Puhemies! Pohjoismaisen sosiaalitilastokomitean mukaan Suomen sosiaaliturva on Pohjoismaiden heikoin. Esimerkiksi työhistoriaton eläkeläinen saa kansaneläkettä ja asumistukea yhteensä ostovoimakorjatusti Suomessa 191 euroa vähemmän kuin Tanskassa ja 240 euroa vähemmän kuin Ruotsissa. Työttömyysajan ansioturva on Tanskassa 90 prosenttia ja Ruotsissa 80 prosenttia ansioista, mutta Suomessa se on vain 56. Ministeri Hyssälä, tältä pohjalta kolme kysymystä:

Ensiksi, onko suomalainen sosiaaliturva teidänkin mielestänne todellakin Pohjoismaiden heikoin? Toiseksi, jos on, niin onko tilanne tyydyttävä vai pitäisikö tehdä jotakin? Kolmanneksi, jos pitäisi, niin mitä aiotte tehdä?

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Tässä viimeisessä tutkimuksessahan oli vertailtu eurooppalaista ja pohjoismaista ja Suomen sosiaaliturvaa. Ensin eurooppalaisista järjestelmistä on sanottava, että ne ovat toki kovin erilaisia kuin Suomessa. Jos ajatellaan, onko Italiassa tällaista päivähoitojärjestelmää, onko yhteiskunnan huolta vanhuksista, niin ei ole.

Sen sijaan pohjoismaisia järjestelmiä voi paremminkin vertailla keskenään, ja kyllä meillä on ollut pitkään tiedossa se, että suomalainen kansaneläke, siis tämä peruseläke, on pienempi kuin muissa Pohjoismaissa. Tämä on aivan selvä. Ja nythän me olemme onnistuneet korottamaan tätä kansaneläkettä, mutta tässä sosiaaliturvassa on paljon muutakin, mitä perusturvan osalta täytyy tehdä.

Nythän ensi vuonna tulee näihin pienimpiin päivärahoihin, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahoihin, sairauspäivärahaan ja kuntoutusrahoihin huomattava korotus, noin 160 euroa kuukaudessa. Tällä haluan kertoa sitä, että meidän perusturvassamme on aukkoja ja tämä hallitus paikkaa niitä aukkoja ja se työ jatkuu. (Puhemies: Minuutti on kulunut!) Työ ei tule tällä valmiiksi.

Arvoisa puhemies! Me kaikki tietysti tiedämme, että hallitus on siirtänyt nämä asiat valmisteltavaksi tänne Sata-komiteaan. Minä tänä aamuna luin jostakin tiedotusvälineestä, että hallitus oli innostunut kiihdyttämään Sata-komitean työtä kiinnittämällä erityisesti huomiota näihin kannustavuuselementteihin, joka on siis hallitusohjelmassa tämän Sata-komitean sosiaaliturvauudistusten lisäksi yksi elementti. Ja, ministeri, haluaisin kysyä:

Jos erityisesti halutaan nopeuttaa kannustavien toimenpiteitten valmistelua, niin onko hallituksen yleinen linja Sata-komitean asioissa tämä eli kannustavuus ensin ja sosiaaliturva vasta sen jälkeen? Minä ainakin itse olen tupannut irrottamaan varmistimen, kun kuulen sosiaaliturvan yhteydessä sanan kannustavuus. Hallitusten retoriikassa se on aina merkinnyt sosiaaliturvan heikentämistä.

Sosiaali- ja terveysministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Työllisyysaste on aivan oleellinen osa tätä sosiaaliturvan kokonaisuutta, nimittäin kyllä talouspolitiikka, työllisyyspolitiikka ja sosiaalipolitiikka, sosiaaliturva ovat käsi kädessä. Meidän elatussuhteemme on kovin heikko, meidän on saatava sekä nuoremmasta päästä että myöskin sieltä ikääntyvästä päästä enemmän väkeä töihin, nopeammin opiskelijoita töihin ja myöskin eläkkeeltä halutessaan osaksi tai kokonaan takaisin töihin. Silloin me saamme työllisyysastetta nostettua näistä molemmista ääripäistä. Keskeltähän se on jo hyvä, koska kyllä meillä työikäiset ovat varsin hyvin töissä.

Ja kun meillä työllisyysaste nousee, verotulot kasvavat, niin me pystymme rahoittamaan sosiaaliturvaa. Ihan itsestään sitäkään ei pysty rahoittamaan. Kyllä kannustavuus on tärkeä osa tätä uudistusta, mutta se ei kulje edellä, arvoisa kansanedustaja Virtanen. Me haluamme, että köyhyyttä vähennetään, perusturvaa vahvistetaan, mutta samalla pidetään tämä työllisyysaste mielessä, elatussuhde mielessä, että se paranisi. (Puhemies: Minuutti on kulunut!) Kaikki ovat kytköksissä.

Herra puhemies! Kaikkein köyhimpien ihmisten, jotka turvautuvat toimeentulotukeen, määrä on yli 300 000, ja viimeisimpien tutkimusten mukaan myös vanhusväestön määrä on osittain noussut toimeentulotukiasiakkuudessa. Yksinäiset toimeentulotukiasiakkaat elävät 399 eurolla kuukaudessa, ja siitä ruoan osuus on 200 euroa.

Tämä kysymys on ministeri Risikolle, koska hänelle kuuluu toimeentulotuki. Toimeentulotukeen ei ole tullut tasokorotusta viimeisten vuosien, vuosikymmenien aikana, ainoastaan kansaneläkeindeksi on annettu, ja tämä tuen taso kaikkein köyhimmillä ihmisillä on todella alhainen. Jos ajatellaan tätä Sata-komitean työskentelyä, niin onko ajateltu, että kun työmarkkinatuen peruspäivärahasta maksetaan 20 prosenttia veroa, tämä vero jätettäisiin kokonaan perimättä, koska 60 prosenttia toimeentulotukiasiakkaista on niitä, jotka saavat työmarkkinatukea? Nyt tätä kautta, kun maksetaan pienistä etuisuuksista veroa, lisätään toimeentulotukiasiakkaita. Ja toisaalta, onko ajateltu, että tähän toimeentulotukeen, joka on yksinäiselle 200 euroa kuukaudessa ruokarahaa, tulisi tasokorotus tämän hallituskauden aikana?

Peruspalveluministeri  Paula  Risikko

Arvoisa herra puhemies! On aivan totta, niin kuin edustaja sanoi, että toimeentulotuki on jäänyt jälkeen ja siinä tarvittaisiin remonttia. Tästä nyt varmasti osaa ministeri Hyssälä paremmin kertoa, koska hän on Sata-komitean vastuuhenkilö, mitä siellä on keskusteltu nimenomaan toimeentulotuesta. Toimeentulotuki on nimittäin yksi asia, jota Sata-komiteassa käsitellään, mutta mitä ne yksityiskohdat ovat, siitä varmasti ministeri Hyssälä jatkaa.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Se ongelma on siinä, minkä ed. Koskinen, joka tuntee hyvin sosiaalipolitiikkaa, sosiaaliturvajärjestelmiä, hyvin tietää, että meillä on monen luukun periaate. Elikkä ne ensisijaiset etuudet tuppaavat jäämään jälkeen, elikkä perusturva on jäänyt vuosien saatossa jälkeen ansiosidonnaisesta turvasta, jolloinka se ei riitä elämiseen ja joudutaan lisäksi turvautumaan toimeentulotukeen.

Tämän takia nyt esimerkiksi nostetaan juuri vaikkapa vähimmäissairauspäivärahaa 160 euroa kuukaudessa ensi vuoden alussa, koska jos niillä, jotka sairastuvat, ei ole tätä turvaa, niin he joutuvat ilman muuta toimeentulotukiluukulle, useammalle luukulle hakeakseen sitä peruselantoa, jotta he päivästä toiseen pärjäävät. Ja mielestäni se tie, jolle nyt on lähdetty, että tehdään huomattavia korotuksia perusturvassa, niin kuin tämän hallitusohjelman mukaisesti tehdään, on se tie, jolla voidaan vähentää sen toimeentulotuen tarvetta ja vähentää sitä luukuilla käyntiä.

Herra puhemies! Kun täällä puhuttiin Sata-komitean uudesta aikataulusta ja työstä ja työllisyyden kannattavuudesta, niin haluaisin kysyä: Onko sosiaaliturvan kokonaisuudistusta valmistelevassa uudistuskomiteassa huomioitu myös yritystä aloittavien, starttirahaa saavien sosiaaliturva?

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Meillähän on siellä yrittäjien edustus myöskin mukana, mutta yrittäjien sosiaaliturvaa varsinaisesti me katsomme kyllä erikseen. Se ei ole nyt ihan ydinosaa tässä Sata-komitean työssä.

Arvoisa puhemies! Jyrki Katainen tässä juuri äsken hehkutti oikeudenmukaisuudella veropolitiikassa, ja silti ilmeisesti tältäkään hallituskaudelta ei voida odottaa sitä, että edes pienemmällä toimeentulotuella, perusturvan varassa elävät vapautuisivat veroista. Haluaisinkin kuulla, miten suuria ovat ne perusturvan korotukset, joita ministeri tässä edellä lupaili, kun ottaa huomioon, (Ed. Skinnari: Sadoissa euroissa liikkuu!) että verot eivät näemmä pienituloisilta pienene ja sen sijaan ruoka kallistuu, lääkkeet kallistuvat, asuminen kallistuu, sähkö kallistuu.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Kerroin siitä, mitä meillä on hallitusohjelmassa. Me olemme jo eläkekorotukset tehneet. Mitä tulee näihin pienempiin päivärahoihin, sanoin, että mielestäni näin tulee jatkossakin toimia, että vähennettäisiin toimeentulotukiluukun asiakkuutta. Jos me saisimme perusturvaa vahvistettua, se luukulla käynti vähenisi. Tällä hetkellä en pysty sanomaan näistä euroista ja totean vain, että yhdellä vaalikaudella näitä ei kyetä ratkaisemaan. Olen koko ajan sanonut, että tässä riittää vielä työtä kyllä seuraavallekin vaalikaudelle. Näin ollen myöskään tätä uudistuksen koko rahoitusta ei varmasti tällä vaalikaudella voida toteuttaa, vaan aivan niin kuin tieinvestoinneissa vaalikaudesta toiseen tehdään tieinvestointeihin suunnitelmia ja sitten niitä useammalla vaalikaudella rahoitetaan, näin on sosiaaliturvankin laita varmasti.