Täysistunnon pöytäkirja 46/2004 vp

PTK 46/2004 vp

46. TORSTAINA 22. HUHTIKUUTA 2004 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0

4) Laki kansanedustajain eläkelain, kansanedustajain perhe-eläkelain 1 §:n ja valtion eläkerahastosta annetun lain 4 §:n muuttamisesta

 

Timo Kalli /kesk (esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen jättänyt kaikkien muiden eduskuntaryhmien puheenjohtajien kanssa edustajaeläkkeen muutosesityksen. Syitä siihen, miksi edustajien eläkejärjestelmän muuttaminen on nyt tullut aiheelliseksi, on monia. Niistä mainittakoon tässä muutamia.

Työeläkejärjestelmässä tulevat voimaan vuoden 2005 alusta hyvin merkittävät uudistukset, jotka aiheuttavat tarpeen muuttaa myös kansanedustajien, ministereiden ja euroedustajien eläketurvaa, koska lähes kaikki edustajat ovat elämänsä jossain vaiheessa ansainneet tai tulevaisuudessa ansaitsevat myös työeläkelain mukaista eläketurvaa. Välitön muutostarve seuraa erityisesti työeläkelaista: muun muassa uusi eläkeindeksi, palkkakerroin, yhteensovituksen lopettaminen työeläkkeistä, elinaikakerroin, yksilöllisen varhaiseläkkeen ja työttömyyseläkkeen lopettaminen, uusi eläkkeen laskentatapa koko työuran mallin mukaiseksi.

Lisäksi vuoden 2002 syksyllä tehtyjen edustajien palkkausjärjestelmämuutosten jälkeen nykyinen laskentatapa, jossa eläke lasketaan viimeisen edustajakuukauden palkasta, on varsin sattumanvarainen ja tuottaa vähintäänkin erikoisia lopputuloksia. Myös työeläkejärjestelmä on ollut täysimääräisesti voimassa vuonna 2002, jolloin nykyinen yhteensovitus leikkaa tehokkaasti edustajaeläkkeestä muiden työeläkkeiden osuutta.

Miten eläkelakia on nyt tarkoitus muuttaa? Muutetaan eläkepalkan laskentatapaa hitaasti vuodesta 2001 alkaen niin, että eläke muotoutuu koko työhistorian mukaisesti, maksimissaan kuitenkin 15 vuotta sen mallin mukaisesti. Siitä seurauksena on se, että nykyinen loppupalkan sattumanvaraisuus loppuu tai poistuu. Lisäksi yhdistetään koko poliittisen uran, kansanedustajan, euroedustajan ja ministerin, eläketurva vain yhden eläkkeen tuottavaksi kokonaiseläkkeeksi.

Järjestelmään otetaan mukaan myös työeläkkeiden uudet elementit, muun muassa palkkakerroin, työntekijän eläkemaksuosuuden vähentäminen vuosiansiosta, uusi indeksi ja elinaikakerroin. Yksilöllinen varhaiseläke ja työttömyyseläke poistetaan kokonaan. Eläkkeiden yhteensovitusta muutetaan siten, että vuoden 2004 jälkeen edustajaeläkkeen perusteena olevaa palkkiota suurempia yhteensovitusperusteita ei enää ole. Tavoitetason, joka on 60—66 prosenttia eläkepalkkiosta, ylittävästä määrästä vähennetään 62,5 prosenttia. Tämä vähennys perustuu siihen, että täyteen edustajaeläkkeeseen tarvittavan 15 vuoden edustajauran lisäksi edustajalla on mahdollisuus noin 25 vuotta aikaa ansaita muuta työeläketurvaa. Eläkkeen karttumisnopeus, joka on 4 prosenttia vuodessa, on siis 60 prosenttia 15 vuodessa, ja eläkeikä ja sopeutumiseläke jätetään ennalleen.

Vaikutukset, joista on puhuttu nykyisten edustajien kannalta: Eduskunnan nykyisistä kansanedustajista arviolta viidennes eli noin 20 prosenttia on niin sanotusti häviäjiä, esimerkiksi riviedustajana koko eduskuntauransa toiminut kansanedustaja, joka on uransa loppuajan, vaikka vain sen viimeiset kuukaudet, ollut puhemiehenä, varapuhemiehenä, valiokunnan puheenjohtajana tai ryhmäpuheenjohtajana. Häviäjä on myös nykysäännösten mukaan huomattavaan korkean yhteensovitusperusteen työeläkkeen puolelta saanut edustaja, jonka eläkkeistä mitään yhteensovitus ei nykyisin sen vuoksi lainkaan vähennä. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna häviäjäksi voidaan myös laskea elinaikakertoimen vuoksi ehkä vuodesta 2010 alkaen ex-edustaja, joka kuolee selvästi suomalaisten keskimääräistä elinikää aikaisemmin.

Voittajien leiriin nykyisistä kansanedustajista lukeutuu arviolta noin 60 prosenttia, esimerkiksi pitkän edustajauransa aikana puhemiehenä, varapuhemiehenä tai valiokuntien puheenjohtajana toiminut kansanedustaja, joka uransa loppuaikana on toiminut vain rivikansanedustajana, myös uuden yhteensovitustavan vuoksi sellainen monta kautta rivikansanedustajana toiminut edustaja, joka on hankkinut urallaan myös muuta eläketurvaa niin, että työeläkkeiden perusteena oleva palkka on kuitenkin edustajapalkkioita pienempi. Tähän ryhmään kuuluu todennäköisesti suurin osa nykyisistä kansanedustajista. Myös ne edustajat, jotka ovat toimineet edustajauransa 15 viimeisen vuoden aikana myös ministereinä, hyötyvät tästä uudistuksesta.

Jäljellejäävä viidesosa nykyisistä edustajista kuuluu ryhmään, joiden tilanne pysyy suunnilleen ennallaan. Esimerkiksi kansanedustajan, joka on ollut rivikansanedustajana vain yhdestä kolmeen kautta ja ansainnut muuta työeläketurvaa koko työurallaan vain hyvin vähän, eläkettä ei siis nykyinenkään yhteensovitus vähennä. Myös pitkän, 15—30 vuotta kestäneen edustajauran tehneen kansanedustajan, jonka edustajatehtävissä ei ole tapahtunut muutoksia viimeisten 15 vuoden aikana ja joka ei ole ollut ministerinä eikä ole mainittavasti ansainnut muuta työeläketurvaa, tilanne ei juurikaan muutu.

Vaikutukset sitten entisten kansanedustajien ja ministereiden kannalta: Jo ennen vuotta 2005 eläkkeelle siirtyneille ei tule muutoksia. Uusi TEL-indeksi koskee kuitenkin myös heidän eläkkeisiinsä tulevia korotuksia. Vuoden 2003 vaaleissa tai aiemmin poisjääneet, jotka jäävät eläkkeelle vasta vuoden 2004 jälkeen, tulevat uusien säännösten piiriin eli on uusi yhteensovitus, uusi eläkepalkan laskentatapa, elinaikakerroin, työntekijän eläkemaksun vähentäminen ansiosta ym. Myös entisten ministereiden, jotka ovat olleet ministerinä tai kansanedustajana vain ennen vuotta 2001 ja jotka jäävät ministerieläkkeelle vasta vuoden 2004 jälkeen, ministerieläke lasketaan kuten nykyisinkin. Nykyinen raskas yhteensovitus vähentää ministerieläkkeen useimmiten kokonaan.

Toivon, että tämä lakialoite käsitellään yhdessä ja valiokunta käsittelee sen asianmukaisesti ja tämä yhteinen tavoite, joka oli tarkoitus liittää hallituksen esitykseen, voitaisiin toteuttaa samanaikaisesti ja turvata kansanedustajille myös saman kaltaiset mahdollisuudet hankkia eläketurvaa sekä ennen edustajakautta että mahdollisesti edustajakauden jälkeen.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Täällä nyt jo aika pitkään olleena tervehdin ilolla sitä, että tähän eläkesysteemiin tulee jotkut selvät perusteet, joita voi esitellä sitten yksityiskohtaisesti, kun nämä asiat niin valtavan paljon kansalaisia kiinnostavat.

Tämä vanha yhteensovitusjärjestelmähän on johtanut siihen, että sellaiset henkilöt, joilleka kansanedustajana olo ei ole kerryttänyt juuri yhtään mitään, ovat olleet ne, joille on oltu kaikkein eniten kateellisia, että sinä olet siellä vaan hankkimassa eläke-etuutta, vaikka sitä ei sitten oikeastaan ole tullut ollenkaan, muutama kymmenen euroa ehkä noin nettomääräisesti sitten, jos eläkkeellä ollaan. Tämän takia minusta on hyvä, kun siirrytään sellaiseen järjestelmään, jossa jokainen osio pystytään loogisesti perustelemaan, jolloinka silloin tulee tietysti voittajia ja häviäjiä ja sitten heitä, joilla tämä vaikutus indifferentti, että ei hetkauta sinne eikä tänne. Hyvä asia!

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Varmasti tällä tavalla asiaa voi tarkastella, kuten edustajat Kalli ja Pulliainen tekivät. Haluaisin vain omalta puoleltani tuoda sen näkökulman esiin, että olisi varmasti ollut valtioneuvoston asia tuoda tämä esitys eduskuntaan eikä niin, että se lähtee ikään kuin eduskunnan sisältä. Tässähän on vähän tällainen lähtökohtaongelma, mistä päin jälleen nousee tämä meidän omaa eläke-etuamme koskeva aloite. Tässä vain tämä ajatus kulkisi niin päin, että se tulisi talon ulkopuolelta eduskuntaan niin kuin muutkin eläkelakialoitteet, ja eduskunta voisi sen asiallisesti käsitellä. Mutta tämä nyt ei ole onnistunut ja on valittu tämä tie ilmeisesti pakon edessä.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Monet kansanedustajat ovat tehneet hyvin pitkää uraa ennen kansanedustajaksi tuloa muualla työelämässä. Pitäisin oikeutettuna, että tämä työura muualla voisi tulla nyt ehdotettua jopa paremminkin otetuksi huomioon eläkettä määriteltäessä. Kyllä meillä on kysymys myös siitä, saadaanko ihmiset kiinnostumaan ja nimenomaan oikeat henkilöt kiinnostumaan kansanedustajan tehtävistä tulevaisuudessa.

Mutta vielä haluaisin ed. Kallilta, joka esitteli tätä, kysyä, mitä tarkoittaa tämä kohta, missä sanotaan: "Yksilöllinen varhaiseläke ehdotetaan poistettavaksi samoin kuin työeläkejärjestelmässä ja edustajille harvinainen työttömyyseläke myös poistettavaksi niin, että vuonna 1949 syntyneet voivat viimeisenä ikäluokkana vielä sen saada." Jääkö tämä jollakin tavalla vai poistuuko?

Keskustelu päättyy.