Pertti  Hemmilä  /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Lisääntyvä huumausainerikollisuus ja siihen liittyvät väkivalta- ja omaisuusrikokset sekä törkeät talousrikokset edellyttävät pikaisia lainsäädäntötoimia kansalaisten turvallisen lähiympäristön takaamiseksi. Poliisin valtuuksien lisääminen törkeiden rikosten tutkinnassa on kansalaisten oikeusturvan, siis meidän kaikkien veronmaksajien, ja yhteiskuntamoraalinkin kannalta tärkeää. Poliisin toiminnan tehostaminen johtaa rikollisten suurempaan kiinnijäämisriskiin, ennaltaehkäisee rikoksia ja pienentää meidän kaikkien maksettavaksi tulevia kustannuksia.

Rikoksen uhrin asemaa tällä esityksellä parannetaan. Esitutkinnan tavoitteisiin lisätään hallituksen esityksessä velvollisuus selvittää mahdollisuuksien mukaan rikoksella saadun omaisuuden palauttaminen. Myös asianomistajalle kuuluva vahingonkorvaus pyritään nykyistä paremmin turvaamaan. Esitutkinta-aikaa voidaan syyttömän osalta lyhentää. Rikokseen syyllistyneen tunnistamiseksi on tärkeätä lisätä lakiin ryhmätunnistuksen järjestämismahdollisuus. Laissa määritellään sivullisen asema ja velvollisuudet osallistua ryhmätunnistuksiin yksiselitteisesti. Rikoksen uhrin ja sivullisten asemaa parannetaan muun muassa laajentamalla kotietsinnän käyttöalaa siten, että se saataisiin toimittaa myös väliaikaiseen hukkaamiskieltoon tai vakuustakavarikkoon pantavan esineen tai omaisuuden löytämiseksi.

Arvoisa puhemies! Telekuuntelun ja -valvonnan alan laajentaminen törkeisiin ja suunnitelmallisiin talousrikoksiin, törkeisiin lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tapauksiin sekä törkeisiin vahingontekoihin on perusteltua. Merkittävä muutos pakkokeinolakiin on teknisen tarkkailun ulottaminen kotirauhan piiriin. Poliisi saisi kuunnella törkeästä rikoksesta epäiltyä myös epäillyn tai jonkun muun kotona, mikäli rikoksen selvittäminen olisi olennaisesti vaikeampaa tai mahdotonta käyttämällä vähemmän puuttuvia pakkokeinoja. Nykyisin tarkkailu onkin jo sallittua julkisella paikalla, vankilassa tai sellaisessa tilassa, jota ei käytetä varsinaiseen asumiseen. Telekuuntelu ja televalvontalupa ulotettaisiin tämän esityksen mukaisesti myös sähköpostiosoitteisiin ja matkapuhelimiin.

Pakkokeinolakia ollaan muuttamassa nyt niin, että epäilty voitaisiin määrätä matkustuskieltoon, pidättää ja/tai vangita, jos on syytä epäillä, että hän lähtee pakoon, hävittää todisteita tai jatkaa rikollista toimintaa. Tällä hetkellähän epäillyn tueksi vaaditaan todennäköisiä syitä. Todennäköisyysedellytys jäisi voimaan oikean epäillyn löytämisen ja rangaistusseuraamuksen arvioinnin osalta. Rikoksesta epäillyn hallinnassa olevien tilojen kotietsintään ja henkilötarkastukseen voidaan määrätä sikäli, kun on syytä epäillä tutkittavan syyllistyneen rikokseen.

Edellä mainituissa tapauksissa tärkeää on tilanteen tehokas ja nopea selvittäminen. Se palvelee kaikkien, niin epäillyn, asianomistajan kuin tutkivan poliisinkin etuja. Suomessa poliisin valtuuksien käyttäminen on hyvin tasapainotettu kansalaisten oikeuksiin nähden. Valtioneuvosto on myös tässä esityksessä erityisesti kiinnittänyt huomiota teknisen kuuntelun laajentamisesta aiheutuviin oikeussuojatarpeisiin. Valtuuksia käyttäessään poliisi tulee toimimaan valtioneuvoston edellyttämällä tavalla, siis tuomioistuimen valvonnassa.

Kotietsintä voitaisiin kohdistaa myös muuhun tilaan kuin epäillyn hallitsemaan ja henkilötarkastus muuhun kuin epäiltyyn itseensä, jos erittäin pätevin perustein pystytään olettamaan, että löytyy näyttöä rikoksesta. Henkilön katsastus voidaan samoin edellytyksin kohdistaa muuhun kuin epäiltyyn.

Dna-tunnisteitten osalta niiden määrittäminen ja tallentaminen myöhempää käyttöä varten tulee mahdolliseksi sellaisen rikoksen yhteydessä, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kuusi kuukautta vankeutta. Rangaistusmaksimia on alennettu vuodesta kuuteen kuukauteen tässä esityksessä. Oikean syyllisen nopea löytäminen ja viattomien suojelu helpottuu, kun useammat rikokset tulevat säännöksen piiriin. Samalla oikeusturva paranee, kun väärinkäytösten ehkäisemiseksi määrätään, ettei epäillystä saa tallentaa rekisteriin kuin sukupuolen.

Dna-tunnisteen määrittämiseksi tarpeellinen henkilön katsastus voidaan tehdä myös henkilöille, joita ei epäillä kyseisestä rikoksesta. Tällöin rikoksesta säädetyn ankarimman rangaistuksen on oltava kuitenkin neljä vuotta vankeutta. Erittäin pätevin perustein tulee voida olettaa, että dna-tunnisteella on mahdollista saada selvitystä kyseessä olevaan tutkittavana olevaan rikokseen.

Huoli pakkokeinojen kohteeksi joutuvien oikeusturvasta ei ole perusteltua nyt ehdotetun lainsäädännön yhteydessä. Oikeusturva on asiassa hyvin järjestetty. Sivullisten oikeuksiin puuttumisen edellytykset on yksityiskohtaisesti säännelty ja lakiin on lisätty maininta julkisesta asiamiehestä, jonka tehtävä on valvoa tiettyjen poliisin oikeuksien käyttöä. Esitutkintaa suorittavan viranomaisen ja epäillyn oikeuksia on myös täsmennetty, ja myös ne ovat edelleen yksityiskohtaisesti laissa. Kuuntelun ulottaminen kotirauhan piiriin on mahdollista ainoastaan erittäin tiukkojen edellytysten vallitessa.

Arvoisa puhemies! Talousrikosten osalta tämä hallituksen esitys n:o 52 sisältää useita kannatettavia asioita. Kirjanpitorikosten, rahanpesurikosten ja velallisen rikosten seuraamukset muuttuvat nyt entistä ankarimmiksi. Törkeästä kirjanpitorikoksesta voi nyt tämän lain voimaan tultua saada tuomion, jos kirjanpito tai tilinpäätös on hävitetty tai tuhottu. Aikaisemminhan on pärjännyt sitä paremmin, mitä häikäilemättömämmin on toiminut. Lainmuutoksen jälkeen ei enää ole mahdollista vältellä laillista vastuutaan ja maksattaa tekojensa laskuja muiden lompakosta.

Kansainvälisen ja kotimaisen huumausainerikollisuuden ja terrorisminvastaista taistelua voidaan käydä entistä tehokkaammin tämän lakiesityksen voimaan tultua. Rahanpesurikokset tulevat rangaistaviksi aikaisempaa laajemmin, ja ne saavat oman tunnusmerkistönsä. Tähän asti rahanpesu on ollut rangaistavissa kätkemisrikoksena. Muun muassa näihin vakaviin rikoksiin liittyen oikeushenkilö on tuomittava yhteisösakkoon. Asia ei enää ole harkinnanvarainen. Rahoituslaitosten ja muiden yritysten houkutusta osallistua tuottoisaan rahanpesutoimintaan voidaan siis entistä tehokkaammin näin ennaltaehkäistä.

Arvoisa rouva puhemies! Rikollisuus on yhä ammattimaisempaa, eikä se tunne kansallisvaltioiden rajoja. Esimerkiksi huumausaineiden tuontiin ja jakeluun liittyvä toiminta on lähes täysin ammattimaisesti toimivien rikollisjärjestöjen käsissä. Näiden johto on sitä paitsi yhä useammin ulkomailla. Huumausainerikolliset ja törkeiden talousrikosten tekijät käyttävät hyväkseen jatkuvasti kaikkia lain suomia aukkoja. Siksi poliisille pitää suoda tuomioistuimen valvonnassa mahdollisuus ja toimintaedellytykset selvittää ja ennaltaehkäistä rikoksia entistä tehokkaammin. Vain ajan tasalla oleva lainsäädäntö auttaa tasaamaan punnukset kekseliään rikollisuuden sekä laillisen järjestyksen ylläpitämisen välillä.

Anni  Sinnemäki  /vihr:

Arvoisa puhemies! Minulla on tähän esitykseen ehkä hieman kriittisempi ote kuin ed. Hemmilällä.

Hallituksen esityksessä esitutkinta- ja pakkokeinolakien muuttamiseksi on kyse merkittävästä uudistuksesta, jossa molempiin lakeihin ehdotetaan lukuisia muutoksia. Nämä muutokset antaisivat osin tehokkaampia keinoja puuttua useisiin huolestuttaviin rikollisuuden muotoihin, kuten huumerikollisuuteen, lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja talousrikoksiin. Samalla on kuitenkin muistettava, että tämän tyyppinen lainsäädäntö on hyvin keskeistä myös rikoksesta epäiltyjen eli potentiaalisesti erittäin suuren ihmisryhmän oikeuksien kannalta ja meillä vallinneen vahvan perusoikeuksia kunnioittaneen mallin näkökulmasta.

Esityksestä äänestettiin valtioneuvostossa. Vihreiden, Rkp:n ja vasemmistoliiton ministerit olisivat halunneet antaa poliisille ehdotettua rajoitetummat valtuudet teknisen kuuntelun eli kotien salakuuntelun, pidättämisen sekä henkilökatsastuksen edellytysten osalta. Äänestyksessä hallituksen esityksen muotoilut jäivät voimaan. Joka tapauksessa toivoisin, että valiokuntakäsittelyssä etenkin näihin esiin nostettuihin ongelmakohtiin paneuduttaisiin erityisen huolellisesti ja kriittisesti.

Karkeasti ilmaistuna tämän lakiesityksen mukaan entistä vähäisemmin perustein voidaan entistä lujemmin puuttua kansalaisten perusoikeuksiin tai yksilönsuojaan.

Useissa lakiesityksen kohdissa säännöksiä ehdotetaan muutettavaksi siten, että jos poliisin suorittaman toimenpiteen edellytyksenä on aiemmin ollut todennäköinen syy epäillä rikoksesta, vaatimus todennäköisyydestä poistetaan ja pelkkä "syytä epäillä" riittää. Yhden sanan muutos muuttaa yllättävän paljon. Todennäköisten syiden vaatimuksesta luopumista voidaan pitää merkittävänä muutoksena, kysymyksessä kun vielä ovat sellaiset lait, joissa pitäisi mieluummin harjoittaa mahdollisimman tiukkoja rajauksia löysempien sanamuotojen sijaan.

Esimerkiksi pakkokeinolain pidättämistä ja vangitsemista koskevia säännöksiä ehdotetaan muutettavaksi siten, että epäilty voitaisiin pidättää jo, jos on syytä epäillä, että hän lähtee pakoon, hävittää todisteita tai jatkaa rikollista toimintaa. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan edellytyksenä on, että on todennäköisiä syitä epäillä hänen tekevän näin. Valtioneuvostossa osa ministereistä olisi halunnut säilyttää edelleen vaatimuksen todennäköisistä epäilyn syistä pidättämisen edellytyksenä. Asiaa käsiteltäessä on muistettava, että pidättäminen ja vangitseminen merkitsevät paitsi tuntuvaa puuttumista henkilön liikkumisvapauteen myös käytännössä henkilön leimautumista syylliseksi.

Myös matkustuskiellon edellytyksiä muutettaisiin pidättämisen edellytyksiin ehdotettua muutosta vastaavalla tavalla. Siten myös matkustuskieltoon määräämisessä olisi todennäköisten syiden sijasta riittävää, että on syytä epäillä henkilön lähtevän pakoon, karttavan esitutkintaa tai jatkavan rikollista toimintaa. Myös kotietsintää koskevia säännöksiä ehdotetaan samalla tavoin väljennettäviksi.

Nyt käsittelyssä oleva lakiesitys on herättänyt monien asiantuntijoiden keskuudessa etukäteen kritiikkiä.

Arvoisa puhemies! Tele- ja teknisen kuuntelun valtuuksia laajennettaisiin. Tekninen kuuntelu mahdollistettaisiin myös kotirauhan piirissä. Uudeksi soveltamisalaksi tulisivat myös törkeät vahingonteot. On syytä kysyä, onko törkeä vahingonteko sen vakavuusasteinen rikos, jonka selvittämismahdollisuuksien maksimoimiseksi halutaan poliisille suoda kuunteluoikeudet myös kotirauhan piiriin. Myös teknisen kuuntelun ja telekuuntelun edellytyksenä esityksessä on vain, että jotakuta on syytä epäillä rikoksesta. Todennäköistä syytä ei vaadita. Valtioneuvostossa vähemmistöön jääneet ministerit esittivät, että kotirauhan piiriin kohdistuvaan tekniseen kuunteluun vaadittaisiin todennäköistä syytä.

Esitutkinta- ja pakkokeinolakia valmistelleen työryhmän mietinnössä todetaan: "Asunnon salakuuntelu tallentaa kaikki äänet ja loukkaa näin yksityisyyttä huomattavassa määrin."

Samassa asunnossa, jossa rikoksesta epäilty asuu, voi asua muitakin ihmisiä, ja myös heidän puheensa ja elämänsä tallentuvat intiimeintä yksityiskohtaa myöten nauhalle. Tähän liittyen lakiesityksessä on mielenkiintoinen piirre, että toisin kuin telekuuntelua, vakituiseen asumiseen tarkoitettuihin tiloihin kohdistuvaa teknistä kuuntelua ei saisi kuitenkaan käyttää törkeidenkään talousrikosten tutkinnassa. Herää kysymys, miksi näin.

Kotien salakuuntelua eli teknistä kuuntelua valvottaisiin. Se olisi sallittua vain tuomioistuimen luvalla. Telekuunteluakin valvotaan, mutta toisaalta tuomioistuimet ovat evänneet lupia äärimmäisen harvoin. Todennäköisesti tilanne salakuuntelun eli teknisen kuuntelun kohdalla olisi samanlainen. Esitykseen lisätty epäilyn etuja valvova julkisasiamies on tarpeellinen, mutta on kyseenalaista, kykeneekö tämä järjestelmä todella takaamaan epäiltyjen oikeusturvan.

Tähän asti kodit ovat Suomessa olleet suojattuja tekniseltä kuuntelulta eli salakuuntelulta. Kotirauhan suojassa on kyse varsin perustavasta oikeudesta. Tämän lakiesityksen myötä tämä suoja menetetään. Kotirauha ei olisi enää loukkaamaton oikeus. Kaiken lisäksi tämä suoja voisi esityksen myötä mennä varsin löysin perustein.

Lakiesitystä käsiteltäessä toivon, että eduskunta pitäisi mielessään juuri sen vaaran, että henkilöä, jota epäillään rikoksesta, eikä siis enää todennäköisin syin, ei todellakaan ole vielä todettu eikä useissa tapauksissa todetakaan syylliseksi. Tämä valtaoikeuksien lisääminen ei koske vain joitain muita, niitä rikollisia, vaan mahdollisesti vaikka ketä tahansa meistä ja hyvin usein ihmisiä, jotka lopulta todetaan syyttömiksi. Oikeus kuunnella ihmisten koteja tavallaan muuttaa käsitystä siitä, minkälaisessa yhteiskunnassa me elämme. Sillä on mielestäni mahdollista ikään kuin luoda jonkinlaista yleistä skitsofreniaa. Toivoisin, että erityisesti tähän kohtaan valiokuntakäsittelyssä kiinnitettäisiin huomiota.

Lakiesityksen toteuttaminen tällaisenaan merkitsisi merkittävää heikennystä yksilön oikeuksiin. Olen huolestunut siitä, mikä tuntuu olevan tämän hetken tapa vastata yhteiskunnallisiin, esimerkiksi rikollisuuden luomiin, haasteisiin. Suomi ja muut Pohjoismaat ovat perinteisesti edustaneet perusoikeuksia kunnioittavaa linjaa, vahvan oikeussuojan valtioita. Meillä yhteiskunnasta on pyritty rakentamaan turvallista ja tasapainoista yhteiskunnallisen, oikeudellisen, sosiaalisen ja taloudellisen tasa-arvon avulla. Kansalaisvapaudet ovat olleet laajat ja yksilön oikeussuoja vahva. Tällaisen järjestelmän avulla on luotu yhteiskunta, jossa rikollisuusluvut ovat pysyneet aisoissa ja maata voi edelleen sanoa erääksi vakaimmista ja turvallisimmista kaikenlaisille kansalaisille. Tämä linja ei ole tuonut mukanaan vaarallisten rikollisten hallitsemaa yhteiskuntaa, vaan hyvin turvallisena pidetyn alueen. Siksi vierastan ajatusta, että näihin olemassa oleviin ja kuviteltuihin pelkoihin vastattaisiin tällaisella selkeästi pohjoismaiselle ajattelulle vieraalla mallilla.

Monien mielestä rikollisuuteen ei ehkä voi enää vastata vanhoin keinoin. Itse olen hieman toista mieltä. Monissa sellaisissa maissa, joissa poliisilla on suuret valtaoikeudet, rangaistukset ovat meikäläisiä kovempia ja poliisi on voimakkaasti läsnä katukuvassa. Olo kadulla kävellessä ei välttämättä ole kovinkaan turvallinen, pikemminkin päinvastoin, eikä turvalliseen oloon usein tilastojenkaan mukaan olisi aihetta. Nämä edellä mainitut, nyt meilläkin haikailtavat keinot eivät siis suinkaan ole osoittautuneet kaikkein toimivimmiksi keinoiksi rikollisuuden ja väkivallan torjunnassa.

Arvoisa puhemies! Toivon, että tätä lakiesitystä käsitellään maltilla ja huolella, sillä ehdotetut toimenpiteet ovat voimakkaita ja puuttuvat perusoikeuksien ytimeen. Valiokuntakäsittelyssä pitäisi mielestäni pohtia myös sitä, minkälaisia väärinkäyttötapauksia lakiesitys toteutuessaan mahdollistaisi, mikäli lain suomia valtuuksia haluttaisiin käyttää toisin kuin laissa on tarkoitettu.

Seppo Lahtela /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kun äsken kuultuja kahta puheenvuoroa vertaan — molemmat ovat hallitusryhmistä olemassa — ed. Hemmilän puheenvuoro oli minusta sellainen kuin tämä hallituksen esitys tavallaan on olemassa, mutta ed. Sinnemäen puheenvuoro oli kuin eri planeetalta kokonaan olemassa. Siltä osin näyttää ihmeelliseltä se, että vihreä eduskuntaryhmä edustajineen on ikään kuin rikollisjärjestöjen etujoukkona täällä puolustamassa kaikkea sellaista, mikä vähintäänkin rajoittaisi poliisin valtuuksia ja oikeuksia toimia rikosten selvittäjänä.

Ei ihme, että Ranskan vaaleissa on tilaa koville oikeistolaisille näkemyksille. Toivoisin, että Suomessakin tämmöisiä nousisi ja nämä asiat nousisivat todelliseen painoarvoon niin, että katsottaisiin, kenen etuja edustajat täällä eduskunnassa ajavat (Puhemies koputtaa) ja kenen etuja he valvovat.

Rouva puhemies! Tuntuu siltä, että ed. Sinnemäki nauttisi mieluummin semmoisesta yhteiskunnasta, missä elettäisiin villin lännen lailla, että kenen nopein on, se päältä ottaa.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. S. Lahtelalle sen verran, että emme kai ole ed. Hemmilän kanssa eri planeetoilta, vaan eri puolueista. Tämä esitys oli kuitenkin hallituksessa sen verran kiistanalainen, että joistain kohdista siinä äänestettiin. Ed. Lahtelan näkemys siitä, että jos suhtautuu näihin asioihin kriittisesti, puolustaa rikollisjärjestöjä, on nimenomaan siinä mielessä harhainen, että nämä poliisin oikeudet koskevat kaikkia kansalaisia ja myös syyttömiä ja siinä puolustetaan kansalaisoikeuksia yleisesti. Viittausta Ranskan vaaleihin ja siihen, että ed. Lahtela toivoo, että täällä kehitys olisi samanlainen, en oikein ymmärrä. Toivottavasti ymmärsin sen väärin.

Kari Kärkkäinen /kd:

Arvoisa puhemies! Ei ehkä tähän enempää. Toistan nuo ed. S. Lahtelan ajatukset.

Seppo Lahtela /kesk:

Rouva puhemies! Hallituksen esityksestä voisi todeta, että se on varmaankin tavallaan minimiesitys poliisin oikeuksien jonkin näköiselle säilyttämiselle. Mutta toivoisin, että se tulisi vähintään tällaisena toteutettua ja toteutuisi myös valiokuntakäsittelyssä, ettei sille kävisi niin kuin kovin monille muille hallituksen esityksille, että muun muassa lakivaliokunnan punavihreä naisenemmistö, joka saa miehiseltä puolelta vielä lisävoimia, hylkää ja murentaa tavallaan nämä hallituksen esitykset sellaisena, että niistä ei paljon juuri jäljelle jää, kun ne ensimmäiseen käsittelyyn tänne saliin takaisin palaavat. Toivon, että tälle esitykselle ei niin käy.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Yhdyn edelliseen puhujaan ed. Seppo Lahtelaan hänen esittämiensä ajatusten osalta. Hallituksen esitys on juuri sellainen kuin tänä aikana on välttämätöntä. Toivon mukaan esitys myöskin toteutuu juuri tämän kaltaisena, koska poliisi ja virkavalta tarvitsevat ne lainsäädännölliset mahdollisuudet, joita tämän ajan haasteet asettavat. Siksi täytyy muistaa, että poliisilla on oltava ne mahdollisuudet ja keinot, joilla rikollisuutta voidaan torjua ja ennaltaehkäistä. Niitä ei ole syytä millään keinotekoisilla syillä käydä estämään.

Jaana Ylä-Mononen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Oma näkemykseni on kyllä jostakin ääripäitten keskiväliltä. Minusta tämä on aika iso askel jälleen siihen suuntaan, että yksityisyys ei ole edes kotona sitä yksityisyyttä. Mietin vain tällaisten epäluuloisten henkilöiden tilannetta, joilla on jo näissä tämänpäiväisissä oloissa sellaisia tunnelmia, että heitä tarkkaillaan. Tämän lain, jos se tällaisenaan menee läpi, tämän jälkeenhän on ihan oikea syykin ajatella, että meitä todella tarkkaillaan ja voidaan tarkkailla todellakin sellaisissa kohdissa, joissa eivät muut perheenjäsenet ole välttämättä osallisia siihen, mistä syystä tarkkaillaan. Kyllä minä toivoisin, että valiokunta käsittelee tämän kuitenkin perusteellisesti ja arvioi, ovatko esimerkiksi nämä kaikki edellytysten sanamuodot täällä kohdallaan.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Ylä-Mononen toi huomionarvoisen näkökohdan kyllä esille, että on ihmisiä, jotka kuvittelevat, että heitä tarkkaillaan, ja tämä menee tiettyyn sairaalloisuuteen astikin hyvin helposti. Mutta toisaalta varmasti, jos on vähänkin järkeä mukana, tietää, että jos laillinen yhteiskunta ja laillinen esivalta ovat kyseessä, ne eivät suinkaan ole tarkkailemassa, vaan kysymys on suojelusta ja siitä, että jokainen ihminen saisi elää turvallisesti tässä maassa. Siitä on kysymys.