Arvoisa puhemies! Runsaan vuoden ajan on keskustelu maahanmuutosta ollut vilkasta ja lainehtinut välillä laidasta toiseen. Keskustelu on painottunut pitkään turvapaikanhakijoiden ympärille, mutta viime päivinä on otettu kantaa myös työperäiseen maahanmuuttoon. Jotkut ovat nähneet työperäisen maahanmuuton välttämättömyytenä, jotkut mahdollisuutena ja jotkut suurena uhkana, kuten viimeksi SDP:n ryhmäpuheenjohtaja Heinäluoma.

Miten hallitus linjaa työperäisen maahanmuuton merkityksen, ja mitkä ovat tulevaisuuden suunnitelmat tässä suhteessa?

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors

Arvoisa puhemies! Eduskunnassahan käsitellään, niin kuin kaikki tiedämme, työperäisten maahanmuuttajien oleskelulupien muutosta, koska arvioimme ja näemme tälläkin hetkellä, että on tehtäviä, joihin ei saada muun muassa suomalaisia. Tällä hetkellä toivon, että voimme edetä samaan suuntaan, siis uskomme työnantajiin, uskomme tarpeeseen, joka on, emmekä edistä sellaista vastakkainasettelua, joka on ollut viime päivinä esillä. Niin kuin pääministeri Vanhanen linjasi pari päivää sitten, tämä aiheuttaa suurta hallaa ja haittaa suomalaiselle yhteiskunnalle ja myöskin hyvälle kotoutumiselle.

Hallitus on myöskin hyväksynyt toimenpideohjelman työperäisen maahanmuuton osalta, joten me tiedämme, mitkä ovat pelisäännöt ja mitkä ovat eri toimijoiden roolit. Ja niin kuin työministeri Sinnemäki totesi, hallitus ja valtiovalta eivät lähde värväämään, vaan me lähdemme siitä, että työmarkkinoiden tarpeet ratkaisevat sen, ketkä tulevat tänne.

Arvoisa puhemies! Työperäiseen maahanmuuttoon liittyy oleellisesti se, että noudatetaan suomalaista työlainsäädäntöä ja suomalaisia työehtosopimuksia. Tärkeää on tässä yhteydessä se, että on riittävän toimiva ja resursoitu valvontajärjestelmä.

Millaisia ongelmia työlainsäädännön ja työehtosopimusten noudattamiseen liittyy hallituksen mielestä, ja minkälaisia ratkaisuja tähän olette suunnitelleet?

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Kuten kysyjä totesi, työehtojen ja muun Suomen lainsäädännön noudattaminen työmarkkinoilla on ensiarvoisen tärkeää. Se on tärkeää nimenomaan myös silloin, kun meillä on muualta tullutta työvoimaa.

Työehtojen ja verojen maksamisen, muiden pelisääntöjen noudattamisen valvonta kuuluu usean ministerin toimialalle, mutta yleisesti voidaan todeta, että hallituksen harmaan talouden torjuntaohjelman monet linjaukset tulevat parantamaan sitä, millä tavalla voimme valvoa erityisesti työnantajia, sitä, noudattavatko he kaikkia lakeja siinä yhteydessä, kun he palkkaavat työntekijöitä, noudattavatko he työehtoja tai tulevatko yhteiskunnan velvoitteet maksetuiksi. Tärkeitä instrumentteja tässä ovat muun muassa tilaajavastuulaki, jonka käytöstä on hyvin myönteisiä kokemuksia, sillä on saatu tuloksia aikaiseksi, samoin eduskunnassa käsittelyssä oleva käännetty arvonlisäverolaki koskee erityisesti rakennusalaa.

Arvoisa puhemies! Työperäinen maahanmuuttohan on erittäin tarpeellista ja järkevää, (Hälinää ja välihuutoja oikealta) jos Suomessa on tekemätöntä työtä. Tämän kannan olen ilmaissut lukuisia eri kertoja, ja pyydän nyt saada siteerata erästä erittäin järkevää puheenvuoroa, (Välihuuto: Soininko vai?) joka on Keskisuomalaisen pääkirjoitus, jossa todetaan: "Heinäluomaa on turha löylyttää. Hän sanoi itsestäänselvyyden. Ei ole järkevää houkutella ulkomaalaista työvoimaa Suomeen, jos ihmisiä on runsaasti ennestäänkin työttömänä."

Meidän konkreettinen erimielisyytemme koskee sitä, onko järkevää tässä tilanteessa, kun työttömyys nousee, poistaa työvoiman saatavuusharkinta EU:n ulkopuolelta tulevan työvoiman osalta, antaa yrityksille vapaa oikeus tuoda työvoimaa EU:n ulkopuolelta. Tilannetta pahentaa se, niin kuin ed. Tölli harvinaisen asiallisesti sanoi, että meillä on suuria puutteita ulkomaalaisen työvoiman työehtojen hoitamisessa. Heitä käytetään b-luokan työvoimana erittäin pienillä palkoilla, (Puhemies: Minuutti!) ja se johtaa suureen vastakkainasetteluun. Kysyn, aiotaanko tälle tehdä jotain muutakin kuin vähentää viranomaisten määrää, jotka tätä tarkastelua hoitavat. (Hälinää)

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors

Arvoisa puhemies! Kukaan ei ole puhunut vapaasta oikeudesta. Edelleenkin on olemassa lupajärjestelmä, ja voisikin sanoa, että EU:n ulkopuolelta tulevan työvoiman osalta meillä on paremmat valvontaedellytykset. Sen lisäksi me edellytämme, niin kuin keskusteltiin työmarkkinajärjestöjen kanssa, että avoin työpaikka tulee ilmoittaa EU- ja ETA-laajuisesti. Tämä on edellytys sille, että voidaan myöntää työntekijöille oleskelulupa. Ja jos saa sanoa jonkun verran tästä vuonna 2009 suoritetusta työsuojeluvalvonnasta — joka on ollut erittäin tehokasta, muun muassa Uudellamaalla tehtiin melkein 400 tarkastusta — näissä löytyi (Hälinää) 17 tapausta, jotka johtivat esitutkintaan, ja 6 lausuntoa eteni syyttäjille, joten (Puhemies: Minuutti!) yhteistyö myöskin tiedonvaihtoviranomaisten kesken on hallituksen esityksen johdosta parantunut.

Arvoisa herra puhemies! Ed. Heinäluoma kantaa huolta siitä, että maahanmuuttajat tekevät Suomessa työtä. Minä taas kannan huolta siitä, että maahanmuuttajat eivät tee Suomessa työtä. (Hälinää — Ed. Gustafsson: Onko tämä vitsailun asia?) Olemme siis ed. Heinäluoman kanssa täysin päinvastaisilla kannoilla. Ei meillä työperäinen maahanmuutto ole ongelma, vaan ongelma on etuusperäinen maahanmuutto, jolla tarkoitan esimerkiksi sitä, että EU-maiden kansalaiset hakevat Suomesta turvapaikkaa, koska Suomessa turvapaikanhakijoille tarjottavat palvelut ja etuudet heitä tähän houkuttavat. Juuri eilen kerrottiin noin 50:stä Romanian kansalaisesta, jotka ovat nyt päättäneet hakea Suomesta turvapaikkaa. Hallitus on tehnyt eduskunnalle esityksen, jolla EU-maiden kansalaisten etuuksiin ja palveluihin tässä yhteydessä puututaan, ja hyvä niin, kunhan eduskunta saa asian käsiteltyä. Onko mitään muuta, mitä hallitus voisi tämän etuusperäisen maahanmuuton hillitsemiseksi tehdä?

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors

Arvoisa puhemies! Puhutaan hyvin paljon etuusperäisestä maahanmuutosta. Lähtökohta on se, että ihmiset hakevat turvapaikkaa silloin, kun heihin kohdistuu vainoa. Tässä on ollut mielenkiintoista, että tämäntyyppinen hakeutuminen on myöskin tapahtunut EU:n sisällä, ja sitä emme voi hyväksyä, emmekä voi hyväksyä, että elinolot ovat joissain EU:n maissa sellaisia, että ihmisiä syrjitään, he eivät saa sosiaaliapua ja joutuvat lähtemään muualle tai heitä kehotetaan lähtemään muualle.

Herra puhemies! Tästä työperäisestä maahanmuutosta vielä. Suurin ongelmahan on se, että ne ihmiset, jotka tänne tulevat, joutuvat tekemään työtä sellaisissa työoloissa, joita me emme hyväksyisi suomalaisille työntekijöille, ja siitä aiheutuu tätä työvoiman polkumyyntiä. Ministeri Katainen siellä pudistelee päätänsä, mutta kyllä tosiasia on, että työpaikoilla maksetaan muutaman euron tuntipalkkoja, mikä ei ole meidän yhteiskuntamme mallien mukaan hyväksyttävää.

Sen vuoksi kysynkin, millä tavalla aiotte vahvistaa työsuojeluviranomaisten mahdollisuuksia puuttua näihin asioihin? Koskeeko tämä tuottavuusohjelma eli henkilökunnan vähentäminen myös työsuojelupiirejä tai niitä elimiä, jotka sitä nykyään tekevät? Minkä takia näihin ei puututa, ja miksi hallitus suvaitsee tällä tavalla ihmisten halpatyötä?

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Meillä on ollut työsuojelun osalta kolmikantainen resurssityöryhmä, ja olemme päässeet täysin yhteisymmärrykseen siitä, miten tuottavuusohjelma työsuojelua koskee, elikkä ne alkuperäiset suunnitelmat, sata henkilötyövuotta vähemmän, eivät tapahdu, vaan me pystymme työsuojelua jopa lisäämään, koska me otamme enempi käyttöön työteknisiä järjestelmiä ja myöskin tietoteknisiä järjestelmiä, ja myöskin siellä prosesseja on kehitetty. Meillä on erittäin toimiva ja hyvä työsuojelu, ja työsuojelu tekee vielä enemmän tarkastuksia näissä asioissa. Kuten ministeri Thors äsken kertoi, niin se on kuitenkin häviävän pieni määrä, kun näissä lukuisissa sadoissa tarkastuksissa on (Puhemies: Minuutti!) löydetty sellaisia, joista syyttäjä on sitten saanut aineistoa.

Arvoisa puhemies! Valvonnan puutteen takia meillä on laaja harmaa talous. Suomessa on kymmeniätuhansia ulkomaalaisia työntekijöitä, jo rakennusalalla 20 000 ulkolaista työntekijää. Miten hallitus lisää valvontaa, niin että kaikki ulkomaalaiset työntekijät saavat TESin mukaista palkkaa ja että usein ulkolaiset työnantajat maksavat kaikki verot, maksut ja sosiaaliturvakulut? Valvonta on nyt onnettoman heikkoa.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Kyllä meillä on toimivat työsuojelupiirit. Meillä on ajantasainen (Hälinää, välihuutoja vasemmalta) työsuojelulainsäädäntö, ja meidän työsuojelumme työntekijät saavat jatkuvasti koulutusta näissä työsuojeluasioissa, tarkastusasioissa. Meillä on myöskin toimiva ammattiliittojärjestelmä. Myöskin ammattiliitot itse ovat aktiivisia näissä kysymyksissä. Meillä on jatkuva kolmikantainen yhteistyö työsuojeluasioissa ja varmasti semmoinen hyvä dialogi olemassa. En silti väitä, etteikö olisi parantamisen varaa, ja sitä kehitystyötähän meillä tehdään nyt muun muassa näissä aluehallintouudistuksen alaisissa työsuojelupiireissä, joissa organisaatiot ovat uudistuneet, ja ne ovat siellä nyt uudessa kontekstissa. Uskon, että tästä kaikesta on synergiahyötyä myöskin siellä resurssien muodossa.

Arvoisa puhemies! Ed. Lapintie esitti oikein hyvän kysymyksen tästä tuottavuusohjelman kohdentumisesta. Sehän on ollut ongelma näiden työsuojelupiirien kohdalla, mutta sitten myös esimerkiksi nuorten työvoimaneuvojia on joissain paikoin tuottavuusohjelman vuoksi jouduttu vähentämään. Kysyisin hallitukselta: Miten tämän tuottavuusohjelman laita nyt sitten on? Onko jonkinlaista koordinaatiota siitä, mihin se milloinkin kohdistuu, ettei käy niin, että otetaan esimerkiksi työsuojelupiireiltä, joille muutenkin on nyt viime vuosina jouduttu antamaan lisää tehtäviä, tai sitten esimerkiksi nuorten työvoimaneuvojista säästetään, kun esimerkiksi nimenomaan siellä on tällä hetkellä uutta tarvetta?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Herra puhemies! Yleisellä tasolla voi todeta, että meillä on sitä koordinaatiota. Erityisesti työvoimapolitiikan palveluihin on satsattu lisää tämän ajan tarpeiden vuoksi, mutta tuottavuusohjelma sinänsä toteutetaan. Se näyttää toimivan ihan hyvin. Se, mikä on Valtiokonttorin arvio, on, että työurat ovat valtion puolella pidentyneet, työtyytyväisyys on joko parantunut tai pysynyt ennallaan. Eli suuri kiitos niille valtion työntekijöille, jotka ovat organisoineet työtään uudella tavalla.

Varmasti on myös ongelmakohtia ollut. Kaikkialla ei ole onnistuttu niin hyvin kuin on oletettu tai haluttu, mutta pääsääntöisesti tuottavuusohjelma Suomessa toimii erinomaisella tavalla. Sehän ei ole meidän ansiomme, vaan se on näiden yksikköjen, työyhteisöjen, ansio, eli työtä osataan organisoida paremmalla tavalla.

Arvoisa puhemies! Rasismi kaikessa muodossaan on ehdottomasti tuomittavaa. Haluan todeta tähän käytyyn keskusteluun, että meillä on tällä hetkellä EU:n sisällä vapaat työmarkkinat. Se on yksi EU:n perusperiaatteita, että sekä ihmiset että tavarat saavat liikkua vapaasti. Mutta se, mikä meillä on ongelma, on työpaikoilla tapahtuva valvonta. Jos verotarkastuksen peitto on noin 1—2 prosenttia työpaikoilla ja meillä ei tällä hetkellä, ministeri Hyssälä, ole olemassa enää työsuojelupiirejä, se kertoo siitä, että hallitus ei ole ottanut vakavasti ongelmaa kaksien työmarkkinoiden synnystä. Miksi hallitus ei halua panostaa työsuojeluun ja valvontaan lisää resursseja, kun tämä ongelma on todellinen?

Toinen kysymys kuuluu: Miksi korkean työttömyyden aikana hallitus haluaa helpottaa EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden työlupakäytäntöä, kun maassa on jo ennestään 300 000 työtöntä, joiden joukossa on myös paljon maahanmuuttajia? Eikö tämä ole tässä tilanteessa väärä esitys hallitukselta?

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Minä en kyllä ymmärrä tuota puhetta lainkaan. Meillä on toimiva työsuojelu, meillä on työsuojelu Ilon sopimusten mukaisesti järjestetty, me olemme kolmikantaisesti neuvotelleet, me olemme päässeet yhteisymmärrykseen. Siellä ovat olleet myöskin SAK ja nämä ammattiliitot mukana. Meidän työsuojelulainsäädäntömme on erittäin hyvällä tasolla. Se on uudistettu viime aikoina, viime vuosina, ja se toimii. Minä en ymmärrä tuollaista puhetta lainkaan. Meillä on hyvät tarkastukset, mutta totta kai tulee uusia ongelmia. Kun meille tulee uutta työvoimaa, rikollisuutta ja muuta, niin totta kai silloin aina täytyy tarkistaa menettelytapoja ja tehostaa niitä. Mutta ei tuo teidän puheenne kyllä pidä paikkaansa.

Arvoisa puhemies! Työelämän suurimpia ongelmia maahanmuuttajien osalta on maahanmuuttajien törkeä hyväksikäyttö maksamalla aivan liian pieniä palkkoja. Siitä kärsivät maahanmuuttajat, siitä kärsivät suomalaiset työntekijät ja rehelliset suomalaiset yrittäjät, jotka eivät pärjää, kun veroja ei makseta, kunnollisia palkkoja ei makseta. Mikä tämän mahdollistaa? Se on valvonnan puute, 1—2 prosenttia on valvonnan peitto.

Nyt tuntuu siltä, että ministeri Hyssälä täällä sysää vastuuta ammattiliitoille. Ne tekevät erittäin arvokasta työtä, mutta eivät ammattiliitot voi hoitaa viranomaistehtäviä. Tuntuu, että teillä on kovin ruusuinen kuva siitä, mikä on tällä hetkellä työelämässä todellisuus. Varmaan moni tätä lähetystä katsova ihmettelee, tietääkö Hyssälä, mitä tällä hetkellä työmaalla tapahtuu. Työministeri Sinnemäki, voisitteko te antaa tässä julkisesti tukiopetusta ministeri Hyssälälle siitä, kuinka hyvin meillä tosiasiassa tällä hetkellä valvonta työmailla toimii.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! En ole sysännyt tippaakaan sitä vastuuta ammattiliitoille. Kerroin vain, mitä tapahtui, ja kerroin sen, että meillä on ollut Resurssi II -työryhmä, joka on hyvässä hengessä vienyt työsuojeluasiaa eteenpäin. Kyllä kai minun täytyy luottaa tähän kolmikantaiseen valmisteluun. Me olemme hallituksessa sitä mieltä, että dialogi kolmikannan kanssa on tarpeellista, ja sen pohjalta on päätökset yhteisymmärryksessä tehty niin työsuojelun alueellisesta organisaatiouudistuksesta kuin myöskin sen muusta järjestelystä.