Arvoisa herra puhemies! Lainaan SuPerin puheenjohtajaa Palomäkeä tältä päivältä. Hän sanoi: "Hallituspuolueiden edustajat ovat pettäneet hoitajat. Hoitajia on höynäytetty. He, kokoomus ja keskusta, saivat vaalivoiton höynäyttämällä äänestämään näitä puolueita. Nyt kun on vaalilupausten lunastamisen aika, hoitajille ei rahaa löydykään. Ne pettivät meidät, jättivät täysin yksin. Ne ottivat vain sen vaalivoiton."

Arvoisa herra puhemies! Kyllä tästä väistämättä syntyy nyt se mielikuva ja kysymys, onko hallituksella tarkoitus jättää tässä yhteiskunnassa kunnat yksin ja sitä kautta kuntalaiset yksin. Tämä on nyt aivan kohtuuton, tämä tilanne, että te lupaatte 150 miljoonaa euroa, joka tosin on paljon rahaa, se tunnustetaan. Mutta te tiedätte aivan yhtä hyvin kuin me, että se ei tule riittämään, jotta hoitohenkilöstö ja muut matalapalkkaiset saavat sen palkankorotuksen, mitä he tarvitsevat.

Arvoisa herra puhemies! Herra pääministeri, onko tämä vastuullista politiikkaa?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Minusta on tärkeätä, että neuvotteluosapuolet saavat nyt neuvottelurauhan. Neuvotteluja kuntakentällä tullaan ensi maanantaina jatkamaan; hyvä, että neuvottelupöytään palataan. Tarjouksen, jonka kuntatyönantaja on jättänyt, kustannusvaikutus reilussa kahdessa vuodessa on noin 11 prosenttia, eli kyse ei ole Suomen oloissa mistään pienestä korotuksesta. Osa sitä korotusta on se 150 miljoonaa euroa, joka, aivan kuten ed. Martti Korhonen totesi, ei ole aivan pieni summa, ja näitten yhteisvaikutuksesta syntyy se, että on pöydällä ehdotus, joka merkitsee selvää reaalitulojen kasvua ja kohdistuu hallitusohjelman mukaisella tavalla juuri koulutettuihin naisvaltaisiin työntekijäryhmiin.

Arvoisa herra puhemies! Tästä vastauksesta saa tulokseksi sen johtopäätöksen, että hallituksen mielestä hoitajien palkkataso ja muitten matalapalkkaisten naisten palkkataso on riittävä. Enempää ei tarvita. Tämä johtopäätöshän tästä, herra pääministeri, pitää tehdä.

Toinen kysymys kuuluu, kun todennäköistä kumminkin on, että se ratkaisu ei synny tällä tasolla: Jätättekö te kunnat yksin selviämään, jätättekö te ja otatteko te sen riskin, että hoitohenkilökuntaa, muuta henkilökuntaa ei sinne kuntapuolelle saada? Te tiedätte aivan yhtä hyvin kuin mekin, että työvoimapula on uhkaamassa. Jotakin tarvitsee nyt tehdä sillä puolella, jotta hoitoa tarvitsevat saavat hoidon.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Hallitus ei ole neuvotteluissa osapuoli eikä pyri sellaiseksi. Toivon, että tästä herkullisesta poliittisesta asetelmasta huolimatta yritettäisiin katsoa myös muutama askel eteenpäin niin, että tämä poliittinen järjestelmä ei tule palkkaneuvotteluihin osapuoleksi.

Työnantaja on tehnyt tarjouksen, jonka noin 80:tä prosenttia kuntatyöntekijöistä edustavat työntekijäjärjestöt ovat hyväksyneet, ja nyt on neuvottelut, joissa toivottavasti sopimalla nämä löytävät ratkaisun, jolla sopimus saadaan kaikkien kanssa aikaan. Hallitus ei ole osapuoli. Hallitus ei ota kantaa siihen, onko korotus riittävä tai riittämätön.

Mutta haluan kuitenkin pääministerinä senkin todeta, että silloin, kun hyvin monella alalla, ei vain kuntapuolella vaan myös yksityisellä sektorilla, nyt puhutaan tämmöisestä 8—10 prosentin korotuksesta kahden vuoden aikana, tämän ehkä kertakorotuksena kansantalous kestää, mutta jos tästä on tulossa pidemmälle menevä linja, niin tämä rapauttaa meidän kilpailukykymme. Jo tänä aamuna kuulimme uutisia siitä, että telakoiden on vaikea saada uusia tilauksia. Pitää päättää se — ja se on meidän itsemme, suomalaisten, päätettävissä — halutaanko tilauksia ja töitä vai korkeammat kustannukset.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Matti Vanhanen myönsi eilen, että valtion tuki kuntien palkkaratkaisulle jää tuohon 150 miljoonaan euroon, ja tämän seikan hän vielä kielsi 2.9. Pääministerin haastattelutunnilla. Hoitaja-ammattiliitot Tehy ja SuPer pitävät nyt raukkamaisena sitä, että yhteiskunnan kipupisteillä on haalittu vaalivoitto, ja kun nyt tarvitaan toimenpiteitä asioiden hoitamiseksi, niin heitetään vastuu muualle.

Erityisesti valtiovarainministeri Jyrki Kataisen kokoomus voitti vaalit osittain lupauksilla tasa-arvotuposta. Kuuluisa 500 euron korotus on nyt jäämässä 40—50 euron lisäykseen valtion osalta. Voisi kysyä, pitäisikö samassa suhteessa vähentää kyseisen liikkeen kansanedustajia tässä salissa. Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanne on viimeksi tänään todennut, että 20 prosentin korotus hoitohenkilöstölle maksaisi runsaat 800 miljoonaa euroa kunnille. Arvoisa valtiovarainministeri, ensinnäkin:

Miltä tuntuu olla tällä hetkellä sellaisen puolueen johtaja, joka tällaisella tavalla ja moraalilla hoitaa suomalaisen yhteiskunnan yhtä suurinta kipupistettä?

Ja toinen kysymys, arvoisa ministeri, kun on yksinkertainen totuus tämän päivän Suomesta, että me tarvitsemme enemmän vanhusten hoitajia sekä hoitajille enemmän palkkaa palkkaa, ja tämän jälkeen vasta voimme ylpeillä, että olemme pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta: (Puhemies koputtaa)

Oletteko lukenut kd:n vaihtoehtoja, millä voitaisiin rahoittaa esimerkiksi tämä hoitajille tarkoitettu suurempi valtionosuus? Mielellämme siitä kerromme myös lisää.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ensimmäisenä on todettava se, että tämä on ensimmäinen kerta, kun hallitus osallistuu palkkaratkaisun tukemiseen omalla rahallaan. (Hälinää — Välihuutoja) Koskaan aiemmin hallitus ei ole osoittanut erillistä määrärahaa palkkaratkaisun tukemiseen. Olen ihan vakuuttunut, että se keskustelu ja se tieto, joka tästä hallituksen mahdollisuudesta osallistua on ollut — se on totta kai suunnannut myös koulutetuille naisvaltaisille aloille tätä palkankorotusta ja korotusvaraa, jota KT aiemmassa esityksessään on esittänyt — ylipäänsä on vaikuttanut varmasti tämän korotuksen tasoon.

Tietysti mielenkiintoista on nähdä, kuinka monen eduskuntaryhmän vaihtoehtoesityksessä tulee 800 miljoonan euron esitys. Sitä ei ole varmastikaan kukaan kertasummana luvannut. Mutta toivon, että sopimuksissa päästään aitoihin tuloksiin, jotka pitävät kunnat hyvinvointiosaamisessa kilpailukykyisinä. Uskon, että jo tähän mennessä tuodut luvut osoittavat, että kuitenkin on useiden satojen, ehkä liki 300—400 euron, kuukausikorotuksista kysymys valtaosalla niitä työntekijöitä, jotka (Puhemies koputtaa) tulevat tämän noin 11,5 prosentin korotuksen piiriin.

Arvoisa puhemies! Huomaan, että valtiovarainministerillä on puutteita viime vaalikauden historian tuntemuksessa ja aikaisempienkin, kun hän jälleen kerran väittää, että koskaan ennen ei ole tehty mitään. Se, mitä tässä on nyt tapahtunut, on, että koskaan ennen ei ole annettu näin paljon lupauksia ja tehty näin vähän. (Välihuutoja)

Viime vaalikaudella käynnistettiin palkkaohjelma, useamman vuoden palkkaohjelma, arvoisa ministeri. Sen lopputulos oli 3,9 prosenttia hoitajille, sosiaalialan ihmisille yli yleisen linjan. Siinä valtio oli mukana.

Tulopoliittisessa ratkaisussa edellisellä kerralla hallitus tuli mukaan tuon ratkaisun tukemiseen laittamalla kunnille huomattavasti lisää, ulkomuistista sanoen noin 200 miljoonaa euroa lisää rahaa, jolla tuettiin tuon ratkaisun syntymistä ja kuntien kykyä selviytyä palvelutehtävistään, joten toivoisin, arvoisa ministeri, että pysyttäisiin totuudessa.

Huomautan myös eilisestä keskustelustamme. Sanoitte silloin, että teillä ei ole mitään lupauksia siitä, että pitäisi maksaa koko ylimenevä osa yleisen linjan osalta niille aloille, jotka ovat matalapalkkaisia. Kuitenkin on osoittautunut, että muun muassa juuri tämän lupauksen te annoitte hoitajille, että hallitus vastaa koko ylimenevästä osasta. Kysyn nyt, ministeri Katainen: Aiotteko antaa muitakin katteettomia lupauksia jatkossa?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Jos perusteena pidetään sitä, niin kuin te näytätte pitävän, kuinka paljon valtio antaa ylipäänsä kunnille valtionosuuksia, niin tietysti voidaan katsoa tulevan vuoden budjettia siltäkin osin: nettolisäys valtionosuuksissa 220 miljoonaa euroa plus 150 miljoonaa euroa. Eli tässä tasa-arvoerässä, joka nyt siis ensimmäistä kertaa annetaan, jota lähestulkoonkaan kaikki eivät ainakaan alkuvaiheessa vaalikeskustelua olleet valmiita tukemaan syystä tai toisesta, koska tarkoitus oli kohdentaa sitä nimenomaan kuntasektorilla työskenteleville koulutetuille naisvaltaisille aloille, täytyy katsoa tämä kokonaisuus.

Nyt toivotaan, että sopimuksia syntyy, malttia on, koska nyt on hyvät eväät saada, jos katsotaan vaikkapa historiaa, ennätyssuuret kuntatyötä arvostavat ja sen kilpailukykyä tukevat palkankorotukset. Tässä varmasti kaikilla on yhteinen intressi, ja sen takia hallitus ei halua olla provosoimassa tätä nykyistä tilannetta yhtään enempää.

Herra puhemies! Valtiovarainministeri Katainen vaalikeskustelussa silloisena kansanedustajana lupasi tasa-arvotupon. Henkilöstöjärjestöjen mielestä tasa-arvotuposta on tullut tasa-arvoropo. Nyt kysynkin, kun olette myöskin aikaisemmin täällä todennut, että valtio maksaa tämän ylimääräisen osan:

Onko se raha, ja maksaako valtio sen ylimääräisen osan, jotta tulee tasa-arvotupo? Nyt se on tasa-arvoropo, herra ministeri.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Sen verran voi ehkä ajankohtaistietoa antaa, että tupoa ei ole syntymässä, ja sille valitettavasti hallitus ei voinut mitään. (Hälinää — Välihuutoja) Mutta olen erittäin tyytyväinen, että siitä huolimatta, että liittokierros on käynnissä, myös liittokierroksen olosuhteissa kuntasektori on pärjännyt näissä neuvotteluissa. Tasa-arvotupoa ajattelimme ajaa, mutta kun meistä riippumattomista syistä tupoa ei nyt syntynyt, niin olen erittäin tyytyväinen, että myös liittokierroksen olosuhteissa kuntasektori pärjää.

Elikkä se palkkaratkaisu, jota nyt on kaavailtu — mehän emme kukaan tiedä lopputulosta, mikä on kuntatyönantajan ja työntekijäjärjestöjen lopullinen sopimus — ylittää merkittävällä osalla monella yksityisellä sektorilla tehdyt sopimukset erityisesti tiettyjen ammattiryhmien kohdalla. Minusta on positiivista, että vaikka Suomessa on erittäin vaikea nykyjärjestelmän piirissä tehdä uudelleenkohdennuksia, muuttaa palkkasuhteita, sentään on saatu jotakin aikaiseksi. Valtio on mukana tämän vaalikauden aikana 600 miljoonalla eurolla, mikä tarkoittaa vuodessa 150:tä miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Tämä tasa-arvoerä on todella kuihtumassa noin 40 euroon kuukaudessa. Sen on pakko olla valtava pettymys hoitoalan työntekijöille. Ja aivan niin kuin täällä todettiin, hoitaja-alan järjestöt ovat erittäin jyrkin sanoin tuominneet hallituksen toiminnan. Eikö teitä hävetä, kokoomuksen puheenjohtaja, eikö hävetä, kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Katainen? Täällä on jo todettu, että teidän vaalivoittonne perustui hyvin pitkälti kansalaisten pettämiseen, valheellisten vaalilupausten antamiseen. Mutta tärkeintä on nyt se, että tätä peliä ei ole vielä menetetty. Kysymykseni kuuluu:

Mitä hallitus on valmis vielä tekemään, jotta ei syntyisi hoitoalan lakkoa? Valitettavasti on iso vaara, että se näistä lähtökohdista syntyy, niin rankka tämä tilanne varmaan hoitoalan työntekijöille on, ja viittaan myöskin muihin alipalkattuihin: perhepäivähoitajiin, sosiaalityöntekijöihin ja moniin muihin.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tämä kysymys meni niin puoluepoliittiseksi, että muistutan taas, että täällä hallitus vastaa hallituksena ja hallitusohjelmasta. Hallitusohjelma korostaa sitä, että tavoitellaan kaikkien niiden naisvaltaisten, koulutettujen alojen aseman parantamista, jotka ovat olleet palkkakuopassa. Se ei koske vain terveydenhoitoalaa, on monia muitakin. On lastentarhoissa työskenteleviä, on kirjastonhoitajia jne. Tämä kuntatyönantajan tarjous rakenteeltaan ottaa tämän huomioon. Toivon myös, että näiden työntekijäryhmien välillä tunnustetaan ja hyväksytään tämä tosiasia, että meillä on tarpeita muillakin työntekijäryhmillä kuin vain terveydenhoitoalaan liittyen, jolla tarpeet ovat suuret, mutta niitä on myös muualla. Tämän nyt neuvottelussa olevan ehdotuksen tason kaikki me tunnemme. Hallitus ei ota kantaa siihen. Emme osallistu sillä tavalla neuvotteluihin siitä, onko se tarpeeksi korkea vai pitäisikö sitä korottaa. Se on näiden osapuolten asia. Sitten hallitus osallistuu voimavarojen puitteissa tällä 150 miljoonalla tämän ikään kuin erillisrahoittamiseen.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Nykytilanteessa tietysti ei hallitus pysty kauheasti toimimaan, koska pallo on nimenomaan työnantajilla ja työntekijöillä. Tämä on fakta. Monet palkansaajajärjestöt ovat todenneet, myös nykyisin Tehy ja SuPer ovat todenneet eri yhteyksissä, ettei ole mahdollista, että hallitus tulisi ratkaisemaan sellaisia ongelmia, jotka ovat nimenomaan työnantajan ja työntekijän välillä. Hallitus voi tukea vain sopimusta. Se on tullut kaikille selväksi hyvissä ajoin myös hallitusohjelmassa. Tämä on, niin kuin on todettu, ensimmäinen kerta, kun tämän kaltaista toimenpidettä, tasa-arvolisää, halutaan valtion toimenpitein rahoittaa. Sitten erikseen ovat olemassa kuntien valtionosuudet, joilla vahvistetaan kuntataloutta ja kuntien palkanmaksukykyä yleisemminkin.

Arvoisa herra puhemies! Haluan muistuttaa, että yli 420 000 suomalaista haluaa — on adressi kerätty, ja he haluavat — että nimenomaan hoitajien palkat nostetaan. Sama oli vaalien alla, puhuttiin hoitajien palkoista. Syy, miksi puhutaan hoitajien palkoista numero ykkösenä, on se, että me joka ikinen ihminen tarvitsemme hoitajaa. Jos hoitajat väsyvät, heittävät hanskat naulaan, menevät lakkoon, niin tämä maa on kaaoksessa. Se, mistä täällä on nyt puhuttu koko ajan, on tämä totuus, että hoitajille vaalien aikana annetut lupaukset on räikeästi rikottu. Meillä tulee olemaan ennennäkemätön pula koulutetuista, suomen kieltä ja ruotsia osaavista hoitajista. Jos me menemme siihen, että Filippiineiltä tuodaan tänne mitä lienee koulutettuja mutta ihan varmasti ei suomen kieltä puhuvia hoitajia, niin miettikää itse, haluatteko te maata siellä sairaalassa potilaana. (Puhemies koputtaa) Minulla on kysymys. Haluan kysyä:

Mikä on suomalaisen vanhuksen, vammaisen, sairaan, hoitoa tarvitsevan perusturva tänä päivänä, ja onko sitä ollenkaan?

Peruspalveluministeri  Paula  Risikko

Arvoisa puhemies! Kuten kysyjä hyvin esitteli tätä meidän tilannettamme, on todella niin, että vuoteen 2020 tarvitaan noin 200 000 henkilöä sosiaali- ja terveysalan henkilöstöä. Se tarkoittaa sitä, että noin joka viidennen nuoren pitäisi lähteä tälle alalle. On todella totta, että me tarvitsemme väkeä tälle alalle ja kaikki keinot, millä me voimme pitää hyviä henkilöitä ja saada tälle alalle, ovat tarpeen. Siinä ovat monet keinot, niin opposition kuin hallituksenkin keinot, tarpeen. Se, että me pystymme takaamaan hyvän palvelun vanhuksille, liittyy myös näihin meidän muihin toimenpiteisiimme, kuten valtionosuuksien nostoon.

Arvoisa herra puhemies! Tässä nyt syntyy väistämättä kyllä vähän outo kuva, kun ministeri Katainen sanoo, että hallitus ei voi toimia. Sitten te sanotte, että 500 euroa kuukaudessa ei ole se, mitä on luvattu. Sitten te sanotte, että 270 miljoonaa euroa on nettovaikutus kunnille. Nämä kaikki luvut ja kaikki puheet ovat tietyllä lailla kumminkin sellaista ei totuudenmukaista. Nettovaikutus kunnille, jos me laskemme lisää rahaa teidän seuraavan vuoden budjettinne osalta, on miinusmerkkinen, ikävä kyllä. Valtionosuudet kyllä kasvavat, ei siinä ole mitään, ja siellä tapahtuu indeksikorotuksia ja tasausjärjestelmän muutoksia, mutta ne ovat kulunutta rahaa jo. Ei kunnille tule lisää uutta rahaa, ja ongelma on siinä. Onko vastaus tähän, ministeri Katainen, että hallitus ei voi tehdä mitään? Juuri ministeri Risikko sanoi, että valtionosuuksia pitää saada lisää. Teillä on 2 miljardin ylijäämä budjetissa. Sieltä löytyy pikkuisen lisää rahaa kunnille, jos halua on.

Miksi poliittista tahtoa ei, ministeri Katainen, ole panna rahaa hyvinvointipalveluihin?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Kyllä hyvinvointipalveluihin pistetään eri tuuteista ensi vuonnakin taas lisää verrattuna tähän vuoteen. Kunnille valtionosuuksissa on siis 220 miljoonaa plus tämä 150 miljoonaa lisää. Te olette perinteisesti sitä mieltä, että valtionvelkaa ei pidä lyhentää, mutta olennaista on huomata se, että ei tämä ole lähestulkoonkaan ainoa kohde, mihinkä ensi tiistaista lähtien esitetään lisää, ja että jos kaikki se hyvä toteutetaan, mitä teidänkin puolue tulee todennäköisesti esittämään, niin valtionvelkaa ei päästäisi lyhentämään ollenkaan. Se nyt olisi hölmöläisten hommaa ja täysin vastuutonta niin kuntatyöntekijöitä, eläkkeensaajia kuin opiskelijoitakin kohtaan ajaa suomalainen yhteiskunta taloudelliseen kriisiin.