Juha Rehula /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Täällä eduskunnassa käytetään monenlaisia puheenvuoroja erilaisissa tilanteissa. Ajankohta huomioon ottaen on ymmärrettävää, että salissa istuu puhujan lisäksi kolme kollegaa. Mutta se peruste, miksi halusin tulla esittelemään valiokunnan mietinnön hallituksen esityksestä, jonka otsikko on "Hallituksen esitys laiksi sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevan Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi", on se, että tällä esityksellä ehdotetaan säädettäväksi laki sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevan Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisesta.

Suomi on ollut Euroopan unionin jäsen vuodesta 1995 lähtien. Me elämme vuotta 2010 ja tänään olemme tilanteessa, jossa meillä on laki, jossa käytännössä ja noin kansankielellä ilmaisten lain muodossa vahvistetaan se, miten Euroopan unionin jäsenten liikkuessa maasta toiseen sosiaaliturvajärjestelmät toimivat, miten ne yhteensovitetaan. Tämä on, ja tämä valiokunnan mietinnön ulkopuolelta sanottuna, periaatteellisesti asia, josta voi ennustaa, että siitä keskustelu tulee lähivuosina jatkumaan. Integraation tiivistyessä edelleen yhä useammin tullaan tilanteeseen, jossa kysytään, miten sosiaaliturvajärjestelmät toimivat, ja totean uudemman kerran ohi valiokunnan mietinnön: suomalainen ja tämä pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunnan malli on jonkin verran ja aika paljonkin toiselle perustalle rakentuva kuin keskisessä Euroopassa on, ja ei ole ihan vaivatonta se, miten ensinnäkin direktiivien implementointi tehdään, ja toisaalta, ja ihmisten kannalta tärkeintä, miten pystytään huolehtimaan siitä, että sosiaaliturva on olemassa niissä tilanteissa, missä esimerkiksi työskennellään, opiskellaan toisessa EU:n jäsenmaassa.

Arvoisa rouva puhemies! Euroopan unionin sosiaaliturvan koordinaatiota koskeva uudistettu täytäntöönpanoasetus tulee voimaan 1.5.2010. Täytäntöönpanoasetuksen voimaantulopäivästä sovelletaan myös sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annettua asetusta. Asetuksessa säädetään jäsenmaasta toiseen liikkuvien henkilöiden sosiaaliturvasta ja siitä, mikä jäsenmaa on tai mitkä jäsenmaat kulloinkin ovat vastuussa sosiaaliturvasta. Säännökset ovat suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki eri sosiaaliturvalaitosten toimivallasta ja tehtävistä toimeenpantaessa unionin lainsäädäntöä Suomessa. Lisäksi esitykseen sisältyvissä lakiehdotuksissa on unionin lainsäädäntöä täydentäviä kansallisia säännöksiä.

Tässä esityksessä on kaksi osaa. Ensinnäkin tällä esityksellä — kuten valiokuntakin toteaa, pidämme tätä erittäin myönteisenä — unionin alueella jäsenvaltiosta toiseen liikkuvien henkilöiden sosiaaliturva-asioiden hoitamista varten luodaan yhteinen sähköinen järjestelmä. Tämä on periaatteellisesti iso asia: 27 jäsenmaan alueelle komission koordinoima yhteinen sähköinen järjestelmä. Meillä tämän esityksen mukaan järjestelmän rakentaminen ja ylläpito tullaan sijoittamaan Kansaneläkelaitoksen yhteyteen. Valiokunta pitää ratkaisua tarkoituksenmukaisena, koska Kansaneläkelaitoksessa on ennestään laajoja tietojärjestelmiä ja osaamista niiden rakentamisesta ja ylläpidosta. Komissio vastaa järjestelmän kansainvälisen osuuden rakentamisesta, kukin jäsenmaa omasta kansallisesta osuudestaan. Tämä laki pitää sisällään sen, miten kustannustenjako kansallisella tasolla järjestetään. Valiokunta toteaa, että järjestelmän perustamisesta aiheutuviin kustannuksiin tulisi ja tulee valiokunnan näkemyksen mukaan varautua valtion talousarviossa ja Kansaneläkelaitoksen toimintamenomäärärahassa ottaa riittävästi huomioon Kelalle aiheutuvat investointikustannukset.

Tässä yhteydessä, vaikkei asia suoraan tähän lakiin liitykään, valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että Kansaneläkelaitos rakentaa parhaillaan myös terveydenhuollon käyttöön tulevaa kansallista tietojärjestelmäpalvelua, johon sisältyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköinen käsittely ja sähköiset lääkemääräykset. Valiokunta pitää tärkeänä, ettei sen rakentamisaikataulu vaarannu, ja toistaa aiemman vaatimuksensa siitä, että sen rakentamiseen varataan riittävät voimavarat.

Tässä on kyse Euroopan laajuisesti isosta harjoituksesta, kun me tiedämme, millainen tilanne meillä kotomaassa on ollut. Me olemme säätäneet vuonna 2007 lain, jonka mukaan meillä pitäisi olla Kelan ylläpitämä tietojärjestelmä terveydenhuollon asiakastietoihin liittyen ensi vuoden keväänä, mutta homma on vielä, voisiko nyt sanoa hieman löysästi, hieman kesken.

Tämä on toinen osa tätä nyt ensimmäisessä käsittelyssä olevaa lakia. Se toinen puoli on se, että lainsäädännön tasolle tuodaan sosiaaliturvan koordinaatiota koskevat asetukset ja erityisesti täytäntöönpanoasetus. Me emme tässä mietinnössä lähteneet kahlaamaan sen enemmälti läpi, mitä kaikkea tuohon sosiaaliturvaan liittyy.

Valiokunta nostaa yhden asian esiin, ja se liittyy siihen, että unionin asetuksen nojalla henkilöllä on oikeus hakeutua hoitoon toiseen jäsenvaltioon. Toistaiseksi Suomesta on hakeuduttu toiseen jäsenvaltion hoitoon varsin rajallisesti. Suomeen hoitoon hakeutuvat ovat pääsääntöisesti olleet ulkomailla pysyvästi asuvia Suomen kansalaisia, jotka haluavat saada hoidon Suomen julkisessa terveydenhuoltojärjestelmässä. Rajojen yli tapahtuvan hoitoon hakeutumisen oletetaan kuitenkin tulevaisuudessa kasvavan.

Esityksessä ehdotetaan, että Suomessa luvan toisen jäsenvaltion hoitoon hakeutumiseen antaisi Kansaneläkelaitos. Kela hankkisi julkisen terveydenhuollon yksiköltä lausunnon hoidon saatavuudesta Suomessa sekä hoidon kuulumisesta julkisen terveydenhuollon piiriin. Lausunto olisi sitova lupapäätöstä tehtäessä. Kela antaisi valituskelpoisen päätöksen maksusitoumuksesta eli hakemuksen hyväksymisestä tai epäämisestä. Valiokunta pitää ehdotettua keskitettyä päätöksentekomallia perusteltuna. Valiokunta korostaa, että päätöksenteossa on syytä seurata hoitoonpääsyn yhtenäisten kriteerien noudattamista. Kustannusvastuu hoidosta määräytyy jäsenvaltioiden kesken asetuksen määräysten mukaisesti. Kustannuksista vastaa se valtio, joka on toimivaltainen henkilön sairaanhoitokustannusten osalta. Pääsääntöisesti se on työskentelyvaltio. Eläkkeensaajien osalta kustannuksista vastaa joko valtio, josta eläke maksetaan, tai eläkkeensaajan asuinvaltio. Suomen sisäinen kustannusvastuu ei esityksen johdosta ole muuttumassa.

Arvoisa rouva puhemies! Iso periaatteellinen asia, jossa voi ennustaa, että ei ole viimeinen laki, joka tässä talossa säädetään tämän aihepiirin tiimoilta.

Valiokunnan mietintö on yksimielinen.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja Rehula nostikin esiin tuossa tuon, että Kela rakentaa parhaillaan tätä tietojärjestelmäpalvelua, josta tosiaan paljon on puhetta ollut, mutta aikataulussa on ollut toivomisen varaa, ja toivon aivan samoin kuten tässä valiokuntakin, että tuota aikataulua, jos ei nyt pystytä kiirehtimään, niin ainakin sen toteuttamiseen varataan riittävät voimavarat. Muutenkin tässä sähköisen tietojärjestelmän puolella sosiaali- ja terveyspuolella omasta mielestäni ainakin tuntuu ilmiselvältä, että seuraavissa hallitusohjelmaneuvotteluissakin tämä täytyy nostaa esiin ja priorisoida, jotta saadaan noita tuottavuustavoitteita ja tehokkuustavoitteita tällä sektorilla myös sitten toteutettua.

Kun tässä tosiaan unionin asetuksen nojalla henkilöillä on oikeus hakeutua hoitoon toiseen jäsenvaltioon, ja tässä mietinnössä todetaan, että aika rajallisesti on tällä hetkellä hakeuduttu hoitoon toisiin maihin, mutta että tämän oletetaan tulevaisuudessa kasvavan, niin minkälaisia arvioita, muistaako puheenjohtaja, teillä kenties valiokunnassa näistä lukumääristä oli ja sitten siitä suunnasta, Suomeen päin vai Suomesta poispäin?

Tietysti tässä yhteydessä voi nostaa esiin myös sen, että nythän meillä Suomessa aletaan tulevaisuudessa päästä siihen, että Suomessa voi hakeutua hoitoon muualle kuin siihen omaan terveyskeskukseen, aluksi ilmeisesti oman kunnan rajojen sisäpuolella, sittemmin erva-alueen sisällä, mutta tavallaan tämä on niin kuin tämmöinen isompi asia, joka on ollut voimassa, ja nyt sitten tullaan Suomessa kansallisesti vasta vähän niin kuin perässä täällä maan rajojen sisäpuolella tässä asiassa.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Kun tässä laissa ollaan luomassa unionin alueella jäsenvaltiosta toiseen liikkuvien henkilöiden sosiaaliturva-asioiden hoitamista helpottavaa koko unionin laajuista järjestelmää, niin haluan todeta tässä yhteydessä, että kun tämä on komission vastuulla ja hieman sivuten, eikä vaan hieman vaan aika merkittävälläkin tavalla, myös kotimaista keskustelua, kun meillä on tämä oma hankkeemme menossa, joka on aikataulullisesti viivästynyt, niin komissio on valiokunnan saaman selvityksen mukaan ratkaissut tämän asian niin, että komissio ei suinkaan itse tee tätä vaan on yksityiset toimijat kilpailutettu Euroopan tasolla ja valittu tämän kilpailutuksen perusteella se, joka rakentaa tämän Euroopan laajuisen järjestelmän.

Meillä on valiokunnassa usean kerran nyt viimeisten viikkojen aikana eri yhteyksissä ensinnäkin otettu kantaa tähän meidän kotimaan tilanteeseemme, ja kyllä sieltä on löydettävissä muun muassa sellaisia elementtejä ongelmiin liittyen, joissa meillä on laki. En moiti millään tavalla Kelaa, koska Kela on varmuudella tehnyt sen, mitä heidän on pitänytkin tehdä. Mutta on aavistuksenomaisia ongelmia siinä, miten tämän kaiken tiedon hallinta olisi paras ja kenen ansiosta paras toteuttaa. Yksityisillä toimijoilla on omia järjestelmiään, ja vaikka meillä on keskitetty malli ja tavoite on hyvä, Kelaan luotetaan ja Kela sen hoitaa, osa viivästyksestä johtuu siitä, että keskusteluyhteys ei välttämättä ole ollut paras mahdollinen.

Ed. Komi kysyi täällä sitä, kuinka paljon meillä on näitä henkilöitä, jotka tulevat Suomeen hoitoon, ja kuinka moni Suomesta pois lähtee. En numeroita muista, mutta sellaisen lauseen muistan, että tässä yhteydessä ja terveydenhuoltoon liittyen hoitoa haetaan. Kyllä me olemme saari, joka on kaukana. Muualta ei tänne runsain määrin ole rynnijöitä tulossa eikä tullut.