Arvoisa puhemies! Kiinan ulkoministeri Li Zhaoxing on vieraillut Suomessa ja ulkoministeri Tuomioja on tavannut hänet. Keskustelun alla on ollut muun muassa Euroopan unionin asevientikiellon kumoaminen suhteessa Kiinaan. Tiedän, että ulkoministeri Tuomioja on ilmoittanut, että Suomi suhtautuu tähän ehdotukseen avoimin mielin. Jotkut suuret aseviejämaat, kuten Ranska, ovat tätä voimakkaasti ajaneet. Euroopan parlamentti on vastustanut kiellon purkamista.

Mikä on Suomen linja tässä kysymyksessä, ja millä tavalla tässä aiotaan Euroopan unionissa edetä? Kun ministeri Tuomioja on sanonut, että joka tapauksessa voimassa tulevat olemaan Euroopan unionin aseviennin käytännesäännöt, niin eikö kuitenkin nyt olisi oltava huolissaan siitä, että ne käytännesäännöt eivät sinänsä ole oikeudellisesti velvoittavia, niissä on aika pahoja aukkoja, jotka velvoittavat jäsenmaat informoimaan toisiaan, mutta viime kädessä vastuu jää kuitenkin itse jäsenmaalle? Se voi viedä aseita, vaikka asianomaisessa kohdemaassa rikottaisiinkin ihmisoikeuksia.

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Ensinnäkään tämä ei ole Suomen ja Kiinan välinen neuvotteluasia, vaan tämä on Euroopan unionin päätöksentekoa, joka maanantaina yleisten asiain neuvostossa on myöskin taas asialistalla, ja näin ollen me emme neuvottele Kiinan kanssa tällaisesta. Kiina on tuonut oman näkemyksensä esille. Kuten eduskuntaakin on informoitu, tästä asiasta on käyty keskustelua, käydään keskustelua, ja meillä on tässä suhteessa valmiuksia tarkastella tätä. Nyt on muistettava, että tämä asevientikielto on hyväksytty vuonna 1989 silloisten Tiananmenin tapahtumien yhteydessä ja vasta sen jälkeen 90-luvulla on tämä EU:n asevientikäytänne saatu hyväksyttyä. Mielestämme tämä käytännesääntö ja sen soveltaminen on silloin, kun ei ole kysymys tietenkään YK:n turvaneuvoston tekemien päätösten soveltamisesta, se oikea tapa, jolla näitä asevientikysymyksiä tulee harkita. Kuten tunnettua, Suomen linja on omalta osaltaan hyvin tiukka. Me emme ole hyväksyneet asevientilupia sellaisiin maihin, joissa voidaan epäillä niitä käytettävän ihmisoikeusrikkomuksiin. Yhdyn kyllä kysyjään siinä, että myös tätä EU:n käytännesääntöä tulisi pystyä kehittämään ja vahvistamaan.

Arvoisa puhemies! Olisiko ministeri Tuomioja valmis esittämään yleisten asioiden neuvostossa maanantaina, jos eduskunta tätä pyyntöä esimerkiksi tukisi, että nämä käytännesäännöt muutettaisiin sitoviksi ja esimerkiksi niihin liittyvä asevientipäätösmenettely eri jäsenmaissa muutettaisiin julkiseksi? Sehän on Suomessa jo sitä. Eikö tässä nyt olisi erinomainen mahdollisuus vaatia niiden käytännesääntöjen muuttamista sitoviksi, koska muuten on aivan selvää, että asevienti Kiinaan hyvinkin ongelmallisissa asioissa jatkuu ja ihmisoikeuksia edelleen loukataan?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! On tietysti tosiasia, että asevienti Kiinaan on koko ajan jatkunut muiden kuin Euroopan unionin toimesta. Tämäkin asia, jota ed. Hautala kysyi, on varmasti syytä nostaa keskusteluun, mutta pidän kuitenkin vielä parempana ja joka tapauksessa Suomen toteuttamana linjana sitä, että me olemme antaneet tukemme monien kansalaisjärjestöjen taholta esitettyyn ja myös jo monien hallitustenkin tukemaan ajatukseen maailmanlaajuisesta asevientiä säätelevästä sopimuksesta, jonka tulisi nimenomaan lisätä aseviennin läpinäkyvyyttä ja sillä tavoin sitä vastuullisuutta ja heikentää mahdollisuuksia asevientiin ihmisoikeusrikkomuksiin syyllistyviin maihin, ja siihen voitaisiin myöskin mahdollisesti kytkeä ajatus aseviennin kansainvälisestä verottamisesta, jolle myöskin on tiettyä tukea jo keskusteluissa olemassa. Me olemme järjestämässä tästä asiasta asiantuntijaseminaarin Suomessa kesäkuussa, elikkä meillä on juuri näihin kysymyksiin liittyvää aktiivisuutta tässä samassa hengessä, jota kysyjä ajoi takaa.