Petteri Orpo /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Eduskunnassa on tällä kaudella käynnistetty tärkeä hallinnon kehittämisen prosessi. Tähän hankkeeseen ja prosessiin lähdettiin sen tähden, että talossa koettiin hyvin voimakkaasti, että hallinnossamme on paljon parantamisen varaa, paljon epäselvyyksiä esimerkiksi henkilöstöjohtamisen puolella ja erityisesti talon sisäisissä prosesseissa. Hanke on edennyt eteenpäin nyt siihen pisteeseen, että säädösesityksiä on annettu puhemiesneuvostosta muulle eduskunnalle käsiteltäväksi, ja tässä vaiheessa halusin kuitenkin käyttää tämän puheenvuoron.

Tämä hanke on saanut paljon kritiikkiä osakseen, mutta olisi tärkeä huomata se, että paljon hyödyllisiä uudistuksia on jo hallinnon kehittämisen tiimoilta saatu aikaan. Erityisesti on edetty talouden ja toiminnan suunnittelun ja seurannan saralla, ja ehkä konkreettisena esimerkkinä voisin nostaa esille sen, että vuoden 2009 tilinpäätös näyttää olevan reilusti positiivinen. Miljoonia euroja säästöjä on saavutettu aika pitkälle tiukalla talouden seurannalla ja toiminnan hyvällä suunnittelulla.

Eli siis eduskunnan kansliassa on toteutettu mittava hallinnon kehittämishanke, ja tämä hanke on herättänyt osaltaan paljon kritiikkiä, mutta on tehty siis paljon hyödyllistä ja näkemykseni mukaan ehdottomasti oikean suuntaista työtä. Kanslian toimintaa ohjaavissa säännöksissä ja toimintamalleissa tulisi jatkovalmistelussa ja päätöksenteossa ottaa mahdollisimman hyvin huomioon ja pohjaksi tuossa hankkeessa tehty työ ja sen mukaiset lopputulemat, jotka kansliatoimikunta on hyväksynyt. Näitä lopputulemia on nähtävissä muun muassa eduskunnan kanslian hallinnollisen ohjeiston 2009 sisältämässä taloussuunnitteluohjeessa. Siellä on muun muassa kuvattu kansliatoimikunnan hyväksymä strategiakartta 2010. Keskeisenä johtopäätelmänä strategiakartan pohjalta voidaan todeta, että kanslian tavoitteena on toimia prosessijohtamisen periaatteiden mukaisesti. Toimintaan liittyviä prosesseja on kuvattukin varsin mittavasti osana hallinnon kehittämishanketta, mutta prosessijohtaminen on jäänyt kanslian käytännön toiminnassa vielä taka-alalle.

Säädöstyöryhmä esittää kanslian ohjesääntöön pykälään 19 seuraavaa: "Kunkin osaston tai yksikön päällikkö vastaa osastonsa tai yksikkönsä hallinnon tehokkuudesta, tarkoituksenmukaisuudesta ja kehittämisestä". Mielestäni tämä ehdotus on ristiriidassa kanslian strategiakartassa esitetyn prosessijohtamiseen perustuvan lähtökohdan kanssa. Osasto- ja yksikkökohtaisen tehokkuuden, tarkoituksenmukaisuuden ja kehittämisen sijaan niitä tulee tarkastella kansliatasoisina asioina. Lähtökohtana tulisi olla kanslian strategiakartasta ilmenevien periaatteiden mukaisesti se, että ydin- ja tukiprosessit on määritelty ja niille on nimetty omistajat, jotka vastaavat kansliatasoisesti prosessien toimivuudesta ja tehokkuudesta lävistäen koko kanslian organisaation. Osasto- ja yksikkökohtainen tehokkuus ja tarkoituksenmukaisuus voivat johtaa osaoptimointiin kokonaisuuden kustannuksella. Tämän perusteella säädöksiin ei tulisi kirjata osasto- ja yksikkökohtaisia tehokkuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen liittyviä vastuita.

Prosessijohtaminen on ollut suuntana koko valtionhallinnossa ja muissa organisaatioissa koko 2000-luvun, ja nimenomaan on luovuttu osasto- ja yksikkökohtaisesta ajattelusta, joka voi johtaa osaoptimointiin. Hallintovaliokunnan tulevassa käsittelyssä olisi syytä kiinnittää erityisesti tähän huomiota.