Arvoisa puhemies! Tiestömme määrärahat ovat laskeneet jo usean hallituksen ajan kasvattaen tiestön korjausvelkaa jo miljardiluokkaan. Katuverkotkaan eivät ole turvassa tältä hallitukselta, vaan kuntien valtionosuuksien leikkauksella jopa suurempien kaupunkien katuverkostot heikkenevät. Yksityisillä teillä ongelmat ovat huomattavat. Teidemme yleiskuntoa kuvaa hyvin se, että asvalttiteiden pinnoitetta kuoritaan pois ja asvalttiteistä tehdään sorateitä. Tämä hallitus ei panosta tiestöömme riittävästi vaan jatkaa rajulla leikkauksella. Kysyn arvoisalta pääministeriltä: miten Suomella on varaa näin kalliiksi koituviin säästöihin?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Ehkä liikenneministeri voi vastata vielä täsmällisemmin kysymyksen eri osiin.

Johtuen siitä, että tämä maailmantalous runtelee myös Suomen taloutta hyvin vakavasti, meidän on pitänyt tehdä päätöksiä, joilla menoja supistetaan ja toisaalta sitten tuloja lisätään. Valitettavasti tältä tasapainotustarpeelta eivät ole säästyneet myöskään tiemäärärahat. Meillä käytetään joka vuosi useita satoja miljoonia euroja perustienpitoon, mutta myös sitten suurempien liikennehankkeiden rakentamiseen. Se on oikein, koska ne ovat investointeja tulevaisuuteen ja ne tietysti mahdollistavat sitten hyvän elämän ja kasvun edellytykset eri puolilla Suomea. Mutta jotta Suomesta ei tule ylivelkaantuvaa maata, niin meidän vain pitää tehdä säästöjä. Joskus ne ovat kipeitä: yleensä, kun menoja leikataan, se on aina joltakin pois, ja jos veroja korotetaan, niin joku maksaa lisää. Mutta toisaalta, kun osataan hakea oikea tasapaino kasvun ja säästön välillä, niin siitä se tulevaisuus urkenee.

Arvoisa puhemies! Asiantuntijoiden mukaan vuosittainen teiden pinnoitustarve on noin 4 000 kilometriä. Te annatte kuitenkin määrärahat vain 2 000 kilometrin korjaamiseen, pinnoittamiseen. Tienpinta on tielle kuin katto, joka suojaa sitä kosteudelta, ja jos tämä katto on rikki, pinnoite on rikki, myös tien runko heikkenee ja vaurioituu ja lopulta tie joudutaan peruskorjaamaan. Puuttuvat 2 000 kilometriä vuosittain lisäävät korjausvelkaa. Mikä on teidän arvionne laskun summasta, minkä tulevat sukupolvet maksavat puutteellisten määrärahojen johdosta?

Liikenneministeri Merja Kyllönen

Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajat! Meillä on tällä hetkellä, meidän infraverkostollamme, noin miljardin verran velkaa rautateillä ja saman verran sitten tiestöllä, elikkä kyllä sitä velkaa on hoidettavana sekä tällä hallituksella että tulevilla hallituksilla. Tämä hallitus on tehnyt linjauksia sen eteen, että vuodesta 2016 eteenpäin linja muuttuisi, ja voidaan kysyä heti, miksi vasta vuonna 2016. Vasta silloin meillä on sen verran irrotettavaa rahaa, että voidaan aidosti 100 miljoonaa euroa suurista investointihankkeista siirtää perusväylänpitoon.

Voi kysyä, miksi on annettu velan syntyä. Kymmenen vuoden aikana on ollut myös hyviä, hedelmällisiä vuosia. Olisi tarvittu noin 100 miljoonaa euroa vuodessa lisää perusväyliin, jotta tätä jatkuvaa velan syntymistä ei olisi päässyt tapahtumaan. Mutta nyt tämänkertainen hallitus on tehnyt ratkaisuja, joilla aletaan tätä velkaa poistamaan. Mutta vaikka kuinka tässä tahtoihmisiä ollaan, niin yhdessä yössä minäkään en lapiolla joka ikistä reikää (Puhemies koputtaa) täytä tai kaikkia väyliä pysty korjaamaan.

Arvoisa puhemies! Hallitus on myöntänyt liikenneselonteossaan, että perusväylästön kunnostamiseen on varattu liian vähän rahaa, niukemmin rahaa. Mutta hallitus lupaa rahaa perusväylästön kunnossapitoon, niin kuin äsken mainittiin, vuoden 2016 jälkeen. Nykyisellä menolla perusväylästö rapautuu muutamassa vuodessa täysin kulkukelvottomaan kuntoon. Asiantuntijoiden mukaan jopa Suomen kilpailukyky heikkenee kulkuväylien kehnomman kunnon takia esimerkiksi naapurimaahan Ruotsiin verrattuna. Ja tiedetään, että liikenteestä kerätään vuosittain noin 7 miljardia maksuihin mutta vain rippeitä käytetään liikenteen kehittämiseen ja ylläpitoon. Kysynkin vielä: eikö nyt olisi aihetta muuttaa suuntaa ja laittaa näitä verojen kertymiä myös teidän päällystämiseen, kunnostamiseen, on kysymyksessä sitten alempiasteiset tai valtatiet?

Liikenneministeri Merja Kyllönen

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Politiikka on aina valintoja, politiikka on ratkaisuja. Liikenteestä kerätään paljon veroja, mutta ne rahat eivät suinkaan lennä ihan minne sattuu, vaan ne menevät meidän palveluihin, palveluiden järjestämiseen sosiaali- ja terveyspuolella, koulutuspuolella, kaikkiin palveluihin, mitä suomalaiset verovaroin saavat.

Mutta toki on pohdittava sitä, mikä merkitys suomalaisen yhteiskunnan kivijalkana perusväylänpidolla on, ja sitä tarvetta tämä hallitus on tutkinut ja tullut siihen tulokseen, että lisää rahaa tarvitaan. Valitettavasti meillä ei ole sitä rahapuuta, jossa se raha kasvaisi niin, että sankolla kantaen sitä vietäisiin sitten eteenpäin tienkorjaukseen. Mennään askel kerrallaan, ja nyt on oikeasti otettu askel siihen suuntaan, että perusväyliin tulee jatkossa lisärahaa, mutta mahdottomiin mekään emme tässä taloudellisessa tilanteessa pysty.

Arvoisa puhemies! Kunnossapitovelka on nyt jo peräti 2 miljardia euroa, ja tuo summa vain kasvaa. Asiantuntijat arvioivat, että 1 euron säästö vikapaikassa aiheuttaa myöhemmin 3 euron vahingon, sillä laiminlyöty kunnossapito aiheuttaa tien runkorakenteen vioittumisen ja kalliin peruskorjaustarpeen. Tieverkostomme korjaustarpeen laiminlyönti aiheuttaa siis valtavat lisäkustannukset, ja edessä oleva korjausvelka vain suurenee lumipallon tavoin.

Arvoisa ministeri Kyllönen, Suomen valtion rahavarat ovat tunnetusti niukat, kuten äskenkin totesitte. Eikö silloin olisi erityisen tärkeää toimia mahdollisimman järkevästi ja hoitaa olemassa olevaa tieverkkoa kunnolla, jolloin vältytään kohtuuttoman suurilta korjauskuluilta?

Liikenneministeri Merja Kyllönen

Arvoisa herra puhemies! Hyvä edustaja Tossavainen, aina olisi järkevintä tehdä etupainotteisesti töitä ja hoitaa asiat ajankohtaisesti kuntoon. Valitettavasti sitä vanhaa velkaa ei tässä hetkessä pysty kaikkea korjaamaan ja asioita kuntoon laittamaan. Mutta jos ajattelee sitä, että viime kehysriihestä allekirjoittanut lähti 226 miljoonan rahamassin kanssa, niin en minä tältä porukalta oikeasti ilkeä enää olla enempää kertalinttuulla vailla. (Hälinää) Että sillä pitää pystyä pärjäämään vähän aikaa ja viedä asioita eteenpäin. Varmasti sitä velkaa ja tekemistä jää vielä muillekin, mutta tämä hallitus ei ole seisonut tumput suorana.

Arvoisa herra puhemies! Kuten tänään on moneen kertaan sanottu tässä salissa, perusväylänpidon korjausvelka on yli 2 miljardia euroa. Kyllä siinä monelle hallitukselle riittää varmasti tekemistä, kuten ministeri totesi.

Hallitus harjoittaa liikennepoliittista ohjelmaa ja omia kirjauksiaan siitä, että alempi tieverkko joustaa, kun rahaa on vähän, ja se kyllä näkyy maakunnissa. Tiet ovat kuoppaisia, ja näitä päällystettyjä teitä joudutaan laittamaan sorateiksi. Hallitus on nyt siirtänyt seuraavalle, tulevalle hallitukselle tuon perusväylänpidon 100 miljoonan euron tasokorotuksen. Eikö teillä hallituksessa ole tahtotilaa tehdä tuo tasokorotus jo tällä vaalikaudella?

Liikenneministeri Merja Kyllönen

Arvoisa herra puhemies! Armas edustaja Vehkaperä, tahtotilaa kyllä olisi ja runsain mitoin, mutta keskustan jäljiltä ei ole rahhaa, (Naurua) ei ole pennin jerusalemia, mistä laittaa. Minä teen hartiavoimin töitä tämän hallituksen kanssa, että ne entisetkin saadaan maksettua. Teillä oli kahdeksan vuotta pääministeripuolueena mahdollisuus ratkaista perusväylänpidon rahoitus. Me olemme tehneet päätöksiä sen mukaan, mitä on rahaa ja mitä on mahdollisuuksia. Ja sen verran alemman tieverkon joustamisesta, että se on joustanut jo kymmenen vuotta, koko sen ajan, kun velkaa on syntynyt. Mutta minä olin liikenneministeri, joka uskalsi sanoa sen ääneen, että alempi tieverkko on se, joka joustaa, koska rahat pannaan pääväylille, kun ne eivät kaikkialle riitä.

Arvoisa herra puhemies! Ministerin vastaus oli aika paljon kertova: ei tältä porukalta voi enempää vaatia. (Naurua)

Arvoisa puhemies! Torjun kyllä jyrkästi sen, että keskustan hallitusten aikana perusväylänpidosta ei olisi pidetty huolta. (Hälinää) Puunhuollon määrärahat olivat yksi sellainen asia, samoin yksityisteiden määrärahojen korottaminen 0:sta 21 miljoonaan. (Kari Rajamäki: Demarien ansiosta!) Teidän kehyksessänne ensi vuodelle tuo määräraha on enää 5 miljoonaa. Eli nimenomaan ne varat, jotka liittyvät perusväylänpidon, yksityisteiden ja meidän laajan Suomen tiestön ylläpitoon, ovat alenemassa kaiken aikaa. Kustannuskehitys syö voimakkaasti vielä sitten niin, että ei pystytä edes nykyistäkään tasoa säilyttämään. Te olette myös todennut sen ensimmäisen kerran, että nyt ollaan siinä tilanteessa, että kustannuskehityksen myötä meillä tiestö tulee heikkenemään.

Arvoisa ministeri, haluankin kysyä teiltä, ja pääministeriltä: voitteko te tehdä tienpidon kehittämiseksi uutta ohjelmaa vähän samaan malliin kuin Esko Ahon työryhmän esitykset olivat?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Tämä korjausvelka on ihan vakava asia. Se tarkoittaa sitä, että jos ei riittävästi keskipitkällä aikavälillä rahoitusta tule, niin joidenkin teiden kunto rappeutuu.

Mutta tämän korjausvelan rinnalla meillä on ihan tavallinen velka. Eli nyt jos haluttaisiin käyttää lisää rahaa merkittävissä määrin vaikkapa tiestön kunnossapitoon, niin se tarkoittaisi sitä, että meidän pitäisi ottaa lisää velkaa. Se on myös tulevien sukupolvien, tämän päivän nuorten, mutta itse asiassa meidän kaikkien joskus maksettava. Samoiten jos ajattelisimme, että ei otetakaan lisää velkaa, niin sitten meidän pitäisi leikata jostakin, jotta saataisiin sitten teiden kunnossapitoa tehtyä. (Sirkka-Liisa Anttila: Tehän leikkaatte koko ajan!) Eli kun täällä ihan aidosti pidetään huolta tänä päivänä tiemäärärahoista, joku toinen päivä koulupalveluista, joku toinen päivä terveyspalveluista, niin me hallituksena olemme siinä tilanteessa, että meidän pitää hakea kokonaisuuteen tasapainoa. Meidän pitää samaan aikaan saada velkaantuminen, ihan tavallinen velkaantuminen, taitettua ja samaan aikaan hyökätä eteenpäin ja hakea työpaikkoja, kasvua, kasvuyrittäjyyttä, niin että saadaan työpaikkoja ja sitä kautta (Puhemies koputtaa) lisää verotuloja ja vaikkapa tuloja sitten tien ylläpitoon.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Rossi tuossa sanoi, että ei voi vaatia enempää, mutta kyllä tältä joukolta voi vaatia, ja pitääkin. Siitä on osoituksena muun muassa tuo kehysriihen päätös, jossa liikennemäärärahoja lisättiin tässä vaikeassa taloustilanteessa. (Markku Rossi: Ministeri sanoi!)

Perustienpidon merkitys on erittäin suuri elinkeinoelämän kilpailukyvylle, liikenteen sujuvuudelle, liikenneturvallisuudelle ja myöskin ympäristöasioille. Suomessa käytetään tienpitoon huomattavasti vähemmän rahaa kuin esimerkiksi Ruotsissa tai Tanskassa, joissa käytetään kuusinkertainen määrä tuohon tienpitoon. Tietysti se on aina kompromissi yleisen taloustilanteen kanssa, niin kuin tässä on todettu, mutta kysynkin liikenneministeriltä: Tuossa liikennepoliittisessa selonteossa todettiin, että indeksitarkistus tehdään vaalikausien taitteessa. Tulisiko tuota indeksitarkistusta nyt harkita esimerkiksi vuonna 2015 ja aikaistaa sitä hiukan?

Liikenneministeri Merja Kyllönen

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Jokinen nosti erittäin tärkeän asian esille. Indeksitarkistus olisi todellakin paikallaan, ja mitä nopeammin sen pystymme tekemään, niin sitä parempi, mutta 2015 olisi ihan ehdoton takaraja sille.

Arvoisa puhemies! Kunnossa olevat tiet ovat ihmisten turvallisen liikkumisen, asumisen, yrittämisen ja aluekehityksen kannalta välttämättömiä. Riippumatta elinpaikasta ja asuinpaikasta tulee taata hyvät olosuhteet liikkumiseen.

Pääministeri sanoi 24. huhtikuuta suullisella kyselytunnilla, että nyt satsataan perusväylänpitoon. Arvoisa pääministeri: eikö perusväylänpidon rahoituksen tulisi jo nyt saada pikaisesti reilu tasokorotus eikä vasta vuonna 2016, koska liikenneväyliemme kunto rapistuu nyt huimaa vauhtia ja, mikä tärkeää, myös tienpidon kustannukset nousevat jatkuvasti?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Jotta saadaan nämä asiat ja mittaluokat suhteisiin, niin jos oikein muistan, perustienpitoon käytetään vuositasolla noin puoli miljardia euroa, ja sitten tämän päälle tulevat nämä kehittämishankkeet, joiden ensi vuoden summaa en muista, mutta liikenneministeri ehkä voi sen täsmentää, kuitenkin sadoista miljoonista puhutaan, eli noin 100—200 miljoonaa vuosittain. Eli tienpitoon käytetään aika paljon rahaa, mutta tarvetta on enemmän.

Mutta niin kuin totesin, tämän korjausvelan lisäksi meillä on käsissä ihan oikea velka, jota otetaan maailmalta, rahoittajilta, jotta pystytään rakentamaan teitä, jotta pystytään kouluttamaan ihmisiä, jotta voidaan kantaa huolta ikääntyvien terveyspalveluista ja neuvolapalveluista. Ja meidän pitää tehdä se kompromissi sen suhteen, että rahat riittävät kaikkeen kohtuullisesti, mutta että Suomi ei ylivelkaannu. Jos me annamme repsahtaa hyvää tarkoittaessamme tämän terveen taloudenpidon periaatteen, niin sitten me olemme ongelmissa, ja me näemme tuolta Etelä-Euroopasta, minkälaisiin ongelmiin voimme joutua. (Markku Rossi: Infra repsahtaa!)

Arvoisa puhemies! Perusväylänpidon rahoitus on ostoarvoltaan heikentynyt, ja nyt parhaillaan valtiovarainvaliokunnassa kehyksen käsittelyn yhteydessä on kyllä paneuduttava tähän ostovoiman kompensoimiseen. Nyt tässä yhteydessä myöskin on aika erikoista, että mittojen ja massojen korottamisella lähdetään viemään näitä perusväylänpidon pieniäkin lisäysmahdollisuuksia metsäteollisuuden ja teollisuuden toimintaedellytystä nopeammin ja pikaisemmin palvelevista kohteista. Tätäkin on syytä kyllä arvioida kriittisesti.

Toinen asia on, että Suomen talouden selviytyminen, talouden ja työllisyyden selviytyminen ja Suomen koko tulevaisuuden perusta edellyttää, että meillä on alueellinen ja kansallinen kilpailukyky infrastruktuurin osalta kunnossa. Ei elinkeinoelämä investoi Suomeen, jollei meillä ole Venäjän ja arktisen alueen osalta tulevaisuuspanostuksia. Ei teitä eikä raiteita tehdä huvikseen, vaan niillä on elinkeinopoliittinen, myös kansallisen selviytymisen merkitys.

Liikenneministeri Merja Kyllönen

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Rajamäki nosti esille tärkeän kysymyksen rajayhteyksistä ja siitä, millä tavalla niitä kehitetään. Meillä on hallituksessa yhtenä painopisteenä Venäjä-yhteyksien kehittäminen. Siihen on tehty lisätalousarviosatsauksia, joilla rajaliikennettä vahvistetaan ja viedään myös tiestöä siellä eteenpäin. Liikennepoliittisen selonteon hankkeet omalta osaltansa vt 6:n ja E18:n jatkon osalta vahvistavat myös tätä työtä. Meillä on hyvä yhteistyöprosessi sisäministeriön ja valtiovarainministeriön kanssa siinä, että viedään rajayhteyksiä eteenpäin järkevästi ja toimivasti niin, että koko Tulli, Rajavartiolaitos ja myös liikennesektori ovat siinä yhteisesti mukana.

Arvoisa puhemies! Kyrönsalmi on Suomen vaarallisin sisävesiväylä, ja viikko sitten, jälleen kerran, rahtialus törmäsi tässä kapeassa Olavinlinnan ja Tallisaaren välissä olevassa väylässä, jossa on syvä virtaus, väylän reunaan ja vei mennessään sillan kalturin. Onneksi ei tullut suuri onnettomuus. Nyt ei vieläkään tapahtunut sitä. Mutta jatkossa voi olla niin, että alus kaatuu ja polttoaineet valuvat Saimaan herkkään luontoon. Kun näyttää siltä, että pääministeri ei ole tästä asiasta, syväväylän siirrosta Savonlinnassa, kiinnostunut, eikä liikenneministeri, niin kysynkin ympäristöministeriltä: kiinnostaako teitä mahdollinen suuronnettomuus Olavinlinnan vieressä Saimaassa, vai onko mahdollista, että syväväylää Savonlinnassa siirretään ja siihen saadaan sitten budjetissa rahat?

Ympäristöministeri Ville Niinistö

Arvoisa puhemies! Ministereiden välillä käydään säännöllisesti keskustelua näitten eri hankkeiden ympäristöturvallisuusnäkökulmistakin, ja olen tämän asian tuonut ministeri Kyllösen tietouteen, että tähän nykyiseen käytäntöön sisältyy riskejä, mutta on selvää, että tätä kokonaisuutta pitää arvioida myös taloudellisten resurssien näkökulmasta, mutta nämä ympäristöturvallisuusnäkökulmat on tuotu esille.

Arvoisa herra puhemies! Tämä liikennekeskustelu on sillä lailla hyvin erikoista, että tässä haetaan syyllisiä (Markku Rossi: Ratkaisuja!) milloin istuvasta hallituksesta, milloin entisistä hallituksista, kun me kaikki tiedämme, että faktisesti kumminkin se tilanne on se, että raha puuttuu. Se puute on noin 100 miljoonaa euroa vuodessa perusväylänpidosta radoilla ja saman verran maantien puolella. Eihän tällainen summa korjaannu millään syyttelyllä eikä sillä, että haetaan jostakin joku ja sanotaan, että nyt se hoidetaan nuin tai näin.

Kun täällä puhutaan yleensä vahvasti aina näitten työryhmien puolesta ja niitä perustellaan milloin mihinkin, niin minä pääministeriltä kysyn: Kun infra on kumminkin tämän maan yksi tärkeimpiä kysymyksiä, jonka pitäisi mennä yli vaalikausien, ei tämä ole yhden eikä kahden hallituksen asia. Meidän tarvitsisi sitoutua 10—15 vuodeksi, että nämä asiat laitetaan kuntoon ja ne tulevat kuntoon, ja se on ainut, että siihen löytyy yhteinen tahto eduskunnasta. Onko pääministeri valmis hakemaan sitä yhteistä tahtoa tästä talosta?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Minä olen valmis mihin vain, missä yhteistä tahtoa haetaan. — Tämä on kiistatta yli vaalikausien ulottuva kysymys. Muistelen, että viime vaalikaudellakin taisi olla pulaa rahasta tiehankkeisiin. Ainakin sitä minulta hirveän monta kertaa aina pyydettiin. Taisin joskus antaa ja joskus en tainnut antaa niin paljoa kuin pyydettiin, mutta se vain kuvastaa sitä, että tämä korjausvelka mutta myös sitten tämmöiset suuremmat investoinnit, joilla selkeästi korotetaan vaikkapa kilpailukykyä, sanotaan nyt vaikkapa ratahankkeet maan rajan yli Venäjälle tai sitten moottoritiet tai muut ratahankkeet tuolta pohjoisesta etelään, vaativat oikeastaan päätöksiä, jotka koskettavat kymmentä seuraavaa vuotta.

Kyllä tässä ihan hyvin voidaan yhteistyötä hakea. Nämä selonteot ovat tietysti niitä, joilla yhteistä tahtotilaa haetaan, mutta se kuitenkin tietysti aina koskettaa sitä vaalikautta. Ja onhan se vähän nurinkurista, että aina kukin hallitus päättää seuraavan vaalikauden asioista, (Puhemies koputtaa) koska edellinen hallitus on käyttänyt jo tämän vaalikauden rahat.