Ville Niinistö /vihr:
Arvoisa puhemies! Trooppinen hirmumyrsky ja sen yhteydessä syntynyt
tulva-aalto on aiheuttanut Myanmarissa eli Burmassa valtavan inhimillisen
katastrofin. Nyt arvioidaan uhrien määrän
nousseen jopa sataantuhanteen, ja katastrofi on vaikuttanut jopa
miljoonan ihmisen elämään ja vienyt kodin,
mahdollisuudet ruokaan, puhtaaseen veteen ja elintarvikkeisiin.
Kokemus tällaisista katastrofeista on osoittanut, että apu
pitää saada mahdollisimman nopeasti perille. Nyt
kun tässä tapauksessa on kysymyksessä maa,
joka on hyvin sulkeutunut ja jota johtaa sotilasjuntta, niin siinä on
ollut käytännön esteitä, ja
myös avun kohteet ovat vaikeissa paikoissa.
Mihin toimenpiteisiin Suomen hallitus on ryhtynyt avun antamiseksi
ja avun saamiseksi myös mahdollisimman nopeasti perille?
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen
Herra puhemies! Ulkoasiainministeriö on äskettäin
päättänyt myöntää 300 000 euroa
Suomen Punaisen Ristin kautta käytettäväksi
tämän katastrofin seurausten lievittämiseen.
Me seuraamme tämän tilanteen kehitystä ja olemme
varautuneet vielä uusiinkin päätöksiin, mikäli
apupyyntöjä esitetään, ja voimme
tähän avuntarpeeseen sopivalla tavalla vastata.
Näyttää olevan niin, että tämän
katastrofin mittasuhteet ovat paljon suuremmat kuin aluksi arveltiin, ja
näin ollen lisäavun tarve saattaa vielä olla
olemassa.
Ville Niinistö /vihr:
Arvoisa puhemies! Haluaisin erityisesti vielä vastausta
siihen, että kun EU-maista esimerkiksi Ranskan ulkoministeri
on todennut, että apu pitää saada perille,
vaikka Burman hallitukselta ei tulisi siihen lupia, niin eikö tässä olisi
syytä etsiä myös EU:n yhteistä linjaa. Ovatko
ulkoministerit olleet EU:ssa yhteistyössä tässä,
ja onko EU ollut asiassa aktiivinen, ja mikä on Suomen
linja sen suhteen, että apu saadaan perille, jos Burman
hallinto ei ole riittävän nopeasti asiaan itse
reagoinut? Tässä on kysymys katastrofista, jossa
inhimillinen kärsimys pitää hoitaa mahdollisimman
nopeasti riippumatta niistä poliittisista erimielisyyksistä,
mitä on maiden välillä ollut aikaisemmin.
Ulkoasiainministeri Alexander Stubb
Arvoisa puhemies! Yhteistä EU-linjaa tässä ei
ole vielä vedetty, koska tämä luonnonkatastrofi
tapahtui 3. ja 4.5. Avunanto on tapahtunut jokaisen jäsenmaan
itsensä kautta, eli kuten ministeri Väyrynen totesi,
Suomi antaa 300 000 euroa Suomen Punaisen ristin kautta.
Järjestöt, kuten Unicef, Undp, Ifrc, Who ja Save
the Children, ovat kaikki yrittäneet päästä alueelle
aktiivisesti, mutta juntan takia se on ollut melkeinpä mahdotonta.
Suomen puolelta meidän suurlähettiläämme
Backström on vasta nyt saanut viisumin. Eli on yritetty
koordinoida EU:n yhteistä kantaa, mutta tässä ovat
kaikki toimineet aika pitkälti itse.
Liisa Jaakonsaari /sd:
Arvoisa puhemies! Itse asiassa tässä katastrofissa
jokainen minuutti on tärkeä, koska ihmisillä on
puute puhtaasta juomavedestä. On jollain tavalla masentavaa
havaita se, että kun Euroopan unionin piirissä ja joka
paikassa on erilaisia kriisinhallintajärjestelyjä suunnitelmissa
ja suunnitteilla ja valmiina, niin sitten kuitenkin reagointikyky
tämmöiseen katastrofiin on erittäin heikko.
Kysymykseni on, miksi Euroopan unionin ulkoministerit eivät
ole kokoontuneet tämän takia, miksi ei ole Euroopan
unionilla yhteistä kantaa. Olisiko niin, että yhteinen
kanta voisi muodostua sen velvollisuus suojella -periaatteen pohjalta,
että jos juntta ei hyväksy apua, niin siitä riippumatta
apua annetaan?
Ulkoasiainministeri Alexander Stubb
Arvoisa puhemies! Se on ilman muuta selvää,
että avunannon täytyy tapahtua heti, ja sen takia
tämä on lähtenyt pitkälti kansalliselta
pohjalta. Jos me lähdemme EU:n kautta rakentamaan sitä,
niin se vaatii kolmea asiaa: että instituutiot ovat valmiit, että on
poliittista tahtoa, että on rahaa.
Valitettavasti nämä mekanismit EU:n sisällä eivät
ole vielä tarpeeksi kehittyneitä. On tavattu toki
virkamiestasolla ja yritetty yhteistä linjaa saada ja sorvata
ja pidetty toisiamme informoituna, mutta ulkoministeritasolla ei
vielä.
Pekka Haavisto /vihr:
Arvoisa puhemies! Maan sisällä kuitenkin
ilmeisesti Punainen Risti ja jotkut YK:n järjestöt
pystyvät toimimaan Burmassa tällä hetkellä,
mikä on positiivinen asia. Mutta nyt tätä taustaa
vasten tämä Suomen katastrofiin osoittama 300 000
euroa tuntuu aika pieneltä, koska tarve näyttää olevan
valtava. Niin kuin sanottu, puhutaan ehkä yli miljoonasta
kodittomasta ja valtavasta määrästä ihmisuhreja.
Onko Suomen hallituksella valmius nopeasti osoittaa lisäapua
sitten niitä kanavia pitkin, joilla apu todella voidaan
saada perille sinne?
Ed. Antti Vuolanne merkittiin läsnä olevaksi.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen
Herra puhemies! Me halusimme hyvin nopeasti myöntää ensimmäisen
hätäavun, joka yhdessä muiden suomalaisten
toimijoitten antaman avun kanssa on kuitenkin meidän voimavaroihimme
nähden merkittävä. Mutta kuten jo edellisessä vastauksessani
totesin, me olemme varautuneet myöskin lisäämään
avustuksia. Tässä tietysti olennaista on juuri
se, minkä ed. Haavisto totesi, että jos tähän
mennään, niin täytyy löytää kanavat,
jotka sitten voivat hyvin nopeasti ja tehokkaalla tavalla tämän
avun viedä perille. Myanmarissa valitettavasti olosuhteet
ovat olleet vaikeat ei ainoastaan tämän luonnonkatastrofin
vuoksi vaan myöskin maan poliittisten olojen takia. Me
yritämme parhaamme mukaan kyllä auttaa omien voimavarojemme
puitteissa.
Ulkoasiainministeri Alexander Stubb
Arvoisa puhemies! Epäsuorasti tähän
liittyy suomalaisten tilanne tällä hetkellä.
Niistä yhdeksästä, joiden tiedettiin
olevan paikalla, kahdeksaan on saatu yhteys. Yhdeksättä ei
ole vielä saatu kiinni — hän on niin
sanottu rinkkamatkustaja — ja edelleen jatketaan yrittämistä.
Mutta kuten ministeri Väyrynen totesi, yhteydet siellä päässä ovat
erittäin vaikeat tällä hetkellä.