4) Hallituksen esitys laeiksi siviilihenkilöstön
osallistumisesta kriisinhallintaan annetun lain ja Pelastusopistosta
annetun lain muuttamisesta
Elisabeth Nauclér /r:
Ärade herr talman! Lagförslaget går
ut på att bestämmelserna om statens ställning
som arbetsgivare ändras för den civilpersonal
som skickas utomlands. Hittills har inrikesministeriet varit arbetsgivare,
men i fortsättningen ska ansvaret övertas av Krishanteringscentret
vid Räddningsinstitutet i Kuopio.
Centret ska liksom hittills handha utbildningen i krishantering
för civilpersonal. Genom att nu också få ansvaret
för rekryteringen av personalen kommer räddningsinstitutet
att ansvara för de operativa uppgifter som anknyter till
den nationella beredskapen. Denna nyordning är välkommen.
Institutet i Kuopio har fått en bra start och det är
viktigt att det utvecklas och får ett helhetsansvar. Styrningen
av och tillsynen över den nationella beredskapen kvarstår
dock på inrikesministeriet.
Med tanke på utrikes- och säkerhetspolitiken ska
utrikesministeriet även i fortsättningen företräda
staten som arbetsgivare. När koordineringen mellan inrikesministeriet,
utrikesministeriet och institutet varit uppe till diskussion i utrikesutskottet
har alla berörda intygat att koordineringen fungerar mycket
väl mellan de olika parterna, men det är enligt
min åsikt inte tillräckligt.
Om Finland ska fortsätta på den inslagna
vägen som internationellt erkänd krishanterare, konfliktlösare
och förhandlare runt om i världen så krävs
det också att institutets verksamhet följer det
utrikespolitiska engagemanget och linjedragningen. Det praktiska
engagemanget måste ha en klar koppling till de ändamål
och områden som Finland valt att prioritera. Med andra
ord måste arbetet följa landets utrikespolitiska
linje.
Att gå så långt som att föreslå att
institutet borde höra till utrikesministeriet vill jag
i det här skedet inte göra, men det är
viktigt att det klart uttalas från riksdagens sida att
utrikesministeriet i framtiden bör dra upp riktlinjerna
för verksamheten så att den passar in i Finlands
utrikespolitik. På så sätt kan verksamheten
lättare bli en tillgång för till exempel
Förenta nationerna och andra internationella organisationer.
Kari Rajamäki /sd:
Herra puhemies! Siviilikriisinhallinnan kansallisista valmiuksista
ja niiden kehittämisestä tehtiin Suomessa ensimmäisten
maiden joukossa esimerkillinen siviilikriisinhallinnan lainsäädäntö 1.1.2005
voimaan tullen. Vuoden 2007 helmikuussa tasavallan presidentti vihki
Pelastusopiston yhteyteen siviilikriisinhallinnan koulutuskeskuksen.
Sisäasiainministeriöllehän kuuluu siviilikriisinhallinnan
kansallisista valmiuksista vastaaminen, ja tältä osin
pidän tärkeänä, että toiminta
nimenomaan yhteiskunnallisten häiriötilojen hallitsemiseksi
ja monesti aiheutuneiden tuhojen torjumiseksi ja väestön
elinmahdollisuuksien turvaamiseksi suomalaisen siviilikriisinhallinnan
muodossa koulutuksellisesti ja muutoinkin voimavaroiltaan voi kehittyä myönteisesti.
Ei Euroopan unionin jäsenvaltioille, ei myöskään
meille Suomelle, enää riitä se, että huolehdimme
mahdollisimman hyvin omista kansalaisistamme rajojemme sisällä,
vaan meiltä ja unionilta odotetaan, että osallistumme
myös muun maailman ongelmien ratkaisemiseen, ennen kuin
myös kielteiset vaikutukset rajat ylittävän
rikollisuuden, laittoman muuttoliikkeen ja muiden kielteisten asioiden
muodossa ovat meidän omilla toreillamme.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Suomi on kriisinhallinnan ja myös
siviilikriisinhallinnan suurvalta, ja edelleen asukaslukuun suhteutettuna
tätä täytyy korostaa. Käsiteltävään
asiaan liittyen haluaisin viitata useampiinkin aiemmin esillä olleisiin
aloitteisiini.
Haluan kiinnittää huomiota Keuruun Kalettomalla
olevien Puolustusvoimien omistamien kiinteistöjen käyttämiseen
myöskin siviilikriisinhallinnan koulutukseen nimenomaan
silloin, kun on räjähtävän materiaalin
kohtaamisesta kyse, miinoitetulla alueella liikkumisesta ja muista
ongelmista, joita kriisinhallintamaissa on ja joita myös
siviilikriisinhallintatehtäviin osallistuvat kohtaavat.
Toivon, että ne mahdollisuudet, mitkä meillä ovat
olemassa, kiinteistöt valtateitten varrella keskellä Suomea,
otettaisiin huomioon myös tämän asian
kehittelyssä ja yhteistyössä tämän
Kuopion valtakunnallisen keskuksen kanssa.
Jari Larikka /kok:
Arvoisa puhemies! Lakiehdotuksen mukaisesti ulkomaille lähetettävän
siviilihenkilöstön valtiotyönantajan
edustajana toimisi jatkossa pääsääntöisesti
Pelastusopiston Kriisinhallintakeskus, joka vastaisi henkilöstön
rekrytoinnista sekä materiaalisista ja logistisista valmiuksista.
Kirjaus on varsin luonteva, koska jo tällä hetkellä Pelastusopisto
varsin suvereenisti vastaa alan kehittymisnäkymistä Suomessa.
Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksien operatiivisten tehtävien
keskittäminen yhteen paikkaan vahvistaa siis siviilikriisinhallintaa
sekä selkiyttää eri toimintojen työnjakoa
ja näin samalla nopeuttaa ja helpottaa itse toimintaa.
Tuija Nurmi /kok:
Arvoisa puhemies! Suomi on ollut rauhanturvan pikku jättiläinen,
ja olemme astumassa siviilikriisinhallinnan tehtäviin yhä enemmässä määrin.
Tätä on osoittanut muun muassa presidentti Ahtisaaren
toiminta ja Cmi:n toiminta. Toivon, että yhteistyö myös
sen tahon kanssa jatkuu. Myös Nokia on pystynyt antamaan
omalta osaltaan infrastruktuuriapua tiedonkulun hoitamisessa. Myös
muuten Suomessa on jo kautta aikojen panostettu koulutukseen, ja kun
uutta infrastruktuuria ollaan luomassa, niin täältä varmasti
löytyy tietotaitoa, kuinka rakentaa toimiva, demokraattinen
yhteiskunta.
Keskustelu päättyi.