Arvoisa puhemies! Koululla ja opetuksella ei nyt näyttäisi menevän hyvin. Hallitusohjelmassa luvataan käyttää ikäluokkien pienentymisen myötä vapautuvat varat koulutuksen vahvistamiseen, mutta käytännössä kyseiset varat kuitenkin valuvat hallituksen toimin muihin tarkoituksiin. Näin siitäkin huolimatta, että joka seitsemäs opettaja on epäpätevä, erityisopettajista melkein kolmannes, puhumattakaan ruotsinkielisistä.

Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liiton tuoreen selvityksen mukaan opettajankoulutus itsessään on myös kriisissä. Rahoitusvaje näkyy koulutuksen laadun merkittävänä laskuna.

Useat kunnat supistavat perusopetusbudjettejaan tiukassa taloustilanteessa. Esimerkiksi Helsingissä opetusryhmät kasvanevat entisestään.

Ministeri Haatainen: Eivätkö nämä ole hälyttäviä merkkejä suomalaisen koulutuksen alamäestä? Eikö tilanteeseen olisi nyt pikaisesti puututtava?

Opetusministeri Tuula Haatainen

Arvoisa herra puhemies! Pätevien opettajien tarve on kartoitettu ja ylipäätänsäkin kartoitettu se tarve, mikä on, kun opettajia tulee siirtymään eläkkeelle. Niin sanottu opettajatarveselvitys on tehty.

Opettajien täydennyskoulutukseen ja koulutukseen ylipäätänsäkin satsataan ylimääräistä rahaa 50 miljoonaa euroa, ja sillä rahoituksella turvataan nyt sitä, että pystytään täydennyskouluttamaan ja pätevöittämään opettajia. Meillä on erityisesti erityisopettajien joukossa paljon epäpäteviä opettajia. Se tarkoittaa sitä, että heiltä puuttuvat ne opinnot, jotka toisivat heille muodollisen pätevyyden. He saattavat olla hyviä opettajia siitä huolimatta. Mutta tähän halutaan korjaus, että kaikki opettajat olisivat päteviä, ja näihin ryhmiin, joissa näitä puutteita on, satsataan.

Sen sijaan perusopetuksessa ja lukiossa meillä on hyvä tilanne opettajien pätevyyden suhteen. Ylipäätänsäkin suomalainen koulutusjärjestelmä on korkeatasoinen ja tulokset hyviä juuri siitä syystä, että meillä opettajien koulutukseen ja koulutuksen tasoon on satsattu ja kansainvälisesti meitä myös siinä suhteessa ihaillaan.

Arvoisa puhemies! Nykyiseen pätevien opettajien pulaan vaikuttaa muun muassa se, että vuosittain valmistuvista opettajista satoja menee muille aloille. Opettajan nykyinen palkka ei ole kilpailukykyinen eikä oikeassa suhteessa työn vaativuuteen ja koulutukseen. Korkeasti koulutetuista suomalaisista palkansaajista erityisesti juuri opettajat kärsivät jaksamisvaikeuksista.

Miten hallitus aikoo vaikuttaa kasvavaan opettajapulaan ja opettajien motivaatioon ja jaksamiseen tässä ensiarvoisen tärkeässä työssä?

Opetusministeri Tuula Haatainen

Arvoisa puhemies! Aivan kuten kysyjäkin kysymyksessä jo toi esiin, itse asiassa päätyö tehdään kunnissa. On tärkeää, että opettajilla on pysyvät työsuhteet ja että heidän työnsä kehittämiseen myös satsataan. Opettajat ovat ammattiryhmä, jotka haluavat kehittyä omassa ammatissaan ja tehdä työnsä myös hyvin. Siitä syystä täydennyskoulutus on äärimmäisen tärkeä asia. Kuten sanoin, tähän satsataan nyt tietoisesti myös resursseja ja ihan riihikuivaa rahaa.

Pidän tätä kysymystä hyvin tärkeänä siinä mielessä, että pitää huolehtia siitä, että ne opettajat, jotka nyt koulutetaan, myös pysyvät alalla, koska on vaikea ennakoida koulutustarpeita, jos koulutetaan riittävä määrä eläkkeelle siirtyvien tilalle, mutta jos siirrytäänkin muille aloille, niin tässä suhteessa meillä kilpailu tietysti tulee työmarkkinoilla kiristymään. Kunnissa täytyy kiinnittää tähän asiaan ajoissa huomiota ja luoda työskentelyedellytykset.

Arvoisa puhemies! Perusopetuksessa kyllä ollaan melkoisen paineen alaisena tänä päivänä. Opetusryhmät ovat kasvaneet ja resurssit käyneet monelta osin pieniksi, monenlaisia integrointeja on hoidettu luokkahuoneisiin ja opettajan palkkaus, niin kuin edellä sanottiin, on aivan riittämättömällä tasolla. (Ed. Zyskowicz: Kyllä!) Tästä täydennyskoulutuksesta ja resursseista puhutaan paljon. Oli mukava kuulla, että ministeri kertoi, että riihikuivaa rahaa on tulossa. (Ed. Zyskowicz: Näkis vaan!) Voisiko ministeri kertoa meille, kuinka paljon tänä vuonna tullaan antamaan riihikuivaa rahaa opettajien täydennyskoulutukseen?

Opetusministeri Tuula Haatainen

Arvoisa herra puhemies! Tämä opettajien täydennyskoulutusohjelma on useampivuotinen, ja se kokonaisvolyymi on 50 miljoonaa euroa, joka satsataan tähän opettajien täydennyskoulutukseen.

Herra puhemies! Arvoisa opetusministeri on viime aikoina korostanut ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuutta ja puhunut sen puolesta.

Mitä hallitus aikoo tehdä, että ammatillisten oppilaitosten opettajien koulutusta voitaisiin kehittää ja parantaa? Siellä olisi nyt erityisesti huomioitava työn opetus. Meillä alkaa olla erityisen vaikeaa saada päteviä työnopettajia ammatilliseen koulutukseen.

Opetusministeri Tuula Haatainen

Arvoisa puhemies! Myös ammatillisen koulutuksen opettajien koulutukseen on kiinnitetty huomiota. Erityisesti huolta on kannettu pätevien opettajien saamiseksi ammatilliseen koulutukseen, ja sinne myös suunnataan resursseja. Kaiken kaikkiaan ammatillisen koulutuksen laatuun on kiinnitettävä huomiota. Parasta aikaa ministeriössä valmistellaan näyttötutkintojärjestelmää koulutuksen ja käytännön opiskelun yhteyteen, jolla halutaan myös omalta osaltaan parantaa ammatillisen koulutuksen laatua, jotta se sisällöllisesti vastaa myös työmarkkinoiden tarpeita.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Hallituksen johtama talousneuvosto kävi tänään keskustelun suomalaisen koulutuksen tasosta ja haasteista. Saimme raportin tästä jo aikaa sitten tulleesta Pisa-tutkimuksesta, joka kertoo, että Pisa-tutkimuksen mukaan suomalaislasten oppiminen on kärjessä laajassa vertailuryhmässä, vaikka meillä rahaa koulutukseen suhteessa kansantuotteeseen ei käytetä kärkitasolla. Oikeastaan kaikkien asiantuntijoiden arvio siitä, mistä tämä johtuu, on se, että meillä suomalaisten opettajien taso ja heidän antamansa koulutus on erittäin korkealuokkaista. Se pärjää ehdottomasti kansainvälisessä kilpailukyvyssä. Halusin sanoa tämän sen tähden, että tästä keskustelusta nyt syntyy sellainen kuva, että suomalaiset opettajat eivät osaisi opettaa, että heidän osaamisensa olisi puutteellista. Se ei ainakaan näiden kansainvälisten vertailujen mukaan pidä paikkaansa.

Herra puhemies! Tiedustelisin erityisesti pääministeriltä: Pitääkö se hallitusohjelman kirjaus, missä kerrotaan, että ikäluokkien pienenemisestä johtuvat säästöt käytetään opetustoimen resursseihin? Olen ymmärtänyt, että hallitusohjelman kirjaus tarkoittaa täysimääräisesti. Kehysesityksistä sitä on vaikea ainakaan suoraan lukea. Eli pitääkö hallitusohjelma tältä osin?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Hallituksella on se yleisperiaate, että tällaisia niin sanottuja automaattisäästöjä, joita tulee muun muassa ikäluokkien supistumisesta, ei automaattisesti siirretä asianomaisen ministeriön alle, vaan ne tulevat budjetin yleiskatteeksi. Kehyspäätös on tehty. Meillä ylipäätään koulutukseen ja osaamiseen on hallitusohjelmassa ja myös kehyspäätöksissä tehty erittäin merkittäviä lisäyksiä. En täsmälleen muista kokonaissummaa, mutta tällä tullaan huolehtimaan siitä, että Suomi tässä kehityksen, osaamisen yhteiskuntana tulee kyllä kilpailussa pärjäämään.

Arvoisa puhemies! Edelleen, kuten ed. Saarinen tuossa, peräänkuuluttaisin sitä vastausta, mitä opetusministeri Haatainen ei antanut ed. Harkimolle siitä, miksi ne opetustoimen määrärahat eivät jääneet sinne opetusministeriön alle, kuten hallitusohjelman kirjauksessa sanottiin. Tuo äskeinen vastaus ei kyllä tyydyttänyt vielä. Kysyn uudestaan pääministeriltä asiaa.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Sanoin aika selvästi sen, että yleisperiaate on se, että niin sanotut automaattisäästöt tulevat budjetin yleiskatteeksi. Tämä koskee kaikkia hallinnonaloja, ja kehyspäätökset on tehty tämän periaatteen mukaisesti.