Tapani Tölli /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ja tässä valiokunnan mietinnössä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalaislain säännöksiä unionin kansalaisen ja häneen rinnastettavien perheenjäsenten vapaasta liikkuvuudesta vastaamaan Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen vapaan liikkuvuuden direktiivin soveltamisesta antamaa tulkintapäätöstä. Muutokset koskevat perheenjäseniä, jotka eivät itse ole unionin kansalaisia. Käytännössä muutokset koskisivat vain pientä osaa Suomeen muuttavista unionin kansalaisten perheenjäsenistä. Vuosina 2007—2008 heitä oli noin 50.

Tämä lakiehdotus tarkoittaa sitä, että ulkomaalaislain säännöksiä vapaasta liikkuvuudesta sovelletaan jatkossa myös perheenjäseniin, jotka tulevat suoraan kolmannesta maasta ilman aiempaa oleskelua toisessa jäsenvaltiossa, ja tapauksiin, joissa perheenjäsenyys syntyy vasta Suomessa. Lainmuutos edistää unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä yhdenvertaista kohtelua jäsenvaltioissa.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen suuri jaosto on niin sanotussa Metock-tuomiossaan katsonut, että EU:n direktiivin 2004/38 artiklan 3 kohtaa 1 on tulkittava siten, että kolmannen maan kansalaiseen, joka on sellaisen unionin kansalaisen aviopuoliso, joka oleskelee jäsenvaltiossa, mutta ei ole sen kansalainen ja joka tulee maahan tämän kyseisen unionin kansalaisen mukana tai seuraa häntä sinne myöhemmin, sovelletaan direktiivisäännöksiä riippumatta siitä, missä ja milloin heidän avioliittonsa on solmittu, ja riippumatta siitä, millä tavoin tämä kolmannen maan kansalainen on tullut vastaanottavaan jäsenvaltioon.

Valiokunnan näkemyksen mukaan nyt ehdotettu lainmuutos selkeyttää nykyistä lupamenettelyä, koska tarkastettavana tulee jatkossa olemaan vain kaksi asiaa: onko kyseessä todellinen perheenjäsenyys, ja onko hakijan toimeentulo turvattu, niin kuin direktiivissä edellytetään. Poliisille ei lainmuutoksen myötä ehdoteta uusia tehtäviä.

Hallintovaliokunnalle on asiantuntijakuulemisissa esitetty epäilyjä siitä, että lainmuutos saattaa johtaa laittoman maahantulon lisääntymiseen. Valiokunta onkin tämän vuoksi lausunut mietinnössään, että lainmuutoksen mahdollisia vaikutuksia laittomaan maahantuloon on tarpeen seurata ja että on myös luotava keinot puuttua asiaan, jos laiton maahantulo tätä kautta kasvaa. Oleskelukorttihakemusten tulkintaa voidaan tarvittaessa tehostaa, ja valvonta on mahdollista toteuttaa myös oleskelukortin myöntämisen jälkeen.

Hallituksen esitykseen ja valiokunnan mietintöön sisältyy myös ehdotus opiskelijan perheenjäsenen opiskeluoikeuteen liittyväksi muutokseksi. Säännöstä unionin kansalaisen oikeudesta oleskella yli kolme kuukautta ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan paremmin edellä mainitun direktiivin säännöksiä.

Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta oli mietintöä laatiessaan yksimielinen ja ehdottaa tämän hyväksymistä.

Arvoisa puhemies! Haluan tässä yhteydessä todeta, että valiokunnan käsittelyssä on tällä hetkellä kolme merkittävää ulkomaalaislakiin liittyvää muutosta. Tämä nyt käsiteltävä muutos on näihin verrattuna merkitykseltään käytännössä vähäisempi.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kuten valiokunnan puheenjohtaja Tölli äsken kertoi, niin valiokunnan käsittelyssä on tällä hetkellä kolme ulkomaalaispolitiikkaan ja maahanmuuttoon liittyvää hallituksen esitystä. Tässä asiassa on kyse EU-maiden kansalaisten ja itse asiassa heidän perheenjäsentensä, jotka eivät ole EU-kansalaisia, vapaasta liikkuvuudesta EU-alueella.

Samaa aihepiiriä, mutta nimenomaan EU-kansalaisten vapaata liikkuvuutta käsittelee hallituksen esitys 25/2010, jossa on kyse kotouttamislain muutoksesta ja jossa on kyse siitä, että Suomessa EU-kansalaiset, jotka hakevat Suomesta turvapaikkaa, eivät olisi vastaanottokeskusten palvelujen piirissä eivätkä näin ollen saisi myöskään toimeentulotukea enää sen jälkeen, kun he ovat saaneet kielteisen päätöksen turvapaikkahakemukseensa.

Herra puhemies! Pidän erittäin tärkeänä, että hallintovaliokunta ja perustuslakivaliokunta, jonka on annettava asiasta lausuntonsa, hyvin nopeasti ja ripeästi käsittelisivät tämän hallituksen esityksen 25/2010, jossa siis rajoitetaan turvapaikkaa hakeneiden EU-kansalaisten oikeutta etuuksiin Suomessa.

Nämä EU-maista tulevat turvapaikkahakemukset, lähinnä viime vuonna Bulgariasta ja tänä vuonna näköjään Romaniasta, ovat erinomainen esimerkki niin sanotusta etuusperäisestä maahanmuutosta, eli haetaan Suomesta turvapaikkaa sen vuoksi, että meidän etumme ovat paremmalla tasolla ja, voi sanoa, ylivoimaisella tasolla kaikkiin muihin unionin jäsenmaihin verrattuna. Meidän pitää näihin vetovoimatekijöihin puuttua, jotta tästä perusteettomasta turvapaikkahakemisesta pääsemme eroon ja näin saamme lisävoimavaroja aiheellisten tapausten käsittelyyn.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! On helppo sinänsä yhtyä tuohon ed. Zyskowiczin toiveeseen, että tuo hallituksen esitys 25/2010 tulee voimaan nopeasti, se on tosiaankin tarpeellinen. Tämä varmasti lisää myös sitä kansalaisten ymmärtämystä siihen, että eduskunnassa puututaan asioihin silloin, kun tarpeen on.

Kun puheenjohtaja Tölli tuossa käytti tuon alustuspuheenvuoron, niin olisin häneltä vielä kysynyt, harkittiinko esimerkiksi lausuman tekemistä tuosta kohdasta, jossa he toteavat, että näitä mahdollisia vaikutuksia laittomaan maahantuloon seurataan ja että pitää löytää sitten keinot puuttua asiaan, jos laiton maahantulo tätä kautta kasvaa. Ja toiseksi, onko arvioitu näitä tulevia vuotuisia tulijamääriä? Tosiaan tuo mennyt kertoi noin 50:stä, mutta onko jotakin arviota ollut, minkä suuruinen tämä lukumäärä voisi olla nyt sitten tulevaisuudessa?

Kun ministerikin on paikalla, niin kysyn vielä häneltä, millä tavalla ollaan etenemässä nyt tuossa kasvattilapsen rajausproblematiikkaa koskevassa asiassa perheiden yhdistämistapauksissa.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Sinänsä tämä hallintovaliokunnan mietintö on helposti hyväksyttävissä, ja myöskin minä kuulun niihin, jotka odottavat hallintovaliokunnasta mahdollisimman pian ulos niitä muita ulkomaalaislain säännöksiä, joilla on suurta vaikuttavuutta meidän ulkomaalaispolitiikkaamme.

Olen pannut merkille ihan tässä viime aikoina, että kyllä meillä on tässä ulkomaalaispolitiikan käsitteistössä ihan korkeallakin tasolla paljon täsmennettävää. Minä olin kerta kaikkiaan hämmästynyt, että niinkin kokenut, ministerikokemusta omaava kansanedustaja kuin Eero Heinäluoma näki pahimpana ongelmana Suomessa työperäisen maahanmuuton ja antoi ymmärtää, että hallitus olisi värväämässä ulkomailta ihmisiä tänne.

Kun mietin esimerkiksi sitä politiikkaa Etelä-Pohjanmaalla tai Pohjanmaalla, missä asun ja jonka tunnen, niin meille on paljon ulkomaalaista työvoimaa tullut esimerkiksi Venäjän alueelta. He toimivat tällä hetkellä maatalousväestön apuna maatalouslomittajina, turkistaloudessa nahoitustyöntekijöinä ja osin myöskin kausiluonteisesti puu- ja metallialalla, kun tällä hetkellä ja varsinkaan nousukaudella ei saatu, vaikka kissojen ja koirien kanssa etsittiin, kotimaista työvoimaa. Samanaikaisesti luodaan semmoisia uhkakuvia ja pelkoja, jotka johtaisivat siihen, että koko se talouskasvu esimerkiksi, mitä Etelä-Pohjanmaalla tarvitaan, se jätettäisiin kokonaan käyttämättä.

Minä olen täysin samaa mieltä, mitä ed. Zyskowicz on monta kertaa todennut. Kyllä me kokoomuksessa enemmän olemme huolissamme niistä ulkomaalaisista, jotka tulevat tänne käyttämään väärin mahdollisesti meidän etuuksiamme eivätkä tee täällä töitä. Me emme näe ongelmana niitä, jotka tulevat rehellisesti tekemään töitä, opiskelemaan ja maksamaan veroja ja luomaan hyvinvointia suomalaiselle yhteiskunnalle.

Päivi Lipponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On ihan pakko nousta seisomaan ja kommentoida ed. Petri Salolle äskeistä heittoa meidän ryhmäpuheenjohtajaamme kohtaan. Voisin vaikka lyödä vetoa, että te ette ole lukenut tätä Hufvudstadsbladetia, jossa kyseinen haastattelu on, koska niin virheellinen tämä teidän näkemyksenne tästä asiasta on.

Suomessa on tällä hetkellä 300 000 työtöntä. He ovat suomalaisia, he ovat maahanmuuttajia. Kysymys oli siitä, että eikö olisi tärkeätä, että nyt yritettäisiin saada näille ihmisille työtä. Nyt te sekoitatte hyvin monet asiat tässä maahanmuuttokeskustelussa, ja juuri sen takia on hyvin vaikea puhua näistä maahanmuuttoasioista ja selvittää niitä kansalaisille.

Olen aivan samaa mieltä teidän kanssanne siitä, että kun me katsomme tulevaisuuteen, me katsomme tähän globaaliin maailmaan, maailmantalouden kehitykseen, niin monikulttuurisuus tulee olemaan se suuri voimavara, joka tuottaa meille ne innovaatiot, joilla me saamme Suomen talouden kasvuun. (Puhemies: Minuutti on nyt kulunut!) Nyt toivoisin, että olisitte asiallisia tämän suhteen ja lukisitte vaikka ihan iltapuhteella tämän kyseisen haastattelun ja sitten kommentoisitte.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Salolle on kyllä muistutettava siitä, että nykyisessä ulkomaalaislaissa ja työlupakäytännössä on mahdollista arvioida myöskin laajemmin sitä, onko jokin toimiala tai jokin alue semmoinen, jossa ei kerta kaikkiaan ole saatavissa paikallista työvoimaa, ja jos ei ole saatavissa, niin silloin lupakäytäntökin on ollut joustava. Mutta nythän se sitten uhataan avata kokonaan. Kyllä tilanne on se, että jos me emme pysty vahtimaan edes sitä, kuinka Euroopan unionin maista tulevaa työvoimaa käytetään, mitkä ovat työnteon ehdot, niin siinä tilanteessa, kun työttömyyden taso on tämä, mikä se on, on aika lailla vastuutonta poistaa saatavuusharkinta, kun se tarkoittaa sitä, että Suomeen voi kolmansista maista sen jälkeen tulla jopa viideksi vuodeksi ja näennäisellä työsopimuksella. Meillä on lakkautettu poliisin ulkomaisen työvoiman valvontayksikkö, meillä on työsuojeluhenkilöstöä aivan liian vähän, ja Verohallinto on voimaton harmaan talouden edessä.

Petri Salo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä luulen, että ed. Heinäluoma ihan tietoisesti käytti käsitteitä väärin luodakseen sellaista mielikuvaa, että ikään kuin joku uhkaisi suomalaista työvoimaa nyt tällä hetkellä ulkomailta voimakkaasti ja tänne olisi rynnimässä joku ulkomaalaisten joukko, joka veisi työttömyystilanteessa suomalaisilta työpaikkoja. Eihän siitä nyt ole kysymys. Ei tämä ole meidän uhka numero yksi ulkomaalaispolitiikassa, vaan nimenomaan ne, jotka tietoisesti käyttävät meidän etuuksiamme väärin esimerkiksi salakuljettamalla tänne ankkurilapsia ja sitä kautta sitten tuomalla 14, 15, 16, 17 henkilöä lisää.

Minä olen kuullut, että esimerkiksi Pohjois-Karjalassa on erittäin hyviä kokemuksia siitä, kun on tullut inkerinsuomalainen lääkäri tänne, siis EU:n ulkopuolelta, ja hän on saanut kielikoulutusta ja kotouttamista ja hänet on saatu lääkärin virkaan Pohjois-Karjalaan, missä muuten ei ole lääkärin virkoja (Puhemies: Minuutti on mennyt!) ollenkaan täytettynä. Minun mielestäni tämä edistää suomalaista hyvinvointia.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Edellisellä kyselytunnilla ei ollut mahdollisuutta saada puheenvuoroa, ja nyt on minusta laajemmin ulkomaalaislain taustaa ja tätä nykyistä tilannetta vasten vähän tarkasteltava tätä asiaa.

Edellisen hallituksen aikana — ja Euroopan unionin yhteinen linjaus ja Suomen kanta maahanmuutto- ja turvapaikka-asioita käsittelevässä ministerineuvostossa, jossa neljä vuotta olin — ja myös EU:n puheenjohtajuusaikana oli se periaate, että maahanmuuton määrällinen ja laadullinen hallinta on työmarkkinoiden vakauden ja kotouttamisen onnistumiseksi välttämätön. Tätä lausetta en ole kuullut kyllä tämän hallituksen taholta tässä salissa kertaakaan sanottavan. On erittäin tärkeätä myöskin ... (Ed. Salon välihuuto) — Kohta käyn läpi ed. Petri Salon politiikan seuraukset, mitä tämä kokoomuksen asenne on todella merkinnyt maahanmuutto- ja turvapaikka-asioiden riistäytymisessä. Käyn kohta ne faktat läpi. — Mutta EU:ssa myöskin Lissabonin sopimuksen 63 a artiklassa selvästi on se sama linja sanottu, että EU:ssa edistetään työperäistä maahanmuuttoa mutta samalla määrätietoisesti vastustetaan laitonta maahanmuuttoa ja ennen kaikkea ihmiskauppaa, ihmissalakuljetusta. Tämä periaate on EU:n vahva yhteinen linjaus.

Nyt, mistä olen todella huolissani on se, että on luotu tietoisesti halpatyömarkkinoita. Ed. Petri Salon edustama kokoomus tuo harmaat markkinavoimat liittoon ministeri Thorsin ja vihreiden sinisilmäisten arvojen kanssa. Lopputulos alkaa näkyä. Halpatyömarkkinat on erittäin vakava ilmiö, kun puretaan juuri tätä työvoiman saatavuusharkintaa: kuka tahansa voi tuoda miltä tahansa alueelta mille alueelle tai alalle tahansa Suomeen työvoimaa, kun maassa on työttömyystsunami, massiivinen nuorisotyöttömyys. Tämä on edesvastuutonta. Tältä osin nimenomaan työlupa ja hallinta on erityinen ongelma.

Sitten tähän liittyy juuri se, että valvontaa on heikennetty. Työsuojelun ja työehtojen valvontaa on tietoisesti heikennetty. Tästä ovat Rakennusliitto ja monet ay-liikkeen edustajat olleet todella huolissaan, myös SAK. Itse asiassa, kun vuoden 2004 alusta perustettiin keskusrikospoliisiin ulkomaisen laittoman työvoiman valvontayksikkö toimestani, se perustui vuoden 2003 tulopoliittiseen ratkaisuun. Te olette lakkauttaneet sen sisäministeri Holmlundin kanssa. Se yksikkö on parantanut olennaisesti ulkomaisen laittoman työvoiman valvontaa. Mitä te palvelette, harmaita markkinavoimia, ed. Salo? Tältä osin tämä on kyllä tärkeä nyt avata.

Olen kyllä erityisen ilahtunut ed. Zyskowiczin aktiivisuudesta tällä kaudella enkä muista, että hän oli niitä arvostelijoita myöskään viime kaudella, kun puhuin vuonna 2004 ja 2005 nimenomaan turvapaikkashoppailusta ja ankkurilapsi-ilmiöstä. Nyt ne ovat onneksi vakiintunut eduskunnan kielenkäyttöön. Ne olivat EU-ministerineuvostossa yleinen kysymys, jota käsiteltiin. Ongelma on vain se, ed. Salo, että te olette vahvistaneet näitä vetovoimatekijöitä hyväksymällä ministeri Thorsin politiikan sisällön. Tämä viesti on mennyt läpi. (Ed. Zyskowicz: Ei niitä ole parannettu teidän jälkeenne!) Kun edellinen hallitus lopetti, vastaanottokeskuksissa oli alle 1 500 turvapaikanhakijaa. Nopeutettiin perusteettomien turvapaikkahakemusten käsittelyä, totta kai suojelun tarpeessa olevat saivat nopeimmin myös päätökset. Tällä hetkellä vastaanottokeskuksissa on 5 350 henkilöä. Ankkurilapsia, alaikäisten lasten käyttö perheenyhdistämisjärjestelyyn, oli alle 100. Se määrä on ollut 100 vuodessa. Sitä on käytetty, aivan niin kuin tässä on todettu, nimenomaan perheen yhdistämiseen liittyen osin organisoidulla tavalla. Se ilmiö on vakava.

Tässä on myöskin asia, johon on liian vähän kiinnitetty huomiota taloudellisesti. Totta kai minä ymmärrän, että reumasairaalan alasajo oli poliittinen tahto, kun ei haluttu reagoida; ei se 2 miljoonasta kiinni ollut, vaan se oli poliittinen tahto järjestellä markkinoita välittämättä siitä, miten asiat hoidetaan. Mutta yhtään puheenvuoroa tässä salissa ei ole hallituksen kehysesityksestä käytetty siitä, että ministeri Katainen esittää vastaanottotoimintaan lisää 117 miljoonaa euroa vuodessa. Ja se ei tule riittämään, edes se.

Tässä tilanteessa on todella tärkeätä, niin kuin käsittääkseni ed. Zyskowiczin kanssa olemme yhdessä viestittäneet, että hallintovaliokunnan on pikaisesti tämä kokonaisuus nyt otettava haltuun. Mutta ongelma on vain se, että te haluatte luoda halpatyömarkkinat, ja se on vakava asia. Se on itse asiassa hallitusohjelmassa, eihän sen pitäisi olla yllätys eduskunnalle, mutta ehkä vähän oppositiossakin on huonosti luettu hallitusohjelmaa. Minä olen yrittänyt siitä varoittaa koko teidän hallituskautenne. Te kirjoititte hallitusohjelmaan, että puretaan työvoiman saatavuusharkinta. Sitähän te olette tietoisesti tehnyt. Nyt te sitten yritätte kiillottaa kilpeänne kertomalla, miten te puututte perusteettomaan laittomaan maahanmuuttoon, alaikäisten ankkurilapsi-ilmiöön. Koko ajan te kiinnitätte huomion näihin vakaviin asioihin, mutta vielä vakavampia työelämän mustien ja harmaiden markkinoiden, jopa työorjuuden, ihmiskaupan, ilmiöitä te kasvatatte poliittisesti tietoisella tavalla.

Petri Salo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Paljon olen rivikansanedustajana näköjään aikaansaanut, mutta sen verran, ed. Rajamäki, ihan lyhyesti: Ne ulkomaalaiset maatalouslomittajat, jotka toimivat siellä työsuhteessa kaupungin palveluksessa, saavat sen palkan kuin suomalaisetkin. He saavat puu- ja metalliteollisuudessa — Skaalassa, Maaseudun koneessa ym. firmoissa — sen palkan, minkä saavat suomalaisetkin. Ja myöskin ne turkistarhoilla toimivat työntekijät, jotka nahkovat urakalla, saavat huomattavasti enemmänkin kuin keskimääräiset suomalaiset, koska he tekevät urakalla töitä ja pitkiä päiviä. Siellä on työsuojeluvaltuutetut, siellä on pääluottamusmiehet, siellä on kontrolli aivan täydellinen. Minkäänlaisesta halpatyövoimasta ei ole merkkiäkään siellä Pohjanmaalla, vaan maksetaan palkka ja saadaan sitä kautta hyvää ammattitaitoista työvoimaa.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallitus ei ole luomassa mitään halpatyömarkkinoita, mutta hallitus ja kokoomus ovat sitä mieltä, että Suomeen saa tulla tekemään työtä suomalaisilla työehdoilla ja suomalaisia lakeja noudattaen. Näin itse asiassa osallistutaan Suomen talouskasvun edistämiseen ja sitä kautta myös työllisyyden parantumiseen. Ei pidä luoda sellaisia uhkakuvia, että ne muutamat tuhannet ulkomaiset työntekijät uhkaisivat suomalaisten työttömien tilannetta. Mutta se on selvää, että on valvottava tehokkaasti, ettei ulkomaalaisia työläisiä, niin kuin ei suomalaisiakaan työläisiä, käytetä väärin vaan että todella toimitaan lakien ja työehtosopimusten mukaan. Muuten kärsivät muun muassa rehelliset yrittäjät ja rehelliset työntekijät.

Ed. Rajamäki, yhtään vetovoimatekijää ei ole vahvistettu teidän ministerikautenne jälkeen. Ne kaikki olivat olemassa jo silloin. Nyt niitä ollaan purkamassa muun muassa täällä olevilla hallituksen esityksillä.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ulkomaalaislain muutosesityksissä keväällä 2008 — hallituksen yksimielinen esitys — jotka hallintovaliokunnassa kovan työn jälkeen muutettiin, olisi annettu automaattisesti oleskelu- ja työluvat henkilöille, joilla on vuoden tekninen palautuseste. Nehän olivat vakavia virheitä, jotka te teitte, ei se ollut ministeri Thors vaan hallituksen yksimielinen esitys. Ja tältä osin totean, että nämä luvut jo kertovat, mistä on kysymys.

Haluan, puhemies, todeta, että marjanpoiminta ja tämän työvoiman saanti ulkomailta, ovat olleet todella hyvin tärkeitä muun muassa maaseutupoliittisesti. Niistä ei ole kysymys. Kysymys on siitä, että laittoman ulkomaisen työvoiman valvonta on pettänyt. Ja tältä osin muun muassa Ranskan puheenjohtajuuskauden esitys laitonta työvoimaa käyttäviin työnantajiin kohdistuvista rikosoikeudellisista sanktioista — sen tyyppisiä toimenpiteitä nyt pitää todella voimistaa.

Ongelma on se, että nyt tällä hetkellä esimerkiksi tämä vastaanottotoiminta on pielessä. 600 oleskeluluvan saanutta odottaa kuntapaikkaa vastaanottokeskuksissa. (Puhemies: Minuutti!) Tämähän on täysin käsistä teiltä nyt tämä koko kenttä.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowizcille vielä tästä, että kyllähän avainkysymys nimenomaan on se, että työnteonehdot ovat asianmukaisia, ja Rakennusliitto on varmasti tehnyt kaikkein eniten tässä maassa pimeän ja harmaan talouden torjumiseksi. Heidän kantansa on se, että tervetuloa työvoima tänne vaikka mistä päin maailmaa, kunhan työtä tehdään samoilla ehdoilla kuin suomalaiset työntekijät. (Kokoomuksen ryhmästä: Näin pitää olla!)

Rakennusala ja telakkateollisuus ovat semmoiset, joissa harmaa talous on karannut käsistä. Esimerkiksi Turun Telakalla laitettiin 300—400 työntekijää pois. Heti sen jälkeen otettiin sama määrä ulkomaalaista työvoimaa, ja heille maksettiin huomattavasti vähemmän kuin suomalaisille työntekijöille. Me kävimme Olkiluodon työmaalla viime kesänä, työelämä- ja tasa-arvovaliokunta. Siellä ulkomaalaistarkastaja sanoi, että sellaisille työntekijöille, joille pitäisi maksaa 12 euroa tunnilta, maksetaan 7 euroa. Kaikki tietävät, että se ei ole asianmukainen palkka. Kukaan ei voi mitään.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Käsiteltävänä oleva hallituksen esitys ja hallintovaliokunnan mietintö ovat synnyttäneet hyvän keskustelun, niin kuin täällä on voitu todeta. Ja kun suomalaisen työn päivä on ylihuomenna, niin täällä on aivan oikein tuotu esiin niitä näkemyksiä, mitkä liittyvät Suomessa tehtävään työhön, olkoonpa työntekijä sitten suomalaissyntyinen tai tänne tullut muualta käsin. On tärkeää, että tässä työssä noudatetaan juuri sitä samaa palkkatasoa ja niitä työehtomääräyksiä, mitkä meidän lakiemme ja asetustemme ja työsopimusten mukaan ovat, ja toivon, että tähän myöskin on riittävästi viranomaisvalvontaa, työsuojeluvalvontaa.

Itsekin aikanaan olin työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen muutama vuosi sitten, ja tuolloin kiinnitettiin myös tähän kysymykseen huomiota. Kansalaisten mielipide on hyvin pitkälti se, että niille pakolaisille, jotka tulevat Suomeen hakemaan turvapaikkaa, pitäisi saada mahdollisimman nopeasti ratkaisut, jotta he, jotka turvapaikan tarvitsevat, myös sen saavat nopeasti, ja he, jotka ovat sitten tulleet tänne muusta syystä kuin turvapaikan tosi tarpeesta, voisivat sitten palata omiin kotimaihinsa.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Käsittelyssä oleva asia on selvä, ja yksimielisen mietinnön mukaan on syytä edetä, mutta tähän keskusteluun ovat liittyneet nyt nämä muut aihepiiriin liittyvät asiat, ja niistä muutama sana.

Yhdyn niihin, jotka ovat kiirehtimässä hallituksen esityksen 25/2010 käsittelyä hallintovaliokunnassa ja saamista tänne eduskuntasaliin mahdollisimman nopeasti.

Mielestäni tämä, että EU-jäsenmaan alueelta EU-kansalaiset tulevat hakemaan turvapaikkaa Suomesta, on aivan käsittämätöntä ja mahdotonta. Kyllä EU on epäonnistunut varsin pahasti, jos sen alueelta pitää turvapaikkaa eli pakolaisstatusta lähteä hakemaan sen tähden, että vainotaan henkeä, terveyttä ja elämää. Näin ei voi ajatella olevan, jolloin sitten useimmiten on kysymys tästä — saako tätä termiä nyt käyttää, mitä ainakin ed. Zyskowicz käytti — etuusperäisestä maahanmuutosta. Siihen taas on mielestäni ihan kohtuullista puuttua sillä tavalla, että meillä on vertailukelpoiset, samanlaiset etuudet Suomessa kuin on muissa Euroopan unionin maissa. Meillä elinolot ovat vähän kovemmat, kun meillä on pitkä talvi ja pitkät etäisyydet jne., hintataso ehkä korkeampi. Siinä tätä pientä eroa voi siltä pohjalta olla, mutta jos on lähtökohtaisesti samanlaiset etuudet kuin muissa vertailukelpoisissa EU-maissa, niin meillä ei ole houkuttelevuutta, mikä todennäköisesti tällä hetkellä on jonkinlainen ongelma, kun tiedämme, kuinka paljon näitä EU-alueen ihmisiä on pyrkimässä nimenomaan Suomeen. Eli tältä osin on syytä edetä nopeasti tasavertaiseen EU-politiikkaan.

Mitä tulee tähän työperäiseen maahanmuuttoon, niin pitemmällä tähtäyksellä me tarvitsemme maahanmuuttoa siinä tarkoituksessa, että me tarvitsemme työvoimaa varmaan monienkin alojen tehtäviin. Mutta tällä hetkellä meillä on todella avoin työttömyys yli 300 000, ja sitten on vielä paljon niitä, jotka ovat opiskelemassa tai muutoin poissa työelämästä mutta eivät ole työvoimatoimiston kortistoissa. Kyllä tässä tilanteessa tietysti on aivan paikallaan lähteä siitä, että sellaisilla aloilla, joilla on paljon työttömiä, on edelleen tällainen harkinta, että tarvitaanko ulkomaista työvoimaa, jos kerran alalla on kotimaassa ammatti-ihmisiä työttöminä. Tämä on kansantaloudellisesti, ihmisten kannalta ja kaikkien kannalta perusteltua, että näin harkitaan. Siinä mielessä ryhmänjohtaja Heinäluoman haastattelu oli ihan kohdallaan. Hänen sananvalintansa olivat varmasti epätarkkoja ja huonoja. En tiedä, oliko se kielestä johtuvaa, koska tuo haastattelu oli Hufvudstadsbladetissa. (Ed. Zyskowicz: Sanoo mitä ajattelee, kun joutuu ruotsiksi puhumaan!) Mutta näin tietysti hän oli periaatteessa oikeassa tässä tilanteessa, kun maa elää edelleen lamassa ja kasvavan suurtyöttömyyden aikaa.

Keskisuomalainen todellakin kirjoitti pääkirjoituksessaan, että turha Heinäluomaa on löylyttää, ja yhdyn siihen tältä osin, että asiasta pitää voida keskustella. Meillä on nyt ikävä ilmapiiri siinä, että jos tästä asiasta suunsa avaa, niin heti saa ankaran tuomion rasismista. Tästä ei missään tapauksessa saa olla kysymys, kun me tiedämme nämä ongelmat, mitä maassa on.

Tiedän sen hyvin, että on sellaisia kausiluonteisia töitä, marjanpoimintaa ja vastaavaa, on myös erityisaloja, turkistarhaus, ja sitten on myös lääkäreitä ja muita erilaisia maatalouslomittajia ja muita, joihin ei saada työntekijöitä. Meidän nykyinen systeemimme mahdollistaa sen, että jos ei löydy suomalaista työntekijää, niin ulkomainen otetaan, mutta se tapahtuu tarveharkinnan jälkeen. Minusta tämä järjestelmä on tässä tilanteessa ihan paikallaan. Sitten kun alkaa olla niin, että meillä on todella huutava työvoimapula eikä ole näitä 300 000—400 000 työtöntä, niin tietysti joudutaan miettimään tätäkin asiaa uudelleen, mutta tällä hetkellä en näe kovin perustelluksi sitä, että täydellisesti tarveharkinnasta luovutaan. Tähän liittyvät sitten nämä työehdot. Ilmeisesti on niin, että tämä ulkomainen työvoima on niin paljon halvempaa, että siksi otetaan ohi suomalaisen työvoiman, ja se ei ole suomalaisia kohtaan välttämättä ihan oikein. Eli valvontaa pitää myös lisätä ja sanktioita olla ulkomaisen työvoiman väärinkäytön estämiseksi.

Herra puhemies! Todellakin tässä ulkomaalaispolitiikassa kaiken kaikkiaan tarvitaan kansan tuki, ja minä en ole havainnut, että kansan tuki olisi ihan sellaista. Tietysti siellä elää myös rasistisia piirteitä, mutta kaikelle sille, mikä nyt on menetelmä Suomessa, ei ole kansan laajojen piirien tukea. Jossakin, tosin se nyt oli varmaan nettikeskustelun tai äänestyksen tulos, kerrottiin, että ed. Heinäluoman kantaa tuki 80 prosenttia. Se kertoo kuitenkin siitä, että ihmiset ajattelevat tätä työllisyystilannetta, kansantaloutta, enkä minä usko, että he ovat rasisteja sen tähden, vaikka näin ajattelevat. Mitä paremmin me saamme työllisyyden omassa maassa paranemaan, talouden nousun nousemaan, sitä paremmin me pystymme auttamaan maailman hätää kärsiviä, joita riittää ja joita emme kuitenkaan kaikkia voi ottaa tänne Suomeen töitä tekemään. Eli sen peruslinjan, mikä maahanmuuttopolitiikassa tarvitaan, tulee mielestäni olla tiukkaa mutta erittäin inhimillistä. Ei minkäänlaista syrjintää saa olla eikä ihmisarvon polkemista. Mutta kaikkien etu, meidän ja maahantulijoiden etu, on se, että linja on tiukka. Näin voidaan mennä eteenpäin ja pystytään auttamaan todellakin näitä ihmisiä niin kuin omaa kansaakin.

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors

Arvoisa puhemies, värderade talman! Näinä viime päivinä on kyllä tullut mieleen Tommy Tabermannin lausunto kauden alussa, kun hän totesi, että maahanmuuttaja on aina väärässä. Jos hän tulee tekemään töitä, väitetään, että hän ottaa jonkun suomalaisen työn, jos sitten hän tulee hakemaan turvapaikkaa, niin sanotaan, että hän tulee tänne eikä tee töitä. Kaipaan todellakin Tommya tässä keskustelussa. Myöskin tämä viime päivien keskustelu mietityttää monta tänne tullutta, jotka miettivät — ja jotka ovat tehneet pitkään paljon suomalaisen yhteiskunnan puolesta — ovatko he sitten viemässä jonkun suomalaisen työtä. Tällaisia reaktioita on todellakin tullut runsaasti.

Tässä väitetään myöskin, että valvonta lepsuu nyt tässä asiassa, joka tulee myöhemmin käsittelyyn. Todettakoon muun muassa, että lupakäytäntöä lisätään. On ollut hyvin epämääräisiä ryhmiä, joissa ei ole ollut saatavuusharkintaa eikä muuta, ja ne kaikki ulotetaan ennakkovalvontaan. Koko keskustelu mielestäni myöskin on todella ollut mielenkiintoinen: lähdetään siitä, että suomalainen työnantaja jollain tavalla panisi ulkomaalaiset työntekijät etusijalle, vaikka me näemme, että jo täällä ammatti-ihmisillä ja kotimaisia kieliä hallitsevilla on hyvin suuria vaikeuksia saada työtä. Miten on mahdollista, että te uskotte, että sitten, kun palkataan suoraan työhön ihmisiä — tätähän tämä esitys koskee, saatavuusharkintaa — suomalainen työnantaja ottaa tänne töihin EU:n ulkopuolelta?

Ed. Salo ja minä tunnemme vähän samoja seutuja. Todettakoon, että arvioidaan, tällä hetkellä ei voida sanoa muuta, mutta arvioidaan, että maaseudulla maataloudessa ja maaseudun liitännäiselinkeinoissa olisi noin 10 prosenttia ulkomaalaisia työntekijöitä. Täällä ei kyllä syötäisi mansikoita tai tomaatteja, ellei täällä olisi ulkomaalaisia tekijöitä. Muun muassa tällä hetkellä, kun meillä oli tilaisuus keskustella Itellan toimitusjohtajan kanssa, hänellä oli sellaisia lukuja, että Vaasan seudulla 38 prosenttia lehtien ja postin jakajista ovat sellaisia henkilöitä, joilla on ulkomaalainen tausta. Elikkä on myöskin tärkeää, että tulevassa keskustelussa käsitteistöt ovat selkeät, ja tässä on muun muassa hyvin iloisella tavalla sekoitettu EU:n sisällä liikkuvat ja EU:n ulkopuolelta tulleet. Meillä on monessa mielessä paljon selkeämmät säännöt mitä tulee EU:n ulkopuolelta tulevan työvoiman valvontaan muun muassa tässä asiassa. Toivoisin, että pidettäisiin tästä kiinni.

Sitten, kun puhutaan näistä uhkakuvista ja siitä, mikä on tilanne turvapaikanhaun osalta ja kysytään erinäisiä lukuja: Todettakoon nyt vaan, että tämän vuoden ensimmäisenä kolmena kuukautena maahan on esimerkiksi alaikäisiä turvapaikanhakijoita saapunut vähän alle 80 henkilöä, elikkä jos nämä luvut nyt osoittavat jonkinlaista trendiä, niin määrä melkein puolittuisi edellisestä vuodesta, ja Suomi ainoana pohjoismaana oli se, jossa väheni alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrä. Ja kun katsotaan kaikki turvapaikanhakijat Suomessa, myöskin näinä ensimmäisenä kolmena kuukautena, niin noin tuhat henkilöä on saapunut. Tietysti on ongelma siinä, että kun käydään tällainen keskustelu, niin meidän mahdollisuutemme esimerkiksi saada kuntapaikkoja lisää, saada kuntia vastaanottamaan oleskeluluvan saaneita, vaikeutuvat. Mutta onneksi on myöskin hyviä kuntia kuten Pudasjärvi, johon menen tutustumaan maanantaina ja joka todella on nähnyt sekä työvoiman että muun mahdollisuuden kaikkien ulkomaalaisten osalta.

Sitten toivon vastaavasti kuin kaikki edustajat, että esimerkiksi nyt esitystä 25 ja muita esityksiä päästäisiin käsittelemään nopeasti tänä keväänä. Ne ovat erittäin tärkeitä. Ed. Komi, arviot tästä: yhdessä muitten EU-maitten kanssa seurataan nimenomaan vapaan liikkuvuuden direktiivin kehitystä, elikkä se on yksi selkänoja tässä yhteydessä. Mitä tulee kasvattilapsiin, ne ovat siinä toisessa esityksessä, mutta varmaan on myöskin ihan käsittelykäytännössä asioita, joihin voidaan puuttua.

Lopuksi: En tiedä, montako kertaa olemme keskustelleet siitä, miten erinomaisesti edellinen hallitus hoiti toimiaan, (Ed. Salo: Varsinkin ministeri!) mutta niin kuin ed. Zyskowicz totesi, me toteutamme edellisen hallituksen säännöksiä. Turvapaikkaperusteet ovat samanlaiset, säännöt mitä tulee etuuksiin ovat ihan samanlaisia, mutta tämä hallitus on muun muassa asettanut ihmiskaupan raportoijan, joka seuraa ihmiskauppaa tarkemmin; me koulutamme syyttäjiä ja oikeuslaitosta ja poliisia ihmiskauppaa vastaan; ja myöskin tärkeänä asiana, EU:n piirissä hyväksyttiin muutama vuosi sitten niin sanottu maahanmuuttosopimus — tai pakti on ehkä nyt tällaisena vierasperäisenä sanana oikea — jossa todettiin, että on tärkeää, että on joitakin laillisen maahanmuuton väyliä, torjutaan laitonta maahantuloa, ja myöskin palautus on tehokasta. Mutta tämä on kolmiyhtälö, jossa on tärkeää, että kaikki osuudet ovat mukana, sen lisäksi, että me teemme kehitysyhteistyötä, jossa huomioimme ne tarpeet, joita on lähtömaissa.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt on olennaista katsoa, mitä on tapahtunut. Nelinkertaiset vastaanottokeskusten turvapaikanhakijamäärät, vuositasolla lähes seitsenkertaiset alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrät. Teidän kevään 2008 hallituksen ulkomaalaislain muutosesityksenne — jota hallintovaliokunta onneksi muun muassa minun kirjallisen lausuntoni mukaisella kritiikillä muutti — antoi vääriä signaaleja. Te vastustitte edellisen hallituksen aikana rajat ylittävän laittoman maahanmuuton torjuntaa, Prümin sopimusta, viimeiseen saakka. Ette te sen eteen kyllä ole mitään erityistä tehneetkään. Ihmiskaupan torjunta otettiin jo EU-puheenjohtajuuden 2006 aikana Suomen agendalle. Käsittelyjen venähtäminen ja tehottomuus on ollut täydentämässä teidän signaaleja.

Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Helsingin kaupunginvaltuustossa perussuomalaisten valtuustoryhmä teki esityksen, että kaupunki rajoittaisi — huomio — uusien työperäisten maahanmuuttajien töihin pääsyä Helsingin kaupungin rakennuksille, koska työttömänä oli lukematon määrä suomalaisia rakennusmiehiä. Kaikki puolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta äänestivät esitystä vastaan. Ja voin vaan todeta, että teot ovat toista kuin puheet. Kysyisin ministeri Thorsilta: Miltä luulette työttömistä suomalaisista kirvesmiehistä tuntuvan, kun heiltä viedään työt nenän edestä pois?

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On todellakin vaikea keskustella, koska julkisuudessa nämä kaikki ulkomaalaisiin liittyvät asiat on laitettu ja ovat menneet yhteen ja semmoisena niitä halutaan sitten käsitellä. Mutta hankala tämä mielipideilmasto on senkin vuoksi, että olet joko rasisti tai sitten ulkomaalaisten hyysääjä, eikä ole mitään mahdollisuutta keskustella asiaperusteisesti siinä välissä. Kyllä minusta on kuitenkin äärimmäisen huolestuttava se tilanne. Ministeri Thors, tekään ette tiedä, kuinka paljon Suomessa on tällä hetkellä ulkomaalaista työvoimaa, eikä tiedä kukaan muukaan. Miten sellaista voidaan valvoa, mistä ei ole edes tätä perustietoa? Jos meillä on ongelma valvoa EU-maista tulevaa työvoimaa, miksi kasata ongelmia entisten päälle? Ja kyllähän esimerkiksi ministeri Katainen oli aivan ymmällään viime syksynä, kun ed. Yrttiaho kysyi, miksi näitä ulkomaalaisia työntekijöitä, joiden pitäisi olla suomalaisella verottajalla tiedossa jo ensimmäisestä työpäivästä lähtien ja joita pitäisi olla tuhansia verottajan tiedossa, on vain satoja. Ministeri Katainen oli aivan yllättynyt tästä tiedosta.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen samoilla linjoilla ed. Mustajärven kanssa. Kyllä tässä on ihan oikeasti niin kuin huolestunut siitä, että tässä ikään kuin luodaan sen kaltaisia uhkakuvia ja ymmärretään tahallaan väärin. Toistan sen, että sosialidemokraatit haluavat ja tukevat työperäistä maahanmuuttoa Suomeen. Mutta tästä hallituksen esityksestä, joka koskee saatavuusharkinnan poistamista tässä tilanteessa, työelämävaliokunnassa poliisi, Maahanmuuttovirasto, Akavan asiantuntijat, STTK:n asiantuntijat, SAK:n asiantuntijat olivat sitä mieltä, että se ei nyt istu tähän tilanteeseen, kun lain sisällä ei ole niitä valvontaelementtejä mukana. Valiokunta sitten tuskissaan enemmistön voimin kirjoitti valiokunnan mietintöön erilaisia hienoja, hyviä lauseita, mutta sen valvonnan olisi pitänyt olla sen lain sisällä. Minulla on paljon ystäviä ulkomailta: EU-maista tulleita, EU:n ulkopuolelta tulleita, jotka upeaa työtä tekevät Suomessa. (Puhemies: Minuutti on mennyt!) Ei meillä ole mitään heitä vastaan, mutta hekin ymmärtävät, että valvontaa pitää olla, kun maassa on 400 000 työtöntä.

Jacob Söderman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valitan, että ed. Tommy Tabermann ei ole täällä. Minä yritän kohtuullisesti täyttää hänen paikkaansa.

Tämähän koskee nyt unionin kansalaisten oikeutta oleskella täällä. Muutama aika sitten luin Helsingin Sanomien yleisönosastosta kirjoituksen yhdestä itävaltalaisesta oppineesta ihmisestä, joka oli tullut Suomeen suomalaisen vaimonsa kanssa ja etsinyt täällä töitä. Hän ei ollut saanut, ed. Thors, sosiaaliturvatunnusta, hän ei ollut saanut verokorttia, ei edes kirjastokorttia. Hän sai vain tilapäisiä työkomennuksia. Olisin kysynyt ed. Thorsilta, joka nyt raukkamaisesti jättää salin, miten tämä on mahdollista. Miten voidaan puhua kotouttamisesta, jos ei hyvää tarkoittava, laillisesti oleskeleva ihminen saa näitä perusedellytyksiä, että hän voisi oleskella täällä ja saada töitä?

Jyrki Yrttiaho /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Voin kertoa esimerkin sanktioiden tehottomuudesta. Turun käräjäoikeus antoi viikko sitten tuomion jutussa, joka koski ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä, puolalaisten työntekijöiden hyväksikäyttöä. Vuokrafirmalla on palveluksessaan 540 miestä, ja oikeusjuttu koski 35:tä. Työnantaja teetti keskimäärin tuhat tuntia ylityötä vuoden aikana, ja tämä juttu sitten puitiin Turun käräjäoikeudessa. Käräjäoikeus totesi vain, että ainoa rikkomus on työaikarikkomus, josta yritykselle tuomittiin sakkoa 2 010 euroa. Todellinen nettohyöty tuosta työvoiman riistosta oli lähes 400 000 euroa. Nämä puolalaiset miehet oli tietenkin kotiutettu jo ajat sitten Puolaan. Tästä firmasta on onneksi päästy eroon, (Puhemies: Minuutti on nyt päättynyt!) kiitos turkulaisen ammattiyhdistysliikkeen. Se yritys on heitetty ulos telakalta.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hyvät kansanedustajakollegat! Ensiksi haluan kiittää puhemiestä siitä, että hän on kuitenkin suhtautunut suhteellisen sallivasti tähän keskusteluun. Vaikka tässä on kyseessä ulkomaalaislain eräiden yksityiskohtien muuttaminen, niin keskustelu mielestäni osoittaa, että täällä eduskunnassakin on halua ja tarvetta kokonaisvaltaisemmin keskustella asioista, jotka liittyvät meidän maahanmuuttopolitiikkaamme.

Mitä tulee tähän työperäiseen maahanmuuttoon, niin kuin jo aikaisemmin sanoin, olen sitä mieltä ja kokoomus on sitä mieltä, että Suomeen saa tulla tekemään työtä, elättää perheensä ja itsensä. Tämän työnteon pitää ehdottomasti tapahtua suomalaisten työehtosopimusten ja suomalaisten lakien mukaan. Tämä on peruslinjaus. On myös aivan selvää, että lakien noudattamista ja työehtojen noudattamista on valvottava. Sitä on valvottava suomalaisten työntekijöiden kohdalla ja sitä on valvottava ulkomaalaisten työntekijöiden kohdalla. Tiedän, että valvonnasta huolimatta erilaista rikollisuutta kukkii tällä alalla ja ulkomaalaisia työntekijöitä hyväksikäytetään suomalaisten lakien ja työehtosopimusten vastaisesti maksamalle heille lainvastaisia, sopimustenvastaisia palkkoja.

Myös tiedämme, että ammattimainen rikollisuus, joka aikaisemmin on keskittynyt ennen kaikkea huumekauppaan, on huomannut, että tällaisessa talousrikollisuudessa tuomiot ovat pienempiä, voitot ovat suurempia, kiinnijäämisriski on pienempi, se on siistiä sisähommaa jne. Eli myös tällainen järjestäytynyt taloudellinen rikollisuus ja erilaiset moottoripyöräjengit ovat valitettavasti löytäneet tänne harmaan talouden ja talousrikollisuuden alalle.

Tämä työperäinen maahanmuutto ei ole Suomessa millään tavoin, ja tämän sanon ed. Heinäluoman puheenvuoron johdosta ja muiden täällä kuultujen puheenvuorojen johdosta, ei ole millään tavoin Suomessa karkaamassa käsistä. Siis ulkomaalaisten Euroopan unionin ulkopuolelta tulevien työntekijöiden määrä ei ole millään tavoin ongelma suomalaisille ja suomalaisille työttömille.

Myöskään tämä hallituksen esitys, joka tulee muuten voimaan vasta vuonna 2011, ei merkitse, että asia jotenkin karkaa käsistä. Esimerkiksi jatkossakin näillä EU:n ulkopuolelta tulevilla työntekijöillä pitää olla tänne tullessaan työpaikka ja työnantaja jo olemassa.

Nämä Suomessa työskentelevät ulkomaalaiset, jotka tekevät työtä ja yrittävät Suomessa ja toimivat suomalaisten lakien ja työehtojen mukaan, tukevat Suomen talouskasvua. Vaikkeivät he välttämättä ole mitään pauligeja tai fazereita tai finlaysoneita, niin väitän, että heidän yritystoimintansa, heidän osaamisensa, heidän ahkeruutensa koituu suomalaisen yhteiskunnan ja suomalaisen taloudellisen kasvun hyväksi puhumattakaan siitä, että lähivuosina ja vuosikymmeninä me väistämättä tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa.

En siis, toisin kuin ed. Heinäluoma, ole huolissani niistä maahanmuuttajista, jotka tekevät Suomessa työtä, vaan olen huolissani niistä maahanmuuttajista, jotka eivät tee Suomessa työtä — no, en tietystikään niistä, jotka ovat aidosti turvapaikan tarpeessa ja tulevat tänne maahan pakolaisina tai kiintiöpakolaisina, jotka hekin toivottavasti onnistuneen kotoutumisen myötä työllistyvät ajan mittaan, vaan ennen kaikkea nyt kannan huolta etuusperäisestä maahanmuutosta, jolla tarkoitan muun muassa Euroopan unionin kansalaisten Suomesta hakemia turvapaikkoja.

Viime vuonna meillä oli noin 800 turvapaikanhakijaa Euroopan unionin jäsenmaista, lähinnä Bulgariasta. Tänä vuonna, tänä päivänä olemme juuri kuulleet uutisia siitä, että Romaniasta tulleet henkilöt, jotka tähän saakka ovat keskittyneet lähinnä kerjäämiseen, ehkä valitettavasti myös eräisiin rikollisuuden muotoihin, ovat nyt keksineet, että hakemalla turvapaikkaa he saavat tämän kerjäämisen päälle viranomaisilta järjestetyn asumisen vastaanottokeskuksissa ja vielä käteistä rahaa käteen toimeentulotuesta, ja tähän asiaan ehdottomasti tarvitaan muutos. Siis ne kaikki unionin kansalaiset, jotka tulevat Suomesta hakemaan turvapaikkaa, tietävät, että he eivät voi saada Suomesta turvapaikkaa. Kuitenkin meidän järjestelmämme ovat niin hitaita ja niiden ajalta maksettavat kompensaatiot heidän rutiköyhiin oloihinsa nähden niin tuntuvia, että kannattaa hakea Suomesta turvapaikkaa. Osa näistä turvapaikanhakijoista on hakenut Suomesta turvapaikkaa jo aikaisemmin. Tähän hallitus on puuttunut esityksellä 25/2010, ja todella toivon, että perustuslakivaliokunta ja hallintovaliokunta, vaikkapa raivaamalla sitten tilaa muilta töiltä, keskittyisivät tähän esitykseen, jotta se saataisiin mahdollisimman pian voimaan. Sillä siis leikataan EU-maiden kansalaisten Suomesta turvapaikanhakijoina saamia etuisuuksia.

Myös hallituksen pitää varautua siihen, että jos näiden muutosten jälkeenkin tämä systeemi vuotaa eli saadaan toimeentulotukea sitten muilla perusteilla, niin sekin porsaanreikä pitää tukkia.

Arvoisa puhemies! Lopuksi ministeri Thorsille olisin sanonut — hän joutui valitettavasti poistumaan, mutta varmasti lukee keskustelumme pöytäkirjan — että ei kannata nyt lainkaan väheksyä sitä määrää maahanmuuttajia, mitä perheenyhdistämisen kautta on Suomeen lähivuosina tulossa. Tämä on todellinen ongelma.

Meillä on tällä hetkellä eri tietojen mukaan jo 4 000 pelkästään somalialaisten turvapaikanhakijoiden hakemia perheenyhdistämislupia käsittelyssä, ja on arvioitu, että lähivuonna näitä tulee tuhansia lisää. Olemme hyvin pian tilanteessa, jossa, jos ei mitään tehdä, näiden täällä olevien somalialaisten — siis en tarkoita pelkästään alaikäisiä, vaan myös täysi-ikäisiä — perheenyhdistämishakemusten kautta Suomeen tulee hyvin suuri määrä somalialaisia maahanmuuttajia, joista osa on kirjoitus- ja lukutaidottomia ja meidän mitkään kotoutusjärjestelmämme eivät tosiasiassa riitä sulattamaan tällaista määrää uusia maahanmuuttajia parin kolmen vuoden sisällä. Eli tehkäämme niin, että mieluummin otamme vähemmän ihmisiä esimerkiksi Somaliasta ja annamme heille hyvän elämän edellytykset Suomessa kuin että otamme paljon ja jätämme käytännössä nämä ihmiset sitten kotouttamatta kaikkine niine ongelmineen, mitä siitä seuraa.

Eli mitkä vetovoimatekijät Suomella sitten näissä perheenyhdistämisasioissa on? Erittäin merkittävät:

Ensinnäkin, sikäli kun tiedämme, olemme ainoa maa maailmassa, ainoa maa maailmassa, joka muidenkin kuin pakolaisten eli suojelun tarpeen perusteella oleskeluluvan saaneiden kohdalla maksaa näiden tänne yhdistettävien perheiden matkat sieltä Etiopiasta tai Somaliasta Suomeen. Se on merkittävä vetovoimatekijä.

Toiseksi, toisin kuin esimerkiksi Tanska ja Norja, me emme aseta mitään toimeentuloedellytystä tälle perheen kokoajalle. Kun eräissä muissa Pohjoismaissa, naapurimaissa, edellytetään, ennen kuin voi saada perheen tänne Suomeen, että on tietty toimeentulo jo olemassa, siis muu kuin sosiaaliturvan varassa oleva toimeentulo, Suomi ei tänä päivänä aseta mitään tällaisia vaatimuksia.

Näihin ministeri Thorsin on nyt pakko kiinnittää enenevässä määrin huomiota, sillä minä väitän, että tätä rataa tämän perheenyhdistämisen kautta tuleva maahanmuutto räjähtää meille käsiin.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Rajamäki tuossa varmaan harjoitteli vähän vappupuheita tai ehkäpä varapuheenjohtajaehdokkuuspuheenvuoroja tämän aiheen tiimoilta, joka on toki laajentunut nyt sitten näistä käsittelyssä olevista pykälistä huomattavasti laajemmalti käsittelemään sekä työperäistä maahanmuuttoa että toki myös turvapaikkakeinotteluasiaa.

Herra puhemies! Ihan haluan todeta alkuun sen, että turvapaikkakeinottelua esiintyy ja siinä Suomen lainsäädäntöä tulee kehittää niinpäin, että tuo keinottelu tulee väistymään ja siitä päästään sitten eroon, koska se on myös ihmisoikeuskysymys. Silloin kun on todellisia turvapaikanhakijoita, he myös sitten sotkeentuvat tähän suureen massaan ja näin ollen me emme pysty vastaamaan siihen huutoon, mihin Suomi on todella halunnut vastata.

Taloudelliset erot ovat ilmiselviä asioita Euroopassakin, myös EU-maiden sisällä, ja tässä mielessä, kun tietyt maat ovat liittyneet myös EU:n jäseniksi, on katsottava, että turvapaikkahakumenettelyä on nopeutettava ja katsottava jopa, onko sitten oikeutettua ylipäätänsäkään hakea niillä kriteereillä turvapaikkaa, mitä tänä päivänä tapahtuu. Tässä on onneksi tapahtumassa lainsäädännön kehittymistä ja muutosta parempaan suuntaan.

On myös todettava, että ulkomaalaisvihaa ei saa olla herättämässä missään muodossa. Niitä ilmiöitä on tällä hetkellä havaittavissa. Keskustan eduskuntaryhmän puolesta haluan todeta sen, että ehdottomasti, kun puhutaan työperäisestä maahanmuutosta, samasta työstä on maksettava sama palkka, väärinkäytöksiä ei tule sallia ja kaikenkaikkinen työvoimakeinottelu on laitonta eikä sitä tule hyväksyä missään muodossa. Sama pätee myös rikollisuuteen, mitä alalla ilmenee.

Jyrki Yrttiaho /vas:

Arvoisa herra puhemies! Oikeiston edustajat eivät täällä paljoakaan käytä aikaa sen pohtimiseen, mikä on Suomessa kotouttamistoimenpiteiden laatu, aste ja määrä. Ne ovat aivan kelvottomalla tasolla. Kielen opetus on aivan surkeaa ja se kohdistuu vain ihan lyhyen aikaa työntekijään maahanmuuton tapahduttua elikkä työntekijän muutettua tänne. Jos vertaan tilannetta 1970-luvun alun Ruotsiin, kun menimme Sandvikille, niin siellä työnantaja kurssitti illoilla. Viikonloppuina oli kaupungin järjestämiä kielikursseja. Ei Suomessa ole läheskään tämän kaltaista kotouttamista kielen opetuksen osalta.

Sitten, mistä te myös vaikenette, te vaikenette Suomessa asuvien maahanmuuttajien rajusta, lohduttomasta työttömyydestä: venäläiset 30 prosenttia työttömyysprosentti, somalit 55 prosenttia, serbit 40 prosenttia, afgaanit 55 prosenttia, Irakista tulleet 62 prosenttia, Iranista 47 prosenttia, Vietnamista 40 prosenttia. Tähänkö vielä tarvitaan lisää, tähän jonoon, väkeä? Tämä on järjetöntä, tämä politiikka on järjetöntä lisätä tätä työttömien maahanmuuttajien määrää kotimaisen työttömyyden lisäksi.

Katri Komi /kesk:

Rouva puhemies! Kommentoin tuohon kielikoulutukseen vaan sen verran, että tosiaan olen ihan samaa mieltä, että kielikoulutuksen tasoa edelleen pitää meillä Suomessa parantaa tähän kotouttamiseen liittyen. Myös niiltä itse maahan tulleilta, jotka tätä kielikoulutusta ovat saaneet, on tullut tämmöisiä ideoita, että sen kielikoulutuksen pitäisi olla jollakin tavalla velvoittavampaa, tavoitteellisempaa. Ja sitten tietenkin myös, kun mennään vähän pidemmälle, sen pitäisi olla myös sitten vähän erikoistuvampaa ainakin niillä isommilla paikkakunnilla, joilla on mahdollisuus vähän niin kuin eriyttää tätä kielikoulutusta, jolloin siitä on vielä suurempaa apua esimerkiksi siihen työllistymiseen. Sitten tietenkin täytyy muistaa se, että ei kovin pitkä aika sitten meillä oli tuo kotouttamisselonteko täällä salissa ja niitä toimenpiteitä, mitä siellä todettiin, on vaan pystyttävä pistämään entistä ripeämmin toimeen.