Arvoisa herra puhemies! Viikko sitten Sunnuntaisuomalainen uutisoi Suomen ja Naton valmisteilla olevasta niin sanotusta isäntämaasopimuksesta, joka on tarkoitus allekirjoittaa ja saattaa voimaan jo nyt toukokuussa. Se mahdollistaa lehtitietojen ja puolustusministeriön asiantuntijan mukaan Suomelle Naton sotilaallisen avun vastaanottamisen ja muun muassa Nato-joukkojen kauttakulun, ilmatilan, satamien ja lentokenttien käytön ja Nato-joukkojen majoittamisen ja huoltamisen Suomen alueella. Sopimuksen valmistelusta eduskunta ei ole saanut minkäänlaista ennakkoinformaatiota. Niin ulkoasiainvaliokunta kuin puolustusvaliokuntakin on pidetty täysin sopimusvalmistelujen ulkopuolella. Kysynkin asianomaiselta ministeriltä: miksi sopimusvalmistelut on salattu eduskunnalta, ja vielä, mihin me tätä sopimusta ylipäätään tarvitsemme?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Sopimusta ei ole suinkaan valmisteltu millään lailla salassa, ja Välisuomalainen on saanut tiedot ihan julkisista asiakirjoista, joita se on pyytänyt käyttöönsä, ja nämä samat asiakirjat ovat luonnollisesti myöskin eduskunnan käytössä. Asiassa ei ole vain tapahtunut sen jälkeen, kun tästä on eduskuntaa informoitu, siis jo 2002-selonteosta alkaen — toistuvissa, sitä seuranneissa selonteoissa — siitä, että kun linjauksenamme on, että Suomi on valmis ottamaan vastaan apua kriisitilanteessa, ei ainoastaan Nato-kumppanuuteen liittyen — se perustuu siihen sopimukseen — vaan myöskin Euroopan unionilta tai kaikilta YK:n jäsenvaltioilta ihan YK:n peruskirjan mukaisen oikeuden pohjalta, niin tässä tapauksessa on kysymys siitä soveltamisesta, millaisin ehdoin tämä voisi tapahtua, elikkä ihan niistä teknisistä järjestelyistä, joita se vaatii.

Sen sijaan tämä sopimus ei velvoita ketään antamaan, ei velvoita Suomea pyytämään eikä velvoita ketään vastaanottamaan minkäänlaista sotilaallista aktiivisuutta tai läsnäoloa meidän alueellamme ilman meidän omaa päätöstämme, ja meillä on täysin selkeä lähtökohta siitä, että Suomi ei milloinkaan tule sallimaan, että meidän maaperäämme käytettäisiin minkäänlaisiin sotilaallisiin valmisteluihin, jotka suuntautuvat mitään muuta maata vastaan. Tätä on viimeksi muun muassa 2010 eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle käydyssä katsauksessa käyty lävitse. Tämä ei ole mikään jäniksen selässä oleva asia. (Puhemies koputtaa) 2016 mennessä Suomen ja Ruotsin on ollut määrä valmistella tämä yhteistyöasiakirja, ja siitä tullaan käymään taatusti erittäin laaja keskustelu ja kaikki tiedot toimittamaan eduskunnalle.

Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että ulkoministeri Tuomioja kertoi, ja ehkä vielä puolustusministeri Haglund voisi kertoa, mistä tässä sopimusasiassa on kysymys — onko tämä sopimus, vai onko tämä pöytäkirja, kuka sen allekirjoittaa, mitä se merkitsee, ja onko tällaisia vastaavia järjestelyjä Naton kanssa muilla mailla — jotta tämä mystisyys tämän asian ympärillä voidaan poistaa.

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Tämä liittyy samanlaisiin kumppanuustavoitteisiin, joita kaikilla muillakin Naton kumppanimailla on. En ihan tiedä tarkalleen, mikä on kaikkien sopimustilanne tällä hetkellä, mutta Ruotsin kanssa vastaavaa yhteistoiminta-asiakirjan muotoa, sanotaan sopimusta, on myöskin valmisteltu. Siitä riippumatta, mikä sen päätöksenteon muoto on, on täysin selvää, että tällaisissa kysymyksissä kaikki ne asiakirjat tullaan toimittamaan ja kaikki keskustelut ja poliittinen kanta tullaan varmistamaan ja ankkuroimaan eduskunnan ja sen valiokuntien kautta. Ei meillä ole minkäänlaista tarkoitusta eikä kenelläkään pienintäkään halua, että tässä toimittaisiin tavalla, jossa pimitettäisiin mitään tietoa täysin avoimesta asiasta.

Puolustusministeri Carl Haglund

Arvoisa puhemies! Vielä täydennyksenä, mihin tätä tarvitaan. Näin ei-kriisiaikana tämä on keskeinen asiakirja, mitä tulee meidän harjoitustoimintaan ja harjoitusyhteistyöhön, mitä siis harjoitetaan yhä enemmän. Tämä on myös asiakirja, jota tultaisiin soveltamaan ei vain Naton kanssa käytävään harjoitusyhteistyöhön vaan myös muiden EU-maiden ja Pohjoismaiden kanssa käytävään yhteistyöhön, koska tätä Naton yhteisymmärryspöytäkirjaa sovelletaan myös muiden toimesta kuin Naton toimesta. Sitten mahdollisen kriisin aikana, jos Suomi semmoiseen päätyisi, tämä asia toimii juuri niin kuin ulkoministeri tässä ensimmäisessä vastauksessaan kuvasi.

Herra puhemies! Tämä sopimushan on sinänsä erittäin myönteinen asia. On hyvä, että se tullaan nyt solmimaan.

Kiinnittäisin vain huomiota siihen, että meillä on hallinnossa kymmenittäin ellei sadoittain asioita, jotka ovat valmistelussa. Kokonaan toinen asia on sitten se, kun tällainen valmistelussa oleva asia tulee päätöksentekoon — nyt tämä asia on tulossa päätöksentekoon ymmärtääkseni ensi kuussa — ja harmillista on se, että tällainen asia tulee julkisuuteen tiedotusvälineitten kautta, varsinkin kun on vanhempikin tapaus, joka koski vakoilua ulkoministeriössä, mikä tuli niin ikään tiedotusvälineitten kautta. Jokainen ymmärtää, että on harmillista istua sellaisessa valiokunnassa, jonka pitäisi tietää näistä asioista mutta joka ei sitten kuitenkaan sitä viimeistä tietoa ole saanut.

Mutta korostan sitä, että tämä sopimus on myönteinen ja on hyvä, että se tulee voimaan. Kysyn, onko tämä Ruotsin sopimus täysin identtinen ja minkälaisia muita vastaavia sopimuksia on Euroopassa olemassa.

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Kysymyksessä on siis yhteisymmärrysasiakirjan muotoinen järjestely, joka ei ole siis verrattavissa valtiosopimukseen mutta perustuu siihen valtiosopimukseen, joka aikanaan on täällä käyty lävitse, kun Naton kumppanuuteen on liitytty. Toistan edelleen sen, että kyseessä ei ole ollut minkäänlainen vuoto vaan täysin julkiset asiakirjat, jotka kuka tahansa pyynnöstään voi saada käyttöönsä. Se, että näitä ei ole tässä nyt erikseen valmisteltu, johtuu siitä, että en ole esittelevänä ministerinä ollut aikeissakaan tässä kuussa tuoda tai ensi kuussa tuoda tätä asiaa päätökseen. Tämä on valmistelua, joka jatkuu vielä ainakin syksyyn asti, ja ennen kuin siitä tehdään mitään ratkaisuja, niin se käydään, kuten totesin, täällä eduskunnan valiokuntien kanssa lävitse.

Herra puhemies! Kun kuuntelin tuossa ministeri Tuomiojaa, niin siellä tuli sellainen lause, että viimeksi ulkoasiainvaliokuntaa on informoitu tästä asiasta vuonna 2010, ja ymmärsin niin, että nimenomaan sen takia ei ole hallituksessa käsitelty eikä ole ulkoasiainvaliokunnassa käsitelty, kun ei ole poliittisesti ollut tarkoitus tässä edetä. Sen takia herättää kyllä hämmennystä, että miksi nyt esimerkiksi ministeri Haglund tuo voimakkaasti esille, että tämä on ihan välttämätön sopimus, jotta voidaan tätä harjoittelua yhteistyössä tehdä, kun ainakin, mitä minä itse ymmärrän, tätä harjoittelua tehdään koko ajan Pohjoismaiden kesken, tehdään EU:n kesken, myös Nato-yhteistyössä tehdään harjoituksia. Mihin tätä sopimusta nyt ykskaks yllättäen tarvitaan? Senkö takia, kun vasemmistoliitto lähti hallituksesta, (Hälinää) lähdette sitä viemään eteenpäin? Jos tätä ei ole tarkoitus valmistella, niin minkä ihmeen takia tätä sitten käsitellään?

Puolustusministeri Carl Haglund

Arvoisa puhemies! Nyt edustaja Lapintie kyllä lainaa minua vähän väärin, ja ehkä ymmärtääkin väärin, joko tietoisesti tai tahtomattaan, mutta pointti on siis se, että tämä on lähtenyt selonteosta 2001. Aina sen jälkeen tämä on ollut meidän kumppanuustavoitteissamme ja on todettu, että vuoteen 2016 mennessä Suomi allekirjoittaa tämän yhteisymmärryspöytäkirjan, niin kuin myös Ruotsi tekee. Nyt on 2014, ja näin ollen on ihan loogista, että kun se 2016 lähestyy — 13 vuotta tätä on veivattu — niin pikkuhiljaa tämä on valmistumassa.

Tämä on vuosien saatossa ollut täällä eduskunnassa käsittelyssä, niin että siltä osin kuin se on velvoittava, se hyväksyttiin täällä vuonna 2005. Sen jälkeen sitä on edelleen valmisteltu, ja nyt se on valmistumassa. Siltä osin kuin se vaikuttaa meidän rauhanajan yhteistyöhön, niin se parantaa meidän edellytyksiämme harjoitella yhdessä. Olette ihan oikeassa siinä, että nytkin kyetään siihen. Se päätavoite lähtee sieltä selonteosta, missä puhutaan siitä, että kriisin aikana on parempi kyky vastaanottaa apua, ihan niin kuin ulkoministeri tässä kuvasi.

Herra puhemies! Kuten täällä on sanottu, edellisen kerran asiasta on informoitu eduskuntaa viime vaalikaudella 2010. Nyt asia on kypsymässä seuraavaan vaiheeseen. Kyllähän se tärkeää on, että hallitus kuitenkin hyvissä ajoin informeeraa eduskuntaa ja asianomaisia valiokuntia näin tärkeässä ja näin herkässä asiassa, ettei pääse syntymään sitten tämmöisiä hässäkkätilanteita. Nythän media jälleen kerran pakotti hallituksen kertomaan eduskunnalle tämän asian, sen, kuinka asioitten todellinen laita oikeastaan on. Siitä syntyy semmoista epäluuloa, epäluottamuksen ilmapiiriä hallituksen ja eduskunnan väliin, vaikka sitä ei välttämättä edes halutakaan.

Ulkoministeri omassa blogissaan sanoo, että "en pidä asian käsittelyä kiireellisenä, vaan siitä aiemmasta aikataulusta vuoteen 16 voidaan pitää kiinni". Puolustusministeriön kannanotossa tulee vähän toisenlaista sanomaa kiireellisyydestä. Mitä tämä ristiriita oikein tarkoittaa?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Nyt tähän kysymyksen alkuosaan vain se, että jos katsotaan tätä vuoden 2012 selontekoa, niin siinä todetaan, että "Naton suunnittelu- ja arviointiprosessin ja operatiivisen voimavarakonseptin avulla sekä osallistumalla Naton nopean toiminnan joukkoja täydentävään toimintaan Suomi kehittää yhteistoimintakykyään ja parantaa mahdollisuuksiaan osallistua sotilaalliseen kriisinhallintaan riippumatta siitä, onko kyse Naton..." ja näin.

Eli tämä on ollut valiokunnan käsittelyssä. Tämä asia on ollut eduskunnan käsittelyssä. Tässä ei ole mistään median pakottamisesta kysymys, vaan siitä, että media on käyttänyt aivan oikein julkisia asiakirjoja hyväkseen. Hallitus tuo nämä valiokunnan kuultavaksi ja päätettäväksi siinä vaiheessa, kun hallitus itse on päättänyt asioista, mitä ei ole vielä siis tapahtunut. Moni hässäkkä poistuisi ihan sillä, että kysyttäisiin ja saataisiin vastaus.

Toivon mukaan tämä nyt viimeistään selventää, mistä tässä on ollut kysymys. Eli vähän kevyempää suhtautumista siinä mielessä, (Puhemies koputtaa) ettei aina vedetä liipaisimesta, kun kuvitellaan, että joku liikkuu.

Herra puhemies! Kun pääministeri tuossa luki selontekoa pätkittäin, osittain, niin eihän siellä tästä sopimuksesta puhuta yhtään mitään. Ministeri Tuomioja tuossa juuri sanoi, että tarkoituksena ei ole ollut tuoda tätä kiireellisesti mihinkään päätettäväksi, ja sen takia, koska ei ole edes ollut tarkoitus tuoda tätä, niin sitä ei ole käsitelty hallituksessa — vai onko sitä asiaa käsitelty hallituksessa? Miten tällainen ykskaks yllättäen nyt voisi tänne putkahtaa päätettäväksi, jos sitä poliittisesti ei ole käsitelty hallituksessa ja on epämääräisiä kirjauksia selonteossa, joissa ei tämän sopimuksen voimaantulosta sanota yhtään mitään?

Ihan loppuselvennykseksi toteaisin, että minun mielestäni tämä sopimus ja sen valmistelu on ihan turhaa ja sitä ei pidä jatkaa ja sitä ei pidä hyväksyä.

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Hallitus ei ole tätä käsitellyt, koska ei ole mitään uutta asiaa, jota vielä käsiteltäisiin. Kun olen tässä esittelevänä ministerinä saanut kuulla, että tässä aletaan olla valmis, olen silloin todennut, että tällä asialla ei ole nyt sellainen kiire, vaan sitä katsotaan sitten ehkä syksyn aikataululla. Esittelevänä ministerinä olen tämän todennut juuri muun muassa siitä syystä, että voimme käydä täällä ja kaikissa valiokunnissa tarpeelliset selvitykset ja keskustelut.

On ihan totta, kuten edustaja Kääriäinen sanoi, että näissä asioissa on aivan liian paljon epäluuloja, ja varsinkin tietysti näinä aikoina, jolloin on sitten muitakin asioita ilmassa, kaikki vaikuttaa kaikkeen. Minusta avoimuus on tässä paras lääke, ja sitä me haluamme hallituksen puolelta. Me olemme aina valmiita toimittamaan mitä tahansa vastauksia, mitä tahansa aineistoa eduskunta tai sen valiokunta tai yksittäiset kansanedustajatkin toivovat, koska todellakin avoimuus on se tapa, jolla me poistamme tähän liittyvät tarpeettomat epäluulot.

Arvoisa puhemies! Edustaja Sinnemäkenä: Itse olen vakuuttunut siitä, että Suomi on sellainen maa, jossa olennaisia ulkopoliittisia ja olennaisia turvallisuuspoliittisia päätöksiä ei pystytä tekemään niin, että eduskunta ei ymmärtäisi, mistä on kysymys. Kyllähän me täällä teemme tietoisia päätöksiä yhteistyöstä, ja minun on vaikea ymmärtää sitä ajattelutapaa, että tässäkään asiassa olisi kysymys jostain, että joku olisi yrittänyt ujuttaa meille jotain sellaista sopimusta, jota sitten itse emme huomaisi. On mielestäni arvokasta, että teemme turvallisuuspoliittista yhteistyötä. Uskon, että tästäkin yhteistyöpöytäkirjasta tulee hyvä.

Olisin tässä yhteydessä kysynyt pääministerin arviota ja ehkä myös ulkoministerin arviota siitä, kuinka tässä laajemmassa yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa näinä Ukrainan kriisin aikoina Euroopan unioni (Puhemies koputtaa) on onnistunut.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Unioni on onnistunut siinä, että se on kyennyt tekemään yhteisiä linjauksia ja kyennyt pysymään niissä. Meidän vahvuutemme EU:na tämänkaltaisissa kriiseissä ovat tämmöisiä, sanoisiko, talouteen ja pehmeämpiin keinoihin pohjautuvia vahvuuksia, kuten oikeusvaltioon ja kansainvälisen oikeuden kunnioittamiseen liittyviä kysymyksiä.

EU on peräänkuuluttanut neuvottelupohjaista ratkaisua, peräänkuuluttanut Ukrainan suvereniteettia, peräänkuuluttanut Ukrainan itsemääräämisoikeutta ja peräänkuuluttanut kansainvälisen oikeuden toteuttamista, ja jotta nämä kaikki tavoitteet voisivat toteutua, se vaatii sitä, että neuvotellaan, Ukraina ja Venäjä ensi sijassa, mutta myös kansainvälinen yhteisö mukana. Ja tässä EU on ollut aktiivinen. Kaikki osapuolet eivät ole olleet hyvin halukkaita keskustelemaan, mutta viime torstain kokouksen tiimoilta mentiin jo eteenpäin, ainakin neuvottelijoiden puolesta, mutta käytännön elämä valitettavasti ei ole mennyt aivan siihen suuntaan.

Arvoisa puhemies! Minulla on tässä kädessäni Keskisuomalainen-lehti, joka otsikoi muutama päivä sitten: "Yhteistyö tiivistyy Naton kanssa". Me edustamme täällä Suomen kansaa, me kansanedustajat. Haluan uskoa ulkoministeri Tuomiojan vilpittömyyteen, kun sanoitte sillä tavalla, että haluatte pyrkiä täyteen, maksimaaliseen avoimuuteen tässä asiassa. Nyt täytyy kyllä Suomen kansan edustajana todeta, kun sain muutaman kipeän soiton tämän asian tiimoilta ja jouduin toteamaan, että en tiedä, en tunne asiaa: ei tässä avoimuudessa nyt kyllä kovin hyvin ole onnistuttu. Nyt te lupailitte, että käsitellään sitten nämä asiakirjat valiokunnassa. Se on nyt tietysti minimi ja oikein.

Sitten kysyisin vielä ministeri Haglundilta: miten te näette, onko teidän mielestänne tässä nyt toimittu sillä avoimuudella kuin kansanvalta edellyttää, että meitä kansanedustajia kohdellaan?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Toteaisin ensinnäkin, että en minäkään ole nähnyt kaikkia niitä asiakirjoja, joihinka tuo Keskisuomalaisen kirjoitus perustuu, koska ne ovat normaaleja valmisteluasiakirjoja, joita ei tuoda ennen kuin on jotain, johonka edellytetään poliittista kantaa. Kyllähän me poliitikkoina kaikki olemme harva se päivä tilanteessa, jossa joku toimittaja soittaa meille ja kysyy asiaa tai esittää väitteitä ja olemme aika lailla ulalla. Se on vain se tapa, jolla tämä toimii, vaikka kukaan ei olisi salaamassa yhtään mitään, eikä sellaista tarkoitusta ole.

Toteaisin vielä edustaja Sinnemäelle, että varmasti tässä tilanteessa tulee jatkossa syytä katsella sitäkin, olisiko EU voinut toimia jollain lailla toisin tai paremmin, jotta emme olisi siinä tilanteessa, missä olemme. Sekin kuuluu kyllä tärkeänä osana tulevaisuudessa tällaisten tilanteiden välttämiseen. Mutta nyt on tärkeintä koettaa rakentaa sille yhteisymmärryspohjalle, joka viikko sitten Genevessä oli olemassa ja joka aikaisemmin jo helmikuussa Maidanin mielenosoitukset lopettaneessa sopimuksessa saatiin aikaiseksi. Jos kaikki osapuolet sitä haluavat, tältä pohjalta pystytään pääsemään ratkaisuun, jonka pitäisi tyydyttää kaikki osapuolet, Euroopan unioni ja Ukrainan naapurimaat Venäjä mukaan lukien.

Puolustusministeri Carl Haglund

Arvoisa puhemies! Mielestäni tämän asian ja asiakirjan ja valmistelun luonnetta ja dramaattisuusastetta kuvastaa hyvin se, että tämä on julkinen asiakirja. Pointtini on siis se, että jos tässä olisi jotain hyvin salaista ja dramaattista, niin se ei varmaan olisi julkinen asiakirja. Se varmasti kuvastaa myös syytä, minkä takia tätä ei ole koettu täällä hallituksen piirissä mitenkään salailuksi, niin kuin ulkoministeri kuvasi.

Tämä on normaalia virkavalmistelua. Minäkään en ole käsitellyt tätä asiakirjaa. Minä olen ollut tietoinen siitä, että meidän kumppanuustavoitteissa on kirjattu, että tämä tulee vuoteen 2016 mennessä tehdä ja että valmistelu on vireillä, että vuosi 2016 lähestyy. Sitten ulkoministeri on tässä vastuuministeri, hän sitten sen esittelee. Hän kertoi juuri meille, että tässä vielä keväällä tätä varmasti meidän päässä katsotaan ja sitten ehkä syksyllä tehdään päätöksiä. Meidän viranhaltijat ovat todenneet julkisuuteen, että heidän arvionsa mukaan toukokuussa tämä on valmis poliittiseen käsittelyyn ja mahdolliseen päätöksentekoon. Voi olla, että se on syksyllä.

Ymmärrän, että Nato-asiat aina herättävät mielenkiintoa ja tunteita, se on ymmärrettävää, mutta tässä nyt ei ole minun mielestäni tämän avoimuuden suhteen mitään dramaattista.

Arvoisa puhemies! Tämä isäntämaatukisopimuskysymys on asia, josta voin olla ministeri Tuomiojan ja ministeri Haglundin kanssa koko lailla samaa mieltä — kerran näinkin. Kyse on nimenomaan teknisistä valmiuksista vastaanottaa apua, ja hyvä niin. Mutta vanha totuus on, että apua saamme vain, jos siitä on hyötyä apua antavalle osapuolelle. Näinhän historiassamme kävi esimerkiksi vuonna 1944, kun saimme Saksalta merkittävää apua. Eli apua pitää etsiä, mutta sen varaan ei voi heittäytyä, ja oma puolustus on aina pidettävä kunnossa. Kysyn puolustusministeri Haglundilta: onko tällä tekeillä olevalla sopimuksella valmistuessaan mitään konkreettista merkitystä Suomen puolustuskyvyn uskottavuuden kannalta, vai onko sopimus kriisitilanteessa vain paperia?

Puolustusministeri Carl Haglund

Arvoisa puhemies! Mielestäni edustaja Niinistön arviot siitä, miten maat toimivat kriisissä, pitkälti pitävät paikkansa. Toki voidaan toivoa, että kriisin tullen meillä olisi paljon ystäviä, jotka meitä haluaisivat auttaa, joskin meidän lähtökohtamme on se, että meidän pitää puolustaa itse itseämme. Näin ollen tähän pitää myös varautua, ja näin ollen maanpuolustus on pidettävä kunnossa.

Tämä järjestely — jos tämä yhteisymmärryspöytäkirja, josta siis on kysymys, allekirjoitettaisiin — edesauttaisi näitä käytännön järjestelyjä, jos ja kun me kriisin aikana saisimme apua ja pyytäisimme ensiksi sitä. Näin ollen mielestäni on järkevää tähän mennä, ja rauhan aikana tämä tosiaan edesauttaa meidän edellytyksiä harjoitella kansainvälisesti, ja sekin on hyvä asia. Mutta tosiaan tämä nyt ei ole minun mielestäni mitenkään kovin merkittävä asia. Tämä on hyvä ja hyödyllinen, käytännöllinen asia mutta mielestäni ei kovin merkittävä.

Arvoisa herra puhemies! Tässähän on kysymys lyhyesti siitä, että Suomi sitoutuu ottamaan vastaan Naton sotilaallista apua (Timo Heinonen: Pyydettäessä!) ja antamaan ilmatilan, satamat ja lentokentät Naton joukkojen käyttöön.

Onhan tämä nyt tavatonta, että täällä puhutaan avoimuudesta. Ei ole kuin muutama viikko, kun puolustusvaliokunta käsitteli kumppanuustavoitteita, ja siinä yhteydessä asiantuntijat eivät puhuneet halaistua sanaa tästä asiasta. Tällä tavalla tässä kohdellaan demokratiaa. Kyllä tämä on traaginen farssi.

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Voin nyt hyvin yksiselitteisesti todeta, että ihan tällaisesta sopimuksesta tai asiakirjasta riippumatta kukaan ei tule Suomeen minkäänlaisella sotilaallisella voimalla eikä minkäänlaisella kalustolla, ellei Suomen hallitus, joka nauttii eduskunnan luottamusta, ole sitä hyväksynyt. Siis minusta tällaiset epäluulot alkavat jo mennä vähän tuonpuoleisen puolelle. (Naurua)

Haluaisin vielä edustaja J. Niinistölle todeta näin historioitsijaveljenä, että kyllä 1944 saimme kriisitilanteessa apua. Mutta yhtä tärkeätä on se, että toimimme niin, että emme joutuisi tuollaisiin kriisitilanteisiin.