Täysistunnon pöytäkirja 48/2008 vp

PTK 48/2008 vp

48. TORSTAINA 8. TOUKOKUUTA 2008 kello 16

Tarkistettu versio 2.0

Ed. Palm: Lapsilisien sitominen indeksiin; N:o 92 Ed. Ruohonen-Lerner: Lapsiperheiden ongelmat

Toinen varapuhemies:

Siirrytään seuraavaan kysymykseen. Täällä on samasta aihepiiristä kysymykset edustajilla Palm ja Ruohonen-Lerner. Otetaan ne peräjälkeen.

Sari Palm /kd:

Arvoisa puhemies! Ilkka-lehden kirjoituksessa aprillipäivänä peruspalveluministeri Paula Risikko ottaa selkeästi kantaa lapsilisäindeksiin. Hän toteaa muun muassa näin: "Lapsilisien sitominen indeksiin turvaa niiden tosiasiallisen tason säilymisen tulevasta inflaatiokehityksestä huolimatta." Hallitusohjelmasta tai kehyksistä merkintää indeksiin sitomisesta ei kuitenkaan löydy.

Arvoisa puhemies! Kysynkin: Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta lasten vanhemmat voivat luottaa jatkossa siihen, että lapsilisien arvo ei laske vaan seuraa yleistä etujen kehitystä?

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa herra puhemies! Yhä useampi suomalainen lapsiperhe voi huonosti. Suuret asuntolainat, työelämän paineet ja valvotut yöt näkyvät erityisesti pienten lasten vanhempien ahdistuksena ja uupumuksena. Myös lapsiin kohdistuvien pahoinpitelyjen määrä on kasvussa. Pahoinpitelyt tapahtuvat usein aivan tavallisissa perheissä, joiden vanhemmat väsyvät suuren työtaakan alla. Apua annetaan tavallisesti vasta siinä vaiheessa, kun perhe on päätynyt lastensuojelutyön asiakkaaksi. Tällöin ollaan jo pahasti myöhässä. Monelta huostaanotolta vältyttäisiin, jos perheet saisivat ajoissa tukea. Kysyn asianomaiselta valtioneuvoston jäseneltä:

Onko ministeriössä tiedostettu lapsiperheiden kasvavat ongelmat?

Peruspalveluministeri Paula  Risikko

Arvoisa herra puhemies! Näihin kahteen eri kysymykseen vastaan ensiksi sen, että lapsilisien sitominen indeksiin oli tavoitteena meillä hyvin monella, niin kuin muistatte, ennen vaaleja ja siitä tavoitteesta ei tietenkään ole luovuttu. Kun hallitusohjelmaneuvotteluissa keskusteltiin siitä, mihin meillä on rahaa, niin koska se raha kuitenkin on rajallinen, lähtökohtaisesti ensin haluttiin auttaa niitä, jotka ovat kaikkein hädänalaisimmassa tilanteessa, eli yksinhuoltajia ja monilapsisia perheitä, mutta siitä tavoitteesta ei tietenkään ole luovuttu. Sosiaaliturvakomiteassa on yhtenä tehtävänä arvioida se, miten me voisimme tämän asian hoitaa ja millä aikataululla.

Sitten tähän lapsiperheiden pahoinvointiin: On totta, että kun lapsiperheiden kotipalvelu on yksi sosiaalitoimen lakisääteisistä palveluista, niin valitettavasti vanhusväestön lisääntyessä muun muassa kotipalvelu on siirtynyt vanhuksille ja kunnat eivät ole pystyneet lapsiperheitä auttamaan. Se on yksi sellainen tehtävä, joka meidän pitää saada pelaamaan, että tästä kotipalvelusta saisivat hyödyn myös lapsiperheet, mikä auttaisi monessa tilanteessa.

Ed. Esko-Juhani Tennilä merkittiin läsnä olevaksi.

Sari Palm /kd:

Arvoisa puhemies! Lapsilisätoimikunta toi taannoin esille lapsilisän erään heikon kohdan eli 17-vuotiaiden lapsien osattomuuden tästä etuisuudesta. Elinkustannusten jatkuva nousu haastaa kuitenkin näiden nuorten lasten vanhemmat ja perheet. 17-vuotiaat ovat selkeästi tässä väliinputoajia.

Miten hallitus aikoo huomioida yhtenäistääkseen ja tehdäkseen tämän väliinputoajaryhmän myös tasa-arvoiseksi toisten lasten kanssa?

Peruspalveluministeri Paula  Risikko

Arvoisa puhemies! Kyllä tämä on ihan totta, että tällainen epäkohta myös on, koska sitten taas 16-vuotiaat ovat jo esimerkiksi ammatillisessa koulutuksessa ja joutuvat muuttamaan toiselle paikkakunnalle eivätkä vanhemmat välttämättä pysty avustamaan heitä. Tässä on myöskin tämä opintososiaalisten etuisuuksien ja lapsilisän yhteensovittaminen ja tämän tyyppistä. Mutta tämä on myöskin siellä sosiaaliturvakomiteassa yksi semmoinen asia, joka pitää huomioida ja katsoa.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Kun viime vuosikymmenien aikana kunnallisen kotipalvelun piirissä olevien lapsiperheiden määrä on vähentynyt voimakkaasti, on samaan aikaan yhtä voimakkaasti kasvanut lastensuojelun avohuollon asiakasmäärä. Kunnallisen kotiavun saaminen lapsiperheeseen on nykyisin lähes mahdotonta, vaikka tarvetta olisi, kuten ministerikin äsken totesi. Kodinhoitoavun tarjoaminen olisi tehokas tapa ennaltaehkäistä perheiden ongelmia. Pienikin käytännön apu voi olla raskaan arjen keskellä korvaamaton ja auttaa perhettä jaksamaan eteenpäin. Kysynkin:

Onko ministeriössä ajateltu sellaista mahdollisuutta, että pyrittäisiin ennaltaehkäisemään perheiden ongelmia esimerkiksi siten, että tuettaisiin taloudellisesti kolmannen sektorin palveluntuottajia siinä, että ne tuottaisivat palveluja myös lapsiperheille?

Peruspalveluministeri Paula  Risikko

Arvoisa herra puhemies! Tälläkin hetkellä meillä on kolmannen sektorin palveluntuottajia, jotka auttavat lapsiperheitä. Myöskin kunnilla on sopimuksia näiden kolmannen sektorin järjestöjen kanssa. Mutta tämä on yksi semmoinen asia, johon meidän nimenomaan pitäisi puuttua, kun puhutaan lapsiperheiden tuesta, ja sehän on kovin ihmeellistä, että kun meillä kuitenkin tällaiset avohuollon toimenpiteet ja esimerkiksi kotipalvelu ovat paljon paljon halvempia kuin huostaanotto, niin kunnilla on kuitenkin huostaanottoihin varaa muttei näihin ennalta ehkäiseviin toimiin. Se ymmärrys pitäisi kyllä muuttaa vähän toisen tyyppiseksi.

Hanna-Leena Hemming /kok:

Arvoisa puhemies! Lapsiperheistä erityisen vaikeassa asemassa ovat monikkoperheet. Tällä hetkellä heidän saamansa lisätty tuki käsittää ainoastaan jatkettua vanhempainpäivärahakautta, mikä tietysti on hyvä sinänsä. Useassa tapauksessa monikkolapset joutuvat aloittamaan taipaleensa pitkällä sairaanhoitojaksolla, ja tämä tavallaan kompensoi sitä. Mutta monikkoperhe on huomattavasti muita raskaammassa tilanteessa tästä syystä, että yhtäkkiä perheessä on useampi vauvaikäinen lapsi. Tämä on nimenomaan taloudellisesti raskasta, mikä aiheuttaa sitten myöskin uupumusta perheessä, ja siihen raha on ainoa helpotus, jotta pystytään hakemaan perheen ulkopuolista apua ja jotta selvitään niistä yhtäkkiä hyvinkin suurista kustannuksista, joita lasten kasvaessa tämä monikkoisuus tuo.

Mihin toimenpiteisiin hallitus on ajatellut ryhtyä nimenomaan monikkolasten suhteen?

Peruspalveluministeri  Paula  Risikko

Arvoisa herra puhemies! Kun mainitaan edustajan mainitsemat monikkoperheet, niin meillä on myös toinen ryhmä, adoptioperheet, jotka ovat niitä, joiden tukimuodot ovat jääneet jälkeen tästä yleisestä kehityksestä. Ei ole sillä tavalla katsottu, mitä tarvetta heillä olisi. Mutta tämäkin on kyllä työn alla, sekä adoptioperheitten että monikkoperheitten asian uudelleenarviointi ja se, mitä siinä voidaan tehdä.

Tässä tietysti aina monesti tulee vastatuksi, että sosiaaliturvakomitea, mutta kun siellä sosiaaliturvakomiteassa, jota ministeri Hyssälä johtaa, katsotaan nyt tätä kokonaisuutta, niin siitä syystä en pysty tämän tarkempaa vastausta antamaan. (Ed. Skinnari: Ne ovat kyllä ihme komiteoita!)

Miapetra Kumpula-Natri /sd:

Arvoisa puhemies! Oli hyvä kuulla, että ministerikin on sitä mieltä, että ennaltaehkäiseminen ja varhainen puuttuminen auttaisivat myös ennalta ehkäisemään muun muassa huostaanottoja.

Miten te ministerinä kannatte vastuuta siitä, että asia lähtee Suomessa parantumaan? Emme voi varmaan vain heittää odotusta jokaiselle kunnalle ja kuntien taloutta, muun muassa valtionosuuksia, lähteä sitten pienentämään tästä vaalivuoden jälkeen eteenpäin.

Minusta myös se huoli koulupudokkaista, joka yleisesti keskusteluttaa, on vähän myöhäistä, koska koulussa puuttuminen on aika myöhäinen siihen nähden, että me näemme jo neuvolatoiminnassa sitä eriytymiskehitystä, että osa lapsista joutuu aloittamaan eri polun kävelyn siinä vauvavaiheessa.

Onko teillä siinä jotain konkretiaa tapahtumassa, kun tämä tieto leviää ja on nähtävissä, että aivan neuvolatoimintatasolla jo osa äideistä tai isistä jättää lapsen tuomatta näiden palvelujen piiriin?

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Kyllä on aivan totta, että tähän ennalta ehkäisevään työhön ja varhaiseen puuttumiseen pitäisi enemmän kiinnittää huomiota. Mutta se, mitä me olemme valtakunnan tasolla tehneet, on se, että osaamista on haluttu lisätä ja erilaista koulutusta järjestetty, ja sitten meillä on lastensuojelulaki. Jos sanotaan, että ei ole lakia, että pitäisi lailla säätää, niin on meillä. Lastensuojelulaki on nimenomaan se laki. Siellä on painopistettä siirretty nimenomaan sinne varhaiseen puuttumiseen ja ennalta ehkäisevään työhön. Meillä on valtionosuudet lisätty, ja siinä on yksi keino sekä rahallisesti että lakisääteisesti. Sitten lastensuojelulaista on tehty ohjeistuksia, on koulutettu läänien avulla. Sitten minä vetoan teihin, hyvät kasanedustajat ja kunnan päättäjät, myös teillä on merkitystä: mitä te päätätte kunnassanne tulevasta budjetista, kuinka paljon siirretään ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen. Me olemme tehneet kyllä hyvin paljon toimia, valtakunnan tasolla tämä asia on työn alla kyllä, mutta vetoan myös teihin.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa puhemies! On aivan ihanaa, että näin äitienpäivän kynnyksellä keskustellaan näistä asioista. Kukapa meistäkään olisi tässä, jos oma äiti ei olisi hoitanut, rakastanut ja kannustanut. Tänäänkin kuitenkin kotona on äitejä, jotka ovat uupuneita pyykkivuorojen, korvatulehdusten ja valvottujen öiden keskellä eivätkä todellakaan saa mistään sitä apua. Isovanhemmat saattavat olla iäkkäitä ja suku toisella puolella Suomea. Ajatelkaa, jos kotipalveluita ei saa lapsiperheelle edes äidin sairastuttua. Silloin on minusta erittäin vakavasta tilanteesta kyse. Mannerheimin Lastensuojeluliiton mukaan vanhempainpuhelimen ja -nettisivujen päällimmäinen aihe oli äitien väsymys. Vetoankin vielä ministeri Risikkoon:

Miten varmistatte sen, että laki toteutuu ja lapsiperheet saavat tätä tarvittavaa kotipalvelua? Lisäksi haluan ministeri Hyssälältä kysyä: (Puhemies: Minuutti kulunut!) Onko kotihoidon tukeen tulossa parannuksia tällä hallituskaudella?

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Nämä molemmat kysymykset kyllä kuuluvat minulle, elikkä se, miten nyt sitten varmistetaan se, että siihen perheitten kotihoitoon satsattaisiin kunnissa. Meillä on valtionosuudet, ja tietysti, kun ne ovat könttäsumma, siellä kunnissa se ratkaisu pitäisi tehdä. Minä ymmärrän, että se ei ole kunnissa kovin helppoa, kun meillä vanhukset tarvitsevat kotipalvelua. Mutta aivan kuten tuossa äsken sanoin, niin se kuitenkin olisi halvempaa kuin se huostaanotto ja nämä niin sanotut raskaammat toimenpiteet, joita nyt joudutaan tekemään. Siinä se päätöksenteko on kyllä kunnilla. Me emme voi täällä muuta kuin sen, että me seuraamme tietysti lain toteutumista. Sitten tuohon etuisuuskysymykseen sanon, että tällä hetkellä ei tarkkoja korotusmääriä ole vielä tiedossa.

Toinen varapuhemies:

Kysymykset on loppuun käsitelty.