Herra puhemies! Kotitalouksien velkaantumisaste on Vanhasen ensimmäisen hallituksen aloittamisajoista, vuodesta 2003, noussut 40 prosenttiyksiköllä. Silloin se oli 73 prosenttia ja nyt 113 prosenttia. Eli raju velkaantuminen on kohdannut kotitalouksia tässä seitsemän vuoden aikana. Nyt kun työttömyys on noussut huippulukemiin ja yhä useampi työtön putoaa ansiosidonnaiselta peruspäivärahalle ja korot ovat nousussa, osin Kreikan ansiosta tai syystä ja osin muista tekijöistä johtuen, niin on selvästi nähtävissä, että tämä kotitalouksien raju velkaantuminen johtaa ihmisiä ja perheitä suureen ahdinkoon. Kysyn, valtiovarainministeri Katainen, teiltä:

Minkälaisia suunnitelmia ja valmiuksia hallituksella on varautumisessa esimerkiksi ensi syksynä mahdollisesti eteen tulevaan todella ikävään tilanteeseen, kun kotitaloudet ajautuvat yhä laajemmin suuriin vaikeuksiin?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Kotitalouksien velkaantumisen kasvu johtuu pääsääntöisesti alhaisesta korkotasosta. Suomalaiset perheet ovat ottaneet lainaa asunnon ostoon, jotkut ovat ottaneet tavattoman suuriakin asuntolainoja, ja siitä on kyllä haluttu varoitella, mutta ihmiset tekevät tämmöisiä ratkaisuja omista lähtökohdistaan. Kreikan tilanne ei niinkään ole nostamassa korkoja, vaan pikemminkin pitämässä niitä alhaalla, mitä moni pitää hyvin suurena ongelmana. Eli korot säilyvät Euroopassa liian alhaisella tasolla tästä Kreikan tilanteesta johtuen, mutta joka tapauksessa nyt päivänselvää on se, että jonakin päivänä ne korot nousevat tältä, voisiko nyt sanoa, liian alhaiselta tasolta.

Kotitaloudet ovat pystyneet tähän saakka neuvottelemaan varsin hyvin pankkien kanssa maksuohjelmista. Eli se näkyy muun muassa siinä, että pankkien vaikeuksista kotitaloudet eivät muodosta kauhean suurta osaa sen takia, että aina pystytään ihmisten kanssa neuvottelemaan, mikä on hyvä asia. Meillä on tulevina vuosina toivon mukaan sellainen talouskasvu, joka takaa työpaikan jokaiselle, (Puhemies: Minuutti!) varsinkin kun joka vuosi 15 000 työikäistä suomalaista siirtyy pois työelämästä sen takia, että väestö ikääntyy, eli työtä pitäisi riittää. Tilapäisissä vaikeuksissa toivon neuvottelukykyä sekä pankilta että asiakkailta.

Herra puhemies! Velkaneuvonta on monella paikkakunnalla lähes täysin tukossa — neljän kuukauden jonotusaikoja. Siellä tarvittaisiin tietysti apua. Pikavippejä otetaan hurjaa vauhtia lisää, mikä aiheuttaa suuria riskejä monille ihmisille, tietysti vain niille, jotka ovat jo ennestään suuressa hädässä, ja tämä vapaa pikavippien otto pahentaa tilannetta. Lisäksi kuntien toimeentulotukiluukuilla on asiakasmäärä lisääntynyt. Näin ollen tilanne kyllä on äärimmäisen huolestuttava, ja nämä ihmiset, jotka ovat tähän tilanteeseen joutuneet, monet syyttään, odottavat toimenpiteitä. Finanssivalvonta meillä ei ole kyllä ajan tasalla. Pankkeja ei ole ohjeistettu olemaan varovaisempia lainanannossa. Onko jatkossa todella niin, että hallituksella ei ole mitään suunnitelmaa, miten tämä mahdollinen ja todennäköinen kriisi pystytään ehkäisemään?

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Hallituksella on useita suunnitelmia, ja tämä ylivelkaantumispolitiikka on koordinoitu nyt poikkeuksellisen tehokkaasti. Siitä konkreettisin ja lähiaikoina näkyvä toimi on se, että lausuntokierroksen jäljiltä aivan pian valmistuu uusi velkajärjestelylaki, jossa sitten ylivelkaantuneiden tilannetta merkittävästi helpotetaan. Työryhmä jatkaa työtään myös sitten tämän velkajärjestelyn sisällä olevan mahdollisen takaisinmaksun tai ylimääräisten maksujen laskemisen helpottamiseksi muun muassa, joten tällä hallituskaudella on yhteensä tulossa ylivelkaantuneiden tilannetta helpottavia lakimuutoksia.

Pikaluotoissa on eduskunnalle annettu kaksi radikaalia muutospakettia, joista toinenkin on eduskunnasta tuota pikaa valmistumassa. Sen lisäksi, kiitos myös eduskunnan budjettikäsittelyn, tämä huoli velkaneuvonnan resursoinnista ja jonoista on huomattu sekä hallituksessa että sitten eduskunnan budjettikäsittelyissä. Nyt se iso viesti kunnille on, koska velkaneuvonnassa on kysymys myös kuntien osuudesta ja resursoinnista, että kunnat ymmärtävät, että sekä velkaneuvontaan että kuntien antamaan sosiaaliseen luototukseen kannattaa näinä vaikeina aikoina panostaa. Meillä on vielä aika (Puhemies: Minuutti!) vauraitakin kuntia, jotka eivät panosta sosiaaliseen luototukseen.

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! En yhdy tähän ed. Kankaanniemen käsitykseen siitä, että suomalaiset pankit ovat hoitaneet asiansa huonosti ja menossa kohti omasta toiminnastaan johtuvia huonompia aikoja. Kyllä suomalaiset pankit ovat edelleen hyvin vakavaraisia ja likviditeetti on kunnossa, ja huolimatta näistä tiukoista ajoista, mitä tässä on ollut, suomalaiset pankit ovat selviytyneet hyvin — kiitos niiden kokemusten, joita 1990-luvulla oli. Niistä on otettu opiksi ja pystytty tämä tilanne, joka tällä hetkellä on, säilyttämään. Mutta se on selvää, että tämä taloudellinen tilanne, joka vieläkään ei ole täysin vakautunut ja jossa rahoitusmarkkinoiden osalta kysymysmerkkejä ilman muuta on edelleenkin jonkin verran ilmassa, tekee pankkien toimintaympäristön entistäkin haasteellisemmaksi.

Arvoisa puhemies! Kreikan tilannehan on, voi sanoa, päivä päivältä mennyt huonommaksi, ja nyt näytti siltä, että valtiovarainministeri on julkisuuteen antanut kannanoton, että tämä vaatii Suomeltakin lisäbudjetin.

Olisin nyt kysynyt: Kun meidän vastuumme Kreikassa ovat yli 2 miljardia, näissä Kreikan tapaisissa niin sanotuissa sikavaltioissa noin 6,5 miljardia ja työeläkesijoitukset koko euroalueella noin 17 miljardia, niin millä tavoin nyt tässä lisäbudjetissa näitä veronmaksajien rahoja käytetään ja millä tavoin nyt sitten lisäbudjetissa puututaan myös tähän asiaan, jota tässä kysyttiin, eli huonommin toimeentulevia ihmisiä pyritään auttamaan ja myös velkaneuvonta pannaan sellaiseen järjestykseen, että velkaneuvonnan jonot loppuvat?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tässä lisätalousarviossa, jossa siis tullaan käsittelemään Suomen osallistumista Kreikan luototukseen, puhutaan vain siitä asiasta, ei muista, ja se on eduskunnan käsissä, haluaako Suomi osallistua siihen vai ei. Oma suositukseni on, että olisi hyvä osallistua. Se paketti tulee olemaan hyvin tiukan ehdollinen: jokaisella euroalueen maalla on yhteiset säännöt ja tavoitteet, eli Saksalle tai jollekin muulle ei tule erilaisia lainaehtoja kuin Suomelle, meillä kaikilla on yhteiset säännöt.

Kreikka joutuu sopeutusohjelman laajuudessa vähän vastaavankaltaiseen tilanteeseen kuin missä Suomi oli 1990-luvun alussa, mutta rakenteellisissa uudistuksissa vielä suurempaan. Eli kreikkalaiset ovat tiukemmassa paikassa kuin missä me olimme 90-luvun alussa. Eli se antaa sitä mittaluokkaa, mikä on ehtona sille, että euroalueen maat suostuvat Imf:n kanssa yhdessä luotottamaan Kreikkaa. Tämä on suomalaisten oma intressi, koska meidän intressimme on se, että euroalueen talous kasvaa eivätkä Kreikan ongelmat siirry maasta toiseen.