Pertti Hemmilä /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Esittelen nyt suorittamamme tilintarkastuksen koskien eduskunnan, Valtiontalouden tarkastusviraston ja Ulkopoliittisen instituutin taloutta ja hallintoa vuoden 2013 osalta. Kaikkien näiden käsittelyssä olevien yhteisöjen osalta vuoden 2013 tilikauden aikainen tarkastus ja tilinpäätöstarkastus on suoritettu ennalta laatimamme tarkastussuunnitelman ja Suomessa voimassa olevan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti.

Vuonna 2013 eduskunta jatkoi viime vaalikaudella alkanutta tiukan talouden linjaa. Tämä näkyi jälleen erityisesti kanslian toimintamenoissa. Eduskunnan tuleekin näyttää esimerkkiä koko julkiselle sektorille toiminnan järkevässä kohdistamisessa ja ylimääräisten kulujen karsimisessa. Tässä onkin onnistuttu täällä eduskunnassa esimerkillisesti. On nimittäin huomionarvoista, että vuonna 2013 kanslian toimintamenot olivat 3,3 prosenttia pienemmät kuin edellisenä vuonna mutta siitä huolimatta eduskunnan kanslian henkilöstölle sekä kansanedustajille toteutettujen työtyytyväisyysselvitysten mukaan työskentelyilmapiiri ja työnteon olosuhteet ovat kaikin puolin tässä talossa parantuneet. Kyselyn vastausten mukaan kansanedustajat ovat hyvin tyytyväisiä kanslian palveluihin. Henkilöstön työtyytyväisyyskyselyssä edelliseen, vuonna 2011 tehtyyn kyselyyn nähden parannusta oli tapahtunut johtamisessa, työilmapiirissä ja työoloissa.

Herra puhemies! Tilintarkastajat ovat vuoden aikana hyvin tiiviisti seuranneet peruskorjauksen etenemistä, ja se näyttää edenneen suunnitelmien mukaisesti. Peruskorjaus jatkui suunnitelmien mukaan ja ilman merkittäviä aikatauluviiveitä. Vuosi 2013 oli ensimmäinen vuosi, kun peruskorjauksen suhteen emme törmänneet minkäänlaisiin ikäviin yllätyksiin. Toivomme suunnitelmien ja koko peruskorjauksen jatkuvan yhtä hyvissä merkeissä myös ensi vuonna, kun päärakennus otetaan käsittelyn alle. Myös hankkeen talous pysyi viime vuonna suunnitelluissa raameissa. Kokonaisuudessaan eduskunnan menot olivat viime vuonna 131,5 miljoonaa euroa, mikä oli 22 prosenttia enemmän kuin vuonna 2012. Menojen kasvu selittyy yksinomaan peruskorjausmenojen kasvamisella. Vuosi 2013 on koko peruskorjausohjelman eniten kustannuksia aiheuttanut vuosi.

Herra puhemies! Valtiontalouden tarkastusvirasto ja Ulkopoliittinen instituutti saavuttivat vuonna 2013 toiminnalliset tavoitteet ja pysyivät annetuissa budjeteissa.

VTV:n osalta peruskirjanpito ja sisäinen valvonta ovat kunnossa. Tilinpäätös on asianmukaisesti laadittu. Valtiontalouden tarkastusvirasto on jälleen mallikelpoisesti osoittanut paikkansa valtion talouden ja toiminnan tarkastuksessa. Tehokkaan toiminnan osoituksena Valtiontalouden tarkastusvirasto antoi eduskunnalle sekä kertomuksen vuoden 2013 kuntavaalien vaalirahoituksen valvonnasta että finanssipolitiikan tarkastus- ja eduskuntakertomuksia kolme kappaletta. Tuloksellisuustarkastuksia valmistui 14 kappaletta. Tarkastusvirasto on kertomusvuonna antanut yhteensä 22 asiantuntijalausuntoa eri ministeriöiden lainvalmisteluhankkeisiin ja muihin hankkeisiin liittyen. Tarkastusvirasto toteutti vuoden 2013 aikana sille puoluelaissa säädetyt tehtävät moitteettomasti.

Myös Ulkopoliittisen instituutin osalta peruskirjanpito ja sisäinen valvonta ovat kunnossa. Tilinpäätös on asianmukaisesti laadittu. Ulkopoliittinen instituutti on onnistunut kasvattamaan valtionhallinnon ulkopuolista rahoitustaan viime vuonna esimerkillisesti, yli 22 prosenttia vuoteen 2012 verrattuna. Instituutin tutkimusohjelmien suorista kuluista noin 90 prosenttia on palkkakuluja, ja suorien kulujen kasvu on ollut kertomusvuonna erittäin maltillista, ja matkakulujen määrä on edelleen pysynyt alhaisella tasolla.

Herra puhemies! Haluaisin vielä erityisesti kannustaa syksyllä täysistuntokäsittelyyn tulevan kanslian ohjesäännön valmistelua nykyistä joustavampaan suuntaan. Ohjesäännön väljentäminen nimittäin tarkoittaisi esimerkiksi henkilöstön työpanosten tarkoituksenmukaisempaa suuntaamista kulloisenkin tarpeen ja tilanteen mukaan. Tällainen kehitys olisi tarpeellista ja edistyksellistä ottaen huomioon ohjesäännön nykyisen tiukkuuden.

Arvoisa herra puhemies! Lopuksi haluan kiittää tilintarkastajia, tilintarkastajakollegoja, edustaja Tuupaista ja Piiraista, sekä tilintarkastusyhteisö KPMG:n Leif Forsbergia paneutumisesta tähän vastuulliseen tehtävään. Erityismaininnan ansainnee viime vuonna tehtävässään aloittanut eduskunnan kanslian sisäinen tarkastaja Erkki Kurikka, joka on ansiokkaasti hoitanut tarkastustehtävänsä koko eduskunnan hyväksi.

Arvoisa puhemies! Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös- ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot eduskunnan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Eduskunnan valittuina tilintarkastajina olemme tarkastaneet eduskunnan, Valtiontalouden tarkastusviraston ja Ulkopoliittisen instituutin talouden ja hallinnon vuodelta 2013, joita tarkastuksia puheessani nyt lyhyesti esittelen.

Tarkastajien velvollisuutena on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti.

Arvoisa puhemies! Vuonna 2013 eduskunta jatkoi edellisillä vaalikausilla alkanutta tiukan taloudenpidon linjaa. Kokonaisuudessaan eduskunnan menot olivat 131,5 miljoonaa euroa, mikä oli 23,7 miljoonaa euroa ja 22 prosenttia enemmän kuin vuonna 2012. Kasvu johtui täysin peruskorjauksen poikkeuksellisen suurista menoista.

Peruskorjauksen ja kiinteistötoimen menojen osuus kaikista kanslian menoista nousi vuoden 2012 aikana noin 25 prosentista peräti 41 prosenttiin ja suuremmaksi kuin poliittisen toiminnan osuus — elikkä edustajat, avustajat ja ek-ryhmät — ja henkilöstömenojen osuus oli 23 prosenttia. Jokaista suomalaista kohden viime vuonna eduskunnan menot olivat 24,13 euroa. Vuonna 2012 ne olivat 19,86 euroa. Muutos johtui yksinomaan peruskorjauksen poikkeuksellisen suurista menoista.

Eduskunnan kanslian toimintamenot supistuivat edelleen. Eduskunnan kanslian toimintamenot olivat viime vuoden tilinpäätöksen mukaan 45,1 miljoonaa euroa. Menot olivat lähes 1,6 miljoonaa euroa ja 3,3 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2012 ja siis alemmat kuin vuonna 2011. Kanslian toimintamenot olivat lähes 0,9 miljoonaa euroa budjetoitua pienemmät. Menojen supistumisen taustalla ovat eduskunnassa annetut talouden säästöohjeet.

Vuonna 2013 peruskorjaukseen käytettiin kaiken kaikkiaan 47,3 miljoonaa euroa, mikä on tähänastisen peruskorjauksen suurin summa. Lisäksi peruskorjauksesta johtuviin toimintamenoihin — väistötilat, muuttokustannukset, tietojärjestelmät — kului viime vuonna 4,2 miljoonaa euroa, ja suurimmat peruskorjauskohteet olivat hallintorakennus ja maanalaiset tilat. Peruskorjaus- ja kiinteistömenot olivat viime vuonna eduskunnan suurin menoerä elikkä 54,2 miljoonaa euroa. Peruskorjaukseen käytettiin 41 prosenttia eduskunnan 131,5 miljoonan euron kokonaismenoista.

Arvoisa puhemies! Ulkopoliittisen instituutin osalta kirjanpito ja sisäinen valvonta ovat kunnossa. Ulkopoliittinen instituutti pysyi vuonna 2013 annetussa budjetissaan ja pystyi toimintamäärärahojen yhteiskäytössä alittamaan edellisen vuoden tason. Arvonlisäveroihin varattua arviomäärärahaa käytettiin kertomusvuonna aikaisempaa vuotta enemmän, mikä johtuu pääosin vuodelle 2013 kohdistuneista hankinnoista ja nousseista vuokrista, joissa molemmissa on korkea arvonlisäverokanta. Toimintamenomäärärahaa siirtyi 435 180 euroa vuodelle 2014. Lisäystä siirtyvään erään tulee näin ollen 130 710 euroa. Siirtyvän erän lisäys koostuu kokonaisuudessaan ennakoimattomien virkavapauksien johdosta säästyneistä palkkakuluista.

Arvoisa puhemies! Valtiontalouden tarkastusviraston osalta kirjanpito ja sisäinen valvonta ovat myös kunnossa. Talousarviovertailun mukaan myös Valtiontalouden tarkastusvirasto on alittanut vuoden 2013 talousarvion. Henkilöstökulut olivat kuitenkin kasvaneet hieman edellisvuodesta. Toimintamenoista siirtyi tälle vuodelle reilut 2,3 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Kiitän tilintarkastajien puheenjohtajaa, edustaja Hemmilää ja varapuheenjohtajaa, edustaja Tuupaista sekä vastuullisia virkamiehiä, hallintojohtajaa, sisäistä tarkastajaa ja tilitoimiston päällikköä sekä erityisesti tilintarkastusyhteisö KPMG:n Leif Forsbergia vastuullisesta panoksesta tilintarkastuksissa, ja yhdyn puheenjohtajan esittämään arvioon. — Kiitos.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Kyseessähän on tilien ja hallinnon tarkastusta koskeva asia. Keskityn enemmänkin tänne hallinnon puolelle, koska uskon ja luotan siihen, että kirjanpito on osattu viimeisen päälle hyvin hoitaa.

Ainoa tällainen vähän poikittainen sana liittyy siihen palautteeseen, mitä eri tahoilta olen saanut koskien atk-palveluja. Ne ontuvat edelleen, erikoisesti maakunnissa. Erikoisesti kansanedustajien avustajat vaikeroivat, että he eivät pysty auttamaan edustajaansa, he eivät pysty tekemään töitään maakunnassa. Heidän toimintaedellytyksensä ovat entisestään huonontuneet liittyen laitekantaan, liittyen niitten toimintoihin. Toivoisin, että tähän kiinnitettäisiin huomiota. Monet avustajat myöskin tekevät aika poikkeuksellisina aikoina töitä, niin että tässä on mielestäni — niin vaikea sektori kuin atk-ala kaiken kaikkiaan onkin nopean kehitystrendinsä ja monen monen muun teknisen kysymyksen vuoksi — varmaan toivomisen varaa.

Kun olen saanut olla kuusi vaalikautta Suomen kansan edustajana täällä, niin sitä ennen kertyneeseen työhistoriaan tietysti vertaa, että minkälainen työntekemispaikka tämä on luottamushenkilölle. Eli voisiko vapaasti lainata, että olen taistellut monilla rintamilla mutta tämän vertaisia sotureita kuin täällä on yhteistyökumppaneina, työkavereina en ole missään tavannut. Eli lausun kiitokseni koko henkilökunnalle siitä loistavasta työntekoasenteesta ja myöskin palveluasenteesta, joka heillä on tätä eduskuntaa ja sen kansanedustajia kohtaan. Siellä on monia monia hyviä esimerkkejä, minkälaisella ammattiylpeydellä suorastaan henkilöt tekevät omaa työtään. Olen joillekin sen myöskin suoraan halunnut kertoa, ja ne ovat olleet hyviä keskusteluja.

Sitten tämä eduskuntainstituution toiminta ja se, miten sitä voidaan kehittää, miten huolehditaan, että taso säilyy, miten kehitetään. Kaikki uudistukset ovat kovan kontrollin ja julkisen paineen alla. En väheksy tilintarkastajien työtä, mutta kyllä media seuraa myöskin näitä asioita sillä tarkkuudella, että tekisi mieli kiittää. He ovat tehneet sen työn ilmaiseksi, käyneet esimerkiksi tositetarkastusta äärettömän tarkasti läpi, ettei ainakaan erillistä tositetarkastajan vakanssia tarvitse varmaan eduskunnan palkata. Se on tietysti tärkeätä, että kaikki on läpinäkyvää.

Mutta sitten tähän eduskuntainstituutioon. En puhu omassa asiassani, vaikka olen yksi kahdestasadasta, vaan puhun tästä eduskuntainstituutiosta. Meillä pitää olla sitä ammattiylpeyttä ja rohkeutta, uskoa ja uskallusta pitää tästä instituutiosta huolta, että vaikeinakin aikoina sitä voidaan kehittää ja huolehtia siitä, että tämä ei ole muihin elintason huippumaiden parlamentteihin verrattuna mikään havumaja, kun me olemme jo muutenkin vähän syrjäinen maa. Suomen eduskunnalla pitäisi olla minun mielestäni korkea profiili instituutiona. Se lähtee siitä, että me arvostamme itse jokainen kansanedustaja omaa työtämme, jokainen virkamies, joka täällä toimii, arvostaa tätä instituutiota ja sen myötä omaa työtään. Se syntyy siitä. Arvostus ei tule tuolta ulkoisesta maailmasta, vaan pikemminkin sieltä tulevat kritiikin nuolet osaksemme. Tässä rohkaisisin hallintoa, kansliatoimikuntaa, kaikkia teitä, jotka olette avainasemissa silloin, kun eduskuntatyötä kehitetään ja eduskuntainstituutiota kehitetään ja viedään eteenpäin.

Kun organisaatio on aina johtajansa näköinen — ihan sama, onko se kioski, pörssiyhtiö tai Suomen eduskunta, se on aina johtajansa näköinen, ja tänään esimerkiksi se on erittäin komean näköinen — meillä yleisesti ottaen on ollut hyvä herraonni. Meidän puhemiehemme ovat laittaneet takkinsa likoon vaikeissakin tilanteissa, vaikeissakin asioissa, jolloinka eduskunnassa, kun täällä on lähes tuhat ihmistä töissä, voi tapahtua ihan mitä tahansa ja on tapahtunut monenlaisia asioita.

Otan vertailukohteeksi sen, kun SAS:n lentokone putosi Arlandassa pellolle. Kukaan ei kuollut, lentäjät tekivät pakkolaskun pellolle ja toimitusjohtaja esiintyi televisiossa ei haukkuen omia lentäjiään vaan kehuen: sanoi, että meidän yhtiön koneet ovat pysyneet yli 20 vuotta ilmassa ja nytkin, kun pudottiin, ne lentäjät olivat niin taitavia, ettei tullut ihmisuhreja. Hän osoitti johtajuutta: vaikka lentokone oli tuusan nuuskana, niin hän piti vielä omiensa puolia. Näin toivon, että eduskunnassa esimerkiksi puhemies kaiken keulakuvana pitää tästä myöskin — paitsi monesta muusta, myös tästä — huolta. Me sitten koetamme olla mokailematta, niin ettei puhemies joudu vaikeisiin tilanteisiin.

Mutta vakavasti ottaen: Eduskunnan on arvostettava omaa työtään kaikissa olosuhteissa ja pidettävä kiinni silloin myöskin tasosta. Voi olla, että se aiheuttaa ulkopuolista kritiikkiä, mutta se pitää vain kestää ja sanoa, että tämä on korkein, arvokkain paikka Suomessa käyttää päätösvaltaa ja täällä pitää olla sen mukaiset puitteet kaikissa hommissa. Meillä käy paljon vieraita. Tämä on näyteikkuna maailmalle, ja tämä on tällainen maailman paras järjestelmä, tämä suomalainen demokratiamalli. Joten kyllä tähän kannattaa satsata jatkossakin.

Herra puhemies! Olen hyvin tyytyväinen kuulemaani, että minkälaisia lukuja täällä kollegat aikaisemmin esittivät. Omalta osaltani tyydyn tähän jonkinlaiseen filosofointiin ja tiedän, ettei tämänkään puheenvuoron johdosta niin hirveästi varmaan ulkoinen maailma päätä silitä. Mutta seison näitten sanojeni takana kaikissa olosuhteissa.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Edustaja Saarinen nosti hyviä asioita esille. Mehän olemme tarkastelleet eri teemojen kautta näitä, ja nämä ovat hyvin tulleet esille. Ennen kaikkea myös näitten meidän tietojärjestelmien toimivuus: täällä eduskunnassa se välillä tökkii, mutta ennen kaikkea maakunnissa avustajien ja edustajien yhteydet tökkivät. Itse olen saanut tällä hetkellä semmoisen yhteyden, joka toimii, lankaverkkoa myöten, mutta avustajallani on mobiiliyhteys ja se ei sitten kaikistellen toimi. Elikkä tämän suhteen on varmasti parantamista.

Meillähän on myös ollut arvioita työyhteisön kehittämisestä. Se on mennyt parempaan suuntaan kaiken aikaa, ja kiitos siitä esimiehille ja kansliatoimikunnalle. Tuo, mitä edustaja Saarinen totesi eduskunnan kehittämisestä instituutiona, pitää ihan täydelleen paikkansa. Jos Finnairin johtokin voisi tehdä saman, että kehuisi välillä työntekijöitään ja heidän osaamistaan — eikä vain olisi potkimassa pellolle — niin kuin SAS:n johtaja on tehnyt, niin tämä olisi todella hienoa.

Kiitoksia puhemiehelle! Tuo, mitä taloudesta lukujen kautta nousee esille, niin tietenkin se nousee väkisellä esille, koska on kuitenkin hyvin tiukasta taloudesta kysymys. Tällä tavalla arvioin sitä itse, että mitä on saatu säästettyä ja miten on suhteessa edellisiin vuosiin rahaa käytetty