Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kysymyksessä on hallituksen esitys laeiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta, maa-aineslain muuttamisesta ja pelastuslain 9 §:n muuttamisesta, joista ympäristövaliokunta on antanut mietinnön 3 näiltä valtiopäiviltä. Tämä hallituksen esitys 34 osoittautui ympäristövaliokunnan käsittelyssä kuitenkin sikäli tekniseksi, että kun katsoo mietintöä, niin siinä ei kovin montaa asiaa ole pystytty nostamaan esille. Valiokunta totesi, että ehdotettu sääntely perustuu direktiiviin, jonka keskeinen tavoite on ympäristöriskien hallinta.

Tässähän on kyseessä siis kaivannaisteollisuuden jätehuoltoon tai siihen verrattavissa olevaan toimintaan liittyvän lähinnä jätteenkäsittelyä koskevan direktiivin soveltaminen. Tämä ympäristölupa, joka liittyy kaivostoiminnan lisäksi siis kivenlouhintaan, sen murskaukseen ja myös turvetuotantoon, tai maa-ainesten ottolupaa koskeva säätely ei sillä lailla ole valiokunnan käsittelyn mukaan johtanut mihinkään uuteen tilanteeseen kuin me ehkä lähetekeskustelussa ajattelimme: että tämä voisi johtaa muun muassa huolen ilmaisuun niistä patorakennelmista, joita on esimerkiksi Sotkamossa tai sitten rajan toisella puolella Kostamuksessa.

Tässä valiokunta tyytyi lähinnä ottamaan esille neuvonnan merkityksen, tämän suunnitelma- ja selvitystyön laajuuden, johonka tätä neuvontaa yritykset tarvitsevat. Inertin jätteen käsittelystä todettiin se, että sen täsmennykset eivät ole vielä valmiit, ja tässä kohden valiokunta viittasi komitologiamenettelyyn ja siihen, että komitologiapäätöksen perusteella olisi sitten tätä inertin jätteen luokittelua jatkettava. Tässä kohdin valiokunta katsoi, että on tärkeätä, että ympäristöministeriö tekee tämän yhdessä toiminnan harjoittajien kanssa. Yleensä, mitä tulee komitologiamenettelyyn, siitä voidaan todeta, että siinä on omat ongelmansa. Rakenteellisestihan se tapahtuu kuitenkin kytkettynä irti neuvoston työskentelystä.

Turvetuotantoalueiden jätehuoltosuunnitelmiin ei erityisemmin valiokunnassa sitten kylläkään paneuduttu. Itse katson niiden olevan sellainen kysymys, joka tulee sitten myöhemmin käsittelyyn, kun turvetuotantoon lähemmin paneudutaan muun muassa ilmasto- ja energiastrategian yhteydessä.

Arvoisa puhemies! Tämä ympäristövaliokunnan mietintö on yksimielinen. Luonnollisesti tässä ei sen tyyppisiä asioita noussut missään vaiheessa esiin.

Totean ed. Pulliaiselle, että kovasti tarkkaan muistutin valiokunnan käsittelyssä siitä lähetekeskustelusta, joka oli täällä käyty, ja valiokuntaneuvos luki lähetekeskustelun puheenvuorot.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Asiassa kyllä todella kiitos ed. Tiusaselle! Kiinnitin näihin ongelma-asioihin huomiota. Kiinnitin aivan erikoisesti huomiota valvonnan heikkouteen. Ajatellaan nyt vaikka, mitä on Sotkamossa päässyt tapahtumaan Talvivaaran kohdalla jo nyt. Kun kaivostoiminta ei ole vielä oikeastaan alkanutkaan, niin nyt jo padot murtuvat ja alueita sotketaan, vesistöjä sotketaan jnp.

Arvoisa puhemies! Vaikka tässä on jätehuoltosuunnitelmalla ihan myönteinen merkitys, ei siinä ole mitään, minä totean vaan, että jos ajatellaan vähänkään historiaa, mitä on tapahtunut esimerkiksi Lapissa tämän ja viime vuoden aikana, kun sinne ilmestyy kaivosyhtiöitä. Kun muutama viikko on oltu toiminnassa, niin se yhtiö onkin jotakin aivan kokonaan muuta, elikkä siis toisin sanoen omistajat vaihtuvat ja nimet vaihtuvat ja vastuut vaihtuvat, ja sillä hetkellä, kun ne jätevuoret ja montut ovat, niin sitä yhtiötä ei ole enää olemassakaan. Siihen nimenomaiseen tarpeeseen nämä lainsäädäntömuutokset eivät puutu millään tavalla.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Edellinen puhuja oikeastaan sanoi just sen, mitä minunkin piti sanomani. Mutta Suomelle ilmeisesti tässä on käymässä niin, että kun sitten ne ulkolaiset yhtiöt tai nämä Euroopan yhtiöt ja maailmankin globaalisti omistavat näitä, Suomi saa sitten verot ja jätteet ja verotkin vähän huonosti tietysti. Mutta tämä edellinen kikkailu on totta, koska siitä meikäläinenkin tietää.

Mutta tässä edellinenkin puhuja puhui kaivoksista koko ajan. Täällähän lukee hienosti "kaivannaisjäte" ja oikeastaan täällä on oikein uskomaton lause, josta ei ole päästy yhteyteen: "- - valmistelee komitologiapäätöksen perusteella kansallisen luokittelun inerteiksi katsottavista yleisimmistä kaivannaistoiminnan jätteistä." Siis tämä vaikuttaa ihan selvältä, mutta tässähän on helposti kyse myös siitä, kun siellä on ollut vanhoja SM-tuttujani ja MM-tuttuja kaivamassa kultaa, että tämmöinen kaivannaisjätehän voidaan — niin kuin taas oikein kauhea virkamies — suunnatakin tämmöiseen turismiin ja tämmöiseen perinteiseen suomalaiseenkin kaivannaistoimintaan sen sijaan, että tämä kohdistettaisiin sinne, mihin tämä pitäisi kohdistaa, just niihin paikkoihin, joita äsken tuli esiin, ja sitten todellakin tämmöiseen inertiiviseen. Siis se tarkoittaa sitä, että sitten ei tule mitään ydinjätettä varmaan, tai voi sinne jäädä vähän sitäkin, kun uraaniakin jotkut kaivavat sieltä, sitten ilmaan saastuttamaan. Kyllä tämä oikean suuntainen on kokonaisuudessaan, mutta tässä on monta tämmöistä epäilyttävää piirrettä.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys ja siitä annettu valiokunnan mietintö ovat aika pitkälti tietysti teknillisluontoisia, niin kuin täällä valiokunnan esittelypuheenvuorossa todettiin. Mutta pidän hyvin tärkeänä, että sitä ongelmaa, mihin muun muassa ed. Pulliainen viittasi, ei saa päästää tapahtumaan, että on yritys, joka aloittaa toiminnan, ja sitten tapahtuukin muutoksia ja vastuut katoavat ja luonto ja maisema, ympäristö, kärsivät ja myös lähimaanomistajat ja naapurit. Elikkä tämä on asia, jossa todella täytyy valvoa, että vastuullisuutta ja olemassa olevia lakeja noudatetaan.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Yhden lisäyksen vielä tuohon alkupuheenvuoroon haluaisin lisätä, ja se on nimenomaan tämä merihiekkakysymys, joka näkyy valiokunnan kannanotoissa. Valiokunta haluaa painottaa tätä offshore-toiminnan huomioimista kaivostoiminnan osalta, ja sitten tuon merihiekka-asian osalta todetaan, että siihen ei ympäristönsuojelulain puolelta uloteta säädöstä, mutta se on vesilain mukaista lupatoimintaa ja sitten sieltä johtuu ympäristölupa.

Tässä on tietysti asia, joka pitkällä tähtäimellä vaatii jatkokehittämistä. Tuon inertin eli pysyvän, muuttumattoman jätteen määrittely varmasti on sellainen asia, että se on myös jonkin verran poliittinen kysymys, ja siinä mielessä olisi tehokkaampaa ehkä saada se muuhun kuin komitologiamenettelyyn.

Timo Kaunisto /kesk:

Arvoisa puhemies! Kyllä tämä esitys vie asiaa varmasti myönteiseen suuntaan. Tässä keskustelussa ovat korostuneet nämä kaivos- ja kaivannaisteollisuuden ongelmat. Ne ovat varmaan luku sinänsä, mutta täytyy muistaa, että esimerkiksi kiven murskauksessa, tämän tyyppisessä toiminnassa, tulee tätä jätekiveä, jossa tämän inertin kiviaineksen määrittelyongelma on suurin. Ja siihen kiinnittää valiokuntakin osaltaan huomiota ja myöskin haluaa, että tämä asia valmisteltaisiin kansallisesti, ei jätettäisi sitä EU:n komitologiamietinnön varaan vaan nimenomaan haettaisiin sitä kansallista lähtökohtaa meidän omista lähtökohdistamme käsin.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Vielä tästä monimutkaisuudesta ja monipuolisuudesta yksi näkökohta. Kun ed. Tiusanen kiinnitti huomiota tähän merihiekkaan, eihän tässä ole monta vuotta aikaa siitä, kun näillä hiekkajaaloilla tuotiin tuosta Porvoon läheltä merihiekkaa Helsingin kaupungin alueen ja Pääkaupunkiseudun tarpeisiin. Ja kuinka ollakaan, saari lähti yhtäkkiä liikenteeseen, kun merihiekka oli otettu sieltä saaren alta pois. Ja Stavangerin kaupunki meinasi syöksyä mereen, kun öljyä otettiin sieltä merenpohjasta niin, että lähti koko merenpohja liikenteeseen elikkä kuoppa rupesi täyttymään. Elikkä näissä pitäisi olla lainsäädännön ennalta ehkäisevästi sellainen, että tämmöistä ihan katastrofia ei pääse tulemaan. Elikkä lepsua on tämä homma.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! En voinut olla sen verran saivartelematta, kun täällä lukee vielä tässä toisessa kohdassa, että nämä päätökset ovat viivästyneet, esimerkiksi inertin jätteen, että ei se inertti nyt mitään muuttumatonta ole siis, ellei se ole äärimmäisen konservatiivista poliittista ajattelua, mutta jos ihan ajatellaan, niin ei sekään ole Suomessa näköjään muuttumatonta, eli kyllä se pikkuhiljaa ainakin fysiikan lakien mukaan niin kuin muuttuu. Siinä mielessähän voisi suomalaisittain ajatella, että turvekin on eräänlaista, ei se nyt ole valmiiksi vielä jätettä, vaan se on niin kuin kehittynyt tietyssä inertissä ajassa tiettyyn tilaansa.

Taisi olla ed. Tiusanen, joka mainitsi siitä, että sitä turvetta käsitellään sitten myöhemmin, ja siitähän on EU ja kaikki nämä jutut. Te tiedätte paremmin, mitä se nyt oikein on sitten, kuinka se luokitellaan. Mutta siitähän oli aikoinaan paljonkin keskustelua, minkälaista jätettä siitä jää sitten ja mitä siitä irtoaa ilmakehään ja kaikkialle, kun sitä käytetään tässä muodossa kuin tässä tapahtuu. Tässä mielessä minä kanssa odottaisin, että suomalainen ratkaisu löydettäisiin tähän, että me määrittelisimme nämä asiat sitten EU:lle ainakin näitten omien kaivannaistoimintojemme suhteen eikä sitten annettaisi niitten ulkomaisten firmojen jotenkin EU:ta käyttää keppihevosena.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Pertti Virtasen puheenvuoroon viittaan siltä osin, että tämä turvekysymys tullee nyt sitten suuressa valiokunnassa olemaan jälleen äänestyskysymys, millaista energialähdettä se onkaan. Siitähän on aikoinaan 90-luvulla äänestetty suuressa valiokunnassa, onko se uusiutuvaa vai eikö ole. Silloin tämä ei-kanta voitti hyvin täpärästi, joka kyllä pitää sitten taas tieteen määritelmien kanssa paikkansa. Mutta niihin asioihin myöhemmin.

Tuo merihiekkakysymys. Meillä Kotkan suunnalla, ed. Pulliainen, todella ihan saman tyyppistä on nähty, kuinka on saari ja luoto hävinnyt sieltä, ja hävisi muun muassa St. Nikolai -niminen fregattikin paloiksi, ja Ruotsinsalmen meritaistelun muutkin jäänteet menivät osin tämän merihiekan imuun, kun sitä nostettiin Kotkan satamien rakentamiseksi. Nimenomaan meren pohjan biodiversiteetti ja luonnontila on varsin usein tuhottu tällä merihiekan ottamisella. Ympäristönsuojelulakiin on saatu huomautukset nimenomaan sedimenteistä, jokien ja niiden delta-alueiden sedimenteistä, ja sekin tapahtui vasta valiokuntakäsittelyssä. Meillä ikään kuin ei nähdä veden pinnan läpi, että luonto jatkuu sielläkin ja sen vaatimukset ja arvot pitäisi huomioida.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen toi hyvin tärkeän asian esille, ongelmien ennalta ehkäisemisen, aivan kuten ed. Tiusanenkin puheenvuorossaan toi esiin myös merihiekan osalta. Maakuntakaavojen yhteydessä olen nyt sitten hieman tutustunut näihin kysymyksiin kaivannaistoiminnasta, ja minua ovat hämmästyttäneet meitä varten tehdyt konsulttien lausunnot, joissa hyvin ylimielisesti ja puutteellisesti on ajateltu toiminnan vaikutuksia lähiympäristöön, olemassa olevaan asutukseen, vapaa-ajan asutukseen, elämän kulkuun. Ja sitten jos vielä tulee joku ulkomainen firma, joka vähät välittää ympäristöstä, niin elollisesta ihmisympäristöstä, asutuksesta kuin myös muusta luonnosta, niin tässä on helposti katastrofien aineksia. Toivon todella, että näihin kysymyksiin kiinnitetään myös ennalta ehkäisevästi ja lainsäädännössä riittävästi huomiota.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Sen verran vielä ed. Tiusaselle, että aikoinaan näissä tieteen kuvalehdissäkin muutama vuosi sitten oli aina siitä, että kun tämä nyt on siis periaatteessa käsittelylaki, niin suota sinällään jo pidettiin tämmöisenä filtterinä, suodattimena ja jätteenpuhdistimena. Puhuttiin, että cesium käsittelee paljon nopeammin kuin mikään ja puhdistaa ilmakehää ja kaikkea tämmöistä. Kuinka tämä ollaan ottamassa huomioon, onko tästä uutta tietoa olemassa, onko suo ja turve jo sinänsä tavallaan tämmöinen puhdistava, että tavallaan siitä syntyy sitten kohtuuttomasti jätettä, kun se itse tavallaan poltettuna muodostaa sitä jätettä, mutta myös vapautuu sitten sitä, mitä se on sitonut? Kuinka tätä käsitellään nykypäivänä? Käsitetäänkö ja hyväksytäänkö suo tänä päivänä itse ilmakehää ja saasteita ja jätteitä käsittelevänä juttuna? Sen verran kysyisin vielä, kun en ehkä pääse siihen ...

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Pertti Virtanen tuohon viitatessaan varmaan ajattelee myös tätä hiilinielukysymystä. Aikaisemminhan katsottiin, että suot Suomessa muodostavat hiilinielun ja ikään kuin voidaan polttaa suota turpeen käytöllä toisaalta ja sitten toisaalta sitä kasvaa ikään kuin lisää ja se kompensoi. No, nyt kyllä käsitys on se ja tutkimus on osoittanut sen, että etenkin metaanipäästöt johtavat siihen, että suot ovat enemmän metaania ja päästävät enemmän hiilidioksidia ilmakehään kuin sitovat noin absoluuttisesti, joten tämä debatti on jäänyt pois hiilinielusta kokonaan. Se on toinen asia sitten ja aivan oikein, että suot edelleenkin ovat erittäin tärkeä biologinen puhdistusmekanismi. Ne myöskin olemassaolollaan estävät tulvia, ja kaiken kaikkiaan niillä on suuri, moninainen vaikutus, ja niiden luontoarvo luonnon monimuotoisuusnäkökulmasta on erittäin korkea.