Arvoisa puhemies! Hallituksen esittämä 1 600 miljoonan euron tukipaketti Kreikalle ei nykytiedon valossa takaa rahoituskriisin rauhoittumista, ja siihen sisältyvät riskit ovat poikkeuksellisen mittavia. Hallituksen lainajärjestely siirtäisi vastuut tavallisille veronmaksajille, mutta tukipaketti jättäisi tukea myöntäneet pankit ja sijoittajat täysin ilman omaa vastuuta. Käytännössä kyseessä vaikuttaakin olevan tukipaketti Kreikkaa lainoittaneille eli jonkin tyyppinen pankkituki. Sosialidemokraatit edellyttävät, että pankit ja sijoittajat osallistuvat myös Kreikan kriisin hoitoon. Haluaisinkin kysyä teiltä, pääministeri Vanhanen:

Onko hallitus valmis käymään opposition kanssa vielä keskusteluja sellaisista ehdoista, joilla pankit ja sijoittajat saataisiin myös kantamaan vastuuta Kreikan kriisin jälkihoidossa?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kreikan parlamentti on tänään äänestämässä näistä ehdoista. Ei ennen sitä äänestystä enää uusia ehtoja määritellä. On tehty koko talvi työtä tämän paketin rakentamiseksi, ja tänään Kreikan parlamentin pitää ottaa kantaa siihen, hyväksyvätkö nämä ehdot, ja pitää vähitellen tämä paketti saada ehdottomasti kasaan. Kyse on siis niiden lainojen lähivuosina tapahtuvasta uudelleenjärjestämisestä, jotka Kreikan valtio on ottanut hallituksen ja parlamentin päätöksellä omiin kuluihinsa. Tässä nyt vähän sotketaan näitä perinteisiä pankkikriisejä, pankkien virheitä, nyt niihin virheisiin, joita Kreikan poliittinen valtio on tehnyt.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Se on selvää, että kaikkien pitää kantaa vastuuta tässä tilanteessa, kun kreikkalaiset sitoutuvat todennäköisesti parlamentissaan tänään, tai toivon mukaan, erittäin tiukkoihin tasapainotustoimiin. Ja sen vastinparina euromaat toivon mukaan sitoutuvat siihen luototukseen. Olisi järkevää, että ne pankit, jotka ovat viimeisen ehkä puolen vuoden aikana lähteneet korkean koron perään, omalta osaltaan olisivat tässä mukana.

Suomen valtio ei voi käydä oikeastaan näiden pankkien kanssa erillisiä ehtoneuvotteluja. Suomalaisilla pankeilla on noin 300—400 miljoonaa Kreikassa, mutta ne eivät minun käsitykseni mukaan ole viime kuukausien aikana olleet markkinoilla, ainakaan kaikki. Eli se mitä nyt tällä hetkellä tapahtuu, niin Saksassa ilmeisesti neuvotellaan pankkisektorin kanssa, ja se onkin ihan oikein. Eli jokainen maa, jolla on joku pankkikytkös ja jolla on exposurea Kreikassa, niin voivat sen tehdä. Tällä hetkellä Saksassa on edetty siihen vaiheeseen, että pankit ovat sitoutuneet jäämään maahan, mikä on tietysti perusedellytys.

Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä jo viitattiin, niin eri parlamenteissa eri Euroopan maissa käydään parhaillaan keskustelua Kreikan tukipaketista, ja muun muassa Saksassa Saksan hallitus, Saksan parlamentti on käynyt keskusteluja pankkien kanssa, ja siellä pankit ovat olleet valmiita omalta osaltaan osallistumaan Kreikan kriisin hoitoon ja tukemaan myöskin tätä lainapakettia.

Haluaisinkin kysyä teiltä: Ettekö näe, arvoisa pääministeri, että myöskin Suomessa olisi mahdollisuuksia siihen, että pankit lähtisivät osallistumaan tähän tukipakettiin, ja oletteko te valmiita käymään opposition kanssa keskusteluja vielä näistä tukipaketin ehdoista liittyen pankkien ja rahoituslaitosten vastuuseen mutta myöskin rahoitusjärjestelmän uudistamiseen, jotta me voimme ennalta ehkäistä tämän kaltaiset kriisit?

Yksi konkreettinen esimerkki uusista järjestelmäuudistuksista olisi vaikka rahoitusmarkkinavero, jonka käyttöönottoa sosialidemokraatit ovat esittäneet.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Näistä jatkotoimista, joilla pystytään välttämään jatkossa vastaavat tilanteet, näistähän EU:ssa koko ajan valmistelua tehdään. Niistä on käyty paljon myös eduskunnan kanssa, valiokuntien kanssa keskustelua. Suomi erittäin aktiivisesti ajaa toimenpiteitä, joilla lisätään kuria euroalueiden kriteerien noudattamiseen tarvittaessa sanktioita käyttöön ottamalla. Nämä ovat meillä koko ajan tässä yhteisessä valmistelussa mukana, ja nämä tulevat olemaan huomenna varmaan myös pääkeskusteluaiheena, kun euroalueiden ylimääräinen huippukokous kokoontuu, juuri se, mitä on tehtävä, jotta vastaava voidaan ehkäistä tulevaisuudessa, että maa, joka uhkaa mennä liialliseen alijäämään, niin se aidosti kerta kaikkiaan saadaan kuriin takaisin. Tämä oppi on tästä otettava, ja tähänastiset säännöt ovat olleet liian löysät.

Hallitus on ilmoittanut, me olemme osallamme valmiita myös erilaisiin pankkiveroratkaisuihin. Niistä on hyvä Eurooppa-tasolla pelisäännöt sopia, mutta ei nyt sotketa tätä Kreikan itsensä aiheuttamaa ongelmaa näihin pankkeihin liikaa, koska tämä on kerta kaikkiaan Kreikassa poliittisesti aiheutettu ongelma.

Puhemies! Tämä myrkkypilleri, jota hallitus meille tarjoaa, olisi johdonmukaista jatkoa sille päätöksenteolle, jota voi kuvata todella niin, että yksityistetään voitot ja sosialisoidaan tappiot. Tosiasia on myöskin se, että Euroopan unionin komissio, valtiovarainministereitten neuvosto, euroryhmä ja myöskin keskuspankki ovat tässä yhteydessä pyörtäneet kaikki aiemmat pyhät päätöksensä.

Tästä tulee kysymys, kun se väistämättä todistaa itse Emu-järjestelmän heikkoudesta, epäonnistumisestakin: Mitä Suomen hallitus aikoo ehdottaa, jotta voidaan lujittaa tuota järjestelmää, jonka heijastumana koko Euroopan unionin tulevaisuus asettuu vaakalaudalle, jos tämä oikein huonosti menee?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Tarvitaan lisää koordinoitavia asioita. Tarvitaan esimerkiksi sanktioita niille maille, jotka eivät noudata pilkun tarkasti sääntöjä. Tämä on meidän esityksissämme ollut jo pidemmän aikaa. Suuri valiokunta tietää tämän varsin hyvin, olemme moneen kertaan käyneet läpi nämä asiat. Tarvitaan vain yksinkertaisesti tiukempaa talouskoordinaatiota ja talouspolitiikkaa.

Mitä sitten pankkeihin tulee, me kaikki varmaan olemme samaa mieltä, uskoisin näin, että on väärin, että ne pankit — johon joukkoon minun käsitykseni mukaan suomalaispankit eivät kuulu ja joitten kanssa me voisimme periaatteessa neuvotella jostakin koron alentamisesta — ne pankit, jotka ovat muutaman kuukauden aikana kiskoneet hirveän korkeaa korkoa hyväksi käyttäen toisen hädänalaista tilaa, eivät millään tavalla osallistuisi. Me olemme varmaan kaikki tästä samaa mieltä.

Mutta kun joku vaati, että hallituksen pitäisi neuvotella, niin me voisimme periaatteessa neuvotella suomalaisten pankkien kanssa, mutta kun ne eivät kuulu tähän ryhmään. Eilen ilokseni huomasin, että suomalaiset pankit ovat osallistuneet tähän kansainväliseen pankkien julkilausuttuun toimeen, eli että ne haluavat säilyä Kreikassa eivätkä vetäydy sieltä pois. Saksalaiset neuvottelevat omien pankkiensa kanssa ja ranskalaiset omien pankkiensa kanssa, jos neuvottelevat.

Arvoisa puhemies! Mitä enemmän hallitusta kuuntelee, sen huolestuneemmaksi tulee. Ed. Kalliomäki sanoi, että tässä Kreikka-päätöksen yhteydessä on kaikki euroalueen aikaisemmat pyhät periaatteet pantu sivuun. Koskaan aikaisemmin ei ole ollut sellaista lähtökohtaa, että jos joku euroalueen valtio hoitaa asiansa huonosti, niin muut tulevat ja pelastavat sen. Ei ikinä kuuna päivänä. Nyt on suuri riski, että tämä päätös tulee ennakkotapaukseksi ja luotetaan siihen, että aina tulee tämä kottikärry, joka kantaa veronmaksajien rahaa paikan päälle. Mihin nämä rahat menevät? Nämä rahathan eivät mene Kreikalle, vaan ne menevät näille pankeille ja rahoittajille, jotka ovat tehneet erittäin isoja voittoja.

Tähän mennessä ei ole kuultu hallitukselta, miksi se ei ole valmis laittamaan niitä rahoittajia vastuuseen, jotka ovat nämä tilit tehneet, sekä täällä että eurooppalaisittain näin toimien. Eikä myöskään pääministeri ole kahdenkaan kysymyksen jälkeen vastannut ed. Urpilaisen kysymykseen, oletteko te valmiit keskustelemaan opposition kanssa siitä, että ne, jotka ovat tilin tehneet, eli rahoituslaitokset, tulevat mukaan vastuunkantoon, joka vähentäisi Suomen valtion vastuuta.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kun ed. Heinäluoma näin väittää, pitäisi olla tietysti tieto, keiden rahalaitosten ja eläkerahastojen ja muiden lainat Kreikalle laukeavat näiden seuraavien kahden vuoden aikana. Niistä on suurin osa varmasti sellaisia, jotka on jo usea vuosi sitten neuvoteltu, eikä niihin välttämättä sisälly mitään erityistä kiskurikorkoa. Ne ovat pitäneet lainoistaan kiinni sen aikaisilla ehdoilla. Viime kuukausien aikana näitä kiskurikorkoja on ollut, koska kukaan ei ole enää uskaltanut sinne luotottaa. Se on ollut Kreikan valinnassa, maksavatko ne niitä. Eli mitä ministeri Katainen totesi pankkien roolista Suomen osalta: meillä ei ole tietoa, että ne olisivat osallistuneet tähän viime kuukausien kiskurikorkojen hakemiseen.

Mitä tulee sitten tähän, minkälainen ennakkotapaus tämä on, euroryhmä on lähtenyt tähän toimeen sillä peruspäätöksellä, että ollaan valmiita toimenpiteisiin, mikäli koko euroalueen vakaus sitä edellyttää. Tässä ei olla ensi sijassa pelastamassa yksittäistä maata konkurssista, vaan euroalueen vakautta. Tämän on kriteerinä pädettävä myös tulevissa tilanteissa, joita toivottavasti ei tule, vaan tämä saadaan nyt padottua Kreikkaan, vakautettua tilanne, luotua sellaiset pitävät, tiukat säännöt, että muualla tämä ei enää voisi toistua.

Arvoisa puhemies! Kreikan humala on koko Euroopan krapula. Te ette ole tähän mennessä konkreettisesti kertoneet, keitä te olette tukemassa. Te olette tukemassa sellaisia ranskalaisia pankkeja kuin Société Générale ja Crédit Agricole, jonka Kreikan saatavat ovat 850 miljoonaa euroa, olette tukemassa saksalaisia pankkeja, kuten Commerzbankia, saatavat 3,1 miljardia, ja Deutsche Postbankia, saatavat 1,3 miljardia, sekä vakuutusyhtiöitä, kuten saksalaisia Allianzia, 3,6 miljardia, Munich Retä, 1,5 miljardia, ja ranskalaista Axaa, 500 miljoonaa euroa.

Eikö olisi oikeudenmukaista, että näiden sijoittajien voittoja leikattaisiin? Tavalliset kansalaiset ympäri Eurooppaa kiristävät nälkävyötä, ja te haluatte päästää nämä eurooppalaiset suursijoittajat täysin vastuusta.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tuohon listaan kannattaa lisätä Valtion Eläkerahasto ja Keva ja muutamat muutkin eli (Välihuutoja vasemmalta) kaikki, jotka ovat sinne sijoittaneet — suomalaiset pankit hyvin vähän. Tässä ei ole kysymys nyt siitä, että joku haluaisi pelastaa väärintekijät, vaan kysymys on siitä, että Suomi osallistuu muiden euromaiden joukossa sellaiseen lainoitusoperaatioon, joka toivon mukaan estää kriisin leviämisen ja sen seurausvaikutukset Suomeen. Minusta, kun tässä nyt ovat kaikki edelliset puhujat olleet sitä mieltä ilmeisesti, että missään nimessä ei pidä antaa Kreikalle luottoa, pitää kertoa sitten hyvin avoimesti ja rehellisesti, että se riski, joka siitä tulee, on lama, ja me tiedämme, mitä kansainvälinen lama tarkoittaa: me menetämme joka vuosi lukuisia miljardeja euroja plus sitten mahdollisesti ihmisiä vielä työttömyyden seurauksena. Kukaan meistä ei tiedä, kuinka hyvin tämä operaatio onnistuu, mutta toivon mukaan se onnistuu.

Arvoisa puhemies! Kyllähän on niin, että Euroopan keskuspankki on omalla toiminnallaan ja omalla luototuksellaan kärjistänyt tätä tilannetta Kreikassa, se on selvä. Mutta tämän lisävelan ottaminen voi heikentää myös Suomen luottoluokitusta, samalla nostaa myös niiden lainojen hintaa, joita me otamme omiin tarpeisiimme. Eikä ole mitään takeita siitä, että Suomi saa omansa pois; on todennäköistä, että kaikki Kreikkaa tukevat maat saavat näpeilleen.

Te kerrotte aina, ettei ole kuin yksi vaihtoehto. Miksi Kreikkaa ei voi laittaa yksinkertaisesti velkajärjestelyn piiriin, jolloin myös kriisistä hyötyvät joutuisivat maksajiksi?

Tähän asti Suomessa kulissien takana on valmisteltu hiljaisesti leikkauslistoja eduskuntavaalien jälkeistä aikaa varten. Pidättekö te oikeana, että Kreikan kriisistä suomalaiset joutuvat maksamaan myös tällä tapaa?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Jos katsotaan, minkälainen se maailma olisi vaikkapa kahden kuukauden päästä, jos menisimme niin kuin vasemmistoliitto haluaa, elikkä jos Kreikka menisi selvitystilaan kahden viikon päästä — Kreikka menee selvitystilaan 18. päivä toukokuuta, jos se ei saa sitä lainaa, mikä sillä erääntyy — yleinen arvio on se, että se olisi suomalaisille työpaikoille ja suomalaisille ihmisille, suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle, tuhoisampi kuin tämä toinen vaihtoehto. Jos eduskunta päättää, että me olemme tässä mukana, niin silloin me ainakin tiedämme, että me olemme tehneet kaikkemme, kaiken mahdollisen, mikä meidän käsissämme vain on, pelastaaksemme suomalaisia työpaikkoja. (Ed. Rajamäen välihuuto) Me tiedämme sen, että tämän enempää ei voi tehdä, mutta jos Kreikka kaatuu ensi viikolla, niin sitten me emme tiedä, mitä sieltä tulee. Tiedämme vain, että tulee miinusmerkkistä, lisää työttömyyttä jnp. Siitä tässä on kysymys. Jos olisi velkajärjestely edessä, se todennäköisesti nostaisi korkoja muualla Euroopassa (Puhemies: Pyritäänpä siihen minuutin vastaukseen!) ja riski lisääntyisi.

Arvoisa puhemies! Vasemmiston mielestä ei voi olla hyväksyttävää, että pankit keräävät voitot riskisijoituksilla ja kun riskit sitten toteutuvat, kansa laitetaan maksamaan. Tämän tyyppisiä näkemyksiä on myös tullut esimerkiksi eduskunnan puhemieheltä. Mutta oleellista tässä on myös se, että te olette sanonut, ministeri Katainen, että meitä on huijattu. Hallitus on kuitenkin ollut tietoinen Kreikan poliittisen eliitin puuhastelusta. Suomen silloinen Kreikan-suurlähettiläs Ole Norrback on informoinut raporteillaan edellisen hallituksen pääministeriä Matti Vanhasta ja valtiovarainministeriä Eero Heinäluomaa Kreikan tilanteesta, ja myös hallituksen nykyisen valtiovarainministerin Kataisen on pitänyt olla tietoinen näistä Kreikan ongelmista. (Välihuutoja)

Kysynkin: Minkä vuoksi hallitus on asiasta tietoisena ollessaan kuitenkin ollut tästä hiljaa EU:ssa ja antanut tämän tapahtua?

Arvoisa puhemies!

Kiitoksia! — Arvoisa puhemies! Olen tottunut arvostamaan vasemmistoliiton puheenjohtajan Arhinmäen puheenvuoroja. Niissä yleensä kiteytetään erittäin hyvin olennaisia asioita. (Välihuutoja oikealta) Mutta semmoinen tieto, joka Arhinmäellä tuntuu olevan, että Suomen Kreikan-suurlähettiläs olisi usea vuosi sitten kertonut, millainen konkurssi Kreikkaan on tulossa, on kyllä huomattavaa liioittelua, etten sanoisi peräti aika lailla väärä todistus.

Mutta kysymykseni on seuraavaksi tulossa, ja se on huoli siitä, että tämä meidän kyselytuntimme on todella muuttumassa kyselytunniksi, jossa ei saa vastauksia. Täällä on oppositiojohtaja Urpilainen kysynyt kahteen kertaan, minä olen kysynyt yhden kerran, yhteensä kolme kertaa, hallitukselta ja pääministeriltä: Oletteko valmiit keskustelemaan opposition kanssa siitä, että pankit ottavat osan tästä vastuusta, vastuusta, jonka toisella puolella heillä on aika suuria voittoja, ja myös nämä muut rahoittajat, myös Suomessa ne, jotka ovat tehneet isoja tilejä näillä riskeillä?

Voisiko nyt, pääministeri, vihdoin saada vastauksen: Oletteko valmiit asialliseen keskusteluun pankkien saattamisesta vastuuseen?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ymmärtääkseni vastasin heti ensimmäisellä kerralla. Kreikan parlamentti äänestää tänään näistä ehdoista. Ei tässä enää neuvotella täällä Suomessa näistä ehdoista. Nämä ehdot on neuvoteltu. Kreikan parlamentti äänestää niistä tänään, Saksa äänestää huomenna, meillä on ensi viikolla äänestys. Jossain vaiheessa pitää saada ratkaistua tämä yritys, ja Suomen osalla me olemme käyneet läpi sen asian. Ei suomalaispankeissa ole sellaisia, jotka olisivat nyt tähän koronkiskontaan osallistuneet.

Mutta sitten ed. Arhimäen kysymykseen, kun ed. Arhinmäellä on varma väite siitä, että tässä on kyseessä pankkeja, jotka ovat tehneet riskisijoituksia Kreikkaan ja keränneet ylisuuria korkoja. Tämä on vahva mielipide. Osaatteko luetella, mitkä muut maat ovat tällaisia riskisijoituksia, joiden valtiopapereihin sijoittaminen on sellainen riskisijoitus, josta kerätään liian korkeita voittoja, joita niiden ei pitäisi tehdä, joita te ette hyväksy?

Arvoisa puhemies! Ihan tavallisella kaupunkilaisjärjellä tai maalaisjärjellä, kumman vaan te haluatte nurmijärveläisenä valita, voitte ymmärtää sen, että silloin, jos saa isoa odotusta sijoituksista, ison koron, niihin sisältyy aina isompi riski. Tämä on peruspolitiikka.

Mutta haluaisin kysyä teiltä uudestaan kysymyksen: Suomen silloinen Kreikan-suurlähettiläs Ole Norrback on informoinut teitä pääministerinä näistä Kreikan ongelmista ja siitä pelistä, mitä Kreikassa pelataan. Miksi ette ole nostanut sitä voimakkaasti EU:ssa esille?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Mistä te tiedätte, olenko nostanut? (Ed. Arhinmäki: Minä kysyn, oletteko nostanut?) — No, minä vastaan tähän. (Välihuutoja) Minä olen ensinnäkin ensimmäisten joukossa ...

... vaatinut sitä, että tämän laman jälkeen pitää Euroopassa julkisten talouksien alijäämään erittäin voimakkaasti puuttua, ja toisekseen, kun Kreikan nykyinen pääministeri tuli virkaansa, minä tarjouduin hänelle, että jos hän perustaa tämmöisen neuvonantajaryhmän, olen valmis käyttämään erittäin paljon aikaa siihen käydäkseni läpi näitä asioita. Minä en tiedä, mihin tämä teidän väitteenne perustuu, etten ole tässä toiminut.

Arvoisa puhemies! Tämähän on tärkeä asia muun muassa näitten vakuuksien osalta ja siltä osin, että Kreikan valtiohan on erittäin merkittävä omistaja ympäri Kreikkaa. Olisin nyt kysynyt sitä, millä tavoin yhteistyössä näiden muiden maiden kanssa koe-tetaan edetä tässä vakuusasiassa ja siinä, että jossain vaiheessa tulee varmaan tilanne sen suhteen, että Kreikka joutuu näitten velkojensa takia tätä omaisuutta realisoimaan.

Oliko tässä nyt missään vaiheessa tosiaankin esillä se vaihtoehto, että tässä olisi tapahtunut velkajärjestely, jossa myös nämä sijoittajat olisivat joutuneet ottamaan osaa siihen, koska olisivat joutuneet luopumaan osasta sitä saamista, jolloin olisi tapahtunut tämä, mitä tässä nyt käytännössä tavoitellaan? Nyt on tällainen yhden vaihtoehdon politiikka. Esimerkiksi Saksa, jonka kanssa Suomi nyt on pitkään tässä yhteistyössä ja vähän samoilla tavoitteilla — miten paljon te olette Saksan kanssa neuvotelleet siitä, että olisi päästy tällaiseen toisenlaiseen järjestelyyn kuin nyt tämä?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Euroryhmässä neuvotellaan kaikkien kanssa eli ei ole kahdenvälisiä. Jokaisella maalla on yhdenvertaiset ehdot. Kaikki vaihtoehdot ovat olleet valmistelussa esillä, erilaiset vaihtoehdot.

Kun puhuitte tästä omaisuuden realisoimisesta, niin varmaa on se, että Kreikka tulee realisoimaan omaisuutta, ihan sataprosenttisen varmaa. He eivät pysty selviämään. En osaa sanoa, mitä kaikkea he realisoivat, mutta mitä ikinä valtio omistaa, niin siitä sitä varmaan ruvetaan sitten myymään.

Mutta näitten velkajärjestelyjen suhteen se arvio, mikä on ollut Euroopan keskuspankissa, Kansainvälisessä valuuttarahastossa ja komissiossa, jäsenmailla, on ollut se, että jos nyt Kreikkaa lainoittaneet tahot häviävät tässä vaiheessa merkittävästi rahaa, niin se johtaa siihen, että jonossa on seuraavia maita, jotka eivät saa enää rahaa, koska sijoittajat pelkäävät entistä enemmän, ja silloin se johtaisi tähän samaan taantumaan, mitä pelätään nyt noin muutenkin. Tämä on ollut se idea, minkä takia tämmöistä selkeätä velkajärjestelyä ei ole tehty.

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä käsitteli tätä pitkään, ja totesimme, että valitettavasti emme kyllä voi tällaisenaan tätä esitystä hyväksyä, sillä emme ole saaneet riittäviä takeita siitä, että tuo laina saataisiin takaisin, joka on tavattoman suuri, 1,6 miljardia euroa, ja että tällä tukipaketilla edes päästäisiin niihin tavoitteisiin, joita tavoitellaan. Kysyn:

Kun, ministeri Katainen, olitte mukana tätä euroalueen valtiovarainministerien yhteistä päätöstä tekemässä, niin miksi siinä yhteydessä ei jo käynnistetty näitä neuvotteluja suurimpien velkojien, pankkien, kanssa, jotta olisi saatu nuo korot kohtuullistettua?

Sopimuksen mukaanhan tämä tukilaina toteutuu, vaikka Suomi ei siihen osallistuisikaan, ja totesitte juuri, että Suomen pankeilla on tässä hyvin pieni osuus, ne maksajat ovat pääasiassa saksalaisia ja ranskalaisia pankkeja, joten kyllä mielestäni Suomen eduskunnalla tulee olla oikeus ja mahdollisuus jättäytyä tämän sopimuksen ulkopuolelle.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! On oikeus, se on ihan selvä. Suomen eduskunnalla on oikeus tehdä ihan mitä hyvänsä, ja sitten meidän pitää vaan kertoa se, että me otamme tietoisen riskin massatyöttömyyden kasvusta Suomessa. (Välihuutoja vasemmalta) Mehän emme tietenkään ajattele silloin niin, että jos Suomi jää pois, muitten pitää osallistua, vaan me ajattelemme, että koko paketti pitää kaataa. (Välihuutoja) Emmehän me nyt voi rehellisesti olla, ed. Räsänen, sitä mieltä, että ei Suomi osallistu, kunhan toiset osallistuvat, vaan jos emme osallistu, me olemme sitä mieltä, että koko paketti pitää kaataa, koska se lama on parempi vaihtoehto kuin tämä. Se on se logiikka. Valitettavasti tämä on hirveän vaihtoehdottoman kuuloista, mutta minä en ole ainakaan itse keksinyt eivätkä Euroopassa muutkaan ole keksineet parempaa.

Minkä takia tässä nyt ei ole tämmöistä mukana, mitä varmaan kaikki meistä haluaisivat, että olisi ilmoitettu yksipuolisesti, että pankeilta otetaan tämän verran ja käsketään niitä toimimaan näin? Se riski on juuri se, mitä äsken sanoin edelliseen kysymykseen liittyen, eli pelkäämme, että pankit lopettavat luotottamasta muita maita, ja jos näin kävisi tai korot nousisivat niin kuin Kreikalla, niin sitten me olisimme entistä suuremmissa ongelmissa. Tämä on se logiikka.

Arvoisa puhemies! Tänään selvisi, mikä on Vanhasen ja Merkelin ero. Nimittäin sain juuri tietää Saksasta, että Merkel on valmis keskustelemaan opposition kanssa. Siellä käydään myös keskusteluja pankkien vastuunkannosta tämän Kreikan kriisin jälkihoitamisessa. Mutta minusta on hyvin valitettavaa kuulla, että Suomessa Vanhanen ja Vanhasen hallitus eivät ole halukkaita keskustelemaan opposition kanssa niistä ehdoista, joilla pankit ja rahoituslaitokset ja sijoittajat laitettaisiin kantamaan vastuunsa tämän kriisin hoidosta, ja myös siitä, millä keinoilla tätä rahoitusjärjestelmää muutettaisiin niin, ettei vastaavia kriisejä enää tulevaisuudessa syntyisi. Minä olen valitettavasti hieman pettynyt.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kyllä meillä on sellainen järjestelmä, että Saksan valtio tietysti neuvottelee saksalaisten pankkien kanssa, ja on ymmärrettävää, että siellä intressit ja perusteet näihin neuvotteluihin ovat aivan erilaiset kuin Suomessa, jonka pankit eivät ole samalla tavalla Kreikassa mukana. Minkä suomalaispankkien kanssa me voisimme kahdestaan neuvotella? Olen valmis kyllä siihen.

Arvoisa puhemies! Minä olen yhtä hämmästynyt kuin alikersantti Hietanen aikanaan. En olisi uskonut silloin vuonna 1998, jolloinka me äänestimme euroon ja Emuun menemistä vastaan, että täällä meidän ministerimme ja me joudumme vastaamaan niistä teoista, joihinka te olitte meidät saattamassa. (Naurua) Vähintä olisi se, että nyt olisitte valmiit kantamaan vastuuta. Keskustan eduskuntaryhmä on vastuullinen ja haluaa tässäkin tilanteessa kantaa vastuunsa. Vaikka se meille on vaikeata, me tulemme tukemaan tätä pakettia. Kysynkin, ministeri Katainen:

Kuinka paljon me menettäisimme siinä vaihtoehdossa tehtaita ja työpaikkoja, jos toteutuisi se vaihtoehto, joka voi olla mahdollinen, että Kreikka tulee kaatumaan?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Rehellisesti sanottuna kukaan ei sitä osaa sanoa, mutta valistunut veikkaus on, että Euroopan laajuinen taantuma ja pankkikriisi johtaisi johonkin sen kaltaiseen, mikä on ollut totta viime vuonna, jolloin Suomessa bkt tuli alas. Mutta siis ihan todellista vastausta kukaan ei tietysti voi antaa.

Mutta jos nyt ajatellaan, lähteekö Euroopan talous kukoistukseen, kun Kreikka kaatuu ja se ongelma tarttuu muihin maihin, niin kyllä kai se nyt on aika lailla selvä: ei lähde, vaan se suunta on toiseen suuntaan, ja tämän takia tässä pitää valita kahden huonon vaihtoehdon väliltä. Hallitus ehkä nyt viimeisimpänä on antamassa kellekään mitään turhaan. Kyllä me katsomme tässä puhtaasti suomalaisten työpaikkojen perään, suomalaisten ihmisten, suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perään. Pitää valita, kumpiko on parempi vaihtoehto, se edessä oleva lama vai tämä.

Arvoisa puhemies! Ed. Urpilainen syyllisti täällä suomalaiset eläkerahastot ja suomalaiset eläkeläiset siitä, että ne ovat antaneet lainaa Kreikalle, ostaneet Kreikan valtion lainapapereita, (Hälinää) suurimmat suomalaiset sijoittajat. Onko hallitus sitä mieltä, että näiden pitää kantaa vastuunsa? Tarkoittaa sitä, että suomalaiset eläkeläiset kantavat vastuun ja viime kädessä eläkkeitä Suomessa leikataan ja vastuu kohdistuu Suomessa pelkästään lähinnä eläkeläisille eikä muille.

Tämän lisäksi, mitä tulee sitten ed. Heinäluomaan, kun hän oli valtiovarainministeri, ja ed. Tuomiojaan esimerkiksi, he ovat olleet aina sitä mieltä, että Kasvu- ja vakaussopimusta pitää soveltaa joustavasti, 3 prosentin alijäämätavoitetta pitää soveltaa vain joustavasti. He ovat varmaan Kreikassa tänä päivänä hyvin suosittuja, koska he antoivat Kreikan velkaantua. Mutta pääministeri Vanhanen ja ministeri Katainen, te olette vetäneet tiukinta linjaa Euroopassa Saksan jälkeen. Pelkäättekö te maineenne puolesta Kreikassa? (Naurua)

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Maine on tässä asiassa toisarvoinen, kunhan arvio on oikeudenmukainen. Euroryhmässä ja euromaitten hallitusten joukossa Suomella on tiukka maine, joka tulee siitä, että me emme halunneet lähteä leväperäiseen luototukseen alkuvuodesta, vaikka siihen paineita oli. Me emme halunneet, että euromaat yksin ovat luotottamassa, jos tämmöiseen tilanteeseen joudutaan. Me vaadimme Imf:n mukanaoloa. Tämä ei ollut mitenkään läpihuutojuttu. Oli isoja maita, jotka olivat meitä vastaan.

Toisaalta emme halunneet, että Euroopan komissio ottaisi lainaa ja maksaisi, koska se nyt olisi vihonviimeinen keino: sanoa että kyllä Euroopasta aina komissio löytyy, joka luotottaa vaikka vähän huonommillakin ehdoilla. Me vaadimme, että jos apua pyytää, se on aina vaikeaa, ja jos sitä antaa, sen pitää olla vaikeaa, jotta säännöt pysyvät euroalueella tiukkoina.

Arvoisa puhemies! Mielenkiintoista, että ministeri Katainen huomaa, että on työttömyyskriisi, vasta Kreikan kautta. Meillä on erittäin vakava talous- ja työllisyyskriisi Suomessa, ja nyt olette kolkkapoika-asenteella sinisilmäisesti 1600 miljoonaa euroa velkarahaa käyttämässä tähän, ja kotimaassa ette ole juuri tähän panostaneet. Mutta mielenkiintoista on se, että te väitätte olleenne Ecofinissä ja valtiovarainministerikokouksissa tarkkana. Kertokaa nyt meille, koska asiantuntijat ja hallituksen asiantuntijat eivät osaa kertoa, ketkä ovat Kreikan velkojat. Te esitätte tällaista mittavaa passiivista tukea. Kai te nyt voitte kertoa sitten, ketkä ovat Kreikan velkojat, koska se on kai aika olennainen asia tässä ratkaisussa?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Minulla on semmoinen tieto, että 90 prosenttia on eurooppalaisia pankkeja. Te olette varmasti viimeiseksi kuullut ne luvut, mutta sanoisin 30 miljardia Saksasta ja Ranskasta 45 miljardia. Sen tarkempaa muistikuvaa minulla ei ole, mutta jokaiselle kansanedustajalle toimitetaan niin tarkka lista kuin valtiovarainministeriössä vaan on. Mitä tulee siihen, että olisi nyt vasta huomattu, että Suomessa on työttömiä, kyllä ne on huomattu. Sen takia Suomi on elvyttänyt enempi kuin moni muu maa, ja niin kuin nyt näette, kansainvälisetkin arviot osoittavat, että meillä on onnistuttu paremmin kuin monessa muussa maassa.

Arvoisa puhemies! Kansainvälinen keskustelu finanssimarkkinoiden sääntelystä on viime aikoina liikkunut siihen suuntaan, miten voitaisiin saavuttaa niin sanottu kaksoishyöty: yhtäältä kerätä varoja siihen, että voitaisiin paikata kriisin seurauksena syntynyttä julkista alijäämää ja toisaalta lisätä markkinoiden läpinäkyvyyttä ja vakautta nimenomaan siitä näkökulmasta, miten voitaisiin myös vakautua mahdollisesti tuleviin kriiseihin.

Tässä keskustelussa niin sanottu pankkivero, joka Ruotsissa on jo käytössä, on saavuttanut kaikkein suurinta suosiota. Muun muassa Kansainvälinen valuuttarahasto samoin kuin Euroopan komissio ovat sitä kannattaneet, mutta komissio on ilmaissut epäilyksensä siitä, että voitaisiin ottaa käyttöön minkäänlaista rahamarkkinaveroa. Kysyisin pääministeriltä tai valtiovarainministeriltä: Kuinka realistisena pidätte Suomen mahdollisuuksia edistää näissä EU:n välisissä neuvotteluissa tätä rahamarkkinaveroa, jonka suhteen Euroopan komissio on jo ilmaissut kielteisen kantansa?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tämä vakausmaksu tai pankkivero, joka on vähän niin kuin talletussuojan tyyppinen rahasto, niin se on käsittääkseni sisältymässä komission ehdotukseen, joka tulee kesäkuussa. Tämä kansainvälinen transaktiomaksu todennäköisesti siihen ei sisälly. Meidän pitää katsoa se kokonaisuus, eli mitä kaikkea sääntelyä halutaan lisätä, jottei säännellä pankkeja niin, että rahoitushuolto tai järkevänhintaisen rahan saanti talouskasvun luomiseksi heikentyisi. Tämä lamanjälkeinen maailma ja Suomi tarvitsevat toimivat rahamarkkinat, jotta ihmiset ja yritykset saavat lainaa, mutta me tarvitsemme, niin kuin tekin sanoitte, lisää avoimuutta, lisää ter- veyttä pankkeihin. Nyt etsitään ne parhaat mahdolliset keinot.

Ed. Räsäselle vielä: Olen teidän kanssanne ihan samaa mieltä, että kukaan, en minä eikä kukaan muu, pysty antamaan sataprosenttisia takuita siitä, saammeko me lainarahat takaisin, emmekä edes siitä, toimiiko tämä paketti. Tämä on valitettavaa. Näin se pitää avoimesti tunnustaa, ja siitä huolimatta pitää pystyä tekemään ratkaisuja.

Arvoisa puhemies! Kun muistelemme 1990-luvun suurta lamaa ja niitä kymmeniätuhansia yksityisyrittäjiä ja yksityisiä kansalaisia, jotka menettivät omaisuutensa pankkien sekä silloisen hallituksen ministereiden harjoittaman tietojen pimittämisen takia, tulee väistämättä mieleen Kreikka. Tuliko Suomen valtio 1990-luvulla niiden kansalaistemme avuksi, jotka olivat menettäneet rötösherrojen takia koko omaisuutensa? Ei tullut! Pankit kyllä muistettiin pelastaa, kuten nyt ollaan pelastamassa Kreikan pankkia.

Kysyisin valtiovarainministeriltä: Kun nyt olette siivoamassa kreikkalaisten huijareiden aiheuttamia sotkuja miljardilainalla, vastatkaapa Suomen kansalle, onko mielestänne moraalisesti oikein tukea Kreikkaa, kun omat omaisuutensa menettäneet kansalaisemme jäivät laman aikana ilman valtiovallan tukea.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tätä, mikä on oikein ja mikä on suomalaisille ihmisille tänä päivänä ja tulevina kuukausina hyvää, on jouduttu miettimään perin juurin. Me olemme päätyneet siihen, että pienempi riski massatyöttömyyteen, hyvinvointiyhteiskunnan kurimukseen sisältyy siihen vaihtoehtoon, että yritämme pitää Kreikan edes jollakin tavalla tolpillaan ja painostaa sitä tekemään kovaa saneerausohjelmaa. Suurempi riski massatyöttömyyteen, pahoinvointiin ja hyvinvointiyhteiskunnan kurimukseen sisältyy siihen vaihtoehtoon, että sanomme, että kaatukoon Kreikka, syökööt kreikkalaiset oman soppansa, itse sen ovat keittäneet. Minä tiedän, että meistä moni tuntee niin, mutta meidän pitää pystyä tekemään ratkaisut kylmän, viileän harkinnan perusteella eikä viha ja kosto mielessä.

Arvoisa puhemies! Silloin, kun euroalue säädettiin, niin silloin sovittiin tietyistä perussäännöistä, mitä sääntöjä siellä noudatettiin. Yksi olisi se, että alijäämä ei nouse yli 3 prosenttiin bkt:stä, että julkinen velka ei nouse yli 60 prosenttia bkt:stä, ettei missään nimessä lähdetä rikkomaan no bail out -sääntöä, että unioni ottaisi vastatakseen jäsenmaiden lainoista tai jäsenmaat toistensa lainoista. Nyt Kreikan alijäämä on 13 prosenttia ja lainat 120 prosenttia bkt:stä ja Irlanti, Portugali, Espanja rikkovat räikeästi. Nyt unioni itse esittää, että no bail out -säännöstä luovutaan, tosin taitavalla ja kierolla tavalla, joka on ominaista EU-juridiikassa.

Minä olisin tiedustellut teiltä, kun te puhuitte, että tulisi joitain uusia sääntöjä, millä tavalla me voimme luottaa, että niitä noudatettaisiin. Miksi eivät komissio ja pankki ole puuttunut tähän tilanteeseen, joka on kehittynyt vuosien aikana. Eli kysyisin: Luuletteko te, että euroalueella on enää mitään toivoa?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ensinnä suora vastaus tuohon viimeiseen: uskon, kun vain sääntöjä vielä tiukennetaan. (Eduskunnasta: Noudattakaa!) — Se ei ole minun vikani kyllä, jos joku ei noudata. — Mutta osaa noista säännöistä, esimerkiksi alijäämäsääntöä, on noudatettu. Jokainen maa on laitettu liiallisen alijäämän menettelyyn, ja se on yleensä aina johtanut siihen, että alijäämät on sitten purettu.

Velkasummaa ei ole tarkastettu tai pidetty niin tärkeänä, jostakin ihmeen syystä. Siitä moni voi kertoa omia kokemuksiaan omilta ministerikausiltaan, miksi näin on ollut. Mutta uskonpa, että tämän kriisin jälkeen tämmöistä löperyyttä ei haluta. Ei haluta myöskään enää Suomessa, että tulkitaan joustavasti näitä sääntöjä tai annetaan taantuma-aikana vähän löysää ja tiukkana aikana kiristetään, vaan halutaan tiukempia sääntöjä, ja tässä me olemme olleet kyllä etunenässä tätä vaatimassa, myös itse rakentamassa niitä uusia koordinoitavia tiukennuksia.

Arvoisa puhemies! Kun tässä saamme Saksasta tietoja koko ajan, että siellä opposition kanssa neuvotellaan, keskustellaan, ja me täällä kysymme pääministeriltä, sopisiko tällainen keskustelu käydä opposition kanssa, niin hän vastaa, että kertokaa pankin nimi. Me kysymme keskusteluja opposition kanssa, koska meillä ei oikein ole luottamusta, että meidän hallituksemme EU:ssa on edes eteenpäin katsoen pelastamassa tätä tällaista umpikujaan ajautunutta talousjärjestelmää.

Muissa maissa puhutaan tiukasti pankkiveroista, puhutaan vakausmaksuista, puhutaan jopa finanssiveroista. Meillä saatiin kuulla viime keskustelussa ministeri Kataiselta pitkin hampain, että kai tämmöinen EU:ssa vähän etenee. Haluaisimme, että Suomen hallitus olisi siellä etunenässä ajamassa uusia keinoja estää tulevaisuudessa tällaisten tapahtuminen ja sen takia olemme kysyneet, mikä on pankkisektorin vastuu. Myös puhemies Niinistön haastatteluista olemme lukeneet, että tässä jää pitkä aika vielä keskustella siitä, miten myös Suomessa tätä lainapakettia kokoon juostaan. Näitä keskusteluja me toivoisimme, että pääsisimme mukaan ja katsomaan mahdollisuuksia, mutta tässä nyt on annettu vaan kyllä—ei-vaihtoehtoja (Puhemies: Minuutti on kulunut!) eikä sisältöjä aukaista.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Me käymme mielestäni jatkuvaa keskustelua valiokunnissa hallituksen ja eduskunnan kanssa, siellä on oppositio paikalla, juuri näistä kysymyksistä. Ainakin hallituksen puolella on mielletty niin, että aina kun käymme suuressa valiokunnassa tai muissa valiokunnissa, joita ne asiat koskevat, mehän käymme juuri tätä keskustelua ja käyttäen paljon aikaa. (Ed. Rajamäki: Kirjan mukaan, niin kuin budjetinkin!) Nämä keskustelut menevät aina hallituksen omien istuntojen edelle. Tulemme aina silloin, kun valiokunta kutsuu, ja ainakin itse olen näistä teemoista ties kuin monet kerrat suuren valiokunnan kanssa käynyt keskusteluja. Siellä on jokainen oppositiopuolue myös paikalla. Vai halutaanko siis tätä järjestelmää muuttaa niin, että meillä on siis eduskunnan valiokuntatyöskentelyn rinnalla joitain erillisiä keskusteluja vielä eri puolueiden välillä?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Kun kuuntelen ed. Heinäluoman ja ed. Södermanin puheenvuoroja, en voi mitään sille, että minun on pakko sanoa, että minusta nyt menetellään juuri niin kuin vuosia sitten silloinen pääministeri Lipponen ja silloinen valtiovarainministeri Niinistö meille opettivat. Silloin sanottiin, että me rakennamme yhteisen euron, yhteisen keskuspankin, yhteisen valuutta-alueen ja me laadimme sille sellaiset pelisäännöt ja sellaiset instituutiot, jotka instituutiot huolehtivat siitä, että tiukkoja pelisääntöjä noudatetaan, että meillä on yhteisvastuu siitä, että tämä yhteinen valuutta pysyy kasassa. Jos nämä yhteisvastuun rakentajat eivät pysty huolehtimaan siitä, että se pysyy kasassa, ja tämä alkaa joltain osalta vuotaa, niin ilman muuta siihen oppiin sisältyi jo silloinkin se ajatus, että silloin meidän yhteisesti on kannettava vastuu myöskin siitä, jos olemme antaneet jonkun toimia sillä tavalla kuin Kreikka on nyt toiminut, mikä on johtanut näihin ongelmiin.

Tästä kaikesta tavallaan opista, mitä jo silloin meille opetettiin, tavallaan seuraa se, että vaikka itse olin silloin tuota liittymistä vastaan, niin kyllä ymmärrän nyt, että kun ne ratkaisut tehtiin, kun se filosofia meille (Puhemies: Minuutti on kulunut!) yhteisesti opetettiin, niin sen mukaan meidän on toimittava hallituksen nyt esittelemällä tavalla.

Arvoisa puhemies! Kyllä totean, että valitettavasti ministeri Pekkarisen opinnot ovat jääneet pahasti kesken, tosi pahasti kesken. Kukaan ei ole teille sanonut aikaisemmin, että euromaat ottavat vastuun toistensa tekemistä virheistä ja maksavat toistensa ottamat lainat. Ei kyllä ikinä kuuna päivänä ole tällaista ollut. Me olemme aivan uuden ilmiön edessä, ja siihen tämä ongelma liittyykin ja jatkoseuraamuksiin, jos tämmöinen kanta otetaan, että yksi euromaa hoitaa asiansa huonosti ja muut sen jälkeen avaavat lompakkonsa ja kertovat, että me kyllä hoidamme nämä vastuut. Kukaan ei ole tämmöistä, ministeri Pekkarinen, teille ikinä kuuna päivänä sanonut.

Ongelma ei ole tässä euroalue eikä yhtenäinen valuutta. Se on tuonut meille paljon hyötyä kaupankäynnissä, se on antanut työmahdollisuuksia, poistanut kustannuksia, helpottanut meidän vientiämme ja tuonut meille alhaisen korkotason. Ongelma on se, että Kreikka ei ole noudattanut sääntöjä. Kreikka on puliveivannut, ja pankit ja rahaa antaneet sijoittajat ovat hyötyneet, osa on jopa itse ollen vääristelyissä mukana, niin kuin Goldman Sachs, antanut lainaa ja naamioinut sen sijoitukseksi. Nyt te siunaatte tämän ettekä halua ottaa näitä pankkeja vastuunkantoon mukaan. Se on raukkamaista.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Vielä siitä historiasta sen verran, että me laadimme pelisäännöt siitä ja sille, mitä euro on, mitä yhteinen valuutta-alue on ja mitä yhteinen keskuspankki on. Me sovimme niistä instituutioista, jotka huolehtivat koko tästä järjestelmästä. Panimme pelisäännöt, mitkä ehdot jokaisen maan tulee täyttää. Otimme yhteisvastuun siitä, että tätä valuutta-aluetta hoidetaan niin, että se pysyy kasassa. Jos sitten lyömme laimin niitten pelisääntöjen noudattamisen, niin jollakin tavalla kaikilla on vastuu sitten huolehtia siitä, että siitä laiminlyönnistä ei seuraa niin suuria ongelmia koko yhteiselle valuutta-alueelle, että ongelmat ovat paljon suuremmat kuin se pelastusoperaatio, mihin mukaan lähtemisestä nyt tällä kertaa on kysymys.

Mitä tulee näihin ulkolaisiin pankkeihin, niin totta kai on selvä se, että Saksa neuvottelee saksalaisten pankkien kanssa, Ranskan hallitus neuvottelee ranskalaisten pankkien kanssa. Meidän on vähän vaikea mennä neuvottelemaan ranskalaisten ja saksalaisten pankkien kanssa.

Arvoisa puhemies! Kun on tehty yhteisiä sääntöjä, on annettu myös yhteisiä välineitä valvoa, että sääntöjä noudatetaan, ja EU:ssa on ollut käytössä rikkomusseuraamus. Minkä takia näitä välineitä ei ole sitten käytetty? Toivoisin, että pääministeri ja valtiovarainministeri vastaisivat siihen, aiotaanko jatkossa käyttää niitä välineitä valvonnan tehostamisessa.

Toiseksi muistuttaisin, että Kreikka oli jo aikaisemmin ongelmissa ja silloin käynnistettiin tämä rikkomusseuraamusmenettely, joka vaan sitten unohdettiin. Minkä takia, kun on tiedetty, että tilanne on vakava, siihen ei ole puututtu aikaisemmin?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Minun ministerinä ollessa tämä on ensimmäinen kerta ja silloin on puututtu. Tiedän, että 2005 Ecofin-neuvostolle raportoitiin, että Kreikassa on väärinkäytöksiä. Siitä minä en tiedä, miksi Ecofin-neuvosto silloin ei toiminut. Minä en ollut silloin ministerinä enkä hallituksessakaan. En osaa sanoa sitä, mutta silloin ensimmäinen kerran.

Mutta olen ed. Eero Heinäluoman kanssa samaa mieltä siitä, että tämä kaikki johtuu siitä, että kreikkalaiset ovat huijanneet. Eli yksikään ministeri, olkoon missä neuvostossa tahansa, ei ole oikeutettu menemään kenenkään toisen maan tilejä seuraamaan. Jos joku väittää jotakin, niin se on aika mahdoton paikka sitten mennä muuksi sitä todentamaan. Nyt ollaan sääntöjä muuttamassa niin, Suomenkin aikaisemmasta vastustuksesta huolimatta, että komissiolla ja Euroopan tilastokeskuksella on oikeus mennä siinä tilanteessa, että on syytä epäillä, katsomaan, ovatko nämä taloustiedot oikein vai väärin. Nyt euromaat ovat kypsiä tähän. Aiemmin kukaan ei ollut, valitettavasti.

Arvoisa puhemies! Tässä kannattaa harjoittaa sen verran rehellisyyttä, että muistetaan, että esimerkiksi Saksa, joka oli erittäin voimakkaasti vaatimassa kolmen prosentin kriteeriä velkaantumiselle, itse polki tätä hyvää periaatetta, ja se ei ollut hyvä esimerkki. Sen vuoksi me tarvitsemme nyt aivan toisenlaista kuria Euroopan unionin maitten osalta ja tarvitsemme myöskin sellaisen seurantajärjestelmän, jolla voidaan tarkkailla, että näitä kriteereitä noudatetaan, ja siinä tapauksessa, että ei noudateta, täytyy luoda riittävän rankka sanktiojärjestelmä. Ja sen me tästä opimme joka tapauksessa, että jatkossa ei tule euroalueelle ottaa sellaisia talouksia, jotka ovat liian heikkoja kantamaan näitä vastuita.

Arvoisa herra puhemies! Juuri näin. Alun pitäenhän tässä on juuri se koko eurojärjestelmän valuvika, johon täällä ovat monet muutkin viitanneet. Pääministeri Lipponen vei Suomen väkipakolla liian nopealla tavalla euroon, joka ei ollut järjestelmänä vielä valmis. Vietiin ilman perustuslaillista käsittelyä. Katsottiin, että se oli osa meidän Euroopan unionin ratkaisua, jota se totta kai ei ollut, ja tästä jäi tämä perusongelma, että eurojärjestelmään otettiin maita, jotka eivät olleet kykeneväisiä täyttämään niitä kriteerejä, joita alun pitäen siihen järjestelmään asetettiin. Tämä on se valuvika, josta me nyt tänä päivänä maksamme. Sen takia on aivan selvää, että olisi pitänyt nähdä, että euro edellyttää paitsi tiukkaa talouspolitiikkaa, tiukkaa finanssipolitiikkaa, myöskin jäykistyneiden työmarkkinoiden uudistamista. Tämä on nyt kyllä, arvon demarit, jotka käytätte tässä kovaa ääntä, myöskin hyvä tämä historia teidän muistaa. Euro oli eurooppalaisten sosialistien luomus, ja se olisi pitänyt lähteä liikkeelle viidellä maalla eikä näin laajalla.

Arvoisa puhemies! Se kysymys valtiovarainministerille: (Puhemies: Te olette jo ylittänyt ajan huomattavasti!) Onko mahdollista, että euro jaetaan kahtia tällä hetkellä, kuten eräät asiantuntijat ovat ehdottaneet, että tulee kahden kerroksen jäseniä?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! En halua kyllä antaa eurosta kaikkea kunniaa sosialisteille. Kyllä siinä ovat olleet epp:läiset vahvasti mukana, ja olen erittäin tyytyväinen, että Suomi on euron jäsen.

Ensinnäkin en pidä mahdollisena tai ainakaan tavoiteltavana sitä, että euro jakaantuu kahteen osaan, koska sillä olisi sama vaikutus kuin kaikella muulla, joka luo epävakautta ja vähentää ennustettavuutta ja lisää riskiä taantumaan.

Minusta kaikkein paras esimerkki katsoa, missä tilanteessa me nyt olemme ja onko tämä euro ollut hyvä vai huono, niin katsokaa kahta maata: Irlantia ja Kreikkaa. Irlanti on itse asiassa suuremmassa tiputuksessa kuin Kreikka konsanaan. Kreikalla viime vuonna bkt supistui vain kaksi prosenttia. Irlannissa se on tullut rominalla alas. Irlanti ei ole pyytänyt apua, ei ole saanut apua, hoitanut omat hommansa hyvin. Miksi Kreikka on ongelmissa? Sen takia, että Kreikkaan ei luoteta, koska se on huijannut muita. Euro on kestänyt Irlannin varsin mainiosti. Jopa sen säännöt ovat kestäneet, mutta epäluottamusta, epäluotettavuutta mikään valuutta ei kestä.

Arvoisa puhemies! Meidän tehtävämme täällä on ajaa Suomen kansallista etua, mutta meidän tehtävämme on myös tehdä sellaisia päätöksiä, jotka kansalaiset kokevat oikeudenmukaisiksi. Tämä Kreikan tukipaketti on suuruudeltaan 1 600 miljoonaa euroa. Se on erittäin mittava summa, ja meillä ei ole mitään varmuutta siitä, että tällä tukipaketilla loppujen lopuksi voidaan tätä kriisiä hoitaa. Tämän ovat täällä todenneet monet ministeritkin aikaisemmin. Juuri tästä syystä johtuen, koska kyse on kansallisesta edusta, olisin toivonut, että pääministeri Vanhanen voisi toimia samalla lailla kuin pääministeri Merkel parhaillaan Saksassa, jossa hän neuvottelee ja keskustelee opposition kanssa niistä ehdoista, joilla pankkitukea tai lainaa ollaan Kreikalle myöntämässä, eli että pankit kantavat myös oman vastuunsa tämän kriisin hoidosta ja että tätä järjestelmää muutetaan niin, että kriisit pystytään jatkossa ennalta ehkäisemään.

Miksi te ette halua ottaa pankkeja vastuunkantajiksi tämän kriisin hoidossa? Tätä minun on hyvin vaikea ymmärtää.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Niin kuin on sanottu, suomalaispank-kien rooli Kreikan valtion lainoittamisessa on ollut hyvin rajallinen. Eläkerahaa Suomesta on lainattu sinne paljon, ja toivottavasti se on pitkäjänteistä sijoittamista, ja toivottavasti tässä operaatiossa onnistutaan niin, että myöskään nuo varat eivät vaarannu.

Tämä päätös, joka nyt pitää tehdä, josta osa maista on jo tehnyt päätöksen, Kreikka äänestää siitä paketista tänään. Nyt ei enää tämän paketin ehtoja pystytä muuttamaan. Tähän pöydällä olevaan pakettiin pitää ottaa kantaa. Meillä ei ole varmuutta siitä, että tämä paketti onnistuu lopulta, että se tuottaa sen vakauden, jota me haemme. Silloin valitettavasti jouduttaisiin siihen tilanteeseen, josta moni teistä näemmä haikailee, että annetaan mennä Kreikan konkurssiin. Jos hallitusta syytetään sinisilmäisyydestä, niin saattaa olla, että jossain tilanteessa se on parempi kuin mennä täysin sokeana eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Minä yritin auttaa ministeri Kataista vastaamaan tässä vasemmistoliiton eduskuntaryhmän kysymyksen johdanto-osassa, mutta en tiedä johtuuko minun itälappilaisesta korostuksestani, että viesti ei mennyt perille. Minä yritän nyt uudestaan. Ranskalaiset pankit ovat Société Générale ja Crédit Agricole. Sitten on olemassa saksalaiset pankit: Commerzbank ja Deutsche Postbank. Edellisellä saatavia 3,1 miljardia, jälkimmäisellä 1,3. Sitten on vakuutusyhtiöt: Allianz 3,6 miljardia, Munich Re tai ranskalainen Axa. Tässä on se lista, ja jos minä en vieläkään onnistunut lausumaan näitä nimiä oikein ja jotta viesti menisi varmasti perille, voin tuoda tämän teille kirjallisena.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Suuret kiitokset. Jos vaan vielä edustajat tarvitsevat, niin voidaan tuo sama lista, ja ehkä vielä täydellisempänä, toimittaa, mutta tuossa tuo aika hyvin tuli. (Välihuutoja vasemmalta)

Mutta tuo nimilista osoittaa sen, kenenkä pitää neuvotella pankkien kanssa. Jos ed. Urpilainen on sitä mieltä, että minun tai pääministerin pitää lähteä neuvottelemaan Commerzbankin tai Deutsche Bankin kanssa, niin kerron sen, että se ei valitettavasti ole mahdollista. Mutta jos te olette sitä mieltä, että meidän pitää neuvotella joidenkin suomalaisten pankkien kanssa, niin suomalaisten pankkien rooli Kreikassa ei vaan ole erityisen suuri. Jos teillä on semmoinen tieto, että joku suomalainen pankki on ollut viimeisen puolen vuoden aikana markkinoilla hakemassa merkittäviä voittoja, niin se on tietysti eri juttu, mutta meidän tietojemme mukaan noin 300—400 miljoonaa on suomalaisilla pankeilla Kreikka-osuutensa.

Toinen asia on sitten eläkelaitokset. Olen ymmärtänyt, että osa on sitä mieltä, että suomalaisten eläkelaitosten voittoja pitäisi nyt radikaalisti leikata. Minä en lähtisi sille tielle.