Jyrki Yrttiaho /vr:
Arvoisa herra puhemies! Viikko sitten Sunnuntaisuomalainen uutisoi
Suomen ja Naton valmisteilla olevasta niin sanotusta isäntämaasopimuksesta,
joka on tarkoitus allekirjoittaa ja saattaa voimaan jo nyt toukokuussa. Se
mahdollistaa lehtitietojen ja puolustusministeriön asiantuntijan
mukaan Suomelle Naton sotilaallisen avun vastaanottamisen ja muun
muassa Nato-joukkojen kauttakulun, ilmatilan, satamien ja lentokenttien
käytön ja Nato-joukkojen majoittamisen ja huoltamisen
Suomen alueella. Sopimuksen valmistelusta eduskunta ei ole saanut
minkäänlaista ennakkoinformaatiota. Niin ulkoasiainvaliokunta
kuin puolustusvaliokuntakin on pidetty täysin sopimusvalmistelujen
ulkopuolella. Kysynkin asianomaiselta ministeriltä: miksi
sopimusvalmistelut on salattu eduskunnalta, ja vielä, mihin
me tätä sopimusta ylipäätään tarvitsemme?
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
Herra puhemies! Sopimusta ei ole suinkaan valmisteltu millään
lailla salassa, ja Välisuomalainen on saanut tiedot ihan
julkisista asiakirjoista, joita se on pyytänyt käyttöönsä,
ja nämä samat asiakirjat ovat luonnollisesti myöskin
eduskunnan käytössä. Asiassa ei ole vain
tapahtunut sen jälkeen, kun tästä on
eduskuntaa informoitu, siis jo 2002-selonteosta alkaen — toistuvissa,
sitä seuranneissa selonteoissa — siitä,
että kun linjauksenamme on, että Suomi on valmis
ottamaan vastaan apua kriisitilanteessa, ei ainoastaan Nato-kumppanuuteen
liittyen — se perustuu siihen sopimukseen — vaan
myöskin Euroopan unionilta tai kaikilta YK:n jäsenvaltioilta
ihan YK:n peruskirjan mukaisen oikeuden pohjalta, niin tässä tapauksessa on
kysymys siitä soveltamisesta, millaisin ehdoin tämä voisi
tapahtua, elikkä ihan niistä teknisistä järjestelyistä,
joita se vaatii.
Sen sijaan tämä sopimus ei velvoita ketään
antamaan, ei velvoita Suomea pyytämään
eikä velvoita ketään vastaanottamaan
minkäänlaista sotilaallista aktiivisuutta tai
läsnäoloa meidän alueellamme ilman meidän
omaa päätöstämme, ja meillä on
täysin selkeä lähtökohta siitä,
että Suomi ei milloinkaan tule sallimaan, että meidän maaperäämme
käytettäisiin minkäänlaisiin
sotilaallisiin valmisteluihin, jotka suuntautuvat mitään
muuta maata vastaan. Tätä on viimeksi muun muassa
2010 eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle käydyssä katsauksessa
käyty lävitse. Tämä ei ole mikään
jäniksen selässä oleva asia. (Puhemies
koputtaa) 2016 mennessä Suomen ja Ruotsin on ollut määrä valmistella
tämä yhteistyöasiakirja, ja siitä tullaan
käymään taatusti erittäin laaja
keskustelu ja kaikki tiedot toimittamaan eduskunnalle.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Pyydän edustajia, jotka tästä aiheesta
haluavat esittää lisäkysymyksiä,
ilmoittautumaan nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta.
Timo Soini /ps:
Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että ulkoministeri
Tuomioja kertoi, ja ehkä vielä puolustusministeri
Haglund voisi kertoa, mistä tässä sopimusasiassa
on kysymys — onko tämä sopimus, vai onko
tämä pöytäkirja, kuka sen allekirjoittaa,
mitä se merkitsee, ja onko tällaisia vastaavia
järjestelyjä Naton kanssa muilla mailla — jotta
tämä mystisyys tämän asian ympärillä voidaan
poistaa.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Ministeri Tuomioja, ja nyt 1 minuutti.
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
Herra puhemies! Tämä liittyy samanlaisiin
kumppanuustavoitteisiin, joita kaikilla muillakin Naton kumppanimailla
on. En ihan tiedä tarkalleen, mikä on kaikkien
sopimustilanne tällä hetkellä, mutta
Ruotsin kanssa vastaavaa yhteistoiminta-asiakirjan muotoa, sanotaan
sopimusta, on myöskin valmisteltu. Siitä riippumatta,
mikä sen päätöksenteon muoto
on, on täysin selvää, että tällaisissa
kysymyksissä kaikki ne asiakirjat tullaan toimittamaan
ja kaikki keskustelut ja poliittinen kanta tullaan varmistamaan
ja ankkuroimaan eduskunnan ja sen valiokuntien kautta. Ei meillä ole
minkäänlaista tarkoitusta eikä kenelläkään pienintäkään
halua, että tässä toimittaisiin tavalla,
jossa pimitettäisiin mitään tietoa täysin
avoimesta asiasta.
Puolustusministeri Carl Haglund
Arvoisa puhemies! Vielä täydennyksenä,
mihin tätä tarvitaan. Näin ei-kriisiaikana
tämä on keskeinen asiakirja, mitä tulee
meidän harjoitustoimintaan ja harjoitusyhteistyöhön,
mitä siis harjoitetaan yhä enemmän. Tämä on
myös asiakirja, jota tultaisiin soveltamaan ei vain Naton
kanssa käytävään harjoitusyhteistyöhön
vaan myös muiden EU-maiden ja Pohjoismaiden kanssa käytävään yhteistyöhön,
koska tätä Naton yhteisymmärryspöytäkirjaa
sovelletaan myös muiden toimesta kuin Naton toimesta. Sitten
mahdollisen kriisin aikana, jos Suomi semmoiseen päätyisi,
tämä asia toimii juuri niin kuin ulkoministeri
tässä ensimmäisessä vastauksessaan
kuvasi.
Pertti Salolainen /kok:
Herra puhemies! Tämä sopimushan on sinänsä erittäin
myönteinen asia. On hyvä, että se tullaan
nyt solmimaan.
Kiinnittäisin vain huomiota siihen, että meillä on
hallinnossa kymmenittäin ellei sadoittain asioita, jotka
ovat valmistelussa. Kokonaan toinen asia on sitten se, kun tällainen
valmistelussa oleva asia tulee päätöksentekoon — nyt
tämä asia on tulossa päätöksentekoon
ymmärtääkseni ensi kuussa — ja
harmillista on se, että tällainen asia tulee julkisuuteen
tiedotusvälineitten kautta, varsinkin kun on vanhempikin
tapaus, joka koski vakoilua ulkoministeriössä,
mikä tuli niin ikään tiedotusvälineitten
kautta. Jokainen ymmärtää, että on
harmillista istua sellaisessa valiokunnassa, jonka pitäisi
tietää näistä asioista mutta
joka ei sitten kuitenkaan sitä viimeistä tietoa
ole saanut.
Mutta korostan sitä, että tämä sopimus
on myönteinen ja on hyvä, että se tulee
voimaan. Kysyn, onko tämä Ruotsin sopimus täysin
identtinen ja minkälaisia muita vastaavia sopimuksia on
Euroopassa olemassa.
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
Herra puhemies! Kysymyksessä on siis yhteisymmärrysasiakirjan
muotoinen järjestely, joka ei ole siis verrattavissa valtiosopimukseen
mutta perustuu siihen valtiosopimukseen, joka aikanaan on täällä käyty
lävitse, kun Naton kumppanuuteen on liitytty. Toistan edelleen
sen, että kyseessä ei ole ollut minkäänlainen
vuoto vaan täysin julkiset asiakirjat, jotka kuka tahansa
pyynnöstään voi saada käyttöönsä.
Se, että näitä ei ole tässä nyt
erikseen valmisteltu, johtuu siitä, että en ole
esittelevänä ministerinä ollut aikeissakaan tässä kuussa
tuoda tai ensi kuussa tuoda tätä asiaa päätökseen.
Tämä on valmistelua, joka jatkuu vielä ainakin
syksyyn asti, ja ennen kuin siitä tehdään
mitään ratkaisuja, niin se käydään,
kuten totesin, täällä eduskunnan valiokuntien
kanssa lävitse.
Annika Lapintie /vas:
Herra puhemies! Kun kuuntelin tuossa ministeri Tuomiojaa, niin
siellä tuli sellainen lause, että viimeksi ulkoasiainvaliokuntaa
on informoitu tästä asiasta vuonna 2010, ja ymmärsin
niin, että nimenomaan sen takia ei ole hallituksessa käsitelty
eikä ole ulkoasiainvaliokunnassa käsitelty, kun
ei ole poliittisesti ollut tarkoitus tässä edetä.
Sen takia herättää kyllä hämmennystä,
että miksi nyt esimerkiksi ministeri Haglund tuo voimakkaasti
esille, että tämä on ihan välttämätön
sopimus, jotta voidaan tätä harjoittelua yhteistyössä tehdä,
kun ainakin, mitä minä itse ymmärrän,
tätä harjoittelua tehdään koko
ajan Pohjoismaiden kesken, tehdään EU:n kesken,
myös Nato-yhteistyössä tehdään harjoituksia.
Mihin tätä sopimusta nyt ykskaks yllättäen
tarvitaan? Senkö takia, kun vasemmistoliitto lähti
hallituksesta, (Hälinää) lähdette
sitä viemään eteenpäin? Jos
tätä ei ole tarkoitus valmistella, niin minkä ihmeen
takia tätä sitten käsitellään?
Puolustusministeri Carl Haglund
Arvoisa puhemies! Nyt edustaja Lapintie kyllä lainaa
minua vähän väärin, ja ehkä ymmärtääkin
väärin, joko tietoisesti tai tahtomattaan, mutta
pointti on siis se, että tämä on lähtenyt
selonteosta 2001. Aina sen jälkeen tämä on
ollut meidän kumppanuustavoitteissamme ja on todettu, että vuoteen 2016
mennessä Suomi allekirjoittaa tämän yhteisymmärryspöytäkirjan,
niin kuin myös Ruotsi tekee. Nyt on 2014, ja näin
ollen on ihan loogista, että kun se 2016 lähestyy — 13
vuotta tätä on veivattu — niin pikkuhiljaa
tämä on valmistumassa.
Tämä on vuosien saatossa ollut täällä eduskunnassa
käsittelyssä, niin että siltä osin
kuin se on velvoittava, se hyväksyttiin täällä vuonna 2005.
Sen jälkeen sitä on edelleen valmisteltu, ja nyt
se on valmistumassa. Siltä osin kuin se vaikuttaa meidän
rauhanajan yhteistyöhön, niin se parantaa meidän
edellytyksiämme harjoitella yhdessä. Olette ihan
oikeassa siinä, että nytkin kyetään
siihen. Se päätavoite lähtee sieltä selonteosta,
missä puhutaan siitä, että kriisin aikana
on parempi kyky vastaanottaa apua, ihan niin kuin ulkoministeri
tässä kuvasi.
Seppo Kääriäinen /kesk:
Herra puhemies! Kuten täällä on
sanottu, edellisen kerran asiasta on informoitu eduskuntaa viime
vaalikaudella 2010. Nyt asia on kypsymässä seuraavaan
vaiheeseen. Kyllähän se tärkeää on,
että hallitus kuitenkin hyvissä ajoin informeeraa
eduskuntaa ja asianomaisia valiokuntia näin tärkeässä ja
näin herkässä asiassa, ettei pääse
syntymään sitten tämmöisiä hässäkkätilanteita.
Nythän media jälleen kerran pakotti hallituksen
kertomaan eduskunnalle tämän asian, sen, kuinka
asioitten todellinen laita oikeastaan on. Siitä syntyy
semmoista epäluuloa, epäluottamuksen ilmapiiriä hallituksen
ja eduskunnan väliin, vaikka sitä ei välttämättä edes
halutakaan.
Ulkoministeri omassa blogissaan sanoo, että "en pidä asian
käsittelyä kiireellisenä, vaan siitä aiemmasta
aikataulusta vuoteen 16 voidaan pitää kiinni".
Puolustusministeriön kannanotossa tulee vähän
toisenlaista sanomaa kiireellisyydestä. Mitä tämä ristiriita
oikein tarkoittaa?
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Nyt tähän kysymyksen alkuosaan
vain se, että jos katsotaan tätä vuoden
2012 selontekoa, niin siinä todetaan, että "Naton
suunnittelu- ja arviointiprosessin ja operatiivisen voimavarakonseptin
avulla sekä osallistumalla Naton nopean toiminnan joukkoja
täydentävään toimintaan Suomi
kehittää yhteistoimintakykyään
ja parantaa mahdollisuuksiaan osallistua sotilaalliseen kriisinhallintaan
riippumatta siitä, onko kyse Naton..." ja näin.
Eli tämä on ollut valiokunnan käsittelyssä. Tämä asia
on ollut eduskunnan käsittelyssä. Tässä ei
ole mistään median pakottamisesta kysymys, vaan
siitä, että media on käyttänyt
aivan oikein julkisia asiakirjoja hyväkseen. Hallitus tuo nämä valiokunnan
kuultavaksi ja päätettäväksi siinä vaiheessa,
kun hallitus itse on päättänyt asioista,
mitä ei ole vielä siis tapahtunut. Moni hässäkkä poistuisi
ihan sillä, että kysyttäisiin ja saataisiin
vastaus.
Toivon mukaan tämä nyt viimeistään
selventää, mistä tässä on
ollut kysymys. Eli vähän kevyempää suhtautumista
siinä mielessä, (Puhemies koputtaa) ettei aina
vedetä liipaisimesta, kun kuvitellaan, että joku
liikkuu.
Annika Lapintie /vas:
Herra puhemies! Kun pääministeri tuossa luki
selontekoa pätkittäin, osittain, niin eihän
siellä tästä sopimuksesta puhuta yhtään
mitään. Ministeri Tuomioja tuossa juuri sanoi,
että tarkoituksena ei ole ollut tuoda tätä kiireellisesti
mihinkään päätettäväksi,
ja sen takia, koska ei ole edes ollut tarkoitus tuoda tätä, niin
sitä ei ole käsitelty hallituksessa — vai
onko sitä asiaa käsitelty hallituksessa? Miten
tällainen ykskaks yllättäen nyt voisi
tänne putkahtaa päätettäväksi,
jos sitä poliittisesti ei ole käsitelty hallituksessa
ja on epämääräisiä kirjauksia
selonteossa, joissa ei tämän sopimuksen voimaantulosta sanota
yhtään mitään?
Ihan loppuselvennykseksi toteaisin, että minun mielestäni
tämä sopimus ja sen valmistelu on ihan turhaa
ja sitä ei pidä jatkaa ja sitä ei pidä hyväksyä.
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
Herra puhemies! Hallitus ei ole tätä käsitellyt,
koska ei ole mitään uutta asiaa, jota vielä käsiteltäisiin. Kun
olen tässä esittelevänä ministerinä saanut kuulla,
että tässä aletaan olla valmis, olen
silloin todennut, että tällä asialla
ei ole nyt sellainen kiire, vaan sitä katsotaan sitten
ehkä syksyn aikataululla. Esittelevänä ministerinä olen
tämän todennut juuri muun muassa siitä syystä,
että voimme käydä täällä ja
kaikissa valiokunnissa tarpeelliset selvitykset ja keskustelut.
On ihan totta, kuten edustaja Kääriäinen
sanoi, että näissä asioissa on aivan
liian paljon epäluuloja, ja varsinkin tietysti näinä aikoina,
jolloin on sitten muitakin asioita ilmassa, kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Minusta avoimuus on tässä paras lääke,
ja sitä me haluamme hallituksen puolelta. Me olemme aina
valmiita toimittamaan mitä tahansa vastauksia, mitä tahansa
aineistoa eduskunta tai sen valiokunta tai yksittäiset
kansanedustajatkin toivovat, koska todellakin avoimuus on se tapa,
jolla me poistamme tähän liittyvät tarpeettomat
epäluulot.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Edustaja Sinnemäki. (Jouko Skinnari: Arvoisa puhemies...) — Anteeksi,
puheenvuoro oli edustaja Sinnemäellä. (Naurua)
Skinnari ja Sinnemäki, hyvin lähellä toisiansa,
mutta...
Anni Sinnemäki /vihr:
Arvoisa puhemies! Edustaja Sinnemäkenä: Itse
olen vakuuttunut siitä, että Suomi on sellainen
maa, jossa olennaisia ulkopoliittisia ja olennaisia turvallisuuspoliittisia
päätöksiä ei pystytä tekemään
niin, että eduskunta ei ymmärtäisi, mistä on
kysymys. Kyllähän me täällä teemme
tietoisia päätöksiä yhteistyöstä,
ja minun on vaikea ymmärtää sitä ajattelutapaa,
että tässäkään asiassa
olisi kysymys jostain, että joku olisi yrittänyt
ujuttaa meille jotain sellaista sopimusta, jota sitten itse emme
huomaisi. On mielestäni arvokasta, että teemme
turvallisuuspoliittista yhteistyötä. Uskon, että tästäkin
yhteistyöpöytäkirjasta tulee hyvä.
Olisin tässä yhteydessä kysynyt pääministerin arviota
ja ehkä myös ulkoministerin arviota siitä, kuinka
tässä laajemmassa yhteisessä ulko- ja
turvallisuuspolitiikassa näinä Ukrainan kriisin
aikoina Euroopan unioni (Puhemies koputtaa) on onnistunut.
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Unioni on onnistunut siinä, että se
on kyennyt tekemään yhteisiä linjauksia
ja kyennyt pysymään niissä. Meidän
vahvuutemme EU:na tämänkaltaisissa kriiseissä ovat
tämmöisiä, sanoisiko, talouteen ja pehmeämpiin
keinoihin pohjautuvia vahvuuksia, kuten oikeusvaltioon ja kansainvälisen
oikeuden kunnioittamiseen liittyviä kysymyksiä.
EU on peräänkuuluttanut neuvottelupohjaista ratkaisua,
peräänkuuluttanut Ukrainan suvereniteettia, peräänkuuluttanut
Ukrainan itsemääräämisoikeutta
ja peräänkuuluttanut kansainvälisen oikeuden
toteuttamista, ja jotta nämä kaikki tavoitteet
voisivat toteutua, se vaatii sitä, että neuvotellaan,
Ukraina ja Venäjä ensi sijassa, mutta myös
kansainvälinen yhteisö mukana. Ja tässä EU
on ollut aktiivinen. Kaikki osapuolet eivät ole olleet
hyvin halukkaita keskustelemaan, mutta viime torstain kokouksen
tiimoilta mentiin jo eteenpäin, ainakin neuvottelijoiden
puolesta, mutta käytännön elämä valitettavasti
ei ole mennyt aivan siihen suuntaan.
Jukka Gustafsson /sd:
Arvoisa puhemies! Minulla on tässä kädessäni
Keskisuomalainen-lehti, joka otsikoi muutama päivä sitten:
"Yhteistyö tiivistyy Naton kanssa". Me edustamme täällä Suomen
kansaa, me kansanedustajat. Haluan uskoa ulkoministeri Tuomiojan
vilpittömyyteen, kun sanoitte sillä tavalla, että haluatte
pyrkiä täyteen, maksimaaliseen avoimuuteen tässä asiassa. Nyt
täytyy kyllä Suomen kansan edustajana todeta,
kun sain muutaman kipeän soiton tämän asian
tiimoilta ja jouduin toteamaan, että en tiedä,
en tunne asiaa: ei tässä avoimuudessa nyt kyllä kovin
hyvin ole onnistuttu. Nyt te lupailitte, että käsitellään
sitten nämä asiakirjat valiokunnassa. Se on nyt
tietysti minimi ja oikein.
Sitten kysyisin vielä ministeri Haglundilta: miten
te näette, onko teidän mielestänne tässä nyt toimittu
sillä avoimuudella kuin kansanvalta edellyttää,
että meitä kansanedustajia kohdellaan?
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
Herra puhemies! Toteaisin ensinnäkin, että en
minäkään ole nähnyt kaikkia
niitä asiakirjoja, joihinka tuo Keskisuomalaisen kirjoitus
perustuu, koska ne ovat normaaleja valmisteluasiakirjoja, joita
ei tuoda ennen kuin on jotain, johonka edellytetään
poliittista kantaa. Kyllähän me poliitikkoina
kaikki olemme harva se päivä tilanteessa, jossa
joku toimittaja soittaa meille ja kysyy asiaa tai esittää väitteitä ja
olemme aika lailla ulalla. Se on vain se tapa, jolla tämä toimii,
vaikka kukaan ei olisi salaamassa yhtään mitään,
eikä sellaista tarkoitusta ole.
Toteaisin vielä edustaja Sinnemäelle, että varmasti
tässä tilanteessa tulee jatkossa syytä katsella
sitäkin, olisiko EU voinut toimia jollain lailla toisin
tai paremmin, jotta emme olisi siinä tilanteessa, missä olemme.
Sekin kuuluu kyllä tärkeänä osana
tulevaisuudessa tällaisten tilanteiden välttämiseen.
Mutta nyt on tärkeintä koettaa rakentaa sille
yhteisymmärryspohjalle, joka viikko sitten Genevessä oli
olemassa ja joka aikaisemmin jo helmikuussa Maidanin mielenosoitukset lopettaneessa
sopimuksessa saatiin aikaiseksi. Jos kaikki osapuolet sitä haluavat,
tältä pohjalta pystytään pääsemään
ratkaisuun, jonka pitäisi tyydyttää kaikki
osapuolet, Euroopan unioni ja Ukrainan naapurimaat Venäjä mukaan
lukien.
Puolustusministeri Carl Haglund
Arvoisa puhemies! Mielestäni tämän
asian ja asiakirjan ja valmistelun luonnetta ja dramaattisuusastetta
kuvastaa hyvin se, että tämä on julkinen
asiakirja. Pointtini on siis se, että jos tässä olisi
jotain hyvin salaista ja dramaattista, niin se ei varmaan olisi
julkinen asiakirja. Se varmasti kuvastaa myös syytä,
minkä takia tätä ei ole koettu täällä hallituksen
piirissä mitenkään salailuksi, niin kuin
ulkoministeri kuvasi.
Tämä on normaalia virkavalmistelua. Minäkään
en ole käsitellyt tätä asiakirjaa. Minä olen ollut
tietoinen siitä, että meidän kumppanuustavoitteissa
on kirjattu, että tämä tulee vuoteen 2016
mennessä tehdä ja että valmistelu on
vireillä, että vuosi 2016 lähestyy. Sitten
ulkoministeri on tässä vastuuministeri, hän
sitten sen esittelee. Hän kertoi juuri meille, että tässä vielä keväällä tätä varmasti
meidän päässä katsotaan ja sitten ehkä syksyllä tehdään
päätöksiä. Meidän viranhaltijat
ovat todenneet julkisuuteen, että heidän arvionsa
mukaan toukokuussa tämä on valmis poliittiseen
käsittelyyn ja mahdolliseen päätöksentekoon.
Voi olla, että se on syksyllä.
Ymmärrän, että Nato-asiat aina herättävät mielenkiintoa
ja tunteita, se on ymmärrettävää, mutta
tässä nyt ei ole minun mielestäni tämän avoimuuden
suhteen mitään dramaattista.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Otamme vielä kaksi puheenvuoroa tähän
aiheeseen liittyen. Jatkamme hiukan yli viiden.
Jussi Niinistö /ps:
Arvoisa puhemies! Tämä isäntämaatukisopimuskysymys
on asia, josta voin olla ministeri Tuomiojan ja ministeri Haglundin
kanssa koko lailla samaa mieltä — kerran näinkin.
Kyse on nimenomaan teknisistä valmiuksista vastaanottaa
apua, ja hyvä niin. Mutta vanha totuus on, että apua
saamme vain, jos siitä on hyötyä apua
antavalle osapuolelle. Näinhän historiassamme
kävi esimerkiksi vuonna 1944, kun saimme Saksalta merkittävää apua.
Eli apua pitää etsiä, mutta sen varaan
ei voi heittäytyä, ja oma puolustus on aina pidettävä kunnossa.
Kysyn puolustusministeri Haglundilta: onko tällä tekeillä olevalla
sopimuksella valmistuessaan mitään konkreettista
merkitystä Suomen puolustuskyvyn uskottavuuden kannalta,
vai onko sopimus kriisitilanteessa vain paperia?
Puolustusministeri Carl Haglund
Arvoisa puhemies! Mielestäni edustaja Niinistön
arviot siitä, miten maat toimivat kriisissä, pitkälti
pitävät paikkansa. Toki voidaan toivoa, että kriisin tullen
meillä olisi paljon ystäviä, jotka meitä haluaisivat
auttaa, joskin meidän lähtökohtamme on
se, että meidän pitää puolustaa
itse itseämme. Näin ollen tähän
pitää myös varautua, ja näin
ollen maanpuolustus on pidettävä kunnossa.
Tämä järjestely — jos tämä yhteisymmärryspöytäkirja,
josta siis on kysymys, allekirjoitettaisiin — edesauttaisi
näitä käytännön järjestelyjä, jos
ja kun me kriisin aikana saisimme apua ja pyytäisimme ensiksi
sitä. Näin ollen mielestäni on järkevää tähän
mennä, ja rauhan aikana tämä tosiaan
edesauttaa meidän edellytyksiä harjoitella kansainvälisesti,
ja sekin on hyvä asia. Mutta tosiaan tämä nyt
ei ole minun mielestäni mitenkään kovin
merkittävä asia. Tämä on hyvä ja hyödyllinen,
käytännöllinen asia mutta mielestäni
ei kovin merkittävä.
Jyrki Yrttiaho /vr:
Arvoisa herra puhemies! Tässähän
on kysymys lyhyesti siitä, että Suomi sitoutuu
ottamaan vastaan Naton sotilaallista apua (Timo Heinonen: Pyydettäessä!)
ja antamaan ilmatilan, satamat ja lentokentät Naton joukkojen
käyttöön.
Onhan tämä nyt tavatonta, että täällä puhutaan
avoimuudesta. Ei ole kuin muutama viikko, kun puolustusvaliokunta
käsitteli kumppanuustavoitteita, ja siinä yhteydessä asiantuntijat
eivät puhuneet halaistua sanaa tästä asiasta.
Tällä tavalla tässä kohdellaan
demokratiaa. Kyllä tämä on traaginen
farssi.
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
Herra puhemies! Voin nyt hyvin yksiselitteisesti todeta, että ihan
tällaisesta sopimuksesta tai asiakirjasta riippumatta kukaan
ei tule Suomeen minkäänlaisella sotilaallisella
voimalla eikä minkäänlaisella kalustolla,
ellei Suomen hallitus, joka nauttii eduskunnan luottamusta, ole
sitä hyväksynyt. Siis minusta tällaiset
epäluulot alkavat jo mennä vähän
tuonpuoleisen puolelle. (Naurua)
Haluaisin vielä edustaja J. Niinistölle todeta näin
historioitsijaveljenä, että kyllä 1944
saimme kriisitilanteessa apua. Mutta yhtä tärkeätä on se,
että toimimme niin, että emme joutuisi tuollaisiin
kriisitilanteisiin.