Pentti Oinonen /ps:

Arvoisa rouva puhemies! On syytä hämmästellä hallituksen esitystä laajakaistarakentamisen tuista. Esityksessä on muutamia kohtia, jotka olisi voitu kirjoittaa selkeämmin.

Esimerkiksi 11 §:ssä ja sen 3 momentissa todetaan, että tukikelpoisia kustannuksia eivät ole kustannukset sellaisella "- - alueella, joka ulottuu kahden kilometrin päähän sellaisesta liityntäpisteestä, josta voidaan tarjota edistyksellisiä viestintäpalveluita". On yritetty selvittää, mitä tämä käytännössä tarkoittaa, mutta aivan selvää vastausta tähän ei ole löytynyt. Ministeriö voisikin lakitekstejä kirjoittaessaan pyrkiä laajemmin avaamaan pykälien ja momenttien sisältöä, jotta ei synny tilanteita, joissa lakia voidaan tulkita miten vaan, oman mielensä mukaan.

Lisäksi olen edelleen sitä mieltä, että tämä laajakaistatuesta annettu laki on torso ja kansalaisia eriarvoistava aivan samaan tapaan kuin jätevesiasetuskin on. Tässä tapauksessa ei ole oikein, että syrjäseudun asukas joutuu omasta pussistaan maksamaan nopean internetyhteyden saadakseen ylimääräisiä kustannuksia, joita keskustassa asuvat eivät joudu maksamaan. Laajakaistan rakentamisesta annettavan tuen tulisikin ulottua maksuttomasti kaikkialla kotiin asti, eikä siinä pidä olla mitään enintään 2 kilometrin mittaisia omakustanneosuuksia, kuten nyt on.

Arvoisa rouva puhemies! Ilmoitan jo tässä vaiheessa, että tulen lakiesityksen toisessa käsittelyssä jättämään lausumaesityksen, jolla puututaan tähän vakavaan epäkohtaan.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ensimmäisenä totean ed. Pentti Oinoselle sen, että kun viime vuonna oli tuo laajakaistatukilaki käsittelyssä, niin siinä mietinnössä valiokunta ehdotti eduskunnalle hyväksyttäväksi lausuman, jonka mukaan eduskunta edellyttäisi, että hallituksen tulee tosiaankin selvittää, arvioida kaikki käytettävissä olevat eri lisärahoitusmahdollisuudet laajakaistahankkeella rakennettaviin viestintäverkkoihin nimenomaan niitten niin sanottujen viimeisten kilometrien ongelman osalta, jotta pystyttäisiin turvaamaan tämä tilaajayhteys myös niille kotitalouksille, jotka katsovat, että ne tarvitsevat laajakaistayhteyttä, mutta niillä ei ole näitten mahdollisesti suurehkojen kustannusten vuoksi siihen edellytyksiä. Tämmöinen selvitys hallituksen pitää antaa nyt liikenne- ja viestintävaliokunnalle elokuun loppuun mennessä tänä vuonna. Mielenkiinnolla itsekin odotan, mitä siitä selvityksestä tuleman pitää.

Toinen asia, mihinkä valiokunta edellisessä mietinnössä viime vuonna kiinnitti huomiota, oli kuntien mahdollisuus, se mitenkä taloudellisissa vaikeuksissa olevat kunnat pystyvät turvaamaan oman osuutensa tästä laajakaistahankkeesta. Siinä edelleenkin osalla kunnista on selvästi ongelmia, ja ne pohtivat vakavasti, pystyvätkö sen turvaamaan. Hyvä asia siinä oli se, että porrastettiin tätä kuntien omaa osuutta erityyppisille kunnille kolmella eri portaalla.

Itse tämä esityshän tosiaan vain vahvistaa sitä päätöstä, mikä jo pari vuotta sitten, 2008, tehtiin, jossa todettiin, että lähes kaikki suomalaiset tulevat enintään 2 kilometrin etäisyydelle tuosta 100 megabittiä per sekunti -yhteydestä vuoteen 2015 mennessä. Tämä tavoite on hyvä edelleen pitää mielessä.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Rouva puhemies! Viime tiistaina käytiin maaseutupoliittinen keskustelu, ja siinä kaikki eduskuntaryhmät peräänkuuluttivat kaikkien päätösten ja ratkaisujen maaseutuvaikutusten arviointia, että se on otettava jokaisessa päätöksessä mukaan. Tämä asia, joka on siis laajakaistahankeohjelma, on sellainen, joka pitäisi vielä ottaa erittäin tarkasti maaseutuvaikutusten arvioinnin kohteeksi.

Tämä on totta kai peruslähtökohdiltaan maaseutuystävällinen, mutta tämä jättää vakavia eriarvoisuusongelmia sisäänsä. Nyt markkina-analyysejä tehdään tämän jälkeen, ja niistä tulee raskas menettely väistämättä, vaikka valiokunta täällä korostaa, ettei näin saisi tapahtua. Tämä hallituksen suunnitelma jakaa ihmiset raskaasti eriarvoiseen asemaan. Taajamakunnissa markkinavoimat hoitavat laajakaistan jokaiselle, maaseutukunnissa operaattorit, valtio ja kunta maksavat osan ja sitten kun mennään vähän etäämmälle, haja-asutusalueelle tai kauemmaksi verkosta, niin omavastuuosuus tulee mukaan ihmisille, yrittäjille. Tältä osin ongelmat jäävät, ja maaseudulla nopeiden yhteyksien saaminen on siis oman ja usein köyhän kunnan rasituksena, ja tätä ei voi pitää oikeudenmukaisena.

Arvoisa puhemies! Siiten on ilmennyt käytännössä sellaisia ongelmia, että on niin haja-asutusaluevaltaisia kuntia, että yksikään operaattori ei ole tehnyt yhtään tarjousta tämän yhteyden rakentamiseksi. Ja ainakin tässä taannoin vastaus siihen, miten tämmöinen ongelma ratkaistaan, jotta tämä kokonaisohjelma toteutuu, oli se, että kunnan pitää maksaa se operaattorin osuus ja näin varmistaa tämän laajakaistayhteyden syntyminen, toteutuminen kaikkialla. Jos todella näin on, että köyhien kuntien, esimerkiksi Pohjois- ja Keski-Suomessa on tämä tilanne, pitää maksaa se osuus, niin se täysin kohtuutonta, ja tähän pitää vielä paneutua.

Jari Leppä /kesk:

Rouva puhemies! Tämä haja-asutusalueiden laajakaistahanke on erinomainen ja myönteinen ratkaisu niin koko Euroopan unionilta kuin myöskin Suomelta. Valiokunnalle pitää antaa kiitos siitä, että se on hyvin voimakkaasti alleviivannut näitä jo täällä edellä esille tuotuja asioita, jotka liittyvät tasapuolisuuteen ja siihen, että kaikilla olisi mahdollisuus aidosti saada tämä laajakaistayhteys itselleen. On täysin välttämätöntä nykyaikaisten toimintojen osalta ja varsinkin tulevien palvelumuotojen osalta, että meillä tietoliikenneyhteydet toimivat ja ne toimivat jokaiseen kotiin, jokaiseen yritykseen, missä sitten Suomessa sijaitsevatkaan.

Me emme ole tietoyhteiskunta-asiassa enää maailman kärkeä, ja se on erittäin valitettava asia. Yksi syy siihen on aikanaan huonot päätökset, joilla ei velvoitettu operaattoreita toimimaan koko maan kattavasti. Ja nyt tämä laki paikkaa niitä aiemmin huonoja päätöksiä, joita olemme valitettavasti joutuneet tekemään. Tällä on kiire, ja vihdoin viimein tämä nyt tulee.

Puhemies! Toivottavasti hallinnollisesti tämä on mahdollisimman yksinkertainen. Meillä suomalaisilla on tapana hallinnoida yli oman tarpeen, ja toivon, että tässä ei nyt niin käy, vaan pystymme virtaviivaistamaan myöskin tämän koko projektin hallinnoinnin niin, että se ei tarpeettomasti viivytä omalta osaltaan tämän hankkeen rakentamista.

Puhemies! Kolmas asia on kuntien maksuosuudet. Pidän myöskin epäoikeudenmukaisena sitä, että kunnat on jaettu näin kategorisesti kolmeen maksuluokkaan. Se aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia nimenomaan siellä, missä se laajakaistan tarve on ehkä kaikkein suuri, ja siksi myöskin sitä taustaa vasten tuo arviointi on välttämätöntä, jonka hallitus antaa valiokunnalle. Ja myöskin niille pilottikunnille, jotka ovat mukana tässä hankkeessa, pitää olla oma maksuosuutensa, että pilotoinnista ei joudu maksamaan enemmän kuin esimerkiksi sitten jatkossa seuraavat kunnat, jotka tätä rakentavat. Niille täytyy tulla oma maksuosuutensa.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys on aika mielenkiintoinen, kun sen lukee. Itse olen ymmärtänyt, että tämä hallituksen esitys pohjautuu hyvin pitkälle komission vaatimuksiin. Kun täällä puhutaan Deggendorf-ehdosta, eli takaisinperinnästä mahdollisesti määrätyissä tilanteissa, ja kun pohtii 11 §:n 2 momentin 3 kohdan muutosta, niin itse jouduin kyllä ymmälle aika tavalla tämän lisäyksen kohdalla. Kun siellä puhutaan nimenomaan ei-tukikelpoisista kustannuksista ja siellä puhutaan 2 kilometrin päässä olevasta huoneistosta — tai siitä, mistä tätä laajakaistaverkkoa käytetään, 2 kilometriä siihen liitäntäpisteeseen, johon se on vedetty — niin jää vaan pohtimaan, mitä tarkoitetaan sitten niissä tilanteissa, kun se on yli 2 kilometriä. Tältä osin olisin odottanut, että tässä valiokunnan kannanotossa olisi avattu hieman enemmän tätä hallituksen esitystä.

Tämä on varmasti hyvää tarkoittava jne., mutta täällä hallituksen esityksen perusteella puhutaan nimenomaan takaisinperinnästä ja viitataan tähän vetoomukseen siitä, että "- - Suomen viranomaiset sitoutuvat lykkäämään laajakaistatuen maksamista kaikille sellaisille yrityksille, jotka ovat saaneet aikaisemmin komission päätöksellä yhteismarkkinoille soveltumattomaksi määriteltyä sääntöjenvastaista tukea - -". Eli minä en päässyt oikein puuta pidemmälle tämän hallituksen esityksen siitä tarkoitusperästä, että haluttaisiin tukea lähivuosina Suomen tietoyhteiskuntaa sellaiseksi, että me pystyisimme kilpailemaan myös muitten kanssa.

Martti Korhonen /vas:

Arvoisa puhemies! Tässä tietenkin pitää muistaa se, jonka ed. Komi itse asiassa tuossa omassa puheenvuorossaan sanoikin, että tämä on korjausta tuohon hallituksen esitykseen 176, joka oli viime vuonna. Elikkä se pitää ottaa pohjalle silloin, kun katsoo tätä koko esitystä, elikkä tässä ei aukaistu lähellekään kaikkia pykäliä, muuta kuin ne, mitkä komissio itse asiassa ehdotti tarkennettavaksi. Niiltä osin on sitten tarkennettu tätä esitystä ja muutettu siihen suuntaan, mitä komissio edellytti suunnattavaksi.

Sitten, mitä ed. Jari Leppä sanoi, niin ikävä kyllä tämä ei kovin hirveän yksinkertainen ole, kun se näyttää, ettei sieltä EU:sta kovin yksinkertaisia asioita tule. Elikkä tämä hallinnointi paisuu turhankin raskaaksi nimenomaan näitten kilpailuttamisien ja muitten säännöksien kautta, markkina-analyysien osalta. Vähän tuntuu sille, että onko niissä aina kaikissa järkeä, mutta ne on tehtävä, niin ne on tehtävä, ei voi mitään. Siinä mielessä tämä ei ole sieltä parhaasta päästä tämäkään.

Sitten kuntien maksuosuudet. Se on tietynlainen epäkohta, että siellä on erilaisia luokitteluja. Erilaisia kuntia on sitten asetettu vähän eriarvoiseen asemaan, mutta jotakin kait sille piti tehdä, jotta se raha riittää. Nyt itse asiassa valiokunta tässä omassa lausumassaan sanoo, että kaikki muutkin rahoitusvaihtoehdot tulee tuoda hallituksen valiokunnalle tietoon. Miten yksittäisen kansalaisen asemaa voitaisiin parantaa, se on kiistatta myös ongelma, mutta onhan tässä myös niin kuin rehellisyyden nimissä sanottava se, että eiväthän kaikki tarvitse näin nopeaa laajakaistayhteyttä välttämättä toteuttaakseen sitten niitä palveluja tai mitä he itse asiassa laajakaistayhteyden kautta saavatkaan. Elikkä se, että se vedettäisiin kaikille ilman, että mitään tarvetta on, ei sekään tunnu kovin järkevälle. Siitä syystä on myös sanottu se täällä ulos, että niille, jotka tarvitsevat, yritetään sitten rahoitus järjestää.