7) Hallituksen esitys elatustukilaiksi ja eräiksi siihen
liittyviksi laeiksi
Maria Guzenina-Richardson /sd:
Arvoisa puhemies! Tämä elatustuen toimeenpanon
keskittäminen kunnilta Kelalle on oikein hyvä asia. Tällä tavalla
tuen saaminen ei ole enää riippuvainen yksittäisten
kuntien käytännöistä, vaan päätökset
tehdään samojen kriteerien, valtakunnallisten
periaatteiden, mukaan.
Tämä Kelalle keskittäminen toivottavasti myös
tehostaa rästiin jääneiden maksujen takaisinperintää.
Kysehän ei ole millään muotoa pienistä summista.
Kunnat eivät ole omien resurssiensa puutteessa olleet kykeneviä takaisinperintään,
mutta toivottavasti valtio on tässä asiassa tehokkaampi.
Pyytäisin myös huomioimaan sen, että elatusapu
ja elatustuki ovat kiinteä kokonaisuus. Alan järjestöt,
esimerkiksi Yksinhuoltajien ja yhteishuoltajien liitto, ovat jo
lähes 40 vuotta ajaneet sitä, että lapsen
elatusavut vahvistettaisiin tällaisen nykymuotoisen, vapaan
sopimisen sijasta yhtenäisellä laskentakaavalla.
Tämä soveltuisi hyvin Kelan tehtäväksi,
etenkin kun oikeusministeriön asettama työryhmä antoi
31.5.2007 käyttökelpoisen elatusavun suuruutta
arvioivan mallin, josta jotkut kunnat ovat jo laatineet toimivia
laskureita. Tämä toimii niin, että vanhemmat
toimittaisivat Kelalle laskuria varten tarvittavat tiedot tuloistaan,
asumiskuluistaan ja muista ja saisivat Kelan elatusapulaskurin tuottaman
elatusapuesityksen, joka sitten astuisi voimaan, mikäli valitusta
ei tulisi. Kelalla olisi myös tarvittaessa erittäin
hyvät mahdollisuudet tarkistaa esimerkiksi vanhempien tulotiedot
sekä mahdolliset asumistuki- ja lapsen muut hoitotukitiedot.
Kerran vahvistettu elatusapu, etenkin silloin, kun se ensimmäisen
kerran tehtäisiin, myös tarkistettaisiin vuoden
päästä. Tämä menettely
helpottaisi vanhempien yhteistyötä etenkin haasteellisissa erotilanteissa,
ja lapsen elatusapu vastaisi nykyistä paremmin kummankin
vanhemman todellista elatuskykyä ja lapsen kulloistakin
elatuksen tarvetta.
Jouko Laxell /kok:
Arvoisa puhemies! Kun-tien maksaman elatustuen piirissä oli
vuoden 2006 lopussa lähes 100 000 lasta, mikä on
9 prosenttia alle 18-vuotiaista. Edelliseen vuoteen verrattuna määrä väheni
noin 4 200:lla. Elatustukea saavien lasten määrä on
ollut laskussa vuodesta 2000 lähtien, mutta määrä on
edelleen aivan liian suuri. Kysymyshän on kahdesta asiasta:
toisaalta siitä, että elatusapu on jätetty
maksamatta, ja toisaalta siitä, ettei elatusavun määrä riitä lapsen
tarpeisiin. Oma käsitykseni on, että elatustuen
saajien suuri määrä riippuu pääasiassa
maksamattomista elatusavuista.
Vuonna 2006 elatustukea maksettiin yhteensä noin 136
miljoonaa euroa. Elatusvelvollisilta perittiin yhteensä 67,9
miljoonaa euroa, josta 60 miljoonaa euroa suoritettiin elatustuen
korvauksena kunnille ja 7,9 miljoonaa euroa tilitettiin elatusapuna
lapsille. Kuntien perittäväksi on vuosien mittaan
kertynyt elatusvelvollisilta perittävää elatusmaksuvelkaa
kaikkiaan 257,7 miljoonaa euroa. Tästä oli kunnille
tilitettävää elatustukivelkaa 234,9 miljoonaa
euroa ja lapsille tilitettävän elatusavun osuutta
22,8 miljoonaa euroa. Vuonna 2006 vanheni elatusvelkasaatavia 20,9
miljoonaa euroa, josta 18,7 miljoonaa euroa oli kuntien saatavia
ja 2,2 miljoonaa euroa lasten saatavia.
Kunta- ja palvelurakenteen muutoksen takia elatustukea koskevat
tehtävät siirtyvät Kansaneläkelaitokselle.
Tämä toivottavasti tehostaa elatusapujen perintää.
Arvoisa puhemies! Mielestäni tapauksissa, joissa elatusapu
jätetään tahallisesti maksamatta, on
noudatettava nykyistä tiukempia sanktioita. On käsittämätöntä,
että meillä on hyvätuloisia, jotka vähät
välittävät lasten ylläpidosta.
Nykyisin voimassa on 5 prosentin korottamiskynnys. Sen vuoksi
elatusapuja ei korotettu lainkaan vuoden 2008 osalta. Laissa tarkoitettuja
elatusapuja, korvauksia ja elatustukea korotettaisiin lakiesityksen
mukaan vuosittain elinkustannusindeksin muutoksen mukaisesti. Elinkustannusindeksi
saattaa olla aivan liian vähäinen muuttuja. Mielestäni
indeksin pitäisi perustua ansiotulojen kehitykseen. Näin
elatusavun ja tuen määrä pysyisi suurin
piirtein palkkakehityksen mukaisena. Elinkustannusindeksi laskee
elatusavun reaalista arvoa.
Arja Karhuvaara /kok:
Arvoisa puhemies! Lapsen elatuksesta annetun lain mukaan lapsella on
oikeus riittävään elatukseen, johon kuuluu lapsen
kehitystason mukaisten aineellisten ja henkisten tarpeiden tyydyttäminen
ja lapsen tarvitsema hoito ja koulutus sekä niiden kustannukset.
Vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykynsä mukaan,
ja viranomaisten tehtävänä on olla tukena
elatussopimuksien ja tuomiopäätösten
määräytymisen kohdalla riitatilanteissa.
Äsken ed. Laxellin puheesta kuulimmekin nämä vanhentuneet
ja loppuneet elatusperinnät ja sen, kuinka suurista summista
todella on kysymys, ei pienistä rahoista, ei valtion eikä kuntien kassassa.
Vanhentuneita elatusperintöjä on mielestäni
tuomittavan monia, ja siksi käsittelyssä olevat
lakimuutokset ovat erittäin tervetulleet elatustuen rahallisen
määrän ja ostovoiman määräytymisessä,
maksatuksessa sekä perintöjen tehostamisessa.
Maksatuksen ja perinnän keskittäminen Kansaneläkelaitokselle
nopeuttaa ja tasa-arvoistaa perheiden perusturvaa. Haasteeksi nousee
kuitenkin kunnilta Kelaan siirtyvän henkilöstön määrällinen
ja alueellinen tarve. Uskon kuitenkin, että nykyiset kuntien
200 täysipäiväistä ja 175 osapäiväistä työntekijää tarvitaan
edelleen purkamaan vanhenemisen uhkaamat perinnät ja järkeistämään
maksatuskäytäntöjä. Yhden toimijan
alla luulisikin jatkossakin näitä toimintoja olevan
sujuvaa kehittää. Elatustuen maksatus asumispaikkaperusteisena
ja elatussumman sitominen indeksiin ja kunnallisen toimielimen perustaminen
edunvalvojaksi ovat myös välttämättömiä maksatuksen
sujuvuuden takia.
Herra puhemies! Toivoisin koko vanhempien elatusvelvollisuuskeskustelun
yhdistämistä myös nuorten syrjäytymisen
ehkäisyyn ja opintojen loppuun saattamiseen. Täysi-ikäisen
lapsen varsin teoreettinen oikeus saada vanhemmiltaan koulutusavustusta
opintojen ajaksi toteutuu harvoin käytännössä.
Varsinkin etävanhemman ja opiskelevan nuoren mahdollisuus
tehdä vapaaehtoinen sopimus torpedoituu usein etävanhemman ilmoitukseen
siitä, ettei suostu kyseiseen sopimukseen. Olisikin tärkeää tietää,
kuinka monta kyseistä sopimusta tehdään
esimerkiksi oikeuden päätöksellä.
Pitäisikö opintojenaikaisen elatuksen toteutuminen
koulutusavustuksella erityisesti nimetä tulevaisuudessa
myöskin lakiin ja kuntien erityisen sosiaalihuollosta vastaavan
toimielimen hoidettavaksi? Tuskin perinnät kylläkään
tässä tapauksessa ainakaan vähenisivät.
Valto Koski /sd:
Arvoisa herra puhemies! Asia on sikäli henkilökohtaisesti
kiinnostava, että tämän lain valmistelu
aloitettiin sinä aikana, kun olin sosiaali- ja terveysvaliokunnan
puheenjohtaja, ja olen suurella mielenkiinnolla seurannut tämän
prosessin etenemistä. Tätä valmistelua
varten sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän
jo 2. päivä marraskuuta 2006, ja työryhmän
toimikauden piti ulottua vuoden 2008 loppuun. Nyt on kuitenkin jo
tässä vaiheessa eduskunnan käsittelyssä työryhmän
esityksenä laki, jolla tätä asiaa yritetään
edistää.
Olen Kansaneläkelaitoksen valtuutettunakin seurannut
tämän prosessin etenemistä mielenkiinnolla,
koska tämä on ollut avoimessa keskustelussa Kansaneläkelaitoksen
näkökulmasta ja tätä keskustelua
on käyty myöskin Kansaneläkelaitoksen
valtuutettujen ja Kelan johdon kesken. On syytä tässä yhteydessä korostaa,
että Kela ei ollut kiinnostunut tästä lisätehtävästä eikä sillä tavoin
ole ilmaissut halukkuuttaan, mutta nyt tilanne on edennyt sillä tavoin,
että Kela velvoitetaan muistini mukaan 1.4.2009 ottamaan
tämä tehtävä vastaan.
Tämän aikataulun osalta on siinä mielessä hyvä todeta,
että kun lainsäädäntö tavallisesti
toteutuu vuoden alusta, niin Kansaneläkelaitoksen henkilökunnalla
on erityinen ongelma se, että eduskunnan vuodenvaihteessa
säätämää lakia ei keritä koulutuksen
kautta omaksumaan henkilökunnan osalta riittävästi,
jos ei Kela itse ole tämän lainsäädännön
käsittelyssä mukana. Toinen ongelma liittyy tietokoneohjelmien
valmisteluun ja niiden testaamiseen. Jokaiselle on selvää, että jos
laki astuu vuodenvaihteen jälkeen voimaan ja se päätetään
vasta joulun alla, tässä saattaa ilmetä suuria
ongelmia, ja tältä osin on hyvä, että tässä on
4 kuukauden siirtymäaika.
Sitten tällä lakiesityksellä on yhteyksiä muun muassa
kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevaan puitelakiin lähinnä kuntien
henkilökunnan asemaan liittyen, ja esimerkkinä yleisperustelujen
kohta 5.2., johon on kirjoitettu seuraava teksti: "Lausunnon antajia
pyydettiin erityisesti ottamaan kantaa henkilöstön
aseman järjestämiseen elatustuen siirron toimeenpanon
yhteydessä. Elatustuen siirto kunnilta Kelalle -työryhmä pyysi
lausujien mielipidettä kolmesta eri vaihtoehtoisesta mallista.
Ensimmäisen mallin mukaan elatustuen toimeenpanon siirtoa
Kansaneläkelaitokselle pidettäisiin puitelain
13 § 2 momentissa tarkoitettuna liikkeenluovutuksena
ja henkilöstö siirtyisi Kansaneläkelaitoksen
työntekijöiksi. Puitelain 13 § 3
momentissa säädetty viiden vuoden irtisanomissuoja
koskisi yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti myös näitä työntekijöitä. Toisessa
mallissa elatustuen toimeenpanon siirtoa Kansaneläkelaitokselle
pidettäisiin myös liikkeenluovutustilanteena,
mutta viiden vuoden irtisanomissuoja ei koskisi näitä työntekijöitä. Kolmannessa
mallissa elatustuen toimeenpanon siirtoa kunnilta Kansaneläkelaitokselle
ei katsota liikkeenluovutukseksi."
Kunnallinen työmarkkinalaitos sekä Yksinhuoltajien
ja yhteishuoltajien liitto pitivät ensimmäistä mallia
oikeana. Lahden kaupungin lausunnon mukaan joko ensimmäinen
tai kolmas malli voisi tulla kyseeseen. Työ- ja elinkeinoministeriö pitää mallia
kolme ongelmallisena, ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto pitää erittäin tärkeänä
sitä,
että henkilöstön palvelussuhteen jatkuminen
turvataan mahdollisesta työnantajan vaihtumisesta huolimatta
ja että tarvittaessa viiden vuoden irtisanomissuojasta
säädetään erikseen laissa. Valtiovarainministeriön
lausunnon mukaan kunnista Kansaneläkelaitoksen palvelukseen
siirtyvän henkilöstön määrän
ratkaisee Kansaneläkelaitos neuvoteltuaan kuntasektoria edustavan
tahon kanssa. Merkittävää on, että muut
lausujat eivät ottaneet ollenkaan kantaa tähän
henkilöstön asemaan.
Perusteluihin on kirjoitettu siirtyvän henkilöstön
osalta, että "esityksen siirtymäsäännökset on
muotoiltu valtiovarainministeriön lausunnon mukaisesti",
ja siitä löytyy hallituksen esityksen sivulta
37 ensimmäisen lakiehdotuksen 45 §:n yksityiskohtaiset
perustelut, missä on henkilöstön asemaa
selvitetty, ja sen lisäksi sitten sivulta 52 samaa 45 §:ää koskeva
pykälämuotoilu.
Haluan tässä yhteydessä vaan, kun
on lähetekeskustelusta kysymys, saattaa nämä mielipiteet valiokunnan
tietoon ja toivon, että valiokunta riittävällä vakavuudella
paneutuu tähän henkilöstön asemaan
sekä myöskin Kansaneläkelaitokselle tuleviin
velvoitteisiin, niin että Kansaneläkelaitos pystyy
toteuttamaan sen, mikä lailla sille velvoitetaan.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on hyvin tärkeään
ja ajankohtaiseen asiaan puuttuva. Tämän asian
siirtäminen Kelalle on perusteltua. Kunnilla on hyvin erilaisia
voimavaroja asian hoitamiseen.
Ed. Laxell toi esille, että elatusmaksujen tulisi olla
elinkustannusindeksiä paremmin rahan todelliseen arvoon
sidottuja. Näin varmasti on aiheellista jatkossa menetellä.
Samoin ed. Valto Koski toi esille kysymyksen, jota ei täällä muuten
olisi tuotukaan, tämän kunnissa nyt tehtävän
hoitavan henkilöstön aseman, kun tämä muutos
tapahtuu. Toivon todella ed. Kosken tavoin, että valiokuntakäsittelyssä myös
tähän kysymykseen kiinnitetään
huomiota.
Keskustelu päättyi.