tarkoituksena on taittaa velkaantuminen ja sitä kautta turvata pohjoismaisen hyvinvointivaltion eli Suomen rahoitus tulevaisuudessa. Yhtenä osana tätä kokonaisuutta oli myöskin tavoite saada 70 miljoonaa euroa säästettyä kilometrikorvauksista, joissa tällä hetkellä on rakenteessa olemassa ylikompensaatiota, ja meidän ajatuksemme oli, että tuon ylikompensaation purun kautta tuota säästöä valtiolle voitaisiin saada.

Tuo konkreettinen esitys ja tapa, jolla kilometrikorvauksista olemme säästöä hakemassa, on tällä hetkellä valmistelussa. Siitä tullaan antamaan esitys, joka tulee käymään myöskin laajalla lausuntokierroksella, ja siinä yhteydessä eri yhteiskunnan toimijoita on tarkoitus asiasta kuulla.

Arvoisa puhemies! Samaan aikaan, kun suunnitellaan kilometrikorvausten leikkauksia, muun muassa polttoaineen kallistuminen, verotus ja monet muut seikat ovat nostaneet kuljetuskustannuksia. Kansalaiset joutuvat maksamaan kaikki nämä korotukset erilaisten välttämättömyystuotteiden, kuten ruuan, hintatason nousuna. Autoilun kohonneista kustannuksista kärsivät erityisesti maaseudulla asuvat ihmiset. Joka puolella ei ole käytettävissä julkista liikennettä. Kysyn vastuuministeriltä: miten ministeri aikoo turvata kohtuulliset kuljetus- ja liikkumiskustannukset koko maassa?

Liikenneministeri Merja Kyllönen

Arvoisa herra puhemies! Edustaja nosti esille tärkeän kysymyksen liittyen maaseudulla asuvien mahdollisuuksiin liikkua muullakin kuin omalla autolla. Vastaan lähinnä siihen ja sitten tähän kustannuskysymykseen.

Tällä hetkellä me olemme käynnistämässä selvitystyötä siitä, millä tavalla voisimme kehittää kutsujoukkoliikennettä yhteistyössä liittyen koko yhteiskunnan maksamiin kuljetuksiin, koulukuljetuksiin, Kelan kuljetuksiin, erilaisiin muihin kuljetuksiin, ja millä tavalla pystyttäisiin rakentamaan tästä järkevä ja toimiva malli, joka palvelee koko yhteiskuntaa ja ihmisiä asuinpaikasta riippumatta toimivalla ja järkevällä tavalla.

Myös liikkumisen hintaa ja sen älykkäitä ratkaisuja ollaan selvittämässä. Elikkä perustimme työryhmän, joka tekee vuoden 2013 loppuun mennessä arvionsa siitä, onko Suomeen rakennettavissa oikeudenmukainen liikenteen hinnoittelumalli, joka palvelee järkevämmin ihmisiä ja toimijoita maassa asuinpaikasta riippumatta.

Arvoisa puhemies! Ministeri puhui tästä ylikompensaatiosta. Minä rohkenen epäillä, että sitä ei kovinkaan paljon tapahdu, johtuen siitä, että kuljetuskustannukset ovat nousseet kovin voimakkaasti. Useimmiten niillä ihmisillä, jotka tarvitsevat työmatkoilla autoa myyntityötä tehdessään tai muussa tehtävässä, se kuuluu vähän niin kuin tähän työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen. Tässä puututaan nyt vakavasti tällaiseen alueeseen, muun muassa SAK:han on vastustanut tätä hanketta.

Mitä tulee tuohon 15 000 kilometrin rajaan, jos se siitä leikataan puoliksi tuo kilometrikorvaus, niin se todellakin tulee vaikuttamaan voimakkaasti yritysten toimintaan. 15 000 kilometriä on kovin vähän. Keskimäärin esimerkiksi kauppaedustajat ajavat 50 000—60 000 kilometriä, hyvin monet ajavat enemmänkin. Tämä tulee vaikuttamaan erittäin hankalasti myös alueiden toimintaan ja maakuntien toimintaan. Olisiko parempi harkita sitten mieluummin, jos tarvitaan tällaista, jotain senttikohtaista leikkausta kaikilta yhteisesti?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Kuten tuossa aikaisemmin totesin, tämä konkreettinen malli, jolla tuo säästö kilometrikorvauksista ollaan tekemässä, on tällä hetkellä valmistelussa. Tarkoitus on laittaa tuo konkreettinen esitys, kun se on valmis, lausuntokierrokselle, ja siinä yhteydessä myöskin työmarkkinajärjestöillä on mahdollisuus antaa oma lausuntonsa tähän asiaan. Minä luulen, että koskaan ei ole helppo löytää säästöjä ja helppoja säästökohteita ei ole olemassa, mutta jotta me voimme taittaa velkaantumisen, se edellyttää myöskin säästöjen tekemistä, verojen korottamista, ja siitä tässäkin on kysymys.

Arvoisa puheenjohtaja! Ymmärretään kyllä varsin hyvin tässä taloudellisessa tilanteessa, että halutaan eri puolilta kerätä rahoitusta ja tässä tapauksessa myöskin tämä 70 miljoonaa euroa. Kuitenkin tällainen signaalivaikutus on erittäin tärkeä. Useat niistä, jotka todellakin ammatikseen joutuvat käyttämään paljon autoa, 50 000—70 000 kilometriä, eivät varmasti ehkä vapaaehtoisesti sitä tee. Eli nyt on kysymys myöskin siitä, kannustetaanko suomalaisessa yhteiskunnassa työntekoon. Tiettyjen tutkimusten mukaan jo 3 sentin alennus 45—42 senttiin kilometriltä voisi ajaa kenties tämän saman tarkoituksen, 70 miljoonaa euroa.

Olisiko tällainen yksi vaihtoehto, millä voisimme miettiä sitä, että emme ainakaan rankaisisi enempi työmatkalla olevaa henkilöä, joka käyttää paljon autoa?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Vaihtoehtoja on monenlaisia, ja niitä tietenkin nyt selvitämme, kun tätä konkreettista esitystä valmistelemme. Minusta tämän hallituksen yksi selkeä painopistealue ja tavoite suomalaisessa yhteiskunnassa on työnteon kannustaminen, työlinja, se, että me synnytämme Suomeen uusia työpaikkoja ja teemme myöskin monella tapaa työnteosta kannattavaa. Se on tämän hallituksen tärkeä tavoite.

Mutta kyllä tuossa kilometrikorvausjärjestelmässä ja -rakenteessa on myöskin olemassa ylikompensaatiota. Ja kun me jouduimme hakemaan säästökohteita, joiden löytäminen ei ole koskaan helppoa, niin kuin aikaisemmin jo totesin, niin totesimme, että yksi tapa hakea valtiolle lisätuloja on tämän ylikompensaation purkaminen. Miten se konkreettisesti tehdään? Niin kuin edustaja Jaskari totesi, vaihtoehtoja on monenlaisia, ja niitä olemme avoimin mielin valmiita tarkastelemaan.

Arvoisa puhemies! Polttoaineverojen nosto on jo sinänsä kilometrikorvausten leikkaamisoperaatio, ja vaikka ette tekisi tätä, niin ne sen polttoaineverojen noston kautta leikkaantuvat. Sen lisäksi te nyt leikkaatte kilometrikorvauksia. Tämä on tietynlaista keskittämispolitiikkaa teiltä. Pakotatte ihmiset asumaan tietyissä ryppäissä, missä on työpaikat ja näitten liikkuvien työntekijöiden kohteet.

Tässä, kun työpaikat voivat olla pitkälläkin, työvoiman liikkuvuus on taattava jotenkin. Miten te tuette tätä työntekijää, joka välttämättä tarvitsee autoansa liikkumiseen? Miten te tuette häntä? Ainakin moni sanoo ajavansa työntekijän etuja. Miten se näkyy?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! On totta, että sekä edellinen hallitus että nykyinen hallitus on joutunut myöskin kiristämään polttoaineiden verotusta. Tämä tehdään juuri siitä syystä, jotta valtion velkaantuminen pystytään taittamaan. Minä en kyllä näe tässä kilometrikorvausasiassa minkäänlaista keskittämisajatusta taustalla, päinvastoin. Tämän hallituksen ajatuksena on pitää koko Suomi asuttuna ja elinvoimaisena. (Keskustan ryhmästä: Ohhoh! — Sirkka-Liisa Anttila: Millä tavalla?) Me ajamme koko Suomen asiaa, kaikkien suomalaisten asiaa.

Jos katsomme elinkustannuksia, niin olen kyllä vakuuttunut siitä, että nuo elinkustannukset vain jakautuvat toisella tapaa maaseudulla ja suurissa kaupungeissa. Suurissa kaupungeissa asumiskustannukset ovat paljon kalliimmat kuin ne ovat esimerkiksi tällä hetkellä maaseudulla. Maaseudulla taas on totta, että varmasti liikkumiseen ja kulkemiseen kuluu suurempi osa omista tuloista kuin sitten esimerkiksi suurissa kaupungeissa ja pääkaupunkiseudulla. Mutta se, että tässä oltaisiin jonkinlaista keskittämispolitiikkaa harjoittamassa, ei kyllä todellakaan pidä paikkaansa.

Arvoisa puhemies! On aivan pöyristyttävää, että te sanotte sitä, että tämä ei ole keskittämispolitiikkaa, kun samaan aikaan vielä nämä polttoaineitten hinnatkin nousevat. Totta kai se on keskittämispolitiikkaa, jos on vaikeaa liikkua tuolla, missä on oman auton käyttö täysin välttämätöntä.

Mutta sitten totean tähän itse kilometrikorvausasiaan sen, että kun ensimmäisen kerran kuulin ministeri Kyllösen esittävän tätä, niin ajattelin, että tämä on hänen yksityisajatteluaan. Sitten hämmästyin, kun hallitus otti tämän omaksi linjakseen. Nythän on niin, että sekä SAK että Metalliliitto ovat jyrkästi ilmoittanut vastustavansa tätä, monet muut, EK, vastustavat, ja myös oppositio vastustaa. Myös monet hallituspuolueitten edustajat vastustivat, kun viime viikolla kävimme liikennepoliittista keskustelua. Nyt tämä lähtee lausuntokierrokselle, ja tämä on saanut jo niin sanotusti tyrmäävän vastaanoton.

Onko mahdollista, että lausuntokierroksen jälkeen peruutatte tämän typerän esityksen?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tästä keskittämisestä: Me olimme edustaja Vehviläisen kanssa viime vaalikaudella samassa oikein hyvässä hallituksessa. Muistan, kun nostimme polttoaineveroja 300 miljoonalla eurolla, eikä se silloinkaan ollut keskittämistä. (Välihuutoja) Se oli rahan keräämistä, niin kuin se on nyttenkin.

Hyvin monessa maassa käydään juuri vastaavaa keskustelua, että kyllä velkaantuminen pitää taittaa, mutta minä uskon, että kaikki mahdolliset tahot, joihin tämä korotus kohdistuu, vastustavat sitä. Niin Kreikassa on vastustettu, niin on Espanjassa ja Italiassakin vastustettu, niin että siellä ollaan sitten huonossa tilanteessa. Jos oikeasti ollaan vakavissaan sen suhteen, että valtion velkaantuminen taitetaan, niin silloin pitää hyväksyä se, että jotkut verot nousevat eli joku maksaa enemmän ja joitakin menoja leikataan eli joku luopuu. Semmoista veroa, jota korotetaan ja kukaan ei maksaisi yhtään lisää, ei ole olemassakaan. Nyt pitää päättää, ollaanko vakavissaan Suomen tulevaisuuden (Puhemies koputtaa) puolesta vai ei. Ja hallitus on.

Arvoisa puhemies! Nykyisin harvenevalla maaseudulla kuntaliitospaineissa kuntalaisten matkat terveyskeskuksiin ja lääkäripalveluihin pitenevät. Samaan aikaan julkisia kulkuyhteyksiä karsitaan ja polttoaineen hinta nousee jatkuvasti. Kansaneläkelaitos ja vakuutusyhtiöt korvaavat yksityisauton käytöstä 20 senttiä kilometriltä. Kysyn vastaavalta ministeriltä: Aiotaanko tätä korvausta nostaa, koska kulut lisääntyvät? Miten pieneläkeläiset pääsevät maaseudulla lääkäriin tässä tilanteessa?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Nämä matkakorvauksethan ovat meillä olleet yhtenä säästökohteena. Elikkä silloin hallitusohjelmaneuvotteluissa on jo sovittu, että myös matkakorvauksista, nimenomaan näistä Kela-korvattavista, joudutaan vähentämään. Siihen on tällä hetkellä meillä toimenpiteitä tehty, ja se tullaan sitten 2013 budjetissa laittamaan käyntiin.

Arvoisa puhemies! Kun tämä 70 miljoonan tulotavoite on tähän laitettu, niin tavallaan haluaisin kysyä valtiovarainministeriltä: kuinka se on mahdollista? Täytyy olla verotettavaa tuloa, jotta voi kertyä.

Työehtosopimukset lähtevät pääsääntöisesti matkakorvausten maksamisen osalta siitä, että maksetaan verottajan vuosittain vahvistamien verovapaiden kilometrien osalta kilometrikorvauksia, ja kun ei synny verotettavaa tuloa — kun eivät työnantajat maksa sitä — niin kuinka voidaan ajatella, että saataisiin verotuloja, kun ei ole verotettavaa tuloa ja työehtosopimukset eivät edellytä? Tämä tarkoittaisi työnantajalle lisäkustannuksia: 45 sentin sijaan maksaisivat 52 senttiä, koska siihen täytyy lisätä palkan sivukulut. Minun mielestäni olisi aika outoa, että hallitus tässä kohtaa toisi työmarkkinoille tämmöisen riita-aiheen. Juuri kun me olemme saaneet raamisopimuksen ratkaistua, tuotaisiin tämmöinen häiriötekijä työmarkkinoille.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Niin kuin totesin, tällä hetkellä kilometrikorvausjärjestelmä tai -rakenne on senkaltainen, että siellä myöskin maksetaan ylikompensaatiota, jota purkamalla meidän on tarkoitus tuota lisätuloa valtiolle saada. Mikä se tarkka malli on, siitä käymme nyt keskustelua. Se on virkavalmistelussa, ja ehkä edustaja Vehviläisen kohtuullisen kovalle kielenkäytölle voisin todeta: Mitään esitystä ei ole vielä olemassa, edustaja Vehviläinen. Sitä valmistellaan parhaillaan, ja siinä on tarkoitus myöskin kuulla eri osapuolia, myöskin työmarkkinajärjestöjä, sekä työntekijöitä että työnantajia. Viimeksi tänään valtiosihteerini on vastaanottanut palkansaajaliikkeen vetoomuksen tähän asiaan liittyen, ja nyt tätä valmistelua tehdään. Mikä lopputulos ja minkälainen esitys tulee olemaan, se jää nähtäväksi.

Arvoisa herra puhemies! Jotta tiedetään, mistä keskustellaan, niin eikö kysymys ole nyt nimenomaan kilometrikorvausten verovapaasta osuudesta, ei itse kilometrikorvausten leikkaamisesta? Onko niin, että hallituksen suunnitelmissa on säilyttää nykyisellään käyttökustannuksiin kohdistuva verovapaa kilometrikorvaus — elikkä se, joka korvaa polttoaineita ja muita käyttökuluja — ja puuttua ainoastaan siihen osuuteen, joka on niin sanottua pääomakorvausosuutta?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Puhemies! Edustaja Backman on täysin oikeassa.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri, jälleen kerran te kerrotte totuudesta vain sen toisen puolen. On aivan totta, että viime vaalikaudella edellinen hallitus nosti polttoaineveroa, (Miapetra Kumpula-Natri: Ja rutkasti!) mutta, arvoisa valtiovarainministeri, eikö olisi kohtuullista kertoa esimerkiksi tämän tilaisuuden katsojille, jotka televisiosta tätä katsovat, että samalla kun edellinen hallitus korotti esimerkiksi tätä dieselveroa, samalla se laski nimenomaan auton käyttövoimaveroa, samalla se laski käyttövoimaveroa? Nyt te toimitte niin, että te nostatte veroa, mutta ette laske käyttövoimaveroa, eli se kompensoitiin se polttoaineen vero käyttövoimaveron laskulla edellisellä vaalikaudella. Mutta nyt te panette vielä paremmaksi, samalla te vielä otatte pois kilometrikorvauksista. Kahta kautta, niin kuin täällä on sanottu, rankaisette niitä, jotka tarvitsevat pitkiin työmatkoihin autoja, ja niitä, jotka tarvitsevat auton käyttöä asiointimatkoilla.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Ehkä olisi hyvä myös tässä yhteydessä todeta, miksi näitä veronkorotuksia tehdään. (Mauri Pekkarinen: Joo, joo, mutta se on toinen tarina!) Niitä tehdään sen takia, että tämän hallituskauden alkaessa, tämän hallituksen aloittaessa, edellisen hallituksen perintö oli 8 miljardin euron alijäämä valtiontaloudessa, ja sen takia tämä hallitus korottaa veroja hyvin laajalla pohjalla. Me joudumme nostamaan monenlaisia veroja, mutta me teemme ne mahdollisimman oikeudenmukaisesti ja niin, että työnteko Suomessa on kannattavaa. Ja tämä tehdään kaikki sen takia, että velkaantuminen saadaan taitettua ja hyvinvointivaltion rahoitus turvattua.

Arvoisa puhemies! Oman auton käyttöä tuetaan edelleen monin tavoin. Kilometrikorvaukset ovat tänään esillä, myös työmatkakuluvähennykset ja autoetu kohdistuvat oman auton käyttöön. Kaikilla näillä tuilla on vissi peruste. On tietysti tärkeää, että työntekijä saa korvauksen työmatkoilla oman auton käytöstä. On myös perusteltua, että työnhakija pystyy ottamaan vastaan työpaikan, joka on tarjolla vähän kauempaa. Mutta on erityisesti tällaisena vaikeana taloudellisena aikana syytä keskustella myös siitä, ovatko tuet ajan tasalla ja ovatko ne kohtuullisia. Varmasti tämä keskustelu auttaa valtiovarainministeriötä tässä jatkovalmistelussa.

Joissakin puheenvuoroissa on väitetty, että nyt esitetyt tai harkitut ratkaisut ovat keskittämistä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että esimerkiksi työmatkakuluvähennyksiä ei makseta eniten syrjäseuduilla, niitä ei makseta eniten maaseudulla, vaan täällä Uudellamaalla.

Mutta, arvoisa puhemies, kysyisin ministeriltä, voitaisiinko näitä autoilun tukia porrastaa nykyistä paremmin ympäristönäkökulmasta. Aiemminhan auto- ja ajoneuvovero on porrastettu päästöjen mukaan. Voitaisiinko työmatkakuluvähennyksen ja kilometrikorvauksen saada myös ympäristöelementtiin nivottua?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Minusta lähtökohdan pitää olla se, että kaikessa verotuksessa ympäristönäkökohtaa tulisi mielestäni edistää oikeudenmukaisuuden ohella. Autoverotuksessahan ympäristönäkökohta on jo olemassa, mutta jos keksitään joku tapa, jolla myöskin kilometrikorvauksessa huomioidaan ympäristönäkökohdat, niin mielelläni otan ideoita vastaan.

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa ovat nyt menneet vähän sekaisin tämä kilometrikorvausasia ja sitten väitteet siitä, että puhutaan yleisestä keskittämispolitiikasta. Jos tämä kilometrikorvauksen leikkaus tehdään sillä tavalla, että 15 000 kilometriin saa täyden korvauksen ja sen jälkeen puolet, niin se on kova isku myynnin ja markkinoinnin ammattilaisille ja muille, jotka tarvitsevat autoa. Jos se sen sijaan tehdään niin kuin täällä muun muassa edustaja Jaskari otti esille, että 3 senttiä leikataan kaikilta, niin silloin se kannustaa niitä siirtymään julkiseen liikenteeseen, joille se on mahdollista, mutta ei kohdistu niihin, joiden on pakko käyttää autoa lähellekään niin voimakkaasti. Eli toivon, että tämä menee eteenpäin.

Mutta sitten jos puhutaan siitä, mikä on keskittämispolitiikkaa, niin keskittämispolitiikkaa olisi se, että leikattaisiin työmatkavähennystä, koska sehän on juuri se, minkä avulla päästään kauempaa käymään töissä. Haluan nyt varmuudeksi vakuudeksi kysyä vielä: eihän tähän työmatkavähennykseen olla puuttumassa?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt kehysriihen yhteydessä merkittävät veroratkaisut, ja mitään uusia veroratkaisuja ei ole näköpiirissä.