Arvoisa puhemies! Suurkunta- ja sote-sotkut eivät ole ainut tapa raunioittaa maakuntia. Hallitus on päättänyt leikata maakunnista yli 5 000 koulutuspaikkaa. Se on jättänyt liikennerahoituksessa ja asumisen tuessa suuren osan Suomesta ihan mopen osille. Hallitus on hyväksynyt heikoimmille alueille tärkeään EU-rahoitukseen satojen miljoonien eurojen leikkaukset, ja se on käytännössä lopettanut alueellistamisen, sen, mitä keskustahallitusten toimesta tehtiin, kun siirrettiin koko maata palvelevia hallinnon paikkoja 4 000—5 000 työpaikan verran täältä pois.

Arvoisa puhemies! Tässä vain muutama esimerkki. Kysynkin pääministeriltä: kun te olette tänä päivänä puhunut positiivisuuden merkityksestä kaiken kaikkinensa yhteiskunnassa, onko hallitus nyt kuitenkin päättänyt ideologisista syistä yksinkertaisesti hylätä osan isänmaataan?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Ei ole, koska ihmiselle riippumatta hänen kotipaikastaan pitää taata hyvinvointipalvelut, koska se lisää tasa-arvoa ja antaa tasapuoliset mahdollisuudet oman elämänsä ja oman hyvän elämänsä elämiselle.

Meillä on paljon positiivisia esimerkkejä maakuntien Suomesta. Otan nyt vain vaikkapa Itä-Suomen yliopiston yhtenä kehittämisen moottorina tai Vaasan seudun, missä seutu itse asiassa ruokkii koko Suomea omalta osaltaan kasvuyritystensä kautta. Siellä on upeita puhtaisiin teknologioihin, energiateknologiaan liittyviä yrityksiä, jotka palvelevat koko Suomea vientitulojen ja työllisyyden kautta. Eli meidän täytyy tätä kasvupotentiaalia pystyä vahvistamaan, ja nämä vain muutamana positiivisena esimerkkinä siitä hyvästä kehitysvireestä, mitä tässä maassa myös on.

Toki meillä on paljon haasteita, ja niitä ratkotaan aina joka vuosi ja joka kuukausi niin, (Puhemies koputtaa) että koko Suomi voisi kasvaa.

Arvoisa puhemies! Kyllä minä olen aina ihaillut tätä pääministerin retoriikkaa. Se on ihan hyvää. Mutta katsotaan, mitä on tapahtunut käytännössä: Mainitsitte Itä-Suomen, te leikkaatte Itä-Suomesta yli 1 300 ammatillisen koulutuksen koulutuspaikkaa. Aluekehityksessä te hyväksytte sen, että lähes kolmannes lähtee Itä- ja Pohjois-Suomen EU-aluerahoituksesta seuraavan seitsemän vuoden aikaan, ettekä ole kertonut, kompensoitteko te sitä jollakin tavalla. Tai tilanteissa, joissa meillä on bioenergiaa kaikki paikat Suomessa täynnä, mätänemässä metsiin, te teette ratkaisuja, joiden seurauksena Uralin takaa kaukaa kärrätään meille tänne energiaa. Tai sähkön siirrossa hallituksen esityksessä tänne eduskuntaan pääkaupunkiseudun siirtoverkon kustannuksista osa siirtyisi kaikkien muiden suomalaisten maksettavaksi. Siinä muutama esimerkki, jotka käytännössä tyrmäävät sen hyvän retoriikan, minkä te omassa vastauksessanne äsken annoitte. Antakaa hivenen tarkempaa (Puhemies koputtaa) ikään kuin selitystä retoriikan sijaan.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Minä olen ollut aina erittäin suuri edustaja Pekkarisen retoriikan fani. Teillä on, jos uskaltaisin sanoa, myös erittäin hyvä retoriikka. Minä olen oppipoika teidän rinnallanne. (Naurua)

Arvoisa puhemies! Kautta hallituskausien meillä on satsattu muun muassa tieverkostoon hyvin mittavasti, noin puoli miljardia euroa vuodessa. Se menee perustienpitoon, samoiten sitten kehittämishankkeet, joita tämä hallitus on päättänyt jo aikaisemmin. Nyt etsimme siihen vielä lisärahoitusta. Ehkä liikenneministeri osaa sanoa tarkemmin, mutta noin 200 miljoonaa vuodessa on se kehittämishankkeiden eli suurten liikennehankkeiden vuotuinen rahapotti, joka jakaantuu eri puolille Suomea sen takia, että tarpeita on eri puolilla Suomea. Aivan yhtä lailla meidän vienninedistämismatkoilla on entistä enemmän pk-yrityksiä mukana eri puolilta Suomea, ja se vain kertoo siitä, että meillä on aivan upea kasvumahdollisuus erityisesti Pekkarisen mainitsemalla biotalouden puolella, uusiutuvan energiansäästöteknologian osa-alueilla.

Ne, jotka osallistuvat esimerkiksi ministeri Vapaavuoren, allekirjoittaneen tai ministeri Stubbin vienninedistämismatkoille, ovat nimenomaan näitä maakuntien pk-yrityksiä, jotka tuovat sitä tulevaisuutta, verotuloa ja työtä eri puolilla maakuntia, ja tätä kehitystä me haluamme olla todella vahvasti tukemassa.

Herra puhemies! Pääministeri sanoo hyvin usein, että hallituksessa ei ole mitään yhteistä ideologiaa. Voihan se näin ollakin, mutta toisaalta, viitaten edustaja Pekkarisen puheenvuoroon, kyllä teitä keskittäminen yhdistää hyvinkin tiukasti monissa asioissa. Koulutus todellakin ohjaa alueellista kehitystä merkittävällä tavalla, koulutus kaikissa muodoissaan. Minä voin kertoa, että Ylä-Savossa kotiseudullani leikataan ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja noin 15 prosentin verran, ympäristöönsä verrattuna paljon, paljon enemmän. Elinkeinoelämä siellä ei saa tarvitsemaansa työvoimaa, jota se kaipaisi kehittämiseensä ja investointeihinsa. Nämä päätökset siirtävät nuoria pois Itä-Suomesta, Ylä-Savosta jonnekin, ja niin ne siirtävät myös yrityksiä vähitellen, jos tämä koulutuspolitiikka jatkuu tällä tavalla. Kysymys on negatiivisesta aluepolitiikasta.

Herran pääministeri, teillä on positiivinen vire kaikkiin asioihin. Aiotteko te tarttua tähän koulutuskysymykseen ja huolehtia tasapainottamisesta ja näitten päätösten kohtuullistamisesta?

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa puhemies! Niin kuin kansanedustajat ja valistuneet kuulijat tietävät, niin muutama viikko sitten korjattiin ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen vähennysmäärää maakunta- ja järjestäjäkohtaisesti (Mauri Pekkarisen välihuuto) noin 50 prosenttia, ja nytkin vielä käydään koulutuksen järjestäjien ja ylläpitäjien kanssa keskusteluja siitä, onko tämä päätös nyt mittasuhteiltaan oikea, huomioiko se riittävästi minulle ja hallitukselle tärkeitä työllisyysnäkökohtia alueellisesti ja paikallisesti. Näin hallitus haluaa toimia. Olemme myöskin saaneet hyvää palautetta maakunnista ja ylläpitäjiltä, (Mauri Pekkarinen: Mistä? Yksi esimerkki!) että päätökset ovat oikeita ja hyviä. Ja minä nyt muistutan vielä edustaja Pekkaristakin siitä: ei se ole sattuma, että keskustahallituksen aikana yli 800 lähi- ja kyläkoulua lakkautettiin, ei sen takia, että keskusta tai muut poliitikot (Puhemies koputtaa) olisivat pahansuopaisia, vaan sen takia, että väki sieltä väheni.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Itse asiassa opetusministeri vastasi edustaja Kääriäisen kysymyksiin. Voisin mielelläni jatkaa kyllä tästä. Hallituksen suhtautuminen alueelliseen tasa-arvoon on ihan samanlainen kuin kenellä hyvänsä suomalaisella. (Keskustan ja perussuomalaisten ryhmistä: Ei!) Ei ole niin, että osa suomalaisista ajattelee, että vain osa Suomesta on arvokasta. Tämä näkyy ihan kaikessa. Koko maata puolustetaan. Eri paikkakunnilla asuville ihmisille halutaan antaa tasapuoliset palvelumahdollisuudet sen takia, että se on oikein ja välttämätöntä. Aivan yhtä lailla meidän pitää kantaa huolta siitä, että talous ja työllisyys voivat kehittyä muuallakin kuin täällä pääkaupunkiseudun kasvukeskuksissa. Ja näitten tavoitteiden puolesta me teemme työtä koko ajan.

Mutta sekin on totta, mitä ministeri Gustafsson totesi, että nuorten lukumäärä vähenee kaikkialla Suomessa ja meillä on paikkakuntia, joissa se vähenee enemmän kuin toisaalla. Sen takia, jotta meillä rahaa riittää koulutuksen laatuun, (Puhemies koputtaa) on pakko tehdä myös rakenteellista uudistamista.

Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarinen aloitti kysymyksen EU-aluetuista. Jatkan siitä, koska Suomi saa valtaosan, noin 77 prosenttia, EU-ohjelmarahoituksestaan Itä- ja Pohjois-Suomen erityisten olosuhteiden perusteella. Tämän alueen pitäisi myös saada käyttöönsä valtaosa tuosta EU-rahoituksesta. Rahanjaon pitää siis perustua siihen ansaintalogiikkaan. Uskon ja toivon, että myös Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnat hyväksyvät tämän oikeudenmukaisen linjauksen. Hallinnon ja aluekehittämisen ministerityöryhmä tekee toukokuun aikana linjaukset näitten rahojen kansallisesta jakamisesta, ja kysynkin asianomaiselta ministeriltä, oletteko te tämän oikeudenmukaisen ansaintalogiikan takana.

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Kysyjä oli täysin oikeassa siinä, että hallinnon ja kehittämisen ministerivaliokunta tekee tätä koskevat päätökset toukokuun puolivälissä. Tämä on tietenkin ollut monella tapaa hankala ja vaikea valmistelu yksinkertaisesti sen takia, että meidän saantomme kuitenkin niin paljon laskee. Nettomaksuosuutemme kasvaa, ja sitä myötä saantomme vähenee. Hyvänä torjuntavoittona saimme toki sen, että Itä- ja Pohjois-Suomen erityisrahoituksen taso laski kohtuullisen vähän, mutta täällä perusrahoituksen puolella on tietenkin kiistatonta, että rahaa on olennaisesti vähemmän käytettävissä seuraavalla rakennerahastokaudella.

Tätä valmistellaan parhaillaan ja päätökset tosiaan tehdään sitten koko Halken toimesta ja sen jälkeen koko hallituksen toimesta, ja sen takia ei ole oikein edes soveliasta, että ryhtyisimme ennakoimaan, miten se tarkkaan ottaen tulee. Mutta sen verran voin lohduttaa itä- ja pohjoissuomalaisia, että kuitenkin tämä EU:ssa saavutettu lopputulos oli se, että nimenomaan sillä Itä- ja Pohjois-Suomen erityisrahoituksen puolella laskua oli vähemmän kuin yleisrahoituksen puolella.

Arvoisa herra puhemies! Kyläkouluja on ikävä kyllä lakkautettu etenkin keskustajohtoisissa kunnissa. Siinä mielessä olen samaa mieltä ministeri Gustafssonin kanssa, mutta nyt pitää katsoa eteenpäin. Lieksassa on tilanne päällä, arvoisat keskustalaiset, me perussuomalaiset ja kaikenlaiset, siellä se taistelu käydään paikallistasolla. Toivon, että voimme olla kaikki ylpeitä omista kuntapäättäjistämme ja pelastaa koulut.

Mutta pari sanaa alempiasteisesta tieverkosta. Nimittäin jos eivät tiet ole kunnossa, ei ole yritystoimintaa, ei ole kehitysmahdollisuuksia. Mitä hallitus aikoo tehdä? Ja nyt se ei riitä, että kehysriihessä tämän hallituksen toimivuosien ulkopuolella on tulossa lisää rahaa. Kiitos siitä, aiomme olla silloin hallituksessa. Mutta mitä tämä hallitus tekee?

Liikenneministeri Merja Kyllönen

Arvoisa herra puhemies! Kehysriihessä hallitus päätti 226 miljoonan lisärahoituksesta tieverkostolle, elikkä ei todellakaan puhuta mistään pikkurahoista. Mutta kun ollaan kymmenen vuoden takamatkalla liikenteessä ja velkaa on raiteistolla miljardin verran ja saman verran maantiestöllä, niin minä veikkaan, että siinä loppuvat edustaja Soiniltakin eväät kesken, vaikka kuinka kovasti puhaltaa rahapussi pullollaan kohti seuraavaa hallitusta. Siinä on oikeasti työtä ja tekemistä tälle hallitukselle ja seuraavalle hallitukselle, että sitä korjausvelkaa korjataan ja myös alempi tieverkko laitetaan kuntoon, mutta sitä ei rahattomana tehdä.

Arvoisa puhemies! Kyllä nyt tarvitaan uusi vaihde, tarvitaan uutta aluepolitiikkaa. Emme me alueilla voi jäädä odottamaan, että menestys ikään kuin kaadettaisiin alueelle ministeriöistä tai Valtioneuvoston linnasta. Kyllä nyt tarvitaan politiikkaa, jolla vahvistetaan alueitten omia vahvuuksia, sellaista vipuvoimaa, jolla käännetään alueitten menestystekijät koko kansakunnan ja kansantalouden eduksi. Pohjoisen ja idän luonnonvarat, matkailuedellytykset, osaamispohja, tähän kaikkeen me tarvitsemme vipuvoimaa, jolla ne kääntyvät koko Suomen hyväksi.

Hallituksella on hieno ohjelma: Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelma, Katse pohjoiseen. Työtä veti SDP:n ryhmänjohtaja Jouni Backman. Minä kysyisin elinkeinoministeri Jan Vapaavuorelta: Mitä te olette tehnyt tämän ohjelman toimeenpanemiseksi? Millä tavalla Itä- ja Pohjois-Suomi -työ, Katse pohjoiseen, näkyy hallituksen työskentelyssä?

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Ensin haluaisin todeta, että minun mielestäni ei ole kovin hedelmällistä pistää maan eri alueita vastakkain. Kyllä me kaikki suomalaiset olemme viime kädessä samassa veneessä, ja se valtava globaali murros, joka maailmalla on ollut ja ravisuttanut myös Suomea, on kohdistunut kaikkiin Suomen alueisiin, joihinkin enemmän, joihinkin vähemmän, ja meidän pitää yhdessä tehdä työtä, että kaikki alueemme voivat jatkossa paremmin.

Toinen pointtini on se, että jos me katsomme niitä elinkeinotoiminnan aloja, missä meillä on selkeästi toivoa ja potentiaalia tulevaisuudessa itse asiassa useistakin tuhansista uusista työpaikoista, niin lähinnä mieleen tulevat biotalous ja kaivannaisteollisuus. Nämä ovat kaksi asiaa, jotka ovat hallituksen agendalla vahvasti esillä ja itse asiassa suosivat nimenomaan Itä- ja Pohjois-Suomea kaikkein eniten, mikä on erinomainen asia.

Mitä edustaja Backmanin johtamaan työryhmään tulee, olemme tehneet ehkä kolmen tasoisia päätöksiä (Puhemies koputtaa). Ensinnäkin olemme ely-keskusten ja maakuntaliittojen kanssa käyneet läpi, mitä jo tehdään, toiseksi olemme kannustaneet käyttämään loppurakennerahastokauden (Puhemies: Nyt taitaa olla minuutti täynnä!) käyttämättä jääneitä varoja tähän, ja kolmanneksi viemme tämän asian Halkeen lähiviikkoina myös erillistä periaatepäätöstä varten.

Arvoisa puhemies! Kyllä tässä ajan henki on keskittämisen henki. Pääministeri Katainen, te tilasitte Pekka Himaselta tutkimuksen, ja siteeraan tässä Pekka Himasta vuodelta 2007: "Suomen rakenteessa kuitenkin vain Helsingin suuralueella on riittävä väestön talouden ja kulttuurielämän keskittymä koko maailman mittakaavassa innovaatiokeskusten kärkitasolle nousemiseen. Helsingin alueen kehittymiseen globaalisti johtavaksi keskittymäksi täytyy siksi koko Suomen talouden edun vuoksi panostaa erityisesti." Tältä se kyllä näyttää, ja me tiedämme, että valtion hallinnosta esimerkiksi Pohjois- ja Itä-Suomesta on kadonnut useita satoja työpaikkoja viimeisten vuosien aikana.

Mutta kysymykseni kuuluu ministeri Koskiselle: Nyt kun luonnonvarakeskus on otettu uuteen tarkasteluun sikäli, että kyllä se innovaatioitten keskus maa- ja metsätalouden alalla on Pohjois-Suomessa, ja tässä ministeri Vapaavuori kysyi katseen ulottumisesta, niin minä kysyn, ulottuuko, arvoisa hallitus, teidän katseenne tuonne pohjoiseen asti, kun puhutaan arktisesta yhteistyöstä tai arktisen alueen mahdollisuuksista.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Arvoisa puhemies! Arktiset asiat nyt eivät ihan taida osua meidän ministeriön tontille kaikilta osin, toki joiltakin osin osuvat kaikkien ministeriöiden tontille. Jos puhutaan sitten tästä luonnonvarakeskuksesta, niin päätös siitä, mihin tämä luonnonvarakeskuksen pääpaikka laitetaan, on edelleen auki. Korostan sitä, niin kuin aiemminkin, että kysymys on vajaasta 20 ihmisestä. Sitten laajempi kysymys on siitä, missä tätä tutkimusta tulevaisuudessa tehdään. Tällä hetkellä sitä tehdään 38 eri paikkakunnalla. Valtaosa kaikista työpaikoista on muualla kuin pääkaupunkiseudulla, ja näin tulee olemaan tulevaisuudessakin. Meillä on tiettyjä maakuntia, joissa on vahvoja osaamisalueita, niin kuin vaikka Itä-Suomessa metsän osalta, Oulussa, Pohjois-Suomessa vähän muilta osilta, ja tarkoitus on tulevaisuudessa myös tämän luonnonvarakeskuksen osalta vahvistaa niitä alueita, joissa on olemassa tiettyjä vahvoja osaamisalueita.

Arvoisa herra puhemies! Toisen asteen ammatillisen koulutuksen paikat vähenevät merkittävästi, ja sitä on perusteltu sillä, että nuorten määrä tulee merkittävästi vähentymään. Pohjanmaalla tämä vähennys on kuitenkin vain 1,5 prosenttia, ja siitä huolimatta meillä leikataan noin 14 prosenttia opetuspaikoista. Sen lisäksi, että maakunnassa tapahtuu leikkausta, sitä tapahtuu myöskin maakunnan sisällä, ja erityisesti Suupohjan alueella opetuspaikkoja leikataan 29 prosenttia, Järviseudun alueella 26 prosenttia. Eli keskittämistä tehdään myöskin maakunnan sisällä. Kysynkin arvoisalta ministeriltä: kun te perustelette lisäksi, että nuorisotakuu olisi toteutettavissa, niin nämä leikkaukset ovat täysin ristiriitaisia nuorisotakuun toteuttamiseen nähden.

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa puhemies! Nostetaan nyt ihan oikeasti kissa pöydälle. En yksin korosta sitä ja takerru siihen, että nuorisoikäluokat vähenevät merkittävästi, eräillä alueilla jopa 15—20 prosenttia. Se loogisesti tarkoittaa sitä, että meillä on vuonna 2016 noin 8 000 nuorta vähemmän. Tässä tilanteessa olemme kuitenkin huomioineet alueiden tilanteen, työvoimatarpeen. Se on ihan ehdoton lähtökohta.

Mutta mikä on se kissa, mikä pitää nostaa pöydälle? Se on se, että nyt vaadimme, toivomme koulutuksen ylläpitäjiltä merkittävää panostusta siihen, että ne nuoret aikuiset ohjataan nyt — kun lisäämme oppisopimuskoulutusta, meillä on nuorten aikuisten osaamisohjelma — näihin oppisopimuskoulutuksiin, niin että he eivät ole viemässä nuorten aloituspaikkoja kolmivuotisista ammattitutkinnoista. (Puhemies koputtaa) Tämä on yhteinen haaste ja tehtävä nyt. Se on veronmaksajille edullista, (Puhemies: No niin!) se on nuorille edullista.

Arvoisa herra puhemies! Tässä aika paljon tuntuu siltä, että me vain kritisoimme toinen toisiamme, kun meidän pitäisi luoda oikein tällaista Team Finland -henkeä, joka on muuten aivan erinomainen sosiaalinen innovaatio. Nyt ovat eri puolilla Suomea lähteneet yritykset mukaan ja toimitaan yhdessä, johtavat poliitikot ja yritykset, viedään maata eteenpäin. Se on jo näkynyt eri puolilla Suomea: Lapin matkailussa, Vaasassa esimerkiksi energiaklusterissa tai cleantechissä Tampereella, tämän tyylisiä asioita. Aletaan uskoa siihen, että me emme millään muulla kuin työllä pääse eteenpäin.

Mutta yksi asia, mikä olisi erittäin tärkeä, olisi se, että me saisimme tällaisia pilotteja tänne Suomeen. Ulkomailta voitaisiin tulla katsomaan, miten hyvin me osaamme, ja tähän liittyvät julkiset hankinnat. Eli kysynkin tällaisista julkisista hankinnoista: miten me voisimme vielä paremmin käyttää näitä julkisia hankintoja näitten uusien ideoiden, innovaatioiden toteuttamiseen emmekä turvautuisi vain vanhaan?

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö kuuluu ministeri Ihalaiselle, mutta oletan, että edustaja Jaskarin kysymys liittyy siihen, miten voisimme kannustaa julkisia hankkijoita ottamaan esimerkiksi cleantech-ulottuvuuden vahvemmin esille näissä hankinnoissa. Tältä osin yhdessä ministeri Niinistön kanssa olemme valmistelleet periaatepäätöstä, joka on tarkoitus tuoda valtioneuvoston käsittelyyn lähiaikoina, jossa toisaalta edellytettäisiin valtiotoimijoita eli valtiopuolen julkisia hankkijoita, lähinnä Senaattia ja Hanselia, omassa toiminnassaan ottamaan tämän huomioon ja sen jälkeen myös vetoamaan siihen, että kuntasektori tekisi samoin. Ja itse asiassa aika pienillä kilpailutuksen ehtojen muutoksilla ja muokkauksilla me pystyisimme luomaan aika paljon tilaa sille, että kannustettaisiin tuomaan uusia pilotteja (Puhemies koputtaa) ja sitä kautta sitten luomaan mahdollisuuksia myös uuteen vientiin.