Maria Guzenina-Richardson /sd:
Arvoisa puhemies! Meillä on Suomessa 30 000
pienituloista ihmistä jatkuvasti jonossa odottamassa päätöstä tekemäänsä valitukseen
sellaisista asioista kuin asumistuki, vammaistuki, työkyvyttömyyseläke
tai sairauspäiväraha. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta,
joka näitä valituksia käsittelee, on
ollut jo vuosia pahoin ruuhkautunut. Monet pienituloiset ihmiset
joutuvat odottamaan lautakunnan päätöstä noin
puolitoista vuotta.
Lautakunnan käsittelyajoista on tehty jo monia kanteluita.
Viimeksi viikko sitten apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen moitti
sosiaali- ja terveysministeriötä erittäin
kovin sanoin. Hän katsoi, että nyt rikotaan jo
ihmisten perustuslain mukaisia oikeuksia. Apulaisoikeuskanslerin
mielestä ministeriö on sysännyt ongelman ratkaisemisen
yksin muutoksenhakulautakunnalle. Hän on huomauttanut,
että sosiaali- ja terveysministeriö on viime kädessä vastuullinen
myös sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan resursseista
ja uudistuksista.
Arvoisa ministeri Hyssälä, olisiko teistä kohtuullista
odottaa puolitoista vuotta päätöstä vaikkapa
siitä, saatteko te korvausta korkeista sairauskuluistanne
vai ette? Mitä te, ministeri Hyssälä,
aiotte tehdä tälle perustuslain vastaiselle tilanteelle?
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa herra puhemies! Tämän lautakunnan ruuhkat
ovat todella kestämättömiä,
ja ei ole kansalaisten kannalta oikein, että perusturvavalitukset
kestävät näin kauan. Perimmäinen
syy siihen on se, että lautakunnat yhdistettiin alueellisista lautakunnista
yhdeksi lautakunnaksi, jolloinka ruuhkaa ei purettu, vaan siirrettiin
tuhansia asioita tänne lautakuntaan, ja samaan aikaan tämä uusi
lautakunta ei kokoontunut, oliko kolmeen neljään
kuukauteen, jolloinka edelleen sitten ruuhkat kasaantuivat. Välittömästi
on alettu purkaa näitä ruuhkia lisäämällä henkilökuntaa,
vaihtamalla johtajat siellä, molemmat johtajat, plus sitten
että olemme tehneet lakiuudistuksia. Lakiuudistukset purevat
kyllä kohtuuttoman hitaasti, ja niitä on edelleen
meillä menossa. Sekä Kelassa että lautakunnassa
on myöskin menossa näitten prosessien auditointi,
ja ikävä kyllä lamalla on (Puhemies:
Minuutti!) vielä se vaikutus, että se lisää valitusten
määrää.
Maria Guzenina-Richardson /sd:
Arvoisa herra puhemies! Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen
mukaan ministeriön ja lautakunnan tulossopimuksen tavoitteet
ovat täysin epärealistisia. Hän vaatiikin
nyt ministeriöltä yksityiskohtaista suunnitelmaa.
Teillä, ministeri Hyssälä, on kesäkuuhun
aikaa.
SDP esitti vaihtoehtobudjetissaan tälle vuodelle vajaan
miljoonan euron lisärahaa muutoksenhakulautakunnan resurssien
vahvistamiseen. Hallituspuolueiden kansanedustajat äänestivät tämän
esityksen kumoon joulun alla. Sosiaali- ja terveysministeriön
vuosibudjetti, te tiedätte sen, on reippaat 11 miljardia
euroa. Eikö tästä summasta nyt millään
liikene sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle sen tarvitsemaa
vajaata miljoonaa, jotta hätää kärsiviä ihmisiä voitaisiin auttaa?
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa herra puhemies! Me olemme saaneet nyt kahtena peräkkäisenä vuonna
lisäresursointia, budjetista lisää rahaa,
ja sinne on ruuhkan purkuun lisätty henkilökuntaa,
ja edelleen nyt lisäämme vielä tänä keväänä sinne
henkilökuntaa. Siellä on nyt kuitenkin positiivista
kehitystä, ja siitä täytyy sanoa kiitos
sinne henkilökunnalle, joka on työskennellyt siellä kovissa
paineissa ja tehnyt hyvää työtä.
Tällä hetkellä sisään
tulevan valituksen käsittelyaika on ehkä noin
13 kuukautta, mutta koko ajan saamme sitä nyt lyhennettyä tällä ruuhkanpurkuväellä,
jota sinne on lisätty, ja sitten samaan aikaan kehitämme
tietoteknisiä järjestelmiä. On pakko
sanoa, että se vie vuosikausia. Jos ihan suomeksi sanoo,
niin sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan tietotekniset järjestelmät
eivät ole 2000-luvun tasolla. Se on valitettavaa.
Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! Somlassa eli tässä lautakunnassa
yksi esittelijä käsittelee päivässä viisi
asiaa. Siinä on jo oikeusturva vaarassa niitten päätösten
laadunkin vuoksi. Se ei ratkea ilman lisätyöntekijöitä.
Mutta se varsinainen ongelma, kuten ministeri totesi, on näitten
alueellisten lautakuntien täysin käsittämätön
ja perusteeton lakkauttaminen viime kaudella. Kysymys ei ollut pelkästään
siitä, että sitä ruuhkaa ei purettu,
vaan koko lautakuntien lakkauttaminen aiheutti sen, että ruuhka
tuli kestämättömäksi.
Eikö nyt kannattaisi vakavasti harkita, että palattaisiin
takaisin alueellisiin lautakuntiin, koska kukaan ei ole pystynyt
osoittamaan, mitä todellista heikkoutta niitten olemassaolossa
oli?
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa herra puhemies! Olen samaa mieltä ed. Virtasen
kanssa. Nyt jälkeenpäin voi olla viisas. Se on
ollut virhe siinä mielessä, että ensin
ei purettu sitä ruuhkaa ennen kuin siirrettiin. Jos olisi voitu
siirtää yhteen lautakuntaan niin, että lautakunta
olisi voinut aloittaa niin sanotusti puhtaalta pöydältä,
mutta kun näin ei tapahtunut ja samalla lautakunnan toiminta
halvaantui niin, että se ei muutamaan kuukauteen ratkaissut
yhtään asiaa, näin ollen se ruuhka kertyi.
Me olemme muuttaneet lainsäädäntöä niin, että viiden
tuomarin tai esittelijän tai notaarin kokoonpanosta on
siirrytty kolmen asianomaisen asiantuntijan kokoonpanoon. Edelleen
Sata-komitean työn pohjalta olemme muuttamassa lainsäädäntöä.
Siellä on monia sellaisia kohtia, joissa lainsäädäntöä voidaan
selkeyttää. Meillä on ikävä kyllä lainsäädännössä myöskin
sellaisia asumiseen (Puhemies: Minuutti on jo täysi!) liittyviä käsitteitä,
perheisiin liittyviä käsitteitä, jotka
eivät ole selkeitä.
Anneli Kiljunen /sd:
Arvoisa herra puhemies! Ihmiset, jotka hakevat muutosta sosiaaliturvaan
ja niihin liittyviin päätöksiin, ovat
yleensä aina erittäin vaikeassa elämäntilanteessa
joko taloudellisesti tai terveydellisesti. Nyt kysyisin ministeri
Kataiselta:
Kun oikeusministeriö on valmistamassa lakiehdotusta,
joka antaisi viivästyshyvityksen tai -korvauksen
yli vuoden kestäneisiin muutoksenhakuihin, hyvitys olisi
parhaimmillaan jopa 10 000 euroa mutta ilmeisesti keskimäärin
noin 1 000—2 000 euroa päätöstä kohti.
Muutoksenhakulautakunnassa on arvioitu olevan noin 28 000
päätöstä, jotka kaikki kestävät
yli vuoden. Ne kustannukset, jotka tulevat valtiolle tästä,
ettei valtio halua panostaa muutoksenhakuprosessiin miljoonaa tai
enemmän, tulevat tätä kautta olemaan
noin 20—30 miljoonaa euroa.
Arvoisa puhemies! Olette peränneet tehokkuutta, tuottavuutta.
Eikö tämä olisi se tapa tuoda ihmisille
oikeutta oikeusturvaan (Puhemies: Minuutti!) sekä sitä kautta
myös lyhentyneen muutoksen kautta säästöä valtiolle?
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa herra puhemies! Kylläpä juuri on.
Eli olennaista on se, että toimintatavat muuttuvat niin, että ne
rahat, joita nyt on lisätty muun muassa viime vuosien aikana,
oikeasti tuottaisivat tulosta. Eli siinä, että kaadetaan
uutta rahaa sellaisen järjestelmän päälle,
joka ei sitten oikeasti tuota parempaa tulosta, ei ole tietysti
mitään järkeä.
Minä olen tyytyväinen siihen, mitä täällä ministeri
on aiemmin todennut, että nyt tehdään työtä sen
järjestelmän jouhevoittamiseksi, jotta aidosti
päästään lyhentämään
käsittelyaikoja ja jonoja purkamaan. Kun me olemme lisänneet
viime vuosien aikana rahaa, niin se on lisännyt vaan jonoja.
Eihän siinä ole mitään järkeä.
Eli silloin pitää järjestelmää muuttaa
niin, että lisäraha aidosti lyhentää jonoja.
Nyt sitä syytä puretaan, ja näin ollen
päästään ihmisten kannalta nopeampaan
käsittelyyn. Sehän se pääasia
tässä on.
Minna Sirnö /vas:
Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Kataisen vastauspuheenvuoro halveksuu
sekä muutoksenhakulautakunnan työntekijöitten
työpanosta että perusturvaansa nyt turhaan odottavia
ihmisiä. Kun kyse todellakin on siitä, että ei
ole olemassa konetta, joka tekee oikeudenmukaisia päätöksiä,
sinne tarvitaan fyysisesti edes kertaluontoisesti sen verran lisää henkilöstöresurssia,
osaavaa henkilökuntaa, joka pystyy tekemään
nämä päätökset. Koska
vasemmistoliitto on jo viime kaudella esittänyt, esittänyt
tällä kaudella joka budjetissa lisää rahaa
tähän ja hallitus ei näistä tilanteista
huolimatta ole selkeästi halunnut reagoida tähän
ja ottaa ihmisten perusturvaan liittyvää hätää tosissansa,
niin minä haluaisin tässä yhteydessä kysyä:
Koska valtiovarainministeriö tulee tuomaan esityksen korvausjärjestelmästä näille
ihmisille, jotka ovat odottaneet liian pitkään
jopa siinä määrin, että se vaarantaa
heidän terveytensä?
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa puhemies! Kukaan täällä ei
väheksy tätä ongelmaa. Sanoin heti ensimmäisessä puheenvuorossani,
että tämä tilanne ei ole tyydyttävä ja teemme
työtä hartiavoimin, jotta tämä tilanne
oikenisi.
Kun sanoitte, ed. Sirnö, että ei kone tee:
ei todellakaan kone tee, mutta kyllä kai tietotekninen järjestelmä tänä päivänä vuonna
2010 jo tekee aika paljon, ja valittaen on todettava, että siellä ei ole
kehittyneitä järjestelmiä. Me teemme
siellä nyt isoja tietoteknisiä kehittämisjärjestelmiä, mutta
vielä tänä päivänä siellä kuljetetaan
takseilla asiakirjasalkkuja edestakaisin ympäri kaupunkia.
Katson, että nämä järjestelmät
eivät ole sillä tasolla kuin pitäisi,
mutta se ei tule hetkessä. Kaikki tämä vie
aikaa, ennen kuin tietotekniset järjestelmät saadaan
kuntoon, ennen kuin lainsäädäntö puree
siihen, että (Puhemies: Minuutti on mennyt!) voimme jonot
lyhentää ja ennen kuin nämä uudet
henkilöt ovat saaneet sen johtamiskulttuurin, jonka tämä laitos
ansaitsee.
Raimo Vistbacka /ps:
Arvoisa herra puhemies! Itse kun olen satoja valituksia kirjoittanut, niin
minun mielestäni syynä on lain tulkinnanvaraisuus,
monta kertaa, monessa tilanteessa. Itse olen ajatellut monta kertaa,
että eikö olisi parempi, että ministeriö kirjoittaisi
tulkintaohjeita, jos ei ole halua tuoda uutta, korjattua lakiehdotusta eduskuntaan.
Minun mielestäni silloin, kun asiat menevät korkeimpaan
hallinto-oikeuteen, välittömästi pitäisi
reagoida siihen, että ministeriö tuo myös
alemmalle tasolle ohjeistuksen ja lainsäädäntökorjaukset.
Näin ei valitettavasti käsitykseni mukaan tällä hetkellä ole
toimittu.
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa puhemies! On juuri näin, kuten edustaja kertoi.
Meillä on lainsäädännössä tulkinnanvaraisuuksia.
Esimerkiksi perhekäsite on laista riippuen aivan toinen,
tulokäsite laista riippuen aina erilainen. Tähän
Sata-komitea kiinnitti huomiota, ja tätä työtä ollaan
nyt tekemässä. Nimenomaan tätä lainsäädännön
perkaustyötä ollaan tekemässä,
jotta saataisiin yksiselitteiset, selkeät lait. Ja tietenkin
niiden perustelujen, joita päätöksissä annetaan,
pitää olla selkeät ja ymmärrettävät,
jotta kansalaiset käsittävät, mistä on
kysymys. Mutta sitä perusoikeutta, että saa valittaa,
ei pidä tässä maassa lähteä karsimaan.
Ihmisillä pitää olla oikeus valittaa
heitä koskevista päätöksistä.
Valto Koski /sd:
Arvoisa puhemies! Niin kuin ministeri Hyssälä totesi,
tämä on todellinen ongelma. Erityisesti tämä on
niitten kansalaisten kohdalla ongelma, jotka pienien tulojen toivossa ovat
jääneet 17 kuukautta odottelemaan etuuttaan.
Mutta haluaisin kysyä, mitä me voimme tehdä sille,
ettei tällainen tilanne jatku ja toistu. Voimmeko me jollain
estää sen, etteivät kansalaiset joudu
tällaiseen myllerrykseen? Onko lainsäädännössä jotain
semmoista, jolla voidaan esimerkiksi oikaisumenettelyn kautta tai
jotenkin muuten ratkoa näitä asioita, ettei tarvitse
pyörittää?
Satuin olemaan eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana
silloin, kun tämä asia oli käsittelyssä,
ja muistan, kun Kansaneläkelaitos vastusti tätä uudistusta
sen takia, että alueelliset viisi toimijaa lakkautettiin
ja ne tehtävät keskitettiin tälle uudelle
muutoksenhakulautakunnalle. Arvattavaksi jää,
olisiko paremmin hoitunut, jos ei olisi keskitetty, mutta jäljet
näkyvät nyt tässä aika ikävällä tavalla,
ja niille täytyy jotain saada tehtyä.
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa puhemies! Muistan hyvin edustajan. Olitte valiokunnan
puheenjohtajana silloin, kun tätä tehtiin. Tässä eivät
ole varmaan silloin olleet laskelmat kohdallaan, ja virhe täytyy
tunnustaa. Silloin on liian monta tuhatta juttua pantu yhteen paikkaan
ilman, että niitä olisi siellä alueella kyetty
putsaamaan pois, ennen kuin laitettiin yhteen. Ja me tarvitsemme
koko sen toimenpidepaketin, jota ministeriössä ollaan
tekemässä ja on tehty ja jota täällä olen
esitellyt. Se ei ole mikään yksi toimenpide vaan
laaja paketti aina näistä prosessien auditoinneista
lainsäädäntömuutoksiin, lisäresursseihin,
tietotekniikan parantamiseen, hyviin johtamisjärjestelmiin
ja koko sen prosessin perkaamiseen, ja sitä työtä nyt
tehdään, mutta kaikki eivät tapahdu hetkessä.
Meillä on lyhyen tähtäimen toimenpiteet
ja sitten pitkän tähtäimen toimenpiteet.
Molempia tarvitaan.
Oikeusministeri Tuija Brax
Arvoisa puhemies! Ed. Kosken kysymys oikaisusta on erittäin ajankohtainen.
Lakivaliokunta on käsittääkseni jo saanut
valmiiksi, tai ainakin on ihan loppusuoralla, hallituksen esityksen
hyväksyvän mietinnön siitä,
että tämmöinen oikaisumahdollisuus hallintopäätöksissä tulee
hyvin laajasti käyttöön. Sen jälkeen
kun tämä uusi laki on hyväksytty, jokaisen
asianomaisen ministeriön täytyy nopeasti niin
sanotusti laukaista tämä laki eli ottaa omiin lakeihinsa
viittauspykälä tähän uuteen
hallintomenettelyyn, jolla oikaisumahdollisuus hallinnossa tulee
toivottavasti pääsäännöksi,
niin että kansalaiset saavat nykyistä paljon nopeammin lopullisen
päätöksen ja pääsevät
oikeuksiinsa, kun he vetoavat oikaisulla jo suoraan päätöksen alun
perin tekemään viranomaiseen.
Maria Guzenina-Richardson /sd:
Arvoisa herra puhemies! Ministeri Katainen totesi, että rahaa
on lisätty ja jonot ovat silti kasvaneet. Ministeri Katainen,
ne jonot eivät ole kasvaneet sen vuoksi, että rahaa
on lisätty.
Ministeri Hyssälä, te ette vastannut alkuperäiseen
kysymykseeni, ja nyt kysyn vielä toistamiseen:
Eikö nyt voitaisi löytää sitä lisärahaa,
jotta nämä 30 000 ihmistä eivät
joudu odottamaan liian pitkään sitä viimeistä päätöstä?
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa herra puhemies! Kuten sanottu, kyllä nämä ongelmat
juontavat juurensa sieltä, kun ministeri Haatainen, joka
on tämän asian esitellyt, on varmasti luullut,
että ne laskelmat, jotka silloin ovat olleet, ovat relevantteja.
Näin ei ole ollut, valitettavasti. Sieltä siirtyivät
nämä tuhannet jutut, niin kuin minä olen
kertonut, nämä valitukset. Näin vain
on.
Kysymykseen, onko lisää rahaa, kerroin jo, että me
olemme lisänneet sinne useampana vuonna lisää rahaa
ja edelleen ministeriö neuvottelee valtiovarainministeriön
kanssa lisärahoituksesta. Pelkkä raha ei tässä kysymyksessä nyt auta,
vaan me tarvitsemme tämän laajan toimenpidepaketin.
Pelkällä rahalla ei hoideta, mutta me tarvitsemme
toimenpidepaketin, ja sitä juuri nyt tehdään.