Täysistunnon pöytäkirja 45/2009 vp

PTK 45/2009 vp

45. TIISTAINA 28. HUHTIKUUTA 2009 kello 14.00

Tarkistettu versio 2.0

4) Hallituksen esitys laiksi kalastuslain muuttamisesta

 

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen on tunnetusti nopea ja aina ja kaikkialla. Eläinkunnassa sellainen on lumikko, joka näkyy aina kaikkialla vaikka sitä olisikin yksi kappale, mutta ministeri Pekkarinen politiikassa edustaa tätä täydellisyyttä kauneimmillaan.

Arvoisa puhemies! Kalastuslakia ollaan nyt muuttamassa sellaisessa asiassa, että jos voi sanoa, että hittaat ovat herrojen kiireet, mutta hyvä kun ne päälle sitten joskus tulevat. Nimittäin jos jotakin, niin tuolla ministeriöpuolella maa- ja metsätalousministeriön riista- ja kalaosastolla 1990-luvulla vaadittiin, että kun oli kolme vapaa-ajankalastajien keskusliittoa, keskusjärjestöä, että ei tämä nyt ole ihan laitaa, että nyt kerta kaikkiaan pitää yhdistää nämä ja sillä tavalla saada semmoinen koordinoitu kenttä, joka sitten helpottaa nimenomaan myöskin niitten kalastuksenhoitomaksuvarojen jakamista järjestöille siltä osalta, kun ne kuuluvat järjestöille. Ja sitten nämä järjestöt, elikkä Suomen Kalamiesten Keskusliitto, Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliitto ja Suomen Urheilukalastajain Liitto ryhtyivät tällaisiin toimenpiteisiin, yhdistämään voimavaransa, ja sitten vuonna 2000 perustettiin Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, joka nyt on siis toiminut kohta vuosikymmenen. Tämä asia tuli sitten.

Tästähän pitää sitten seurata, että kun järjestöt ovat tällä tavalla yhdistäneet voimavaransa, niin tämä huomioidaan nyt sitten myöskin vapaa-ajankalastajien edustajien lukumäärässä, kun he ovat toimikunnissa, työryhmissä, komiteoissa jnp. edustettuina. Mutta kuinka ollakaan, se näin perustavaa laatua oleva asia unohtui, kun oli tästä kalastuslain suuresta uudistuksesta kysymys ja 50 henkilöä peräti rekrytoitiin mukaan tähän suureen uudistustyöhön, joka on tarkoitus saada niin valmiiksi uutena lakitekstinä ja perusteluina, että seuraavissa hallitusneuvotteluissa ne, ketkä siihen sitten osallistuvatkin, voivat siitä sitten sopia annettavaksi seuraavalle eduskunnalle. No, sieltä järjestöpuolelta kuitenkin siis yksi vaan, vaikka oli 50 ihmisestä kysymys, niin tähän haettuun ryhmään tuli yksi ainut edustaja. Tähän sitten puutuin ja sanoin, että ei tässä nyt ole laitaa ollenkaan, että kyllä täytyy olla vähintään kaksi, jotta kun yksi tekee ehdotuksen niin toinen pääsee edes kannattamaan, ettei se ehdotus aivan raukea noin vaan.

Ja näin nyt sitten korjattiin sitä toimikuntaa ja nyt sitten ollaan myöskin kalastuslakia muuttamassa sillä tavalla, että se, mikä järjestökentällä on tapahtunut, huomioidaan nyt myöskin kalastusalueitten hallinnossa, edustuksessa, koska tällä yhdistetyllä Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestöllä on nyt tällä hetkellä vapaa-ajankalastajapiirit, 13 kappaletta, toiminnassa niin, että on olemassa yksi body, jos näin voidaan sanoa, josta ne edustajat voidaan ottaa. Ja nyt tässä on huomioitu tämä äsken mainittu kalastuslain valmistelutoimikunnassakin muutoksen jälkeen omaksuttu periaate, että voi olla kaksi, jolloinka yksi tekee ehdotuksen ja toinen kannattaa, niin sillä tavalla ainakin tulee pöytäkirjaan kirjatuksi, mitä mieltä on. Elikkä ehdotus on erinomaisen paikallaan, ja on hyvä, että edes nyt on täällä pöydällä menossa eteenpäin.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä edellä ed. Pulliainen kertoi tuota historiaa, ja tässä on todellakin kyse asiasta, joka on nyt jo järjestökentällä kymmenen vuotta ollut arkipäivää, ja nyt saadaan sitten järkeistettyä myös tätä lainsäädäntöä niin, että Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry saa sitten tuon edustuksen oikealla tavalla, kun he ovat yhdistäneet voimiaan jo vuonna 1999.

Virkistyskalastajien ja kotitarvekalastajien määrä Suomessa on erittäin merkittävä. Se itse asiassa kasvaa koko ajan, ja tämä jää usein huomaamatta ja ehkä liiankin vähälle huomiolle toimenpiteissä, joita maassamme tehdään. Tässä tänään käsittelyssä olevassa esityksessä vain esitetään nyt, että nämä virkistyskalastajia edustavat järjestöt saavat lähettää omat edustajansa kalastusalueen kokouksiin, ja sitten muutamia teknisiä muutoksia sekä kalastuslain 113 §:n kumoamista niin, että kalastusrikkomukset käsiteltäisiin oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain perussäännön mukaisesti eli tulevaisuudessa siellä tekopaikan toimivaltaisessa käräjäoikeudessa. Tästä oikeastaan tämän esityksen kohdalla nyt vain on kyse.

Tämä on niin teknistä, että tässä ei paljon olisi puhuttavaakaan, mutta itse asiassa isompi asia on sitten, jos oikein muistan, viime syksynä viimein käyntiin saatu kalastuslain kokonaisuudistus, johon myös tämänkin asian valmistelussa on viitattu, ja muun muassa Kalatalouden Keskusliitto ry on todennut, että tämäkin asia tulisi itse asiassa käsitellä kalastuslain kokonaisuudistuksen yhteydessä, ja tietysti näinkin varmasti olisi voitu toimia.

Kalastuslain kokonaisuudistushan lähtee liikkeelle hallituksemme hallitusohjelmasta, jossa todetaan, että huomioidaan erityisesti vaelluskaloihin liittyvä kokonaisuus sekä ammattikalastuksen toimintaedellytykset. Tämä kirjaus on meidän yhteisessä hallitusohjelmassamme, ja se oli erittäin odotettu ja toivottu kirjaus sinne. Ennen muuta Itämeren luonnonlohikannat ja meritaimen ovat niitä, jotka ovat lähellä monen suomalaisenkin harrastajan ja kotitalouskalastajan, kotitarvekalastajan, sydäntä, ja niistä on nyt myös syytä kantaa huolta. Syynä on se, että näitä lohikantoja liikakalastetaan ja toisaalta Itämeren kunto on ekologisesti on erittäin huono. Suomi ja Ruotsi Itämeren vaelluskalojen kutuvaltioina ovat erityisesti vastuussa lohen suojelusta ja kalastuksen sääntelystä kestävän kehityksen periaatteella, ja tämä on yksi painopiste, joka tuossa kokonaisuudistuksessa on nyt käyttöön ja esille nostettu. Yhteistä toimintapolitiikkaa Itämeren vaelluskalakantojen suojelemiseksi ei ole kuitenkaan vielä saatu aikaiseksi valtioiden kesken, ja se on valitettavan suuri puute.

Vapaa-ajankalastajat ehdottivat joitain aikoja sitten, että merilohen ja taimenen pyynti tehtäisiin luvanvaraiseksi niin, että ainoastaan lisenssillä saataisiin kalastusta tehdä ja tämän lisenssin saisivat kalastajat, jotka kalastavat ammatikseen. Vapaa-ajankalastajat korostivat matkailukalastuksen merkitystä, joka on tosiasiallisesti taloudelliselta arvoltaan ammattikalastukseen verrattuna moninkertainen, ja tämä valitettavan usein unohtuu.

Maa- ja metsätalousministeriön tavoitteena onkin nyt saada aikaan uusi kalastuslaki, joka vastaisi nykypäivää, ja tämä on iso haaste. Mutta itse haluan uskoa siihen, että tällä tiellä nyt vahvasti edetään niin, että on mahdollista Suomen kalavedet nähdä ennen muuta arvokkaana luonnonvarana, niin sisävedet kuin nuo merialueetkin ja joet, jotka ovat erityisen herkkiä. Tälle työlle toivon erityisen hyvää ja tuloksekasta etenemistä nyt, kun tuo kokonaisuudistus vihdoin on saatu eteenpäin.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen kävi puheenvuorossaan läpi tätä kehitystä ja päätymistä tähän Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestöön. Käsittääkseni vuosia jo on kestänyt tämä kalastuskorttivaroja koskeva riita, ja kai siitä lopullista päätöstä ei ole vieläkään.

Mutta tähän lakiesitykseen. Tätä muutosta perustellaan sillä, että käytännössä on esiintynyt epäselvyyttä näistä edustajista, mistä järjestöistä nämä voidaan asettaa. Kuitenkin henkilökohtaisesti minua vaivaa, miksi siellä ei voi edelleen niitä kolmea olla, ensinnäkin tämä asia. Luulisi, että kuitenkin kalastusalueiden kokouksissa vesialueiden omistajia on suurin osa, ja hyvin suurelta osin kuitenkin nämä intressit näillä kaikilla edustajilla ovat saman suuntaiset.

Toisaalta vielä enemmän ihmetystä tässä herättää se, miksi ministeriölle tulee tämä päätösvalta näistä edustajista. Eikö sitä voi asetuksessa todeta tai laissa, ketkä sitten nämä edustajat olisivat? Niin kuin ed. Pulliainen totesi, tällä Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestöllä on maan kattavana alueelliset vapaa-ajankalastajapiirit. Muilla niitä ei ole, ja en tiedä, käsitinkö oikein, että sieltä nämä kaksi edustajaa olisivat tulossa, mutta onko sitten tässä tilanne se, että joku näistä järjestöistä aiotaan tavallaan kokonaan poissulkea tästä edustusmahdollisuudesta?

Sinänsä tämä nyt ei maata kaatava lakiuudistus ja tarkennus ole, mutta minun mielestäni se olisi aivan hyvin voinut edelleen olla siellä asetuksessa määrätty ja tavallaan me jo tässäkin periaatteessa tietäisimme sen. Kuitenkin paljon merkittävämpi on tämä kalastuslain kokonaisuudistus, ja aikanaan nähdään sitten, mitä sieltä tulee. Varmasti tämänkin lakimuutoksen perusteet avautuvat sitten meille paremmin, kun asiantuntijoita saamme kuulla tuolla valiokunnassa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Kähköselle vaan kommentti, että 73 §:n 1 momentissa todetaan, että kalastusalueen kokoukseen saavat kalastusalueen jäsenet lähettää edustajia seuraavasti, ja 5 kohdassa sanotaan, että virkistyskalastajia edustavat järjestöt saavat lähettää yhteensä kaksi edustajaa ja maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa viideksi vuodeksi nämä. Elikkä näin se käytännössä toimii.

Keskustelu päättyi.