Kari Rajamäki /sd:
Arvoisa puhemies! Sosialidemokraattien panos harmaan talouden
ja talousrikollisuuden torjuntaan näkyy hallitusohjelmassa
31 toimenpiteen kokonaisuutena ja lisäksi valtiovarainministerin
johdolla 300 hengen lisätyövoimavarana.
Nyt hallitus on käsitellyt järjestäytyneen
rikollisuuden torjunnan strategiaa, ja talousrikollisuus kytkeytyy
vahvasti järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Nyt
samaan aikaan poliisiylijohtaja Paateron aikana on krp:stä,
keskusrikospoliisista, vähennetty 60—70 henkeä.
Pora merkitsisi edelleen 10 hengen leikkausta. Itse asiassa Vaasan
ja Kuopion alueellisista yksiköistä on puolet jo
viety. Nyt kysyisin ministeri Räsäseltä:
kun hallituksella on muutoin määrätietoinen,
tavoitteellinen toiminta, miten tämä krp:n voimavarojen
ja rikostorjunnan, järjestäytyneen rikollisuuden
torjunnan, kyky on tässä kehyksessä mukana?
Sisäasiainministeri Päivi Räsänen
Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin haluan sen todeta,
että tällä poliisin hallintorakenneuudistuksella
on nimenomaan tarkoitus ja sen tavoitteena on turvata poliisin toimintakyky
myös järjestäytyneen rikollisuuden osalta.
Mutta aivan erityisesti tämän talousrikollisuuden
torjunnan osaltahan jo hallitusohjelmassa päädyttiin
lisämäärärahaan, ja myös
poliisiin siitä on tullut vuositasolla semmoinen 5—6
miljoonan euron lisäys, jolla on palkattu esimerkiksi viime
vuoden tasolla 85 rikostutkijaa lisää siihen edeltävään
määrään. Talousrikollisuuden
torjunta on todellakin yksi hallituksen kärkitavoitteista,
ja se on myös yksi rikostorjunnan kärkitavoitteista.
Kari Rajamäki /sd:
Arvoisa puhemies! Krp:n voimavarojen heikentäminen
ei ole sopusoinnussa tämän tavoitteen kanssa.
Herra puhemies! Eräs sotaveteraani kysyi viime viikolla
minulta, missä on talousrikollisten ja veroparatiisiasiakkaiden
isänmaa. (Timo Soini: Kyproksella!) Minusta hän
vastasi erittäin hyvin: he ovat tämän
päivän rintamakarkureita. Tältä osin,
arvoisa valtiovarainministeri, kun harmaan talouden ryöstö on
5 miljardia euroa meiltä kaikilta — se vastaa
sosiaali- ja terveysministeriön rahoitusta eläkkeistä työttömyysturvaan,
lapsilisiin ja sairausvakuutukseen saakka, siis todella vakavat
mittasuhteet omaavista voimavaroista on kyse — niin miten
voitaisiin nyt tehostaa toimenpiteitä, jotta valtiontalouden
ja hyvinvoinninkin näkökulmasta me pääsemme käsiksi
paremmin näihin rintamakarkureihin?
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen
Arvoisa puhemies! Tuo käsite on erittäin oivallinen
ja mielestäni hyvin kuvaa sitä, miten laajasta maailmanlaajuisesta
ongelmasta veronkierrossa ja veroparatiisitoiminnassa on kysymys.
On muuten mielenkiintoista huomata, että kun olin viime
viikolla Kansainvälisen valuuttarahaston kokouksessa, niin
tällä hetkellä myöskin kansainvälisesti
ilmapiiri on muuttunut hyvin nopeasti sen suuntaan, että halutaan
tuomita veronkierto ja myöskin veroparatiisien toiminta.
Sekä maailmanlaajuisesti että myöskin
Euroopan tasolla toimenpiteet ovat tältä osin
tiivistymässä. Maanantaina järjestetään
Suomessa kansainvälinen kokous, jossa on tarkoitus keskustella
tästä teemasta myöskin kansainvälisten
kollegoitteni kanssa. Euroopan komissio, OECD, G20-ryhmä ovat
myöskin tässä tilaisuudessa edustettuina. Minusta
on hyvä, että Suomi on johtava maa veroparatiisien
vastaisessa taistelussa.
Mitä tulee kotimaan toimenpiteisiin, tämän hallituksen
aikana yli 300 ihmistä enemmän kuin aikaisemmin
työskentelee harmaan talouden torjunnassa. Kehysriihessä itse
asiassa päätimme lisätä Verohallintoon
40 henkilötyövuotta tekemään
työtä (Puhemies koputtaa) muun muassa veronkierron
torjunnan osalta, eli kyllä tämän hallituksen
painopisteenä on nimenomaan harmaan talouden torjuminen,
ja se on myöskin moraalisesti oikein.
Jari Myllykoski /vas:
Arvoisa herra puhemies! Harmaan talouden poiskitkeminen on kilpajuoksua
suomalaisia työnantajia ja työntekijöitä sortavien
yrittäjien ja lainsäädännön
kehittymisen välillä. Harmaa talous ei valitettavasti
ole kuitenkaan työmarkkinoiden ainut moraalikadon ilmenemismuoto.
Viimeisen vuoden aikana suomalaiset ja Suomessa toimivat yritykset
ovat alkaneet ulkoistamaan irtisanomisiaan. Yritykset ovat siirtäneet
työntekijöitään varta vasten perustettujen
alle 20 hengen bulvaaniyritysten palkkalistoille, joista heidät
on irtisanottu pian liiketoiminnan luovuttamisen jälkeen
täysin yt-lain hengen vastaisesti. Kysynkin vastaavalta
ministeriltä: Mihin toimiin tulisi ryhtyä tuon
porsaanreiän tukkimiseksi? Tulisiko työsopimuslakia,
lakia liikkeen luovuttamisesta ja yt-lainsäädäntöä uudistaa?
Työministeri Lauri Ihalainen
Arvoisa puhemies! Tämä kysymys on senkin takia
nyt ajankohtainen, että meillä on tälläkin
viikolla ollut aika paljon synkkiä uutisia irtisanomisista
mutta myös tavallaan näitten irtisanomisten "ulkoistamisesta"
toiselle yritykselle ja sitten on irtisanottu. Tämä ei
vaikuta oikein hyvälle tavalle, joka meidän työmarkkinoilla
pitäisi olla.
Muutoinkin olisi tässä syytä vedota
siihen — kun hallitus panostaa nyt erittäin paljon
siihen, että tähän maahan voidaan investoida,
voidaan kotiuttaa tuloja ja luoda työpaikkoja — että olisi nyt
suurta malttia elinkeinoelämän piirissä tehdä niin,
että mieluummin vaikka lomautetaan, koetettaisiin välttää nyt
irtisanomisia, joita nyt on liian paljon, meillä on 290 000
ihmistä nyt kortistossa, ja me emme tarvitsisi yhtään
enää lisää, käytettäisiin
tätä välinettä. Toisaalta yhteiskunta haluaa
nyt tulla sillä tavalla vastaan, että me kuitenkin
yli 30 prosenttia näistä työttömistä pystymme
pitämään näitten toimien piirissä.
Tähän kysymykseen: minusta meidän
pitäisi ilman muuta miettiä, mitä me
voimme myös lainsäädäntöteitse
tässä asiassa tehdä, ettei tule semmoista
makua, että ikään kuin ulkoistetaan toiselle
(Puhemies koputtaa) ja sitten irtisanotaan.
Kaj Turunen /ps:
Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoite on taistella harmaata
taloutta vastaan, ja nythän hallitus on antanut esityksen
kuitinantovelvollisuudesta. Sehän kuulostaa oikein hyvältä,
mutta ongelma on siinä, että kuitinantovelvollisuudesta
on rajattu pois juuri ne, joiden vuoksi tämä hallituksen
esitys olisi tarpeellinen. Siitä, tehdäänkö kauppaa
ulkona vai sisällä: ulkona ei tarvitse antaa kuittia,
sisällä pitää antaa kuitti.
Alkoholilaista on poistettu kuitinantovelvollisuus kokonaan.
Kysymys ei ole siitä, saako se asiakas sen kuitin,
se ei ole se isoin asia, vaan harmaan talouden torjunnassa isoin
asia on se, viedäänkö se myynti kirjanpitoon.
2010 eduskunnan tarkastusvaliokunnan harmaan talouden mietinnössä,
tai raporttikohan se oli nimeltään, (Puhemies
koputtaa) kerrottiin, että tyyppihyväksytty kassakone on
välttämätön tai tarpeellinen.
Aiotaanko tämmöinen lisäys jossain vaiheessa
tähän esitykseen tuoda?
Työministeri Lauri Ihalainen
Arvoisa puhemies! Eduskunnassa on harmaan talouden torjuntaan
liittyvistä useista toimenpiteistä nyt erityisesti
kaksi käsittelyn kohteena. Toinen liittyy siihen, että palkka
pitää maksaa pankkiin eikä tiskin alta.
Se on täällä teillä nyt päätettävissänne,
että tehdään peli rehelliseksi tässäkin
asiassa.
Toinen on kuitinantovelvollisuus, joka tulee nyt sitten tämän
esityksen myötä toivon mukaan käytännöksi.
Siitä jätettiin ulos tämmöinen
torimyynti, jossa on ehkä hirveän vaikea kuitenkaan sitä asiaa
valvoa. Pieni osa, mutta kuitenkin haluttiin jättää se
pois. Mutta pääjuttu on se, että nyt pitää antaa
kuitti asiakkaalle, joka pystyy sitten katsomaan, onko asiat hoidettu
kunnolla.
Vielä yksi asia, joka on valmistelun kohteena, on tyyppihyväksyttyjen
kassakoneiden mahdollinen tulo, joka koskee erityisesti hotelli-
ja ravintola-alaa, missä voitaisiin edelleen myös
sitten näitä mahdollisia harmaan talouden reikiä tukkia.
Näitä uusia toimenpiteitä harmaan talouden
torjuntaan kehysriihessä päätettiin 14.
Täällä tulee lisää ehdotuksia
teille arvioitavaksi, ja tähän otetaan tiukka
ote kaiken kaikkiaan.